Vim, Emacs ja muut tehokkaat tekstieditorit

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jumi
  • Aloitettu Aloitettu
Jumi

Jumi

Liittynyt
27.03.2017
Viestejä
2 931
Olen luullut olleeni tehokas käyttäessäni ctrl/shift/home/end/pgup/pgdn/nuolinäppäimet navigointiin notepadissa tai Visual Studiossa, mutta pari päivää sitten päätin kokeilla Vimiä ja yllätyin kuinka paljon parantamisen varaa löytyy. Vaikka kaikki pikanäppäimet olivat hakusessa kävi selväksi että kyseessä on erittäin nopea ja tehokas työkalu jota käyttäessä käsiä ei tarvitse nostaa näppäimistöltä. Erityisesti pidän siitä ettei hiireen tai touchpadiin tarvitse koskea ollenkaan, joten läppäriä voi nyt käyttää kunnolla myös junassa.

Omia asetuksia en ole vielä tehnyt, mutta kävi mielessä että tämähän on suunniteltu amerikkalaiselle näppäimistölle ja suomalaisessa näppäimistössä tietyt komennot ovat aivan väärissä paikoissa. Etsimisnappi "/" ainakin on hankalasti shift+7 kun sen pitäisi olla heti oikean shiftin vieressä "-" paikalla. Pitäisköhän vaihtaa kokonaan amerikkalaiseen näppäinasetteluun? Emacsia pitäisi myös kokeilla piakkoin, jos se paljastuukin sopivammaksi.

Jos joku vasta-alkaja haluaa kokeilla Vimiä, niin minä olen käyttänyt näitä cheat sheettejä ja pelannut VIM Adventures - Learn VIM while playing a game :D Nuilla pääsee varmaan hyvin alkuun ja youtubessa on myös videoita joissa on ideoita tehokkaaseen käyttöön.

Löytyykö täältä Vimin, Emacsin tai muiden vastaavien käyttäjiä? Millaset asetukset tai plug-init käytössä?
 
En osaa vimistä kuin perusteet, mutta ohjelmointikäytössä käytän aina enkkunäppistä. Paljon helpompi kirjoittaa sulkeet.
 
Itse käytän pääsääntöisesti vimiä ja tosiaan oletuksena osa käytännöllisistä komennoista on vähän hankalissa paikoissa joten itse olen jonkun verran remapannut noita eri nappeihin. Lisäksi kun konffailee rivinumeroinnit, tabstopit sun muut mieleisekseen niin rupeaa tuntumaan vielä huomattavasti mukavammalta.

Suurin syy aikanaan vimin käyttöön siirtymiseen oli se, että vi-editori löytyy käytännössä kaikista linux-pohjaisista kikottimista vakiona ja oli lähes pakko opetella sen käyttöä mutta sitten totesikin että pienellä kustomoinnilla ja parilla pluginilla siitä saa varsin näppärän editorin.

Vieläkin tosin melkeinpä viikoittain oppii uusia juttuja joten itsellänikin oppiminen on vasta alussa.
 
Itse olen pikku hiljaa siirtynyt VSCodesta emacsiin (doom emacsiin), kun tuntuu erityisesti tuo intellisense olevan todella hidas kirjastoissa, joissa on esim 2000+ juttua samassa namespacessa.

Vieläkun joku kirjoittaisi vastaavan softan kuin RemedyBG:n Linuxille...
 
Emacsin tuleva 27 -versio auttanee tuohon "intellisenseen". LSP käyttää JSON:ia kommunikointiin ja Emacs vaihtoi ulkoiseen JSON-kirjastoon tulevassa versiossa. Parantaa suorituskykyä JSON:n osalta merkittävästi.
 
Itse vaihdoin suominäppiksestä pois jo ennen kuin vaihdoin Emacsin Vimiin (tai oikeastaan idejen/editorien Vim-plugineihin, itse Vimiä käytän aika vähän). Totesin joskus että varsinaisesta jenkkinäppiksestä on liikaa vaivaa skandien puutteen takia, joten olen käyttänyt kuvan asettelua yli 10 vuotta. AHK-skripti toimii us-layoutin päällä, sama hoituu Linuxissa helposti xmodmapilla. finus
 

Liitteet

  • finus.png
    finus.png
    35,6 KB · Luettu: 603
Vimin konffeista itselläni ehkä "pakollisin" on escapen mappaus jk-yhdistelmään:

imap jk <esc>
set timeoutlen=500

Visual Studiossa käytössä VsVim, mitä en muistaakseni ole pahemmin konffannut.
 
On tullut kokeiltua vim ja emacs mutta nykyisin tulee käytettyä vscodiumia pääsääntöisesti, koodatessa harvemmin se editorin nopeus on pullonkaulana ;)

Jotenkin kyllästyin vimissä noiden plugarien kanssa tappelemiseen jotka toimivat miten milloinkin, ehkä en vaan osannnut.

Vimiä tulee nykyisin käytettyä lähinnä silloin, jos pitää ssh:n yli säätää jotain, siihen se on oikein noheva.

Emacsistahan sanotaan, että "Its a great operating system, lacking only a decent editor"
 
Molemmat ovat noista tuttuja 70- ja 80-luvun hämärästä nuoruudesta, mutta minkä takia ne ovat yhä "kovien luiden" suosimia? Jos Vimiä verrataan vaikka itse käyttämääni Notepad++ :aan, niin missä se on heikompi? Vai onko kyseessä käyttäjän rakkaus vanhaan softaan, jonka omituiset oikopolut tuntee ulkoa?

notepad.png


VS

Selection_012-1024x538.png
 
Suurin syy itselläni on se, että "tavallisen" editorin missä kursoria siirretään nuolinäppäimillä jne. käyttö on tosi ankeaa, jos on tottunut Vimiin, Emacsiin tai vastaavia bindauksia käyttävään editoriin, etenkin läppäri sylissä.

Onneksi Vimin perustoiminnot eli modaalisen editoinnin saa pluginina jokaiseen vähänkin nykyaikaiseen ideen/editoriin, siksi en olekaan sitä koskaan vaivautunut käyttämään muuhun kuin pieneen konffifilujen editointiin.
 
Freeze sanoi:
Molemmat ovat noista tuttuja 70- ja 80-luvun hämärästä nuoruudesta, mutta minkä takia ne ovat yhä "kovien luiden" suosimia? Jos Vimiä verrataan vaikka itse käyttämääni Notepad++ :aan, niin missä se on heikompi? Vai onko kyseessä käyttäjän rakkaus vanhaan softaan, jonka omituiset oikopolut tuntee ulkoa?
Napsauta laajentaaksesi...
Kyse on vain oppimiskäyrästä. Jollain Notepadilla voi vaan alkaa kirjoittamaan ja tökkiä hiirellä kohtia tekstistä. Vimin kun avaat ja alat hakkaamaan näppistä, ei tapahdu mitään, ellei satu osumaan oikeaan näppäimeen. Käynnistyessään vim on komentomoodissa, josta pitäisi ensimmäiseksi siirtyä kirjoitusmoodiin. Ohjelmaa ei siis voi vain alkaa käyttämään muista softista tuttuun logiikkaan turvautuen, ja se tuntuu olevan omiaan pelottelemaan pois uusia käyttäjiä.

Vimissä kyse ei ole oikopoluista, vaan näppäinpainallukset ovat kursoria ohjaavia komentoja, joita voi (ja pitää) yhdistellä. Esimerkiksi w siirtyy yhden sanan eteenpäin ja 2w kaksi sanaa. Komento d poistaa sen osan tekstiä, jonka seuraava komento määrää, ja esimerkiksi d2w poistaa kaksi sanaa. Jos haluaa poistaa ja alkaa heti kirjoittamaan (ts. korvata osan tekstiä), siihen löytyy oma komentonsa c, koska d ja sen perään i kuluttaisi liikaa sormia.

Tuo oli varsin yksinkertainen esimerkki. Komennoilla saa tehtyä todella nopeasti asioita, jotka vaatisivat "tavallisessa" editorissa kymmeniä toistoja hiiren ja näppiksen välillä vaihdellen.
 
Jotkut myös yhdistävät modernin editorin esim. VSC:n (Visual Studio Code) ja VIM:n komennot plugarilla. Eli voivat ohjata VSC:tä VIM:n näppäinkomennoilla. Itse käytän VSC:tä - joka on yksi suosituin editori koodaamiseen tällä hetkellä - editorinani, mutta VIM:n osaaminen on siitä huolimatta hyödyllistä, sillä näin samaa editoria voi käyttää lähes joka Linux-koneessa, johon ottaa etäyhteyden.

(Itse en tuota harrasta ja käytän VSC:tä ihan oletuskomennoilla.)
 
Viimeksi muokattu:
Millä editorilla on tällä hetkellä paras Vim-tuki (itse Vim luonnollisesti poisluettuna)? VSCodesta olen lukenut, että Vim-tuki rokottaa suorituskykyä aivan huomattavasti ja käyttäminen käy hyvin tahmeaksi. JetBrainsin tuotteissa IdeaVim ilmeisesti ihan kelvollinen? Itse Vimiä/Neovimiä käyttäisin muutoin mieluiten, mutta tuntuu, että varsinkin IntelliSensen kanssa on aina jotain hajalla (CoC) tai sitten koko homma toimii järkyttävän hitaasti.
 
Antti Alien sanoi:
Kyse on vain oppimiskäyrästä. Jollain Notepadilla voi vaan alkaa kirjoittamaan ja tökkiä hiirellä kohtia tekstistä. Vimin kun avaat ja alat hakkaamaan näppistä, ei tapahdu mitään, ellei satu osumaan oikeaan näppäimeen. Käynnistyessään vim on komentomoodissa, josta pitäisi ensimmäiseksi siirtyä kirjoitusmoodiin. Ohjelmaa ei siis voi vain alkaa käyttämään muista softista tuttuun logiikkaan turvautuen, ja se tuntuu olevan omiaan pelottelemaan pois uusia käyttäjiä.

Vimissä kyse ei ole oikopoluista, vaan näppäinpainallukset ovat kursoria ohjaavia komentoja, joita voi (ja pitää) yhdistellä. Esimerkiksi w siirtyy yhden sanan eteenpäin ja 2w kaksi sanaa. Komento d poistaa sen osan tekstiä, jonka seuraava komento määrää, ja esimerkiksi d2w poistaa kaksi sanaa. Jos haluaa poistaa ja alkaa heti kirjoittamaan (ts. korvata osan tekstiä), siihen löytyy oma komentonsa c, koska d ja sen perään i kuluttaisi liikaa sormia.

Tuo oli varsin yksinkertainen esimerkki. Komennoilla saa tehtyä todella nopeasti asioita, jotka vaatisivat "tavallisessa" editorissa kymmeniä toistoja hiiren ja näppiksen välillä vaihdellen.
Napsauta laajentaaksesi...
Tuo on ihan käsittämätöntä aluksi kuinka nopeasti eri asioita pystyy vim:llä tekemään. Nyt kun parisen vuotta on pääsääntöisesti tuota käyttänyt niin duunikaverit ihmettelevät että miten hitossa mä editoin jonkun fileen sekunneissa kun he jollakin nanolla tai vastaavalla turaavat kymmeniä minuutteja.

Ja kun oppii kaikkien makrojen, buffereiden sun muiden käytön että ne tulevat selkäytimestä niin ihan oikeasti pystyy tekemään parhaimmillaan tuhansia muutoksia tiedostoon sekunneissa jos pitää esim joku kirjain lisätä kolmanneksi merkiksi joka neljännelle riville (joka on monilla muilla editoreilla todella hankalaa) tms.
 
Minä olen käyttänyt enimmäkseen vscodea, kielenä c99. Lisäosina cmake suht helppoihin buildeihin ja include kansiohin, clangd kieliserverinä toimii paljon rivakammin kuin cpp tools, clangilla kun kääntää nii saa myös assemblyn, codellb lisäosalla. Toinen vaihtoehto on jo aikaisemmin mainittu remedybg joka on erillinen ohjelma joka toimii msvcllä käännettyihin ohjelmiin. Sitten on vielä muita lisäosia kuten gitlens, glsl jutut, bracketit, todot ja ynnä muut.
 
Ei liity itse editoriin, mutta selaimille (ainakin FF/Chrome) löytyy kiva lisäosa nimeltään Vimium (ellei käytä qutebrowseria) millä saa osan Vim perustoimintoja selaimen toimintoihin niin hiiren tarve vähenee entisestään.
 
Itse mietin, että editorin tärkein ominaisuus on, että sillä löytää helposti haun perusteella ohjelmointiprojektista ne kohdat, joita etsii.
Toinen hyvä ominaisuus on, että voi editoida "column moodissa", kun pitää copy-pastettaa useita samalla kaavalla toistuvia koodirivejä.

Harvoin aivo tuottaa ohjelmakoodia niin nopeasti, ettei sormet ehdi kirjoittaa. Siinä mielessä aikaa hyvin selata hiirellä valikoita.
Nykyään käytän aika paljon Notepad++ tai samankaltaisia työkaluja. Mutta tosiaan olen jo sitä sukupolvea, jolle hiiren käyttö tutumpaa.
 
Zener sanoi:
Itse mietin, että editorin tärkein ominaisuus on, että sillä löytää helposti haun perusteella ohjelmointiprojektista ne kohdat, joita etsii.
Toinen hyvä ominaisuus on, että voi editoida "column moodissa", kun pitää copy-pastettaa useita samalla kaavalla toistuvia koodirivejä.

Harvoin aivo tuottaa ohjelmakoodia niin nopeasti, ettei sormet ehdi kirjoittaa. Siinä mielessä aikaa hyvin selata hiirellä valikoita.
Nykyään käytän aika paljon Notepad++ tai samankaltaisia työkaluja. Mutta tosiaan olen jo sitä sukupolvea, jolle hiiren käyttö tutumpaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Olen sitä mieltä, että hyvä haku ja navigointi on editorille todella tärkeitä. Tämän takia tykkäänkin vimistä. Vim + ctags || cscope.
Voin luoda halutuista fileistä tagit, ja pystyn navigoimaan helposti isoimmissakin projekteissa. Pystyn esim. etsimään nopeasti
kaikki tagin maininnat, definet yms. Visual Coden unintellisense taas saattoi viedä useita minuutteja, pistäen koko koneen kyykkyyn.

Haku on nopea ja yksinkertainen. Kiva mennä näppäimellä seuraavaan hittiin. Siirtyminen filejen välillä on vaivattomampaa,
sillä jos sinulla on paljon filejä/buffereita auki, ei sinun tarvitse alkaa etsimään oikeata fileä. Voit vain kirjoittaa :b file.

Voit nopeasti splitata ruudun, jolloin sama tiedosto avautuu samasta kohdasta. Tämä helpottaa, jos haluaa ottaa esim. struktin rinnalle,
kun kirjoittaa koodia. ctrl-w + s/v on paljon nopeampaa ja helpompaa, kuin notepadista filen avaaminen rinnalle.
Minäkin olen sitä sukupolvea joka on aina käyttänäyt hiirtä.

Onko column mode == kirjoita useammalle riville samaa tekstiä? Tämäkin onnistuu visual blockin moden kautta vimissä.
 
Vim on siitä mahtava, että se toimii OOTB käytännössä ilman mitään tarvetta plugareille, Youtubessa on hyvä video aiheesta
tässä
Joskin itse käytän NERDTreetä, mutta muuten ei ole plugareillekaan käyttöä. Lisäksi muuten hiljattain Vimiin iskettiin sisäänrakennettu plugin manager, eli ei ole enää tarvetta pathogeneille tai muille.
Joskus mietin että mikä on paras yksittäinen ohjelma mihin olen ikinä törmännyt, niin nyt täytyy sanoa että Vim se kyllä olisi.
 
Technocrat sanoi:
koodatessa harvemmin se editorin nopeus on pullonkaulana ;)
Napsauta laajentaaksesi...
Tähän lopputulokseen olen itsekin päätynyt. Ehkä en vain ole vielä tarpeeksi kova koodari, mutta eipä ole vielä tullut vastaan tilannetta jossa editorin nopeus/hitaus olisi millään tavalla merkittävä tekijä jos tarkastelee työskentelyn nopeutta kokonaisuutena.

Technocrat sanoi:
Vimiä tulee nykyisin käytettyä lähinnä silloin, jos pitää ssh:n yli säätää jotain, siihen se on oikein noheva.
Napsauta laajentaaksesi...
Tähän vimiä tulee kyllä käytettyä usein, ja myös satunnaisesti joidenkin pienien tiedostojen editointiin paikallisesti.
 
Itse olen käyttänyt Vi:tä/Vim:iä 2001 vuodesta. Siirryin Linux ympäristöihin 90-luvun lopulla ja tuli aloitettua editoinnit Picolla, sen jälkeen Gentoo Linuxin myötä siirryin Nanoon, joka oli silloin vielä uusi editori ja siitä sitten lopulta Vi:hin.

Itse kirjoitan lähes poikkeuksetta koodia/tietokantakyselyitä/scriptejä jne. aina SSH yhteyksien yli suoraan testiympäristöissä. Toisaalta myös auki olevat softat löytyvät aina screen:ien sisältä, joten avoinna oleviin editoreihin, pyöriviin scripteihin, logeihin ja kaikkeen pääsee käsiksi mistä vain, millä laitteella vain. Eli vaikka Android kännykällä VPN auki, SSH yhteys auki, screeniin sisään ja voi jatkaa juuri siitä kohdasta, mihin jäi viimeksi pöytäkoneella tai läppärillä.
 
En tiedä liittyykö nyt tarkalleen tähän aiheeseen, mutta mikähän voisi olla hyvä ilmainen ohjelma, johon voisi laittaa esim. kahden eri version saman nimiset tekstitiedostot vierekkäin ja sitten nähdä niiden väliset erot? Onnistuuko esim. tuolla Notepad++:lla?
 
Don Stupido sanoi:
En tiedä liittyykö nyt tarkalleen tähän aiheeseen, mutta mikähän voisi olla hyvä ilmainen ohjelma, johon voisi laittaa esim. kahden eri version saman nimiset tekstitiedostot vierekkäin ja sitten nähdä niiden väliset erot? Onnistuuko esim. tuolla Notepad++:lla?
Napsauta laajentaaksesi...

Visual Studio Codessa (ja varmaan muissakin devauseditoreissa) on mahdollisuus vertailla tiedostoja. VSC näyttää tiedostot rinnakkain ja värjää erot ja skrollaa tiedostoja synkassa. Tietenkin tuo toimii myös Git-versiohallinnassa, jolloin editori näyttää muutokset tuoreimpaan edelliseen commitiin.
 
Viimeksi muokattu:
Don Stupido sanoi:
En tiedä liittyykö nyt tarkalleen tähän aiheeseen, mutta mikähän voisi olla hyvä ilmainen ohjelma, johon voisi laittaa esim. kahden eri version saman nimiset tekstitiedostot vierekkäin ja sitten nähdä niiden väliset erot? Onnistuuko esim. tuolla Notepad++:lla?
Napsauta laajentaaksesi...
Linuxissa on myös diff, jolla pitäisi onnistua.
 
Don Stupido sanoi:
En tiedä liittyykö nyt tarkalleen tähän aiheeseen, mutta mikähän voisi olla hyvä ilmainen ohjelma, johon voisi laittaa esim. kahden eri version saman nimiset tekstitiedostot vierekkäin ja sitten nähdä niiden väliset erot? Onnistuuko esim. tuolla Notepad++:lla?
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä Notepad++ on ainakin yksi lisäpalikka, millä tuon saa aikaan. Sen käyttöliittymä oli kyllä niin surkea, kun sitä testailin, että en voi suositella. WinMerge on myös yksi työkalu tuohon.
 
Kyllä Compare työkalulla notepad++ onnistuu todella hyvin, en tiedä mitä siitä jäisi kaipaamaan. No, nämä ovat kaikki näitä tottumuskysymyksiä. Itse etsin kauan vms edt editorin korvaajaa mutta totesin että kaikki on paskaa ja mitään ei voi.
 
Onkos editoririntamalla mitään uutta? Mä olen tänä vuonna siirtänyt loputkin editoinneistani VS Codeen, muutamaa erikoistapausta lukuun ottamatta.

Yksi asia, joka mua on VS Codessa aina häirinnyt, on default-näppäinkomennot. Onko niissä joku Windows-ihmisten ymmärtämä logiikka taustalla? Tiedän kyllä, että kaiken voi kustomoida, mutta olisi kiva jos niin ei tarvitsisi tehdä, vaan voisi jotenkin helposti sisäistää noi oletukset. Esim. Vimin kommenothan oppii suht äkkiä kunhan ymmärtää että ne tulee enimmäkseen englannin kielen sanoista tai lauseista.

Muutamia esimerkkejä täysin älyttömistä "komentopareista" VS Codessa:
Go to Definition F12 --- Peek Definition Ctrl+Shift+F10
Go Back Ctrl+Alt+- --- Go Forward Ctrl+Shift+-
Scroll Line Down Ctrl+Down --- Scroll Page Down Alt+PageDown

Fold (collapse) region Ctrl+Shift+[ --- Unfold (uncollapse) region Ctrl+Shift+] on järkevä, mutta
Fold (collapse) all regions Ctrl+K Ctrl+0 --- Unfold (uncollapse) all regions Ctrl+K Ctrl+J (wtf nolla ja J???)
 
Lammas sanoi:
Onkos editoririntamalla mitään uutta? Mä olen tänä vuonna siirtänyt loputkin editoinneistani VS Codeen, muutamaa erikoistapausta lukuun ottamatta.

Yksi asia, joka mua on VS Codessa aina häirinnyt, on default-näppäinkomennot. Onko niissä joku Windows-ihmisten ymmärtämä logiikka taustalla? Tiedän kyllä, että kaiken voi kustomoida, mutta olisi kiva jos niin ei tarvitsisi tehdä, vaan voisi jotenkin helposti sisäistää noi oletukset. Esim. Vimin kommenothan oppii suht äkkiä kunhan ymmärtää että ne tulee enimmäkseen englannin kielen sanoista tai lauseista.

Muutamia esimerkkejä täysin älyttömistä "komentopareista" VS Codessa:
Go to Definition F12 --- Peek Definition Ctrl+Shift+F10
Go Back Ctrl+Alt+- --- Go Forward Ctrl+Shift+-
Scroll Line Down Ctrl+Down --- Scroll Page Down Alt+PageDown

Fold (collapse) region Ctrl+Shift+[ --- Unfold (uncollapse) region Ctrl+Shift+] on järkevä, mutta
Fold (collapse) all regions Ctrl+K Ctrl+0 --- Unfold (uncollapse) all regions Ctrl+K Ctrl+J (wtf nolla ja J???)
Napsauta laajentaaksesi...
Vähän riippuen siitä, millä käyttöjärjestelmällä VS Codea käyttää, voi osa älyttömyyksistä selittyä sillä, että jotkin asiat tehdää eri käyttöjärjestelmillä hieman eri tavalla. Esim. koodin muotoilu on Windowsilla Shift + Alt + F mutta Linuxilla muistaakseni Ctrl + Shift + I. Tosin luulen, että suurin osa melko järjettömän tuntuisista tapauksista johtuu jostain ihan muusta.
 
Kumma kun Emacsin käyttäjiä ei löydy. Linux:iin käyttöön tutustuessa pallottelin Emacsin ja Vim:n välillä jokusen tovin mutta päädyin lopulta Emacsiin. Vim ei ollut niin hyvin laajennettavissa ja jos menee vaihtamaan näppäin asettelut esim. dvorakin puolelle ei Vim:n näppäinasettelussa ole mitään logiikkaa. Emacs:n komennot toimii ihan hyvin dvorakilla ja ilman.

Ehkä suurin syy Emacsin käyttöön on että se kasvaa mukana ja on melko hyvä luotto siihen että se on vielä käytössä tulevaisuudessakin ja ei tarvitse alkaa opettelemaan uutta työkalua jokusen vuoden välein.
Pidän myös erityisesti siitä että Emacsilla hoituu melko hyvin kaikki asiat ilman että tarvitsee hyppiä eri työkalujen välillä.
 
Emacsia tullut käytettyä siitä asti kun linux jakeluiden kanssa rupesin oleen, jostain 2000 luvun alkupuolelta. *sh scriptit, python, html, javascript kaikki näyttää luettavalta, käytti sitten teksti tai graaffista versiota.
Kokeilin yhdessä vaiheessa Sublimeä. Pienet erot rupesi ärsyttämään, esim. tabia painamalla koodin saa emacsilla sisäytettyä oikeaan kohtaan. Kun sitä ei ollut niin huomasi kuinka paljon sitä on tullut käytettyä.

Pythonin kanssa olen käyttänyt pyflakesia oikolukemaan koodia. Emacsiin sai helposti integroitua kyseisen toiminnon. Enpä kyllä muihin ole edes yrittänyt.
 
Mitäs mieltä Atom editorista? Ite oon tuolla tykänny linux scriptejä ja conffeja muokkailla. Muutoksia tallentaessa kysyy tarvittessa pääkäyttäjän salasanaa niin ei tarvi erikseen sudo komenolla käynnistää.

atom.io

Sunsetting Atom

We are archiving Atom and all projects under the Atom organization for an official sunset on December 15, 2022.
atom.io atom.io

Windowssissa enempi tullut Notepad++ käytettyä mutta jonkin verran möys tuota Atomia.

Vim:iä oon joskus koittanu mutta kun kaikki komennot hukassa niin tehokkampi on vaikka perus Xfce mousepad editori kun tarvii vaan pari kohtaa conffista muuttaa. Varmasti jos koodais päivittäin niin ehkä olis komennotkin muistissa eikä tarvis aina joka kerta opetella miten pääsee muokkaamaan tai tallentaa muutokset ja sammuttaa editori.
 
Vaihdoin Atomista Visual Studio Codeen muistaakseni ennen kaikkea siksi, ettei se osannut poistaa päivitystiedostoja, mikä alkoi syödä pienehköltä SSD:ltä aika tuntuvastikin tilaa pitkällä tähtäimellä. Vaihto ei ole kyllä kaduttanut lainkaan, sillä Code on muutenkin tuntunut hieman paremmalta. Tosin en ehtinyt käyttää Atomia kovin pitkään, joten kovin syvällistä osaamista siitä ei ehtinyt kertyä.
 
Mä vaihdoin myös Atomista VSCodeen kolmisen vuotta sitten enkä oo katsonut taaksepäin ja voin sitä lämpimästi suositella. Mulla oli Atomissa myös jonkinlaista performance-ongelmaa, sillä se alkoi pidemmän käytön jälkeen syömään muistia koneelta ja näkyvästi pätkimään.

Mutta itse langan aiheeseen: Oon Vimiä kokeillut sen pakollisen verran kun olen sen vahingossa esimerkiksi Gitissä avannut ja joutunut Googlettamaan "how to exit vim". Tähän mennessä en ole vielä kokenut hyödylliseksi opetella sitä, koska tunnen saavani tarpeeksi irti IDE:istä tai ns. jytyimmistä tekstieditoreista, kuten VSCode. Harvemmin ohjelmointityössä se koodin tunkkaamisen nopeus on kuitenkaan keskiössä. Oon kyllä avoin kokeilemaan uutta, jos esimerkiksi tämä lanka saa mut kokemaan valaistuksen.
 
Visual Studio mullaki on nykyään käytössä. Aloitin tämän ketjun alunperin kun matkustaessa käytin paljon läppäriä jossa oli erittäin huono touchpad ja mistään ei meinannut tulla mitään sen takia. Ajattelin että Vimillä voisin kirjoittaa ja siirrellä kursoria ruudulla "ajatuksen voimalla". :D

Vimin käyttö skandinäppiksellä muutenki hankalaa kun esim. / tehdään hankalasti shift+7, kun taas amerikkalaisessa näppiksessä se on heti oikean puoleisen shiftin vieressä.
 
Moni on tuonut esille sen seikan, että koodatessa raaka suoritusnopeus harvemmin on ratkaisevassa roolissa, ja se on ihan totta. Itse käytän kuitenkin vim-tyylistä editointi kaikissa editoreissa ja IDEissä mitä käytän ihan vaan käyttömukavuuden takia. Käsiä ei tarvitse heilutella hiirelle tai näppiksen navigointiklusterilla hakemaan nuolinäppäimiä tai home/end/pgup/pgdn -nappeja kun kaikki löytyy ihan perusasemasta käsin. Mahdollinen nopeuden lisäys on tässä vaan sivutuote.
 
Viimeksi muokattu:
1. Miten Vimin normal modeen saisi lisättyä mahdollisuuden # lisäämiseen?
2. Hidastaako kommenttirivit suoritusta, jos niitä on paljon?
3. Mikä tässä rivissä on väärin? iab xdate <C-r>=strftime("%d.%m.%y %H:%M:%S")<cr>
source .vimrc
bash: .vimrc: line 32: syntax error near unexpected token `('
bash: .vimrc: line 32: `iab xdate <C-r>=strftime("%d.%m.%y %H:%M:%S")<cr>'
Napsauta laajentaaksesi...
4. Tarkoittaako <C-r> ctrl + r vai shift + r?
5. Suosittele plugaria, ei tarvi perustella.
 
Viimeksi muokattu:
Jeesus(telija) sanoi:
1. Miten Vimin normal modeen saisi lisättyä mahdollisuuden # lisäämiseen?
2. Hidastaako kommenttirivit suoritusta, jos niitä on paljon?
3. Mikä tässä rivissä on väärin? iab xdate <C-r>=strftime("%d.%m.%y %H:%M:%S")<cr>

4. Tarkoittaako <C-r> ctrl + r vai shift + r?
5. Suosittele plugaria, ei tarvi perustella.
Napsauta laajentaaksesi...
1. Toimisisko jotenkin tyyliin: map lisäysnäppäin i#<esc>
2. Kommenttirivit missä? vimrc:ssä? vimrc ladataan kerran vimin käynnistyksessä eikä ne siinä juurikaan hidasta ellei niitä nyt ole järkyttäviä määriä eli tuhansia ja tuhansia
3. Ilmeisesti yrität abbreviationia tehdä? En osaa suoraan sanoa mikä tuossa mättää mutta en kyllä oikein ymmärrä mitä yrität saada edes aikaan
4. <C-r> on Ctrl-R
5. Airline taikka VimWiki
 
VSC:tä tulee itsekin eniten käytettyä. Aika tavalla vaivattomampaa kuin konffata Vimiin jokainen kieli erikseen. Vimillä lähinnä C:t ja shelliskriptit, noissa en koe VSC:stä olevan niin paljoa etua. Tietysti Vim-plugari on asennettuna, ja vasta keksin miten sen pahin ärsytys, eli päin persettä toimiva undokin korjataan.
 
T0pd0g sanoi:
Itse olen käyttänyt Sublimea (Sublime Text - the sophisticated text editor for code, markup and prose) niin Winukassa kun Linukassakin. Nopeasti käynnistyvä ja vähän resursseja vievä graafinen tekstieditori. Hyvin ja laajasti muokkautuva. On ilmainen käyttää, mutta vilauttelee harvakseltaan (tyyliin joka 10. kerta) popup-ikkunaa tiedoston tallennuksen yhteydessä, mistä pääsee tarvittaessa eroon rahalla ($33/v).
Napsauta laajentaaksesi...
Heh, hieman näin vim:n käyttäjänä huvitti Sublimen sivuilla oleva maininta GPU-kiihdytyksestä :D Ehkä nuo graafiset editorit vaan ovat nykyään niin raskaita että pitää näytönohjaimella kiihdytellä piirtoa että jaksaa pyöriä.

Ei sillä että mollaisin noita graafisia editoreita, itsekin käytän välillä Notepad++:aa windows-koneella, notepadia ja joskus tuli Atom:iakin käytettyä. Tuo vi / vim vaan on itselleni se kätevin editori kun se löytyy käytännössä kaikista linux-koneista valmiina, tosin nykyään ei valitettavasti enää ihan kaikista ja sen sijaan yleensä on nano johon minä vaan en ole ikinä tottunut.
 
T0pd0g sanoi:
Itse olen käyttänyt Sublimea (Sublime Text - the sophisticated text editor for code, markup and prose) niin Winukassa kun Linukassakin. Nopeasti käynnistyvä ja vähän resursseja vievä graafinen tekstieditori. Hyvin ja laajasti muokkautuva. On ilmainen käyttää, mutta vilauttelee harvakseltaan (tyyliin joka 10. kerta) popup-ikkunaa tiedoston tallennuksen yhteydessä, mistä pääsee tarvittaessa eroon rahalla ($33/v).
Napsauta laajentaaksesi...

Mä yritin tykätä Sublimesta aikoinaan ja olihan se kevyt ja slimmi. Mutta todellisessa käytössä VS Code vei (ainakin silloin) Sublimea kuin litran mittaa, sillä kaikki vaan toimi niin paljon paremmin ja tehokkaammin (GIT-integraatio, Intellisense, tuki eri kielille, plugarien yleinen laatu, uusien ominaisuuksien ilmaantumistahti). Ja joku 0.5s ero softan käynnistyksessä on kuitenkin täysin merkityksetön asia loppupeleissä. Yleensäkin editorin nopeus on harvoin millään tavalla se rajoittava asia (tietyissä rajoissa), vaan muut tehokkuutta lisäävät ominaisuudet.

Mutta kun Sublimea käytin aikoinaan, ei VSC:tä vielä oikeastaan ollut, ja yleisin editori taisi olla Atom, joka olikin jo selvästi hitaampi kuin Sublime tai tuleva VSC. VSC:n julkaisun myötä kävi äkkiä selväksi, että se tulee menemään Sublimen ohi hyvin nopeasti - olihan sillä takanaan MS. Ei ihme, että VSC on kaikkein käytetyin editori Stack Overflow'n kyselyissä. VSC:tä käytti noin 74% vastaajista, Sublimea 17%.
 
Paapaa sanoi:
Mä yritin tykätä Sublimesta aikoinaan ja olihan se kevyt ja slimmi. Mutta todellisessa käytössä VS Code vei (ainakin silloin) Sublimea kuin litran mittaa, sillä kaikki vaan toimi niin paljon paremmin ja tehokkaammin (GIT-integraatio, Intellisense, tuki eri kielille, plugarien yleinen laatu, uusien ominaisuuksien ilmaantumistahti). Ja joku 0.5s ero softan käynnistyksessä on kuitenkin täysin merkityksetön asia loppupeleissä. Yleensäkin editorin nopeus on harvoin millään tavalla se rajoittava asia (tietyissä rajoissa), vaan muut tehokkuutta lisäävät ominaisuudet.

Mutta kun Sublimea käytin aikoinaan, ei VSC:tä vielä oikeastaan ollut, ja yleisin editori taisi olla Atom, joka olikin jo selvästi hitaampi kuin Sublime tai tuleva VSC. VSC:n julkaisun myötä kävi äkkiä selväksi, että se tulee menemään Sublimen ohi hyvin nopeasti - olihan sillä takanaan MS. Ei ihme, että VSC on kaikkein käytetyin editori Stack Overflow'n kyselyissä. VSC:tä käytti noin 74% vastaajista, Sublimea 17%.
Napsauta laajentaaksesi...
Juu, tuo Atom tuntui hidastuvan aika äkkiä jos pisti muutaman plugarin siihen ja ihan vanillana siitä puuttui taas aika monta sellaista featurea mihin oli aiemmin tottunut. Atom olisi ihan kiva editori mutta oikeasti siitä tuli hiton hidas kun siihen sai tarvittavat plugarit asennettua.

Tosiaan yleensä editorin nopeus ei ole mitenkään rajoittava tekijä mutta jos käynnistymiseen kestää ikuisuus ja/tai jotku toiminnot (etsi/korvaa, mene dokumentin alkuun/loppuun/riville x) kestävät liikaa niin kyllä se häiritsee. Ja nuo yleensä korostuvat siinä vaiheessa kun editoi suuria tiedostoja (yli kymmeniä tuhansia rivejä).
 
Hyrava sanoi:
Juu, tuo Atom tuntui hidastuvan aika äkkiä jos pisti muutaman plugarin siihen ja ihan vanillana siitä puuttui taas aika monta sellaista featurea mihin oli aiemmin tottunut. Atom olisi ihan kiva editori mutta oikeasti siitä tuli hiton hidas kun siihen sai tarvittavat plugarit asennettua.
Napsauta laajentaaksesi...

Atomin tarukin on päättymässä. Kaikki siihen liittyvät projektit arkistoidaan GitHubissa 15.12.2022:

github.blog

Sunsetting Atom

We are archiving Atom and all projects under the Atom organization for an official sunset on December 15, 2022.
github.blog github.blog

VSCode on kaikkea sitä, mitä Atom olisi halunnut olla. Ja VSCode on myös hyvä osoitus siitä, että Electron-appis voi olla todella nopea. Atom ei sitä ollut.

Hyrava sanoi:
Tosiaan yleensä editorin nopeus ei ole mitenkään rajoittava tekijä mutta jos käynnistymiseen kestää ikuisuus ja/tai jotku toiminnot (etsi/korvaa, mene dokumentin alkuun/loppuun/riville x) kestävät liikaa niin kyllä se häiritsee. Ja nuo yleensä korostuvat siinä vaiheessa kun editoi suuria tiedostoja (yli kymmeniä tuhansia rivejä).
Napsauta laajentaaksesi...

Tuo on toki totta ja se editori kannattaa muutoinkin valita omien tärkeimpien käyttötarpeiden mukaan. Itselläni tulee äärimmäisen harvoin eteen tilanne että pitäisi editoida jotain massiivista tiedostoa. Eli nopeus sellaisessa käyttötapauksessa olisi meikäläiselle täysin epäoleellinen, meni siihen aikaa 10s tai 100s.
 
Käytän itsekin kaikessa paitsi C-ohjelmoinnissa VSC:tä, mutta sitä Vim-plugaria saisi kyllä vähän kehittää vielä. Vähän on käsijarru päällä käyttämistä.

VSC:n debuggeri on sen verran mainio, että mitään TypeScriptiä tai Pythonia ei enää viitsi Vimillä tehdä. Pythonissa lisäksi Jupyter-integraatio on mahtava ominaisuus.
 
Juu käyttäjiä on monenlaisia ja monenlaisissa eri tilanteissa. Ei siis ole yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta. Käytettävät sovellukset kannattaa valita aina niiden omien tarpeiden ja mieltymysten mukaisesti.

Mitä omalla kohdallani tulee pelkkään kooditekstin editointiin, niin Sublime pärjää oikein hyvin VSC:n tai muiden raskaampien sovellusten vertailussa. Siinä on itselleni kaikki tarvittava vähintäänkin yhtä vakaassa paketissa, ja sillä erotuksella, että resurssien kulutus selvästi pienempää.

Ylipäätään olipa se sovellus mikä tahansa, niin tykkään pitää resurssivaatimukset aina mahdollisimman alhaisina (tarvittavista ominaisuuksista tinkimättä): Näin loppujen lopuksi syntyy aina jouhevampi ja tehokkaampi kokonaisuus.
 
Minusta ei ole oikein mielekästä edes vertailla VSC:tä ja vastaavia johonkin Sublimeen tai Vimiin. Koodieditointi on kuitenkin edellämainitussa vain yksi osa. Jos siis pelkkä koodieditori riittää omiin hommiin, niin sanoisin että ehdottomasti kannattaa sellaista käyttää.

Apropos, jossain videossa sanottiin, että uudessa Vimissä on kehitetty taas ihan uusi skriptikieli. Ei kuulosta kovin järkevältä resurssien käytöltä, kun tarjolla olisi monia valmiita kieliä, joiden integrointi olisi paljon pienempi homma. Neovim taitaa käyttää Luaa. Pitäisi itse asiassa joskus tuota kokeilla.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 344
Viestejä
4 532 797
Jäsenet
74 804
Uusin jäsen
härmäläinen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom