VALOO valokuitu

[MrB]

P2P kuituverkossa se viive keskukseen on tyypillisesti alle 1 ms eli yleensä noin 0,1–0,5 ms. PON verkolla sitten 1-3 ms siihen päälle riippuen verkon kuormituksesta yms. Yleensä varmaan se 1 ms se lisäviive.

Tossa kun kattoo speedtest kontin statisttiikkaa viikon ajalta, niin keskiarvo ping Valoon padalle on 1.5ms. Tolla perusteella tekniikka ei ainakaan paljoa enempää lisää viivettä kuin toi 1ms.

 

[Johtaja_Jurmu]

Mitenköhän kuitu toimii jos kotona muunnin on upsin perässä niin missä mahtaa olla ensimmäinen operaattorin aktiivinen laite joka tarvii sähköä?
Ajattelin vaan että jos operaattorin laitteet on kovin löhellä kotia niin usein sähköt on poikki koko korttelilta eli voiko operaattorin pääty olla pimeänä saman katkoksen takia?

Kuitu on varmistettu sähkökatkojen varalta, varmistuksen aika riippuu alueen tärkeydestä, kuinka laajaa aluetta sähkökatko koskisi. Se voi olla esim 2 tuntia tai 12 tuntia.
Edit, kotona toki pitää olla oma UPS laite tms kuidun aktiivilaitteille.

 

[kuoris]

Asiakaspalveluun lähetettyyn vikailmoitukseen ei tullut mitään vastausta mutta yhteys tokeni kun otin virrat päätteestä.

Kaapelimodeemi oli 10-15 vuotta ja taisi kaksi katkoa olla koko aikana. Aika näyttää onko tästä valokuidusta samaan..

 

[Larmatin]

Onko tietoo suostuuko kuituasentajat käyttää tontilla olevia putkia kuidun vetoon? Mulla ois talon seinästä vanha siniraita noi 20metriä oikeaan suuntaan niin helppo mun siihen vetää vetonaru ja sit sais sitä pitkin kuidun talolle.. putki siis ei käytössä enää. Ja toisessa kohdassa keltanen sähköputki 10m jossa yksi kaapeli niin voisiko sitäkin käyttää?

 

[Lucas]

Onkohan tuulesta tempaistua tietoa. Valo taitaa kuitenkin kulkea yhtä lujaa kuidussa on se tekniikka kumpi vain. Itsellä on vielä toistaiseksi Elisan P2P kuitu jossa kaikki liikenne kiertää Helsingin kautta joten täältä Lempäälästä minimi pingi on noin 3,2ms mihin vain. Elisakin tietääkseni päivittelee tekniikoitaan tuohon XGSPONiin hiljalleen mutta täällä tuo Elisan giganen kuitu toimii niin huonosti että taidan ottaa Valoolta kuidun ensi kesänä kun piuhakin jo tontin juurella. Elisalla kun nopeudet ja bufferbloatit elää ruuhkaaikojen mukaan jota kuidussa ei sais tapahtua.

​

Itse valo kulkee kuidussa samaa vauhtia. Viiveet tulee PON verkkoon näistä syistä. Huomaa että tuo lisäviive on tyypillisesti pingissä noi 1 ms. Pahimmillaan luokkaa 3 ms. Eli käytännössä ei oikeastaan mitään merkitystä paitsi jollekin FPS pelien ammattipelaajalle.

ChatGPT:n vastaus:

​

"ON (Passive Optical Network) -yhteyksissä on yleensä suurempi ping-viive verrattuna P2P (Point-to-Point) -yhteyksiin useista syistä:​

​

1. Verkon arkkitehtuuri: PON-verkot käyttävät pisteestä monipisteeseen -rakennetta, jossa yksi optinen linjapääte (OLT) palvelee useita optisia verkkoyksiköitä (ONU) passiivisten jakajien kautta. Tämä jaettu infrastruktuuri voi aiheuttaa lisää viivettä, erityisesti ruuhka-aikoina, koska kaistanleveys jaetaan useiden käyttäjien kesken.
   
   Hdv Fiber
   
   
2. Dynaaminen kaistanleveyden allokointi (DBA): PON-verkot käyttävät DBA-algoritmeja hallitsemaan kaistanleveyden jakamista käyttäjien kesken. Nämä algoritmit edellyttävät tarkkaa edestakaisen ajan (RTT) arviointia OLT:n ja ONU:n välillä. Epätarkkuudet RTT-arvioissa voivat johtaa tehottomaan kaistanleveyden jakoon, mikä lisää viivettä.
   
   arXiv
   
   
3. Signaalin käsittely ja puskurointi: PON-verkot vaativat enemmän signaalin käsittelyä ja puskurointia johtuen jaetusta rakenteestaan ja useiden käyttäjien hallinnasta. Tämä ylimääräinen käsittely voi lisätä viivettä verrattuna P2P-yhteyksiin, joissa data kulkee suoraan ilman vastaavaa käsittelyä.

Yhteenvetona, PON-verkkojen jaettu arkkitehtuuri ja siihen liittyvät hallintamekanismit voivat aiheuttaa suurempaa viivettä verrattuna P2P-verkkoihin, joissa yhteys on suora ja omistettu yhdelle käyttäjälle."​

​

Paluukaista osalta sitten taas näin:

​

"PON-verkossa (Passive Optical Network) upload-kaista eli upstream-liikenne jaetaan dynaamisesti useiden käyttäjien (ONU/ONT) kesken, jotka jakavat yhteyden optiselle linjapäätteelle (OLT). Tämä toteutetaan TDMA-tekniikalla (Time Division Multiple Access), jossa jokaiselle käyttäjälle annetaan oma aikaväli tiedonsiirtoa varten.​

​

Upload-kaistan jakaminen PON-verkossa​

1. TDMA (Time Division Multiple Access):
   
   • OLT jakaa aikavälejä (time slots) jokaiselle ONU/ONT-laitteelle.
   • Kussakin aikavälissä vain yksi laite saa lähettää dataa OLT:lle.
   • Tämä estää datan törmäykset ja varmistaa järjestelmällisen siirron.
2. Dynaaminen kaistanleveyden allokointi (DBA):
   
   • OLT säätelee aikavälien pituuksia ja jakamista reaaliaikaisesti sen mukaan, kuinka paljon kaistaa kukin käyttäjä tarvitsee.
   • Jos käyttäjä lähettää paljon dataa, OLT voi myöntää pidempiä tai useampia aikavälejä.
   • Vastaavasti vähemmän dataa lähettävät käyttäjät saavat lyhyempiä aikavälejä.

Tyypilliset aikavälit (Time Slots)​

• Aikavälin pituusriippuu PON-tyypistä ja käyttäjämäärästä.
  • GPON (Gigabit PON): Käyttää 125 µs (mikrosekuntia) kehystä, joka toistuu jatkuvasti. Tämä kehys jaetaan useiden käyttäjien kesken.
  • XG-PON (10 Gbit/s): Samoin 125 µs kehys, mutta suuremmalla kapasiteetilla.
• OLT lähettää grant-viestejä, jotka kertovat, milloin kukin ONU saa lähettää dataa.

Esimerkki​

• OLT jakaa 125 µs kehyksen seuraavasti:
  • ONU1: 0–25 µs
  • ONU2: 25–50 µs
  • ONU3: 50–75 µs
  • ONU4: 75–100 µs
  • ONU5: 100–125 µs

Jos ONU2 tarvitsee enemmän kaistaa, se voi saada pidemmän aikavälin seuraavassa kehyksessä.​

​

Viiveen vaikutus​

• Koska käyttäjät joutuvat odottamaan omaa aikaväliään, tämä aiheuttaa viivettä verrattuna P2P-yhteyksiin, joissa liikenne on jatkuvaa.

PON-verkkojen upload-kaista on siis tarkasti hallittu ja jaettu käyttäjien kesken TDMA- ja DBA-mekanismeilla, jotka sopeutuvat käyttäjäkohtaisiin tarpeisiin reaaliaikaisesti."​

 

[jalkkis]

Onko tietoo suostuuko kuituasentajat käyttää tontilla olevia putkia kuidun vetoon? Mulla ois talon seinästä vanha siniraita noi 20metriä oikeaan suuntaan niin helppo mun siihen vetää vetonaru ja sit sais sitä pitkin kuidun talolle.. putki siis ei käytössä enää. Ja toisessa kohdassa keltanen sähköputki 10m jossa yksi kaapeli niin voisiko sitäkin käyttää?

Valokuitusella on ainakin ohjeistus olemassa omien putkitusten tekoon. Lukaise ne. Luulis, että samat periaatteet toimii Valoon hommissa.

 

[kekra]

Hommasin Kiinasta ihan mielenkiinnosta halvan, muutaman euron hintaisen 2.5Gbps usb adapterin pöytäkoneeseen, kun siinä on vain gigan portit, niin näyttää nyt tulevan reilun gigan nopeutta suuntaansa 1000M/1000M liittymällä. Aiemmin tuli 930/930.



Ip osoite pysyi pari kuukautta samana, mutta pari päivää sitten yhtäkkiä vaihtui, ja tuon kuvan jälkeenkin on taas vaihtunut. Eipä tuo haittaa kun ei ole tarvetta kiinteälle osoitteelle.

 

[pulatunnus]

Itse olen ymmärtänyt, että se alaspäin tuleva nettikaista on vaikka 2 gigabittiä tai 10 gigabittiä siihen PON-haaraan vaikka sadalle naapurille. Niistä se oma PON-kuitupääte sitten poimii ne itselle tarkoitetut paketit. Käsittääkseni sen verran vahvasti salattua se liikenne, ettei naapurin paketteja saa purettua millään nykytekniikalla edes vuosien supertietokoneen laskemisella.

Sitten taas ylöspäin kaista on ajallisesti viipaloitu vaikka kolmeen sataan aikajaksoon muutaman millisekunnin pätkiltä. Siihen sitten saa jokainen vuorollaan tuutata menemään sen oman ylöspäin menevän nettiliikenteen. Sekin on taas salattua dataa. Ja niitä aikajaksoja jaellaan tarpeen mukaan kullekin.

Lopputuloksena esimerkiksi täällä Oulussa Valoon tuhat megainen netti antaa molempiin suuntiin reilu 1000 megaa kaistaa. Sama milloin testaa niin aina näyttää sama olevan. Jos on tuhat megainen liittymä siis ja 2,5 gigan verkkolaitteet. Jos on gigainen sisäverkon kytkin ja verkkolaitteet, niin se antaa silloin joku 950 nopeutta johtuen siitä ettei 1000 megainen ethernet päästä läpi enempää hyötykuormaa.

Itsestäni tuo PON valokuituverkko on viisas ratkaisu kun itse kuidusta tuskin kaista loppuu meidän elinaikana vaikka tuhat taloutta sitä yhtä kuitua pitkin nettiä käyttäisi niin paljon kuin omat vehkeet antaa myöten. Ja hinta verkon rakennukselle on luokkaa 25 prosenttia halvempi kuin perinteiselle P2P valokuituverkolle ja sähköntarve vähäisempää.

Siellähän ne keskuksessa sitten P2P verkoissakin ne kaikki tilaajayhteyden yhdistetään kuitenkin samaan valokuituun menemään nettiä kohti. Tai sitten vuokranneet kuidusta jonkun aallonpituuden johon se kaikkien nettiliikenne yhdistetään.

Lähinnä taitaa olla se lisäviive 1-3 ms PON verkossa se ainoa käytännössä näkyvä haitta. Tai siis käyttäjän havaitsema haitta ja senkin havaitsee lähinnä vain mittaamalla verkon viivettä. Ehkä jossain räiskintäverkkopelissä tuo lisäviive voi olla merkityksellinen mitä mieleen tulee.

P2P kuituverkossa se viive keskukseen on tyypillisesti alle 1 ms eli yleensä noin 0,1–0,5 ms. PON verkolla sitten 1-3 ms siihen päälle riippuen verkon kuormituksesta yms. Yleensä varmaan se 1 ms se lisäviive.

PON toteutuksissa ymmärtääkseni pieniä eroja ja sukupolvien myötä pyritty pienentää viivettä.
Mutta tyypillisesti jaettua kaistaa, ja haaran kuorma voi vaikuttaa viiveeseen kaistan lisäksi. (jos ei teknisesti varattua siivua), lisäksi vähän virhe herkempää.

En tiedä mutta jostain syystä mielikuva että yhdessä ON haarassa ei vedetä ihan tappiin tilaajamääriä, ei monia kymmenniä, mutta "lähteet" verkoista jotka ei ihan viimevuoden tuoreinta ja syynä varmaan myös se laadun tavoittelu, tai ehkä se että jakojen sijoittelu.

Operaattorien laitteet on kytketty lähes aina vähintään akkuvarmennettuihin sähköihin. Isommissa keskuksissa diesel varavoimakoneet. Eli sähkökatkon sattuessa kyllä sieltä ainakin hetken aikaa bitti virtaa.

Ja vaikka ei olisi varmennettu, niin kotoa voi sähköt pätkiä, katketa eri syistä ja samaan aikaan operaattorilla ihan valtakunnan verkosta tulee virtaa, ja pidemmissä katkoissa operaattorin tilat voi olla ensin korjattavalla alueella. Sähkövoimakoneenkin taakse kannattaa se kotiverkko siinä mielessä pistää

Omakotitalo kuituasiakkaaiden tilaajayhteydet todennäköisemmin sähkönsyötön osalta varmennettuja, oliko se yli 100 asiakasta, tai iso alue niin jo pakko, taloyhtiöiden asiakkailta voi sen netti katketa sillä hetkellä kun kiinteistön ko teknisestä tilasta ketkee sähköt, vaikka asiakkaita olisi yli sata.