VALOO valokuitu

Omakotitaloon olisi tällä viikolla tulossa Valoon tai heidän alihankkijan asentaja tekemään tonttisuunnittelun ja samalla liittymän esiasennuksen.
Miten tuohon pitäisi valmistautua?
Ja mitä tuo liittymän esiasennus tulee pitämään sisällään?
 
Omakotitaloon olisi tällä viikolla tulossa Valoon tai heidän alihankkijan asentaja tekemään tonttisuunnittelun ja samalla liittymän esiasennuksen.
Miten tuohon pitäisi valmistautua?
Ja mitä tuo liittymän esiasennus tulee pitämään sisällään?
Mieti mihin haluat sen ulkoseinään tulevan purkin, sen taakse tulevan reiän seinään ja sisäpuolelle tulevan kuitumuuntimen. Viimeinen tarttee pistoriasian lähistölle. Samalla kannattaa pohtia että mihin kohtaa pihaa se kuituputki aikanaan sahataan. Jos on tiedossa/saatavilla tieto olemassa olevista sähkö sun muista vedoista, joita mene kohtuu lähellä maan pintaa, niin ne kannattaa tiedostaa.
 
  • Tykkää
Reactions: JPN
Mieti mihin haluat sen ulkoseinään tulevan purkin, sen taakse tulevan reiän seinään ja sisäpuolelle tulevan kuitumuuntimen. Viimeinen tarttee pistoriasian lähistölle. Samalla kannattaa pohtia että mihin kohtaa pihaa se kuituputki aikanaan sahataan. Jos on tiedossa/saatavilla tieto olemassa olevista sähkö sun muista vedoista, joita mene kohtuu lähellä maan pintaa, niin ne kannattaa tiedostaa.
Kiitos, täytyy raivata paikka sisäasennukselle siis.
 
Mulle tuli kuitu viime syksynä. Ei oo vielä käytössä koska toinen liittymä päällä mistä ei pääse ilmaiseksi eroon.

Mutta ongelmana se etten yhtään ajatellut mihin se ulkoseinään tullut purkki pistettiin. Nimittäin jos tulee erittäin luminen talvi ja lunta tulee sitten myös katolta tonnikaupalla. Toi ulkoyksikkö on sitten jossain siellä lumen ja jään alla :facepalm: Mitenhän mahtaa selvitä. Tulee mieleen joku heavy suoja siihen päälle, tai vielä parempi jos sen saisi reippaasti ylemmäksi, mutta taitaa olla liian myöhäistä tässä kohtaa. Ideoita?
 
Mulle tuli kuitu viime syksynä. Ei oo vielä käytössä koska toinen liittymä päällä mistä ei pääse ilmaiseksi eroon.

Mutta ongelmana se etten yhtään ajatellut mihin se ulkoseinään tullut purkki pistettiin. Nimittäin jos tulee erittäin luminen talvi ja lunta tulee sitten myös katolta tonnikaupalla. Toi ulkoyksikkö on sitten jossain siellä lumen ja jään alla :facepalm: Mitenhän mahtaa selvitä. Tulee mieleen joku heavy suoja siihen päälle, tai vielä parempi jos sen saisi reippaasti ylemmäksi, mutta taitaa olla liian myöhäistä tässä kohtaa. Ideoita?

Ei siellä mitään ulkoyksikköä ole, pelkkä liitoskotelo.
ja aika matalalle se on kyllä asennettu, jos katolta tulevat lumet uhkaa laatikkoa, onkohan talon ikkunatkin vaarassa jo?
 
Noniin taloyhtiöön saadaan vihdoinkin kuitunetti ja se tulee Valoolta. Lupaavat, että olisi rakennettu alle 3kk:ssa, keskutelujen perusteella taitaa olla enemmän toiveajattelua kuin todellisuutta? Kuitu tulee kuulemma jo tontin rajalle joten ei tarvii enää katuja kaivaa auki.
 
Mulle tuli kuitu viime syksynä. Ei oo vielä käytössä koska toinen liittymä päällä mistä ei pääse ilmaiseksi eroon.

Mutta ongelmana se etten yhtään ajatellut mihin se ulkoseinään tullut purkki pistettiin. Nimittäin jos tulee erittäin luminen talvi ja lunta tulee sitten myös katolta tonnikaupalla. Toi ulkoyksikkö on sitten jossain siellä lumen ja jään alla :facepalm: Mitenhän mahtaa selvitä. Tulee mieleen joku heavy suoja siihen päälle, tai vielä parempi jos sen saisi reippaasti ylemmäksi, mutta taitaa olla liian myöhäistä tässä kohtaa. Ideoita?
Ei ole merkitystä, ei aiheuta mitään toimenpiteitä teikäläiselle kunnei sielä mitään sähköä tms.
 
Noniin taloyhtiöön saadaan vihdoinkin kuitunetti ja se tulee Valoolta. Lupaavat, että olisi rakennettu alle 3kk:ssa, keskutelujen perusteella taitaa olla enemmän toiveajattelua kuin todellisuutta? Kuitu tulee kuulemma jo tontin rajalle joten ei tarvii enää katuja kaivaa auki.
Ei se varmasti ole toiveajattelua, jos varausputki on jo tontin rajalla ja tilaus tehty. Maa kuitenkin sulaa ja päästään tekemään asennuksia. Taloyhtiöpuolella ainakin Valoo on pysynyt hyvin luvatuissa aikataulussa.
 
Ei ole merkitystä, ei aiheuta mitään toimenpiteitä teikäläiselle kunnei sielä mitään sähköä tms.

Onko tosiaan näin? Toki sisällähän se pistoke on, ja kun en yhtään seurannut asennusta tai kysellyt yhtään mitään siinä aamulla puoliksi unessa. Eikä tullut talven ongelmat mieleen silloin. Eli se on vaan joku rasia mistä kuitu tulee seinän läpi sisään ja siinä kaikki?
Jos tosiaan näin, niin hallelujaa ja iso kiitos👍
 
Onko tosiaan näin? Toki sisällähän se pistoke on, ja kun en yhtään seurannut asennusta tai kysellyt yhtään mitään siinä aamulla puoliksi unessa. Eikä tullut talven ongelmat mieleen silloin. Eli se on vaan joku rasia mistä kuitu tulee seinän läpi sisään ja siinä kaikki?
Jos tosiaan näin, niin hallelujaa ja iso kiitos👍
No avaa ja katso mitä siellä on :)
 
Onko tosiaan näin? Toki sisällähän se pistoke on, ja kun en yhtään seurannut asennusta tai kysellyt yhtään mitään siinä aamulla puoliksi unessa. Eikä tullut talven ongelmat mieleen silloin. Eli se on vaan joku rasia mistä kuitu tulee seinän läpi sisään ja siinä kaikki?
Jos tosiaan näin, niin hallelujaa ja iso kiitos👍
Se on operaattorin, operaattorin asennettuma. Jos pelkää että jäät vie purkin mennessään (siis jotain vauriota) niin voi pohtia jotain suojaa, jos samalla parantaa ulkonäköä.

Hitasatussa ei olisi lähinnä mekaaninen riski, liitin jatko vedessä uiminen ja jäätyily maalikon ajatuksilla pitkässä juoksussa haitallisempi.

Mutta jos talon seinässä, siis oletan että ollaan kivajalkaa ylempänä, niin tuskin lilluu vedessä ja jos lilluu, niin tulee mieleen että muitakin riskejä.

Ei siellä mitään ulkoyksikköä ole, pelkkä liitoskotelo.
ja aika matalalle se on kyllä asennettu, jos katolta tulevat lumet uhkaa laatikkoa, onkohan talon ikkunatkin vaarassa jo?
Jyväskylän eteläpuolella noita asennallaan aika matalalle, vs ikkunoiden alareuna. ei välttämättä metriinkään.
 
Se on operaattorin, operaattorin asennettuma. Jos pelkää että jäät vie purkin mennessään (siis jotain vauriota) niin voi pohtia jotain suojaa, jos samalla parantaa ulkonäköä.

Hitasatussa ei olisi lähinnä mekaaninen riski, liitin jatko vedessä uiminen ja jäätyily maalikon ajatuksilla pitkässä juoksussa haitallisempi.

Mutta jos talon seinässä, siis oletan että ollaan kivajalkaa ylempänä, niin tuskin lilluu vedessä ja jos lilluu, niin tulee mieleen että muitakin riskejä.


Jyväskylän eteläpuolella noita asennallaan aika matalalle, vs ikkunoiden alareuna. ei välttämättä metriinkään.

Aika samaa luokkaa korkeus täällä pohjoisessakin, eikä ole yli kymmenen vuoden aikana ollut lumen pinta lähelläkään koteloa.
Sokkelin vierustat on talvisin "lähes lumettomia" vaikka muualla olisi 120cm lunta.

Oma vikahan se on jos kolaa seinän viereen lumet.
 
Ulkojatkoskotelot on IP-suojattuja, vaatii tulvan, että tuolla on vaikutusta. Siinä vaiheessa kuidun toimivuus lienee pienin murhe. Jos omistaa kidukset, niin sitten pitää miettiä tarkkaan mitä hankkii.
 
Aika samaa luokkaa korkeus täällä pohjoisessakin, eikä ole yli kymmenen vuoden aikana ollut lumen pinta lähelläkään koteloa.
Sokkelin vierustat on talvisin "lähes lumettomia" vaikka muualla olisi 120cm lunta.

Oma vikahan se on jos kolaa seinän viereen lumet.

Sokkellinvierustat lähes lumettomia vaikka alueen lumensyvyys 120cm. Joko tässä on murre eroja mitä tarkoittaa "lähes lumeton", tai sitten valesokkeli vuotaa lämpöä niin paljon että pysyy sulana. Jälkimmäiseen en usko ns yleistyksenä, yksittäisessä kohteessa voi leutoina talvina sokkelin reuna pysyä suht sulana yksittäisissä rakennuksissa.
Sen uskon että joku suojainen rakennus sopivassa paikkaa voi olla joinan talvina vähäluminen.


Mutta jos yleisstetään niin ei ole mitenkään poikkeavaa että rakunnuksen seinustalla on suurinpiirtein sen verran luonta mitä alueen lumensyvyys, ja ei ole lainkaan poikkeavaa että osalla seinustoja voi sitä lunta olla enemmän vaikka olisi tasakatto. Kun meillä omakotitaloissa on suosittuja harjakatot, niin materiaalisti ja säistä riippuen niin lumia tulaa katolta, ja tai niitä sielä käsipelin tiputellaan.

Kolmas sitten eläkelläiset jotka lappaa sota-ajan perinteitä kunnioittain lunta seinustalle "eristääkseen" jo alku lumitalvesta.


Edelläoleva persutelua sille että jos operaattori asentaa boxin järjestäin matalalle, muutamaan kymmenneensentiin, niin Suomessa ihan normaalia että talvella jää lumenalle.

Hämeenlinnan tasallakaan mikään puolimetriä lunta ole ihmetystä, metristäkään seinustalla ei tule somekehua.

Jos jossain 120cm alueella/talvena omakotitalon seinustalla on kymmennen senttiä, tai mustaa sulaa maata, niin ehkä se hämmentää, alkaa jo monessa katoksessakin olla enemmän, jos ei putsattu.
 
Edelläoleva persutelua sille että jos operaattori asentaa boxin järjestäin matalalle, muutamaan kymmenneensentiin, niin Suomessa ihan normaalia että talvella jää lumenalle.

Siinä seinäboksissa ulkona ei taida olla muuta kuin kaapelilinliitännät.

Luultavasti Yksi ja hailee jääkö kinostuvan lumen alle seinällä. Eiköhän se sieltä tarvittaessa esiin saada näppärästi.

Ainoa ongelma taitaa olla jos jollakin tippuu harjakatolta isoja määriä jäätynyttä lunta. Sehän voi rikkoa sen boksin ja seinän pahimmillaan. Tosin lumiesteet katolla auttaa tähän ja lienee muutenkin paikallaan.

 
Siinä seinäboksissa ulkona ei taida olla muuta kuin kaapelilinliitännät.

Jos ei hitsatut, niin näistä jäätymisistä välillä ollut puhetta, eli noin ajatus tasolla jos on sellaisessa kohtaa missä vaihtelevan säänjöhdosta vuotavaa boxiin voisi joutu vettä, niin onko potenttiaalista riskiä jos se toistuu vuodesta toisen. Siis mietin sitä että jos ei ole hitasattu ja tökkelli liitos aikaa myöten eläisi ja epäpuhtauttta. (GPON)


Luotan kyllä paikallisten operaattorin suunnitteluun, ei niitä alas laiteta jos se olis riski, juu, jotkut operaattorit jossain asennelleeen varsin korkealle, siis niinkin korkealle ettei ilman apuvälineitä ylety.

Tosin lumiesteet katolla auttaa tähän ja lienee muutenkin paikallaan.
Omakotikohteissa, harjakatto, niin rakkuskohtaista, mutta noin vanhempia kohteita yleistäen, niin lumiesteitä kai harrastataan kohdissa missä kulkua, ja omakotitalossa jos ulko-ovi sellaisella sivulla, niin siine joku kuistu, tai muu rakennelma että lumet valuu muualle. Ja ehkä toivotaankin että lumet tulisi katolta pois, ettei tarvi mennä itseään teloon (poistamaan).
 
Siinä seinäboksissa ulkona ei taida olla muuta kuin kaapelilinliitännät.
esimerkki elävästä elämästä. Tiivistetty joka suunnasta, niin ei toi nyt ihan ekasta aamukasteesta vedä vettä sisäänsä.
Image.jpg
 
esimerkki elävästä elämästä. Tiivistetty joka suunnasta, niin ei toi nyt ihan ekasta aamukasteesta vedä vettä sisäänsä.
Image.jpg
Ja maalikkona vedensijaan hyvä tiiveys pistää loitolla kaikenalisen elävän, siis isältä pojalle GPON toimivuutta.
 
Sitäpaitsi, boksi valokaapeleineen, sekä kuitupääte ovat Valoon omaisuutta ja hallinnassa. Mikäli boksi täyttyisi vedellä _ja_ vesi haittaisi kuituliitosta, niin on Valoon ongelma (tietty yhteyskatkos olisi käyttäjälle ikävä). Samaten laatikon irtoaminen seinästä, on Valoon huoli.
 
Sitäpaitsi, boksi valokaapeleineen, sekä kuitupääte ovat Valoon omaisuutta ja hallinnassa. Mikäli boksi täyttyisi vedellä _ja_ vesi haittaisi kuituliitosta, niin on Valoon ongelma (tietty yhteyskatkos olisi käyttäjälle ikävä). Samaten laatikon irtoaminen seinästä, on Valoon huoli.

En ole ihan varma, mutta voihan se GPON verkossa haitata myös saman haaran matkalla olevia naapurien nettiyhteyksiä se, jos yhdellä boksi ja kuituliitoksen hukkuu veden alle.

GPON tekniikka on omasta mielestäni yllättävän hyvin toimivaa käytännössä ja ero P2P tilaajakohtaiseen omaan kuituun on todella pieni käytännössä.

Jos rakentamiskustannuksissa on eroa se 20-25 prosenttia GPON hyväksi, niin en yhtään ihmettele miksi se jyrää.

Kaapelitelevisiokin voidaan toteuttaa GPON verkossa. Halukkaille asennetaan Triplex-ONT (kuitupääte, jossa on RF-ulostulo eli antenniliitin). Niille, jotka eivät halua TV-palvelua, asennetaan tavallinen Data-ONT (vain ethernet-portit). Tässä päätteessä ei ole fyysistä kykyä purkaa TV-signaalia kuitukaapelista.

Tai sitten Kaikille asennetaan Triplex-ONT pääte ja operaattori voi OLT-hallintajärjestelmän kautta kytkeä päälle tai pois päältä kunkin yksittäisen päätteen RF-portin. Jos asukas ei maksa TV-palvelusta, portti on pimeänä, vaikka kuituun signaali tuleekin.

Operaattori voi halutessaan mittailla verkon teknistä eheyttä ja signaalivuotoja jos epäilevät että jollekin kaapelitv-palvelu on kytetty piraatisti maksamatta. Luultavasti ei kiinnosta mittailla sen enempää kuin nykyisessä koaksiaalikaapeliverkossa kun hyvin harvinaista kaapelin piraattikatselu.
 
En ole ihan varma, mutta voihan se GPON verkossa haitata myös saman haaran matkalla olevia naapurien nettiyhteyksiä se, jos yhdellä boksi ja kuituliitoksen hukkuu veden alle.
Sekin on kyllä valoon ongelma.

Sanoisin että ainoa mahdollinen ongelma mikä tuosta voi tulla on veden pääseminen sitä läpivientireikää pitkin talon rakenteeeseen, itse valokuitu tuolla boksinsisällä ei mene miksikään.
 
Sekin on kyllä valoon ongelma.

Sanoisin että ainoa mahdollinen ongelma mikä tuosta voi tulla on veden pääseminen sitä läpivientireikää pitkin talon rakenteeeseen,

Tuo menee jo vähän tilaajan piikkiin, jos on sen vaatinut läpiviennin lumirajan alle suunnitellun porattavaksi. (jos tässä nyt jostain valesokkelista yms sellaiseen vesireikää olkkariin ....


itse valokuitu tuolla boksinsisällä ei mene miksikään.

Tämä hyhvä tieto, maalikkona sitä liitintä pohti, jos se boxi ei useamman kertaa talvessa vedessä ja välillä jäätyy, niin onko se liitin, litos sen kestävä, isältä pojalle. Luotan siihen että on tarkoitettu ulko-oloihin, mutta ihan nyt vain haastaakseni ja sitä kautta vakuuttaakseni itseni.

GPON jutussa se harmi että jos jos ja kun siinä haarassa on noita liitoksia useita, niin se naapurin romu pera, joka tarjosten jälkeen vaihtanut mokkulaan ei kiinnostunut senkään vertaa siitä eikä ehkä pihastakaan.
 
Mjoo, lueskelin nuo vastaukset läpi. Kävin mittaamassa, niin 57cm on boxin alaosaan. Ja tosiaan eiköhän asennusmiehet osanneet katsoa että paikka on ok.
 
Sokkellinvierustat lähes lumettomia vaikka alueen lumensyvyys 120cm. Joko tässä on murre eroja mitä tarkoittaa "lähes lumeton", tai sitten valesokkeli vuotaa lämpöä niin paljon että pysyy sulana.

Ihan normaalit sokkelit taloissa, ei se lumi sinne räystään alle kerry. Miksi se sinne menisi?
Nyt kuluneenakaan talvena ei lunta ollut kuin 5-20cm sokkelin juurella, muualla 80cm enimmillään.

Ei puidenkaan alla ole lunta juuri ollenkaan.

Sillä ulkolaatikon korkeudella ei ole mitään väliä, kunhan se ei ole ihan maan rajassa että jää pääsisi sitä vääntelemään, ja toiseksi jos se siellä maan rajassa jäisi lumen alle, niin joku varomaton saattaisi lumitöissä rikkoa sitä.
 
Itsellä 29,90€/kk ja määräaikaisuutta vielä 6kk jäljellä. Sain vaihdettua kun oikein maireasti soitin aspaan niin 12kk ja 24,90€/kk.
 
Oon tässä kavereilta lähiaikoina kyselly että mitä ne miettii tuommosen 20gbit netin kk-hinnaksi ja oon saanu vastauksia että siellä 150€/kk että ei se 200€ ainakaan maksa. Mitäs mieltä te ootte täällä onko tuo arvio siellä päinkään?

Itse oon ajatellu enemmänkin hintaluokkaa 250€-350€/kk... Oonkohan ittekkään siellä päinkään :p En siis tiedä mitä se maksaa, ei ole kukaan kertonu hintaa..
 
Oon tässä kavereilta lähiaikoina kyselly että mitä ne miettii tuommosen 20gbit netin kk-hinnaksi ja oon saanu vastauksia että siellä 150€/kk että ei se 200€ ainakaan maksa. Mitäs mieltä te ootte täällä onko tuo arvio siellä päinkään?

Itse oon ajatellu enemmänkin hintaluokkaa 250€-350€/kk... Oonkohan ittekkään siellä päinkään :p En siis tiedä mitä se maksaa, ei ole kukaan kertonu hintaa..
Veikkaisin 250€/kk vähintään. Huhuja kuulin, ettei tämän vuoden puolella olisi kuitenkaan vielä tuotteistettuna ulospäin.
 
Millaista tarvetta porukoilla sitten on, johon tarvii 20 Gbit/s nettiä eikä esimerkiksi 10 gigainen riitä alkuunkaan?
 
Millaista tarvetta porukoilla sitten on, johon tarvii 20 Gbit/s nettiä eikä esimerkiksi 10 gigainen riitä alkuunkaan?
Tästä on taidettu tässäkin ketjussa jauhaa ennemmin. Eiköhän nämä ole näitä harrastajia, jotka haluaa nopeampaa tai ns parasta mitä saatavilla. Sama se on joka asiassa, mihin tarvitsee vaikka ns super autoa kun perus toyotallakin varmasti ehtii paikasta a->b.
 
Kirjoittelin tänne kuukausia sitten, että valoon kytky myöhästyny reilusti yli 24kk. Eivät siitä mittään korvailleet, enkä jaksanu asiaa setviä. Lopulta irtisanoin veloituksetta ja otin Globalilta Telian 25€/kk 12kk. Bittiä tulee vasta vuoden alusta sillä DNA:n määräaikainen giganen kaapeli 19,9€/kk sinne saakka.

Mutta urakoitsijat asensi boxit ja kaivoi letkut maahan. Käsittämättömän hyvää duunia, hatunnosto urakoitsijalle. Ensinnäkin ei tullu mitään rumia ulkoboxeja ollenkaan. Sisäboxi tekniseen tilaan samaan kaappiin, josta mulla lähtee talon sisäinen cat kaapelointi. Sieltä ulos ulkoverhouksen alta. Näkyvää osaa tuli noin 20cm suojaputken mutkan verran ulkoverhouksen alta terassin alle. Loput maan alla. Kiersivät asfaltit autotallin takaa. Vihjasin, että laittaisin itse säänkestävän cat6 kaapelin samaan monttuun, jotta saan autotalliin työpisteelle kiinteät yhteydet. Mutta huonosti kuluttajalle saatavilla niin urakoitsija sano, että voi laittaa ja laitto 30m pätkän kaapelia samaan monttuun. Veti sen sisälle sisäboxin viereen ja toisessa päässä nosti tallin kohdalla ylös. Oli puhe laskusta mutta totes lopulta, että maksaa enemmän vaivaa tehdä lasku niin sain tuon ilmatteeks. Jäi erinomaiset fiilikset tästä.
 
Mitens kun olen tilannut valo noin 1.8v sitten hintaan 29.9e/kk 12kk js sen jälkeen 49.90e/kk.. nyt kyselin niin pahoitteli viivytystä kun piti olla jo niin sanoi että hyvityksenä voisi antaa 19.90e/kk ja 12kk jälkeen noin 53e/kk. Onkoha tos mitään koiraa haudattuna että eikös tuohon kannata ehdottomasti tarttua ja toivoa että ne joskus kuidun tänne saa..siis 1000liittymä.
 
Mitens kun olen tilannut valo noin 1.8v sitten hintaan 29.9e/kk 12kk js sen jälkeen 49.90e/kk.. nyt kyselin niin pahoitteli viivytystä kun piti olla jo niin sanoi että hyvityksenä voisi antaa 19.90e/kk ja 12kk jälkeen noin 53e/kk. Onkoha tos mitään koiraa haudattuna että eikös tuohon kannata ehdottomasti tarttua ja toivoa että ne joskus kuidun tänne saa..siis 1000liittymä.
No tottakai kannattaa ottaa halvempi hinta? Ei tuohon mitään koiraa ole haudattu.
 
Kirjoittelin tänne kuukausia sitten, että valoon kytky myöhästyny reilusti yli 24kk. Eivät siitä mittään korvailleet, enkä jaksanu asiaa setviä. Lopulta irtisanoin veloituksetta ja otin Globalilta Telian 25€/kk 12kk. Bittiä tulee vasta vuoden alusta sillä DNA:n määräaikainen giganen kaapeli 19,9€/kk sinne saakka.

Mutta urakoitsijat asensi boxit ja kaivoi letkut maahan. Käsittämättömän hyvää duunia, hatunnosto urakoitsijalle. Ensinnäkin ei tullu mitään rumia ulkoboxeja ollenkaan. Sisäboxi tekniseen tilaan samaan kaappiin, josta mulla lähtee talon sisäinen cat kaapelointi. Sieltä ulos ulkoverhouksen alta. Näkyvää osaa tuli noin 20cm suojaputken mutkan verran ulkoverhouksen alta terassin alle. Loput maan alla. Kiersivät asfaltit autotallin takaa. Vihjasin, että laittaisin itse säänkestävän cat6 kaapelin samaan monttuun, jotta saan autotalliin työpisteelle kiinteät yhteydet. Mutta huonosti kuluttajalle saatavilla niin urakoitsija sano, että voi laittaa ja laitto 30m pätkän kaapelia samaan monttuun. Veti sen sisälle sisäboxin viereen ja toisessa päässä nosti tallin kohdalla ylös. Oli puhe laskusta mutta totes lopulta, että maksaa enemmän vaivaa tehdä lasku niin sain tuon ilmatteeks. Jäi erinomaiset fiilikset tästä.
Hyvä mainos 👍
 
Urakoitsijan nimi vaan puuttui, niin ei tiedä ketä mainostaa. Urakoitsijoissa on todella paljon eroa, joillain on omat asentajat, jotkut ottaa vuokrafirmalta, jotkut ulkomailta, ja jotkut eri alihankkijoilta. Näitä työmaita on niin paljon yhtä aikaa käynnissä, että siellä on vaikka minkälaista toimijaa puuhastelemassa.
 
Valoon kuitu rakennettiin valmiiksi vajaa vuosi sitten ja olin tehnyt sopimuksen aiemmin. Tuleeko Valoolta ilmoitusta, että liittymä pitäisi aktivoida, kun 12kk tulee pian täyteen? Vielä DNA:n sopimusta myös jäljellä, niin viivyttelen niin pitkään kuin mahdollista.
 
Valoon kuitu rakennettiin valmiiksi vajaa vuosi sitten ja olin tehnyt sopimuksen aiemmin. Tuleeko Valoolta ilmoitusta, että liittymä pitäisi aktivoida, kun 12kk tulee pian täyteen? Vielä DNA:n sopimusta myös jäljellä, niin viivyttelen niin pitkään kuin mahdollista.
Sama juttu. Myyjän kanssa sovittiin että kun DNA loppuu mulla 2027 alussa, niin sitten voi joku kk mennä päällekkäin, muttei pahasti. Eli sama viivyttely kyseessä. Ei oo vielä tullut mitään ilmoa tähän mennessä ja kaiken lisäksi taisin hukata koko spostin missä kaikki on..
 
Valoon kuitu rakennettiin valmiiksi vajaa vuosi sitten ja olin tehnyt sopimuksen aiemmin. Tuleeko Valoolta ilmoitusta, että liittymä pitäisi aktivoida, kun 12kk tulee pian täyteen? Vielä DNA:n sopimusta myös jäljellä, niin viivyttelen niin pitkään kuin mahdollista.
Sieltä tulee s-posteja, että liittymä on valmis käytettäväksi. Loputa tulee ilmoitus, että laskutus alkaa, vaikkei liittymää olisi aktivoitu.
 
Hei,

Onko muilla tullut vastaan vastaavaa Valoon kuituliittymässä, jossa on tilattu julkinen IP-osoite?

Minulla on Valoon kuituliittymä ja siihen operaattorilta tilattu julkinen IP. Käytössä on kaksi mesh-reititintä. Julkinen IP näkyy oikein internetiin päin, mutta tracert näyttää toisessa hopissa CGNAT-alueen osoitteen:
1 4 ms 3 ms 4 ms 192.168.1.1
2 12 ms 12 ms 12 ms 100.64.0.3
3 12 ms 13 ms 11 ms 173.194.124.145
4 13 ms 12 ms 12 ms 173.194.124.144
5 14 ms 14 ms 13 ms 192.178.104.225
6 13 ms 13 ms 13 ms 142.250.227.85
7 12 ms 12 ms 12 ms dns.google [8.8.8.8]
Ymmärtääkseni 100.64.0.0/10 on CGNAT-alue, joten ihmettelen miksi toisessa hopissa näkyy osoite 100.64.0.3, vaikka liittymässä pitäisi olla julkinen IP.

Valoon asiakaspalvelun mukaan heidän päässään kaikki on kunnossa.

Onko tämä normaalia verkon sisäistä reititystä operaattorin verkossa vai viittaako siihen, että yhteys kulkee edelleen osittain CGNATin kautta? Miten asian voisi varmistaa luotettavasti?

Kiitos jo etukäteen kommenteista.
 
Hei,

Onko muilla tullut vastaan vastaavaa Valoon kuituliittymässä, jossa on tilattu julkinen IP-osoite?

Minulla on Valoon kuituliittymä ja siihen operaattorilta tilattu julkinen IP. Käytössä on kaksi mesh-reititintä. Julkinen IP näkyy oikein internetiin päin, mutta tracert näyttää toisessa hopissa CGNAT-alueen osoitteen:
1 4 ms 3 ms 4 ms 192.168.1.1
2 12 ms 12 ms 12 ms 100.64.0.3
3 12 ms 13 ms 11 ms 173.194.124.145
4 13 ms 12 ms 12 ms 173.194.124.144
5 14 ms 14 ms 13 ms 192.178.104.225
6 13 ms 13 ms 13 ms 142.250.227.85
7 12 ms 12 ms 12 ms dns.google [8.8.8.8]
Ymmärtääkseni 100.64.0.0/10 on CGNAT-alue, joten ihmettelen miksi toisessa hopissa näkyy osoite 100.64.0.3, vaikka liittymässä pitäisi olla julkinen IP.

Valoon asiakaspalvelun mukaan heidän päässään kaikki on kunnossa.

Onko tämä normaalia verkon sisäistä reititystä operaattorin verkossa vai viittaako siihen, että yhteys kulkee edelleen osittain CGNATin kautta? Miten asian voisi varmistaa luotettavasti?

Kiitos jo etukäteen kommenteista.
On ihan normaalia, ei julkisia osoitteita tarvitse käyttää operaattorin sisäisissä reitityksissä. Varmistaa voi katsomalla, että oma reititin saa julkisen IP-osoitteen.
 
Joo, kiitti. Julkinen IP:hän sieltä viimein tuli.


Nopeus ei nyt ihan päätä huimaa, vaikka onhan se selvästi parempi kuin edellinen mobiiliyhteys. Nopeudet pyörivät noin 200 Mbit/s tasolla.
Kuidun päässä on yksi reititin, talon puolivälissä toinen ja pöytäkoneen vieressä vielä kolmas.
Kuinka paljon mesh-laitteiden välinen langaton yhteys yleensä rajoittaa nopeuksia? Meillä on kuitenkin 1000 Mbit/s kuituliittymä.
 
Joo, kiitti. Julkinen IP:hän sieltä viimein tuli.


Nopeus ei nyt ihan päätä huimaa, vaikka onhan se selvästi parempi kuin edellinen mobiiliyhteys. Nopeudet pyörivät noin 200 Mbit/s tasolla.
Kuidun päässä on yksi reititin, talon puolivälissä toinen ja pöytäkoneen vieressä vielä kolmas.
Kuinka paljon mesh-laitteiden välinen langaton yhteys yleensä rajoittaa nopeuksia? Meillä on kuitenkin 1000 Mbit/s kuituliittymä.
no riippuu toki meshistä, eli mitä laitetta siellä on, mitkä etäsiyydet, ja miten ne on konffattu.

Mutta tuo 200mbit kuullostaa kyllä gigaiselle aika surkealta. Kannattaa mitata se nopeus suoraan siitä kuitupäätteestä niin jää sen meshin vaikutus pois.
 
Joo, kiitti. Julkinen IP:hän sieltä viimein tuli.


Nopeus ei nyt ihan päätä huimaa, vaikka onhan se selvästi parempi kuin edellinen mobiiliyhteys. Nopeudet pyörivät noin 200 Mbit/s tasolla.
Kuidun päässä on yksi reititin, talon puolivälissä toinen ja pöytäkoneen vieressä vielä kolmas.
Kuinka paljon mesh-laitteiden välinen langaton yhteys yleensä rajoittaa nopeuksia? Meillä on kuitenkin 1000 Mbit/s kuituliittymä.

Reititin, siis ihan se palomuurireitin, niin riippuu sen suorituskyvystä, asetuksista, jos paljos ns softapohjasta ilman rauta NATia, niin joku ihan kohtuu hyvä kotilaite voi tahmata muutamaan sataanmegaan, toisilla asetuksilla voi kyetä käsittelee speetestin ihan sen mitä gigasesta portista menee läpi.

Toisella ja kolmannella reittimellä ilmeisesti tarkoitat Mesh Wifi orja tukareita. Sellaisen ketjun yli 200 megaa voi olla ihan hyvä tulos. varsinkin jos nimenomaan lagattomat hypyt.

Jos mesh purkeilla on suorituskykyä ja ns takayhteys on laadukas leveä, perus edellytys että orjalla on laadukas yhteys isäntään/edeltävään. ja Mesh verkko jossa yhteys edeltävään on oma erillinen , eri kanavilla. Jos vielä toinen hyppy, niin sama, jos ei muuta liikennettä, niin rajoittava on sitten ketjun huonoin lenkki. (silloin voi saada sieltä viimeisekin perästä hyviä nopeustestejä)


Eli lyhyesti, voi olla ihan hyvä kokoonpanollaisi, voi olla kohtuudella paranenttavissa.

Jos on mahdollista, niin kaapeli yhteys tukareihin, silloin se tukari ei tarvi isäntään/edeltävään priimaa lanagatonta yhteyttä (lainkaan langatonta yhteyttä), eli voi sijoitella paljon paremmin.

Omalukunsa on sitten wifi verkon asetukset muutenkin, jos tavoittelee laadukasta monen tukarin verkkoa, niin silloin ei tavoitella huippunopeuksia.

Nettiytheyden suorituskykyä sitten testata sen palomuurireittimen takaa, piuhalla, jos tahmaa, niin ihmetellä reittimen asetuksia. Turvallisella laitteella voi testata suoraan nettiporttiin, (kuitusovitin), mutta jos yhden IP liittymä, niin ei vapaata IPtä, jos reittin vies sen ainoan.
 
Kiitos,

Nuo purkit ovat K572 Mesh -purkkeja. Talossa on kipsilevyseinät, joten oletin, etteivät ne vaimenna langatonta signaalia kovin merkittävästi.
Koska pääyksikkö sijaitsee kuitulaitteen vieressä, auttaisikohan se, jos siirtäisin sisällä olevan toisen mesh-laitteen hieman lähemmäksi pääyksikköä? Oletettavasti laitteiden välinen yhteys paranisi, mikä voisi auttaa myös verkon kuuluvuudessa muualla asunnossa.
 
no riippuu toki meshistä, eli mitä laitetta siellä on, mitkä etäsiyydet, ja miten ne on konffattu.

Mutta tuo 200mbit kuullostaa kyllä gigaiselle aika surkealta. Kannattaa mitata se nopeus suoraan siitä kuitupäätteestä niin jää sen meshin vaikutus pois.
Mites noita voi konffata? Ainut mitä muutin oli Smart Network Connection → 5G (high rate, applicable to the scenario where the upstream device is nearby). 🤔
 
Mites noita voi konffata? Ainut mitä muutin oli Smart Network Connection → 5G (high rate, applicable to the scenario where the upstream device is nearby). 🤔
no tämä ketju nyt ei ole varsinaisesti mesh -konffauksen aihe. Olit huolissasi liittymän nopeudesta ja kannattaa se mitata suoraan kuitupäätteeltä niin saat vahvistuksen siihen että mikä sen liittymän todellinen nopeus on. Kodin sisäverkossa on miljoona isompaa tai pienempää asiaa mikä vaikuttaa yksittäisten laitteiden saamaan nopeuteen, mutta tärkeintä on selvittää että itse nettiyhteys toimii luvatulla nopeudella koska sitä et saa paremmaksi sisäverkkoa viilaamalla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
310 898
Viestejä
5 276 728
Jäsenet
83 915
Uusin jäsen
mepsu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom