Valmistalopaketit

Todisteluaineisto voi olla mittava, aika näyttää onko sillä painoarvoa. HS:n jutusta ei voi päätellä syyllisyyttä yhtään, kumpaankaan suuntaan, sen verran ylimalkainen on juttu.

Joo ei pysty ei. Asiaan vaikuttaa todella moni seikka ja miten rakentaminen on sovittu/järjestetty. Tuossahan voi vastuu langeta perustusurakoitsijallekin ja mitä kautta se on tullut, DEN:n vai rakennuttajan?
 
Joo ei pysty ei. Asiaan vaikuttaa todella moni seikka ja miten rakentaminen on sovittu/järjestetty. Tuossahan voi vastuu langeta perustusurakoitsijallekin ja mitä kautta se on tullut, DEN:n vai rakennuttajan?

Toki puhutaan "tontti-talo" sekä "avaimet käteen", jotka viittaavat muuhun kuin muuttovalmiiseen. Eli todennäköisesti perustus maatöineen on myös DEN:in urakkaa. Mutta lisää pitäisi olla tietoa, ettei mene arvailuksi.
 
Pidän kyllä suhteellisen isona failurena itse rakennusalan ihmisenä sitä, jos paalutettu talo saadaan vajoamaan... Lähtökohtaisesti ne paalut lyödään kumminkin kalliota vasten, joten jos jotain tuollaista kämmiä on käynyt, niin kyllä tuosta pitää rakentajan kantaa vastuu eikä asialle varmaan voida tehdä juuri mitään jälkikäteen kustannustehokkaasti. Naapuriin rakentui pari vuotta sitten DEN finlandin talopaketti saviselle tontille paalutettuna ja perustavan ukot olivat tekemässä sokkelit ja tuulettuvan alapohjarakenteen, mutta tuossa operaatiossa en havainnut mitään erityisen poikkeavaa ja talo näyttää ihan hyvältä nykyään kun ohi kävelee.
Eihän niitä kallioon asti lyödä jos se on "tarpeeksi syvällä", tuolloinhan on vielä olennaisempaa että kuormat on laskettu oikein ja paalut mitoitettu oikein sekä lyötäessä laskettu paalulle kantavuusoikein (katsotaan paljonko se paalu vajoaa loppuvaiheessa per isku ja kantavuus määritetään siitä). Jos lyödään kallioon asti, niin uskoisin että silloin virhemarginaalit ovat paljon isompia eli tarvitaan isompi moka että perustus pettää, ts. se alimitoitettu paalu kantaa paremmin tuollaisessa kun vastassa on kova vs tuollainen välille löyty jonka kuorma joko väärin mitoitettu tai väärin asennettu kun siellä ei ole mitään vastassa jos se painuukin.
 
Omakohtaista kokemusta niin paalututuksesta kuin myös noista ontelolaattoissa olevista ylimääräisistä vesistä. Paalutukseen päädyttiin maaperätutkimuksen perusteella, vaihtoehtona olisi ollut painopenkka, mutta päädyttiin paaluihin. Maaperätutkimuksen perusteella paalun keskimitta ois ollu n. 8-9m, mutta oikeasti tais olla tuplat siitä. Maaperässähän on hieman kantavampiakin kerroksia ja tuossa lienee tärkeintä että lopetetaan vasta silloin kun on löytynyt tarpeeksi kantava kerros.. ei välttämättä kalliota, mutta jotain muuta kantavaa. Maaperätutkimus omalla kohdalla lopetti juuri tuohon ekaan kerrokseen joka koeporauksen, mistä syystä arviot paalujen pituudesta heitti..

ontelolaatan kanssa kävin hieman samoin kuin artikkelissa. Ennenkuin oli saatu eristeitä lattiaan, pari reunimmaisen laatan pinta korkkasi auki. Laattojen vesireikiä oli kyllä viimeistelty ja avarrettu, mutta reunimmaisissa laatoissa olevien nostokahvojen valun takia kaikista onteloista ei kaikki vesi päässytkään pois ja porattu reikä tyhjensi vain osittain ontelot mikä sitten korkkasi kun pakkasella vesi jäätyi ontelossa. En ihmettele vaikka tässäkin olisi kyse samasta. Onneksi itselle toi tuli esiin ja sen perustava hoiti nuo kuntoon ennenkuin alettiin laittaa eristeitä.
 
Viimeksi muokattu:
Eihän niitä kallioon asti lyödä jos se on "tarpeeksi syvällä", tuolloinhan on vielä olennaisempaa että kuormat on laskettu oikein ja paalut mitoitettu oikein sekä lyötäessä laskettu paalulle kantavuusoikein (katsotaan paljonko se paalu vajoaa loppuvaiheessa per isku ja kantavuus määritetään siitä). Jos lyödään kallioon asti, niin uskoisin että silloin virhemarginaalit ovat paljon isompia eli tarvitaan isompi moka että perustus pettää, ts. se alimitoitettu paalu kantaa paremmin tuollaisessa kun vastassa on kova vs tuollainen välille löyty jonka kuorma joko väärin mitoitettu tai väärin asennettu kun siellä ei ole mitään vastassa jos se painuukin.
Okei, no itse en ole suomessa kitkapaaluihin talojen perustuksissa törmännyt, mutta en tosin ole omakotitalokokoluokan hommissakaan, joten kaipa se on mahdollista, että tuollaisia omakotitaloissa käytetään.
 
Okei, no itse en ole suomessa kitkapaaluihin talojen perustuksissa törmännyt, mutta en tosin ole omakotitalokokoluokan hommissakaan, joten kaipa se on mahdollista, että tuollaisia omakotitaloissa käytetään.
Kyllä niitä käytetään, mutta useammin kai kantavaan maakerrokseen pysähtyvänä. Omakin mökki seisoo 10m pitkillä betonipaaluilla savipatjan alla olevan moreenikerroksen päällä.
Jos se paalu kantaa niin se kantaa...
 
En tiedä onko tämä paras ketju aihepiirille, mutta kokeillaan. Tämä tuntuu olevan kuitenkin se forumin aktiivisin pientalorakentamisen ketju.

Eli - HISSIT pientaloissa.

Onko kellään kokemusta moisen rakentamisesta/rakennuttamisesta taloonsa? Entäpä hissi-VARAUKSEN toteuttamisesta?

Kolmikerroksista kivirunkoista pientaloa suunnittelen/piirustelen ja varaus tulee minimissään toteutettua, ehkä itse hissikin.

Jos varausta ei ole, on toteutus jälkikäteen, jos ei mahdotonta, niin ainakin niin kallista rakenteisiin tarvittavien muutosten vuoksi, että ei ikinä tulisi toteutettua.
 
En tiedä onko tämä paras ketju aihepiirille, mutta kokeillaan. Tämä tuntuu olevan kuitenkin se forumin aktiivisin pientalorakentamisen ketju.

Eli - HISSIT pientaloissa.

Onko kellään kokemusta moisen rakentamisesta/rakennuttamisesta taloonsa? Entäpä hissi-VARAUKSEN toteuttamisesta?

Kolmikerroksista kivirunkoista pientaloa suunnittelen/piirustelen ja varaus tulee minimissään toteutettua, ehkä itse hissikin.

Jos varausta ei ole, on toteutus jälkikäteen, jos ei mahdotonta, niin ainakin niin kallista rakenteisiin tarvittavien muutosten vuoksi, että ei ikinä tulisi toteutettua.
Mielenkiintoinen aihe. Ei varmaankaan ole kovin yleinen Suomessa. Nopealla googletuksella (olet varmaan itsekin tutkinut) löytyy muutamia ihan asiallisia sivustoja aiheesta. Jään mielenkiinnolla seuraamaan.
Tässä muutama linkki: Kokemuksia
https://cibeslift.com/fi-fi/kotihissit
 
Joo, ei varmaan kovinkaan yleinen, mutta alati yleistyvä väestön ikääntymisen ja muutenkin lisääntyvien esteettömyysvaateiden vuoksi.

Etuovesta löytyy jonkun verran hissillisiä torppia.

Cibes A4000 olen ottanut mitoitukseen / suunnitteluun pohjaksi. Sellainen versio, joka vaatii n. 1.2m x 1,0m asennusaukon.

Screenshot_20240910_090854_Samsung Internet.jpg


Screenshot_20240910_090531_Drive.jpg
 
En tiedä onko tämä paras ketju aihepiirille, mutta kokeillaan. Tämä tuntuu olevan kuitenkin se forumin aktiivisin pientalorakentamisen ketju.

Eli - HISSIT pientaloissa.

Onko kellään kokemusta moisen rakentamisesta/rakennuttamisesta taloonsa? Entäpä hissi-VARAUKSEN toteuttamisesta?

Kolmikerroksista kivirunkoista pientaloa suunnittelen/piirustelen ja varaus tulee minimissään toteutettua, ehkä itse hissikin.

Jos varausta ei ole, on toteutus jälkikäteen, jos ei mahdotonta, niin ainakin niin kallista rakenteisiin tarvittavien muutosten vuoksi, että ei ikinä tulisi toteutettua.

Noita tosiaan näkee vain keskivertoa selvästi kalliimpien omakotitalojen yhteydessä, joissa on useampi kerros. Kokemuksia aiheesta siksi varsin vähän. Siinä vaiheessa kun talon asukkaat alkavat tarvita apua portaiden tai kerrosten välillä, on liikuntarajoitteisella tietyin kriteerein mahdollista hakea ns. seniori/tuolihissiä omaan kotiin. Ei se toki mikään elegantein ratkaisu välttämättä ole, mutta tuossa iässä asialla ei välttämättä ole niin paljon merkitystä. Tämä lienee se tyypillisin tavallisen kansan ratkaisu.

Jos hissin rakentaminen on oikeasti todennäköinen ratkaisu tulevaisuudessa, niin tosiaan varauksen tekeminen on erittäin suositeltavaa, jälkikäteinen ratkaisu lienee erittäin kallis ja vaikeasti toteutettava, mikäli ylipäätään mahdollista. Silloin ainoa vaihtoehto voi olla em. tuolihissi.
 
Kyllähän hissille kannattaa varaus jättää, jos nyt jo siltä tuntuu. Eipä tuo kummoinen homma omakotitaloissa ole, kun on pieniä jännevälejä välipohjissa yms. Isommassa roolissa lienee se huonejaon suunnittelu kerrosten välillä, jotta toteutus on sitten lopputilanteessa fiksu.
 
Etuovi OKT hissilliset

Hakutulokset eivät ole tosiaan ihan halvimmasta päästä...

Joka tapauksessa, asiaa tutkailtuani tila- ja rahavaateet eivät ole ihan poskettomia - muutama ylimääräinen neliö ja 25 k€+ vaikuttaa olevan se minimi 2-kerroksiseen uuteen tönöön. Toki sitten päälle tulevat juoksevat kulut eli lähinnä huollot ja sähkönkulutus.

Jälkikäteisasennus on tosiaan todella haastavaa, jos ei ole keksitty tehdä eteisaulasta useamman kerroksen korkuista tilaa. Toki aina joskus sokea kanakin jyvän löytää ja sattuu olemaan kerroksissa suht järkevässä kohtaa useampi uhrattavissa oleva vaatehuone tms. päällekäin eikä mene juuri siinä kohtaa talotekniikkaakaan välipohjissa. Ja sattumalta kantavien rakenteiden kantavuuskaan ei häiriinny, vaikka juuri sen kohdan välipohjista aukottaisikin. Ennen rakentamista nämä on kaikki helpohkoa ratkaista suunnittelupöydällä.
 
Etuovi OKT hissilliset

Hakutulokset eivät ole tosiaan ihan halvimmasta päästä...

Joka tapauksessa, asiaa tutkailtuani tila- ja rahavaateet eivät ole ihan poskettomia - muutama ylimääräinen neliö ja 25 k€+ vaikuttaa olevan se minimi 2-kerroksiseen uuteen tönöön. Toki sitten päälle tulevat juoksevat kulut eli lähinnä huollot ja sähkönkulutus.

Jälkikäteisasennus on tosiaan todella haastavaa, jos ei ole keksitty tehdä eteisaulasta useamman kerroksen korkuista tilaa. Toki aina joskus sokea kanakin jyvän löytää ja sattuu olemaan kerroksissa suht järkevässä kohtaa useampi uhrattavissa oleva vaatehuone tms. päällekäin eikä mene juuri siinä kohtaa talotekniikkaakaan välipohjissa. Ja sattumalta kantavien rakenteiden kantavuuskaan ei häiriinny, vaikka juuri sen kohdan välipohjista aukottaisikin. Ennen rakentamista nämä on kaikki helpohkoa ratkaista suunnittelupöydällä.

Iso osa rakentajista todennäköisesti sen ikäisiä, ettei tuollaista panostusta mahdollisesti vuosikymmenien päässä olevaan tarpeeseen koeta ajankohtaiseksi. Periaatteessa tuo varaus on siinä mielessä fiksumpi vaihtoehto, jos aikeissa on asua samassa talossa pitkään, mutta tarvetta hissille ei vielä ole. Nuo hissilliset talot tuppaavat olemaan sellaisten rakentajien aikaansannoksia, joilla tuo hissin tarve on jo jollain tapaa ajankohtaista, ellei sitten rakentajalla ole ollut pohjattomat taskut ja haluttu panostaa kaikkeen sellaiseenkin, jolle ei käyttöä välttämättä omalla kohdalla ikinä tule.
 
Jeps. Asennusaukkovarauksen kohdalle voi omassa visiossani tehdä suht luontevasti pienet vaatehuoneet. Vaatii toki niiden kohdalle sitten suht pienellä työmäärällä tarvittaessa purettavissa olevan välipohjaratkaisun.

Oma kohde muutenkin hieman poikkeuksellinen johtuen sijainnista/tontista.

- Rinteeseen sijoittuva kellarikerros on ns. maantasokerros, johon on suunnitteilla autotalli, eteisaula, TT-tila, varastotila (jonka läpi kulku AT:sta eteisaulaan) ja saunaosasto
- Keskikerrokseen 2-3 makuuhuonetta, etätyötila, kylppäri-KHH ja eteisaula (johon pääsee kellarin eteisaulan sisäportaiden lisäksi myös ulkoportaita pitkin).
- Ylimpään kerrokseen 1 MH, tupakeittiö ja WC

Pääasialliseen oleskelukerrokseen on siis noustava kaksi kerrosta kotiin tullessaan. Myös kauppakassien kanssa. Joka kerta. Seniori-ikään on matkaa vielä vuosikymmeniä, mutta mutta...
 
Jotenkin hissi tuntuu täysin järjettömältä ja turhalta, se on ensinnäkin niin hidas että mielummin kantaa ne ostokset sen 2 kerrosta. Jos liikuntakyvyn takia tarttee hissiä niin helpompi muuttaa 1-taso ratkaisuun. Jos sille tekee varauksen, mutta käyttää sitä muuhun (esim vaatehuoneet) niin mihis ne kamat sitten laitetaan kun varaus otetaan käyttöön, muutenkin tuntuisi enemmän kuin typerältä että hissillä päätyisi johonkin makkarin vaatehuoneeseen eikä käytävälle...
 
Jotenkin hissi tuntuu täysin järjettömältä ja turhalta, se on ensinnäkin niin hidas että mielummin kantaa ne ostokset sen 2 kerrosta. Jos liikuntakyvyn takia tarttee hissiä niin helpompi muuttaa 1-taso ratkaisuun. Jos sille tekee varauksen, mutta käyttää sitä muuhun (esim vaatehuoneet) niin mihis ne kamat sitten laitetaan kun varaus otetaan käyttöön, muutenkin tuntuisi enemmän kuin typerältä että hissillä päätyisi johonkin makkarin vaatehuoneeseen eikä käytävälle...
Jos nyt ottaa esimerkiksi tämän Vantaan talon, niin kyllähän tuohon hissin tilalle joka kerrokseen passaisi hyvin vaatekomero. Ja säilytystilaa on kyllä muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. Reilummin kun on neliöitä niin ei sen varauksen kustannus ole kovin kummoinen.

Kulkeehan tuossa myös esim. pyykit kivasti hissillä yläkerrasta kellariin ja takaisin.

 
Jeps. Asennusaukkovarauksen kohdalle voi omassa visiossani tehdä suht luontevasti pienet vaatehuoneet. Vaatii toki niiden kohdalle sitten suht pienellä työmäärällä tarvittaessa purettavissa olevan välipohjaratkaisun.

Oma kohde muutenkin hieman poikkeuksellinen johtuen sijainnista/tontista.

- Rinteeseen sijoittuva kellarikerros on ns. maantasokerros, johon on suunnitteilla autotalli, eteisaula, TT-tila, varastotila (jonka läpi kulku AT:sta eteisaulaan) ja saunaosasto
- Keskikerrokseen 2-3 makuuhuonetta, etätyötila, kylppäri-KHH ja eteisaula (johon pääsee kellarin eteisaulan sisäportaiden lisäksi myös ulkoportaita pitkin).
- Ylimpään kerrokseen 1 MH, tupakeittiö ja WC

Pääasialliseen oleskelukerrokseen on siis noustava kaksi kerrosta kotiin tullessaan. Myös kauppakassien kanssa. Joka kerta. Seniori-ikään on matkaa vielä vuosikymmeniä, mutta mutta...

Heitän nyt vielä kysymyksen, että miksi yleisten oleskelutilojen on oltava ylimmässä kerroksessa, eikä esim. keskikerroksessa? Jos pääasialliset makuuhuoneet ovat keskikerroksessa, niin sitten siitä on vielä trafiikkiakin pohja- ja yläkerrosten välillä, jolloin keskikerroksesta tulee tältä osin rauhaton tila. Vähän pohjaratkaisusta riippuen tyypillisempää on, että makuuhuoneet sijoitetaan talon ylimpään kerrokseen, koska niissä ei oleilla jatkuvasti ja tila on ikään kuin rauhoitettu.
 
Jos nyt ottaa esimerkiksi tämän Vantaan talon, niin kyllähän tuohon hissin tilalle joka kerrokseen passaisi hyvin vaatekomero. Ja säilytystilaa on kyllä muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. Reilummin kun on neliöitä niin ei sen varauksen kustannus ole kovin kummoinen.

Kulkeehan tuossa myös esim. pyykit kivasti hissillä yläkerrasta kellariin ja takaisin.

Kun suunnittelisi sen khh:n makuuhuoneiden yhteyteen niin tarttisi hissillä ajaa kahta kerrosta pyykkiä kuskaten :). Jotenkin veikkaisin että ihan käyttöön on tuo hissi mennyt/tehty. Makkarit muuten näyttää pieniltä eikä niissä ole kaappeja, missähän normi makkarikama on säilössä tuossa talossa (kellarissa josta james toimimattomalla hissipuhelimella pyytäen tuo tänään tarvittavat kalsarit yläkertaan:))? Jos nyt leikitään että tuo hissi toimittaisi vaatekomeron virkaa eikä makkarissa ole kaappeja niin mitä sitten tehdään kun se hissi tarvitaan?

Eli mielestäni tuollainen varaus ei mitenkään "ilmaiseksi" synny, käytännössä se on pakko olla sellaista tilaa mitä ei tarvita josta seuraa se että ilman hissiä makkarit voi tehdä aavituksen pienemmäksi, koska romut voi säilöä hissikuilussa, mutta hissin kanssa makkarit onkin sitten ihan hikisiä koppeja. Ts. kyllä tuo varaus on lähtökohtaisesti täysin kuollutta tilaa, vähän sama kuin tekisi taloon suorilta 1,5 porraskuilua, toki eihän se neliötä kohden juuri mitään maksa jos layout antaa myöden että turhalle tilalle löytyy joka kerroksesta sopiva paikka päällekäin.
 
Jotenkin hissi tuntuu täysin järjettömältä ja turhalta, se on ensinnäkin niin hidas että mielummin kantaa ne ostokset sen 2 kerrosta. Jos liikuntakyvyn takia tarttee hissiä niin helpompi muuttaa 1-taso ratkaisuun. Jos sille tekee varauksen, mutta käyttää sitä muuhun (esim vaatehuoneet) niin mihis ne kamat sitten laitetaan kun varaus otetaan käyttöön, muutenkin tuntuisi enemmän kuin typerältä että hissillä päätyisi johonkin makkarin vaatehuoneeseen eikä käytävälle...

0,15 m/s noissa kevyt-/kotihisseissä näemmä etenemisnopeus. Eli 3m kerroskorkeudella menisi kellarista ylimpään kerrokseen 40s, jos hissi sattuu olemaan kellarissa, kun sinne ajaa auton ja kaivaa sen kolme kauppakassia, vessapaperipaalin ja 24 tölkin pakkauksen kolajuomaa auton takakontista.

Vaatehuoneet / hissivaraus tulisi itsellä eteisaulojen yhteyteen portaiden viereen ja varastotilaa on riittävästi ilmankin vaatehuoneita.
 
Heitän nyt vielä kysymyksen, että miksi yleisten oleskelutilojen on oltava ylimmässä kerroksessa, eikä esim. keskikerroksessa? Jos pääasialliset makuuhuoneet ovat keskikerroksessa, niin sitten siitä on vielä trafiikkiakin pohja- ja yläkerrosten välillä, jolloin keskikerroksesta tulee tältä osin rauhaton tila. Vähän pohjaratkaisusta riippuen tyypillisempää on, että makuuhuoneet sijoitetaan talon ylimpään kerrokseen, koska niissä ei oleilla jatkuvasti ja tila on ikään kuin rauhoitettu.

Järvinäköalat, jotka paranevat sitä mukaa mitä korkeammalla ollaan. Ja muutama muu tontti-/sijaintikohtainen suunnitteluratkaisuja määrittelevä / ohjaava seikka.

ETA:
1 iso keskikerroksen makkari (tai tarvittaessa 2, koska helposti jaettavissa kahteen pienempään) on suojattu eteisaulasta oleskelu-/etätyötilabufferilla. Ja 1 makkari, johon kulku eteisaulasta, sijoittuu kantavan 200mm kiviseinän taakse.

Ajatuksena on myös tehdä kaikkiin makkareihin tulot ja poistot IV:lle, mikä mahdollistaa desibeliovien käytön ilman kynnysrakoja.

Keskikerros on samaan aikaan päänukkumiskerros ja läpikulkukerros, mutta en pidä sitä ongelmana millään muotoa.

Talon massoittelu on L-muotoinen, mikä mahdollistaa näkymän järvelle tupakeittiöstä ja kaikista 3-4 makuuhuoneesta. Ja L-muodon kainaloon saa sijoitettua autokatoksen kellaritasoon ja terassit 2 ylempään kerrokseen. 2. kerroksen terassikansi toimii samalla autokatoksen kattona.

Jonkun verran on aiheuttanut päänvaivaa saada 2. ja 3. kerroksen märkätilat sijoitettua luontevasti päällekkäin kellarikerroksen TT-tilan päälle, mutta alkavat olla kohtuu mukavasti hahmollansa ja muutenkin talotekniikan vaatimat pystykuilut ja horisontaalisiirtymät toisarvoisten tilojen alaslasketuissa katoissa ja yläpohjassa mietittynä. Vaffa märkätilojen keskittäminen kompaktille alueelle sekä pysty- että sivuttaissuunnassa helpottaa toteutusta ja pitää osaltaan kustannuksia kurissa pienemmän työ- ja materiaalimenekin kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Kun suunnittelisi sen khh:n makuuhuoneiden yhteyteen niin tarttisi hissillä ajaa kahta kerrosta pyykkiä kuskaten :). Jotenkin veikkaisin että ihan käyttöön on tuo hissi mennyt/tehty. Makkarit muuten näyttää pieniltä eikä niissä ole kaappeja, missähän normi makkarikama on säilössä tuossa talossa (kellarissa josta james toimimattomalla hissipuhelimella pyytäen tuo tänään tarvittavat kalsarit yläkertaan:))? Jos nyt leikitään että tuo hissi toimittaisi vaatekomeron virkaa eikä makkarissa ole kaappeja niin mitä sitten tehdään kun se hissi tarvitaan?

Eli mielestäni tuollainen varaus ei mitenkään "ilmaiseksi" synny, käytännössä se on pakko olla sellaista tilaa mitä ei tarvita josta seuraa se että ilman hissiä makkarit voi tehdä aavituksen pienemmäksi, koska romut voi säilöä hissikuilussa, mutta hissin kanssa makkarit onkin sitten ihan hikisiä koppeja. Ts. kyllä tuo varaus on lähtökohtaisesti täysin kuollutta tilaa, vähän sama kuin tekisi taloon suorilta 1,5 porraskuilua, toki eihän se neliötä kohden juuri mitään maksa jos layout antaa myöden että turhalle tilalle löytyy joka kerroksesta sopiva paikka päällekäin.

Oikein luontevasti vaikutti olevan hissille paikka toteutettu L-muotoisten portaiden kainalossa.

Liekö ko. tapauksessa edes mietitty mitään vaihtoehtoista paikan tilalle vaikka siihen luontevasti kyllä pystyisi sijoittamaan yhtä sun toista?

KHH paikka on luontevin juu siinä kerroksessa, missä makuuhuoneet / eniten makuuhuoneita. Silläpä itsekin sitä sijoittelen keskikerrokseen enkä kellariin vaikka se keskikerroksessa syökin rakennusoikeutta.
 
Eihän tuossa hississä ole mitään erikoista. Välipohjat on täysin helposti suunniteltaviksi niin, että niissä on varaa tehdä aukko hissille. Jos välipohjat on vaikkapa sitä vaikeimmasta päästä jälkikäteen työstettävää paikallavalubetonia jossain oikein ison mittakaavan jykevässä talossa niin jättää sinne aukot valmiiksi ja asentaa jotkut elementit betonista/puusta tms niihin aukotuksiin vaan ja jos on puurakenteista välipohjaa, niin suunnittelee vaan kantavat linjat ohittamaan tuon aukon paikan.
 
Ei olekaan :thumbsup:.

Omassa toteutuksessa välipohjat on suunniteltu tehtäväksi ontelolaatoilla ja aukotukset jo mietity niihin myös hissikuilun osalta.

Jos hissiä ei toteuteta uudisrakennusvaiheessa, voi kuilun "välipohjittaa" useallakin vaihtoehtoisella tavalla.
 
Minkälaiset kaavojen, rakennusjärjestyksen ja yleiset rakennusvalvonnan näkemykset rajoittaa korkeiden aitojen rakentamista tontilla? Haaveissa olisi joskus asua omakotitalossa jossa olisi 60-luvun rivitalojen tyyliin rakennettu atrium piha. Eli rakennus jossa esim. suorakulmaisen asuinrakennuksen ja varasto/autotalli siiven väliin rajattaisiin esim. 8x8m piha-alue korkealla aidalla. Tehdään vielä sellainen oletus että aitaus olisi rakennuksen nurkkapisteiden mukaan, eli siis ainakin sen yleisen 4-5m oman tontin sisällä. Aitojen korkeutta ainakin jotkut kaavat rajoittavat, mutta missä menee ero aidan ja esim jatketun ulkoseinän välillä? Voisin kuvitella myös että ainakin etupihan puolella korkea aitaus voidaan estää liian hallitsevan ulkonäön takia.

piha1.PNG
piha2.PNG
 
Minkälaiset kaavojen, rakennusjärjestyksen ja yleiset rakennusvalvonnan näkemykset rajoittaa korkeiden aitojen rakentamista tontilla? Haaveissa olisi joskus asua omakotitalossa jossa olisi 60-luvun rivitalojen tyyliin rakennettu atrium piha. Eli rakennus jossa esim. suorakulmaisen asuinrakennuksen ja varasto/autotalli siiven väliin rajattaisiin esim. 8x8m piha-alue korkealla aidalla. Tehdään vielä sellainen oletus että aitaus olisi rakennuksen nurkkapisteiden mukaan, eli siis ainakin sen yleisen 4-5m oman tontin sisällä. Aitojen korkeutta ainakin jotkut kaavat rajoittavat, mutta missä menee ero aidan ja esim jatketun ulkoseinän välillä? Voisin kuvitella myös että ainakin etupihan puolella korkea aitaus voidaan estää liian hallitsevan ulkonäön takia.

piha1.PNG
piha2.PNG

Ihan ensimmäinen tietolähde on tosiaan paikalliset kaavamääräykset. Ne voivat hyvin yksityiskohtaisestikin sanella, mitä tontilla saa tehdä ja miten. Jos määräyksistä ei löydy, niin sitten tiedustelua lupaviranomaiselle, mutta jonkinlainen konkreettinen suunnitelma kannattaa esitellä heti samalla. Sinänsä viranomaisten on noudatettava tarkoin lakia ja kaupungin omia ohjeita/määräyksiä, joten ihan mielivallalla näitä ei pitäisi pystyä ratkomaan tai sitten pitää ainakin vaatia heitä esittämään se, mihin määräyksiin tai lakeihin ratkaisut perustuvat pykäläkohdan tarkkuudella.

Viitteitä onnistumisesta voi näiden ohella saada siitäkin, onko naapurustossa muita vastaavia tai poikkeavia ratkaisuja.
 
1) Kaava
2) Rakentamistapaohjeet (jos laadittu kyseiselle kaavalle)
3) Rakennusjärjestys
4) Toimielimen tai viranhaltijan kanta asiaan
 
Onko uusissa puutaloissa kuuluvuusongelmia puhelinverkkojen yms. suhteen? Vai onko tuo kivi- ja kerrostalojen ongelmia?

Lähinnä, että kannattaako tuhlata rahaa mihinkään antennilaseihin tms.
 
Onko uusissa puutaloissa kuuluvuusongelmia puhelinverkkojen yms. suhteen? Vai onko tuo kivi- ja kerrostalojen ongelmia?

Lähinnä, että kannattaako tuhlata rahaa mihinkään antennilaseihin tms.

Jos eristeenä on villa ja normi tuulensuojat ja kipsilevyt, niin silloin ei pitäisi olla ongelmia. SPU-levyjen foliopinta häiritsee jonkin verran kuuluvuutta, joten siinä tapauksessa asia kannattaa huomioida.
 
Paksu lamellihirsi tuntuu heikentävän signaalia aika paljon, mutta toimii kumminkin.
 
Jos eristeenä on villa ja normi tuulensuojat ja kipsilevyt, niin silloin ei pitäisi olla ongelmia. SPU-levyjen foliopinta häiritsee jonkin verran kuuluvuutta, joten siinä tapauksessa asia kannattaa huomioida.

Kyllä on ongelmia, myös muissa kuin uretaanieristeisissä, ihan tavallisissa kivivillataloissa. Eristepaksuudet ovat kasvaneet, ja erityisesti ikkunat lasituksineen ja kalvoineen estää signaalia. Eri asia sattuuko ongelma riittävän pahaksi juuri niissä paikoissa taloa, jossa asukas puhelinta pitää. Julkisissa rakennuksissa ja vastaavissa signaalitasot mitataan ja tarvittaessa asennetaan lisälaitteita.
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaan vähän vinkkiä rakentajille, jos joku miettii toteutusta urakoiden sijaan tuntitöinä:

Meidän hanke alkaa lähestyä sitä pistettä, että päästään muuttamaan taloon sisään. Viimeistelyhommia tehdään ja toki tässä vaiheessa kyse ei ole vielä loppukatselmuksesta, jossa ihan kaikki pihaa myöten on valmista, vaan hommaa jää vielä tehtäväksi, mutta talo on saavuttamassa ns. osittaiseen loppukatselmukseen kelpuuttavan valmiusasteen. Talo on rakennettu hyvin pitkälti tuntitöinä, harva asia toteutettiin urakkana. Mitä tästä olemme tähän mennessä oppineet:

- Mikäli teetät hommia tuntitöinä, suosittelen järjestämään työmaalle jonkinlaisen kulunvalvonnan ihan oman oikeusturvan ja mahdollisten reklamaatioiden vuoksi. Tämän voi ratkaista helposti tänä päivänä, esim. sähköisellä älylukolla, kuten Yale Linuksella tai Doormanilla. Lukko kerää lokitietoja kaikista oven avauksista ja sulkemisista. Lukkoon voi asettaa pääsykoodit erikseen kaikille eri ammattilaisille. Näin ollen voit lisätä ja poistaa oikeuksia tarpeittesi mukaan, eikä lähtökohtaisesti kukaan käy työmaalla tietämättäsi. Lisäksi lokitiedot mahdollistavat jonkintasoisen kulunvalvonnan ja seurannan, paljonko työajasta on tosiasiallisesti tehty kohteessa. Se mahdollistaa myös sen, että pystyt paremmin arvioimaan, mitä ammattilainen laskuttaa ja täsmääkö se ollenkaan siihen, paljonko ajasta on käytetty työmaalla. Usko pois, tämä tulee joidenkin ammattilaisten kohdalla tarpeelliseksi.
- Tuntitöiden laatu oman kokemukseni mukaan vaikuttaisi olevan parempaa kuin urakoissa. Mutta riippuen miten hommat on sovittu, voi se myös viivästyttää projektia tarpeettomasti. Meidän tapauksessa ammattilaisille ei juurikaan asetettu mitään takarajoja asioille, vaan hommia on edistetty kaikkien omien aikataulujen mukaan. Mutta joidenkin ammattilaisten kohdalla tämä voi tarkoittaa sitä, että heitä on vaikea saada omalle työmaallesi, jolloin hommien edistäminen hidastuu. Riippuu toki täysin projektista, minkälaisia deadlineja sopimukseen kannattaa asettaa. Ihan kaikki vaatimukset eivät välttämättä tuo toivotunlaista tulosta.
- Työn tehokkuus joidenkin ammattilaisten kohdalla voi harmillisen paljon kärsiä suhteessa siihen, jos työt olisi tehty urakkana. Sentään kameravalvontaa en ole asettanut, enkä voi työmaalla olla paikalla kaiken aikaa, niin väkisinkin pitää vain luottaa siihen, että hommat edistyvät ja laskutetaan vain oikeasta työajasta...
- Tuntitöiden plussapuoli on siinä, että ammattilaiset harvemmin voivat laskuttaa ns. lisätöitä, vaan nämä tehdään sitten toteuman mukaan, jos niitä tulee. Lisätyöt urakoissa tuppaavat olemaan suhteessa arvokkaampia kuin tuntitöinä tehdyt.
- Tuntityöskentely mahdollistaa artistin itsensä osallistamisen töihin paremmin. Kun omat sähellykset eivät ole muiden urakoista ja aikatauluista pois, voit helposti ottaa koppia joistakin työvaiheista, eikä oma kokemattomuus ja sen viemä aika ole muilta kuin itseltäsi pois.
- Mikäli teetät tyyppiratkaisuista tai muilta osin poikkeuksellista kohdetta, voivat urakkatarjoukset karata niin korkeiksi, että tuntitoteutus tulee lähes varmasti edullisemmaksi
- Mikäli sinulla on mahdollisuus hankkia itse tavaraa tukuista sopivaan hintaan, tuntitoteutuksissa ei lasketa tarvikkeita hommaan mukaan (laskutetaan sen mukaan mitä kuluu), jolloin ne aiheuttavat vähemmän säätämistä ylipäätään (toki jos itse hommaa tavaraa, niin suosittelen sen olevan vain sellaista, jonka kanssa ei voi mennä metsään). Esim. sähkötöissä hommasimme itse kaikki kiintovalaisimet, ethernet-puolen jutut ja lvi-jutuissa mm. hanat ja altaat.
 
Laitetaan vähän vinkkiä rakentajille, jos joku miettii toteutusta urakoiden sijaan tuntitöinä:

Meidän hanke alkaa lähestyä sitä pistettä, että päästään muuttamaan taloon sisään. Viimeistelyhommia tehdään ja toki tässä vaiheessa kyse ei ole vielä loppukatselmuksesta, jossa ihan kaikki pihaa myöten on valmista, vaan hommaa jää vielä tehtäväksi, mutta talo on saavuttamassa ns. osittaiseen loppukatselmukseen kelpuuttavan valmiusasteen. Talo on rakennettu hyvin pitkälti tuntitöinä, harva asia toteutettiin urakkana. Mitä tästä olemme tähän mennessä oppineet:

- Mikäli teetät hommia tuntitöinä, suosittelen järjestämään työmaalle jonkinlaisen kulunvalvonnan ihan oman oikeusturvan ja mahdollisten reklamaatioiden vuoksi. Tämän voi ratkaista helposti tänä päivänä, esim. sähköisellä älylukolla, kuten Yale Linuksella tai Doormanilla. Lukko kerää lokitietoja kaikista oven avauksista ja sulkemisista. Lukkoon voi asettaa pääsykoodit erikseen kaikille eri ammattilaisille. Näin ollen voit lisätä ja poistaa oikeuksia tarpeittesi mukaan, eikä lähtökohtaisesti kukaan käy työmaalla tietämättäsi. Lisäksi lokitiedot mahdollistavat jonkintasoisen kulunvalvonnan ja seurannan, paljonko työajasta on tosiasiallisesti tehty kohteessa. Se mahdollistaa myös sen, että pystyt paremmin arvioimaan, mitä ammattilainen laskuttaa ja täsmääkö se ollenkaan siihen, paljonko ajasta on käytetty työmaalla. Usko pois, tämä tulee joidenkin ammattilaisten kohdalla tarpeelliseksi.
- Tuntitöiden laatu oman kokemukseni mukaan vaikuttaisi olevan parempaa kuin urakoissa. Mutta riippuen miten hommat on sovittu, voi se myös viivästyttää projektia tarpeettomasti. Meidän tapauksessa ammattilaisille ei juurikaan asetettu mitään takarajoja asioille, vaan hommia on edistetty kaikkien omien aikataulujen mukaan. Mutta joidenkin ammattilaisten kohdalla tämä voi tarkoittaa sitä, että heitä on vaikea saada omalle työmaallesi, jolloin hommien edistäminen hidastuu. Riippuu toki täysin projektista, minkälaisia deadlineja sopimukseen kannattaa asettaa. Ihan kaikki vaatimukset eivät välttämättä tuo toivotunlaista tulosta.
- Työn tehokkuus joidenkin ammattilaisten kohdalla voi harmillisen paljon kärsiä suhteessa siihen, jos työt olisi tehty urakkana. Sentään kameravalvontaa en ole asettanut, enkä voi työmaalla olla paikalla kaiken aikaa, niin väkisinkin pitää vain luottaa siihen, että hommat edistyvät ja laskutetaan vain oikeasta työajasta...
- Tuntitöiden plussapuoli on siinä, että ammattilaiset harvemmin voivat laskuttaa ns. lisätöitä, vaan nämä tehdään sitten toteuman mukaan, jos niitä tulee. Lisätyöt urakoissa tuppaavat olemaan suhteessa arvokkaampia kuin tuntitöinä tehdyt.
- Tuntityöskentely mahdollistaa artistin itsensä osallistamisen töihin paremmin. Kun omat sähellykset eivät ole muiden urakoista ja aikatauluista pois, voit helposti ottaa koppia joistakin työvaiheista, eikä oma kokemattomuus ja sen viemä aika ole muilta kuin itseltäsi pois.
- Mikäli teetät tyyppiratkaisuista tai muilta osin poikkeuksellista kohdetta, voivat urakkatarjoukset karata niin korkeiksi, että tuntitoteutus tulee lähes varmasti edullisemmaksi
- Mikäli sinulla on mahdollisuus hankkia itse tavaraa tukuista sopivaan hintaan, tuntitoteutuksissa ei lasketa tarvikkeita hommaan mukaan (laskutetaan sen mukaan mitä kuluu), jolloin ne aiheuttavat vähemmän säätämistä ylipäätään (toki jos itse hommaa tavaraa, niin suosittelen sen olevan vain sellaista, jonka kanssa ei voi mennä metsään). Esim. sähkötöissä hommasimme itse kaikki kiintovalaisimet, ethernet-puolen jutut ja lvi-jutuissa mm. hanat ja altaat.
Oletko verrannut toteutunutta kustannusta talopaketin hintaan tai muuhun vastaavaan?
 
Oletko verrannut toteutunutta kustannusta talopaketin hintaan tai muuhun vastaavaan?
Ei oikein voi verrata mihinkään pakettiin, kun niin yksilöllinen kokonaisuus. Voin kuitenkin muutettuamme ryhtyä koostamaan eri osa-alueista hintatietoa. On excelissä menekit ja tiedot ruuveista lähtien.
 
Ei oikein voi verrata mihinkään pakettiin, kun niin yksilöllinen kokonaisuus. Voin kuitenkin muutettuamme ryhtyä koostamaan eri osa-alueista hintatietoa. On excelissä menekit ja tiedot ruuveista lähtien.
Yksilöllisemmissä hankkeissa tuntityöt ovatkin helpommin perusteltu ratkaisu. Tavanomaisessa talossa pitäisi tuntityöt tai pitkästä teettäminen ilman urakkaa olla lähtöoletuksiltaan huomattavasti edullisempaa kuin talopaketit ennen kuin tuntitöiden riskeihin kannattaa lähteä.
 
Yksilöllisemmissä hankkeissa tuntityöt ovatkin helpommin perusteltu ratkaisu. Tavanomaisessa talossa pitäisi tuntityöt tai pitkästä teettäminen ilman urakkaa olla lähtöoletuksiltaan huomattavasti edullisempaa kuin talopaketit ennen kuin tuntitöiden riskeihin kannattaa lähteä.
Kun ollaan suomessa niin yksilöllinen hanke tarkoittaa, että haluan kaikenlaista vähillä rahoilla. Näinollen sieltä karsitaan projektinjohdot ja sen sellaiset joita muualla maailmassa käytetään kun tehdään yksilöllisiä taloja. Normaalisti miljoonapytinkiin ei pitäisi asiakkaan valita kuin värejä ja sisustuslehdistä ilmeitä.

Suomalaisen yksiöllisen pilkunviilaajan pitää olla käytännössä itse työmaalla 24/7, koska myös töiden korjaamiset menevät tuntitöiksi joten ne on napattava nopeasti kiinni.

Sellainen asenne kannattaa noissa olla, että hyvät tekijät valitsevat asiakkaansa. Sinä et valitse heitä, vaan he valitsevat sinut. Näinollen se miten lähestyt on ensisijaisen tärkeää. Ensin on kysyttävä esimerkiksi aikataulua, oletko vapaa 6 kuukauden päästä. Kovin moni kysyy varmasti hintaa heti käsipäivää ja kiinnostus laskee silloin heti. Jos siis haluat tuntitöinä teettää siksi, että haluat priimaa niin se on vaikea tanssi jos ei ole kontaktiverkostoa.
 
Kun ollaan suomessa niin yksilöllinen hanke tarkoittaa, että haluan kaikenlaista vähillä rahoilla. Näinollen sieltä karsitaan projektinjohdot ja sen sellaiset joita muualla maailmassa käytetään kun tehdään yksilöllisiä taloja. Normaalisti miljoonapytinkiin ei pitäisi asiakkaan valita kuin värejä ja sisustuslehdistä ilmeitä.

Suomalaisen yksiöllisen pilkunviilaajan pitää olla käytännössä itse työmaalla 24/7, koska myös töiden korjaamiset menevät tuntitöiksi joten ne on napattava nopeasti kiinni.

Sellainen asenne kannattaa noissa olla, että hyvät tekijät valitsevat asiakkaansa. Sinä et valitse heitä, vaan he valitsevat sinut. Näinollen se miten lähestyt on ensisijaisen tärkeää. Ensin on kysyttävä esimerkiksi aikataulua, oletko vapaa 6 kuukauden päästä. Kovin moni kysyy varmasti hintaa heti käsipäivää ja kiinnostus laskee silloin heti. Jos siis haluat tuntitöinä teettää siksi, että haluat priimaa niin se on vaikea tanssi jos ei ole kontaktiverkostoa.
Voisihan tuon ensimmäisen kappaleen kääntää myös muotoon "enemmän rahalle vastinetta". :D

Rakentamisessa on tullut kouriintuntuvasti huomattua, että kaikki osaavat kyllä laskuttaa, vaikka itse tekeminen olisikin vähän niin ja näin. Myös monessa välissä on joku mielellään aina jotain extraa perimässä, vaikka hyviä perusteita sille ei olisi. Kyllä rakennuttajan on oltava hereillä rakentamisen aikana, huolimatta toteutustavasta. Jos rahalla ei ole mitään merkitystä, niin sitten voi lahjoitella sitä ympäriinsä.

Itse olen kyllä käytännössä päivittäin käynyt työmaalla ja jokaisen muutoksen aina huolellisesti dokumentoinut ja valokuvannut. Kaikki putkien, johtojen, koolausten yms. paikat on myös tarkasti mitattu tulevaisuutta varten. Jokainen asennus on peilattu rakennussuunnitelmiin ja kuviin. Jokainen nurkka, valaisimen paikka yms. on tarkistusmitattu, että toteutuvat kuten suunnitelmissa.

Ehkä merkittävin asia rakentamisessa on ylipäätään se, että suunnitelmat ovat huolellisesti tehdyt. Se auttaa ammattilaisiakin, kun ei tarvitse asioita itse keksiä, riittää kun noudattaa suunnitelmia. Jos sitten tulee yllätyksiä tai pakollisia muutostarpeita, niin ne katsotaan tilannekohtaisesti. Huolelliset suunnitelmat vähentävät joka tapauksessa kustannuksia. Meillä esim. jokaisen huoneen kiintovalaisimet, palovaroittimien paikat yms. oli tarkkaan mitattu oikealle paikalleen ennen kuin timpurit tekivät niille paikat kattoon. Helppoa heille, kun ei tarvitse itse pähkäillä, vaan heille on "Lego-ohjeet" valmiina.
 
Voisihan tuon ensimmäisen kappaleen kääntää myös muotoon "enemmän rahalle vastinetta". :D

Rakentamisessa on tullut kouriintuntuvasti huomattua, että kaikki osaavat kyllä laskuttaa, vaikka itse tekeminen olisikin vähän niin ja näin. Myös monessa välissä on joku mielellään aina jotain extraa perimässä, vaikka hyviä perusteita sille ei olisi. Kyllä rakennuttajan on oltava hereillä rakentamisen aikana, huolimatta toteutustavasta. Jos rahalla ei ole mitään merkitystä, niin sitten voi lahjoitella sitä ympäriinsä.

Itse olen kyllä käytännössä päivittäin käynyt työmaalla ja jokaisen muutoksen aina huolellisesti dokumentoinut ja valokuvannut. Kaikki putkien, johtojen, koolausten yms. paikat on myös tarkasti mitattu tulevaisuutta varten. Jokainen asennus on peilattu rakennussuunnitelmiin ja kuviin. Jokainen nurkka, valaisimen paikka yms. on tarkistusmitattu, että toteutuvat kuten suunnitelmissa.

Ehkä merkittävin asia rakentamisessa on ylipäätään se, että suunnitelmat ovat huolellisesti tehdyt. Se auttaa ammattilaisiakin, kun ei tarvitse asioita itse keksiä, riittää kun noudattaa suunnitelmia. Jos sitten tulee yllätyksiä tai pakollisia muutostarpeita, niin ne katsotaan tilannekohtaisesti. Huolelliset suunnitelmat vähentävät joka tapauksessa kustannuksia. Meillä esim. jokaisen huoneen kiintovalaisimet, palovaroittimien paikat yms. oli tarkkaan mitattu oikealle paikalleen ennen kuin timpurit tekivät niille paikat kattoon. Helppoa heille, kun ei tarvitse itse pähkäillä, vaan heille on "Lego-ohjeet" valmiina.

Voithan sen noinkin nähdä. Kun teet itse paljon, saat enemmän halvemmalla. Mitään hyötyä tuosta hulluudestasi ei ole kenellekään, mutta toki jos ei möröt tule yöllä kaapeista ulos sen ansiosta niin on takuulla kaiken väärti.

Oikea talo rakennetaan siten, että siellä noudatetaan standardeja ja työn tekotapoja. Johdot tulee ns. koolausten väliin, putket liitetään niihin kuuluvilla nippeleillä sellaista reittiä, joka ei ole pahassa paikassa jne. Näissä ne virheet sitten tulee jos tekijät ovat jotain Arabeita, niitä onkin vahdattava herkeemättä. Normaalissa asunnossa vessan peilivalo voi olla 5cm alempana kuin suunnitelmissa, mutta toisaalta jos eivät ole vinossa/eri korkeuksissa toisiinsa nähden niin kyllä siinä emäntä nenänsä puuteroi eikä tiedä mittään.

Asunnothan ovat naisia varten ja niissä tärkein on tunnelma. Oikeilla miehillä on oma talo vieressä missä on sirkkelit ja sorvit.
 
Voithan sen noinkin nähdä. Kun teet itse paljon, saat enemmän halvemmalla. Mitään hyötyä tuosta hulluudestasi ei ole kenellekään, mutta toki jos ei möröt tule yöllä kaapeista ulos sen ansiosta niin on takuulla kaiken väärti.

Oikea talo rakennetaan siten, että siellä noudatetaan standardeja ja työn tekotapoja. Johdot tulee ns. koolausten väliin, putket liitetään niihin kuuluvilla nippeleillä sellaista reittiä, joka ei ole pahassa paikassa jne. Näissä ne virheet sitten tulee jos tekijät ovat jotain Arabeita, niitä onkin vahdattava herkeemättä. Normaalissa asunnossa vessan peilivalo voi olla 5cm alempana kuin suunnitelmissa, mutta toisaalta jos eivät ole vinossa/eri korkeuksissa toisiinsa nähden niin kyllä siinä emäntä nenänsä puuteroi eikä tiedä mittään.

Asunnothan ovat naisia varten ja niissä tärkein on tunnelma. Oikeilla miehillä on oma talo vieressä missä on sirkkelit ja sorvit.

Valitettavasti aika harvalla kertarakentajalla on standardit, hyvät rakennustavat ja tuotteiden asennusohjeet hallussa. Ilman kunnollista valvontaa monessa paikassa tahdotaan oikoa mitä tässäkin ketjussa on esitetty mikä ero on hyvällä rakennustavalla ja talotehtaan sisäisellä ohjeella. Jos oikeasti ammattilaisten taso olisi yllä olevien mukaista ei valvojan osaamisella pitäisi olla niin suurta merkitystä mitä on isommissa rakennuksissa.

Rakennusaikainen tarkemittaus ja dokumentaatio saattaa jälkikäteen maksaa takaisin jos erilaisia muutoksia haluaa tehdä. Rakenteet avoinna lopulta aika pieni vaiva varsinkin jos itse mittaa ja dokumentoi.

Itsekkin ymmärrän kiintovalaisimien yms. tarkkojen sijaintien päälle. Vika varmaan itsessä mutta turhan herkästi tulee huomattua tuon tyylisiä pieniä virheitä, mitkä on kuitenkin liian työläitä korjata jälkikäteen.
 
Neljään ylempään viestiin, en jaksa lainailla tai tagittaa. Vaimon työkaveri ja tämän vaimo, joka on oman vaimon tuttava, niin kyllä veti aika komeasti.

Tämä herra insinööri, ei tosin talonrakennuksen, onnistui suututtamaan kaksi eri kirvesmies-porukkaa lukemalla ohjeita työmaalla. Eli siis hän luki vaikka sisäseinien asennusohjeita, ja kävi mittailemassa rullamitalla ja vertaamassa poikkeaako ne ohjeista. Vissiin joku kolmas yksinäinen kirvesmies onnistui saamaan talon sisustan valmiiksi niin että miellytti. En tiedä kuinka paljon lisäkustannuksia tuosta kaikesta häröilusta tuli, mutta sen tiedän että talo myytiin vuoden jälkeen. On ainakin tarkasti tehty.
 
Valitettavasti aika harvalla kertarakentajalla on standardit, hyvät rakennustavat ja tuotteiden asennusohjeet hallussa. Ilman kunnollista valvontaa monessa paikassa tahdotaan oikoa mitä tässäkin ketjussa on esitetty mikä ero on hyvällä rakennustavalla ja talotehtaan sisäisellä ohjeella. Jos oikeasti ammattilaisten taso olisi yllä olevien mukaista ei valvojan osaamisella pitäisi olla niin suurta merkitystä mitä on isommissa rakennuksissa.

Talotehdas nyt on ihan oma juttunsa. Eihän niissä taida mitään teollista olla muuta kuin markkinointi, koska variaatioita on satoja ja niitä vielä kartanon rouva vähän tuunaa hullun insinöörimiehensä kanssa. Heitä jopa rohkaistaan muuttamaan aivan kaikkea, koska siitä saa myyjä lisää hynää. Teollisen tekemisen vastakohta siis, sama pätee noihin suuriinkin rakennushankkeisiin. Siellä arkkitehdit keksii kilpaa mitä idiooteimpia julkisivuja jossa parvekkeet ovat kolmion mallisia ja kattohuoneistossa rouvan terassikalusteet määrittelee sen miten kaadot voidaan laittaa talon katossa.

Kaukana ovat neukkukuution ihanteet, niillä ratkaisuilla tulisi 10 asuntoa yhden sijaan samaan rahaan ja ongelmat olisi luokkaa postilaatikosta tulee joskus tupakanhajua.

Ohjeet on muuten siitä hauskoja, että nekin on tehty monesti pienessä kännissä ja läpällä. Kaikki sitten kruunataan ristiriitojen sillisalaatilla ja siinä sitten insinöörin veri punnitaan pystyykö hän käsittämään eroa teorian ja käytännön välillä. Yleensä ei. Tietenkin laiskuus ja typeryys on ehtymätön luonnonvara tekijöissä. Rakentaminen on hauskaa.
 
En ota kantaa siihen, jos jollakin on huonot sosiaaliset taidot yhdistettynä vielä omaan "osaamiseen", jolla sitten suututetaan ammattilaiset.

Mielestäni kaiken lähtökohta on hyvä suunnittelu ja suunnittelussa käytimme ammattilaisia kukin omalta erikoisalaltaan. Näistä maksoimme extraa, jota jokainen talonrakentaja ei edes käytä. Toki valmiissa talovalmistajan kuvastosta otetusta talosta ei välttämättä tarvekaan. Mutta jos on maksettu hyvästä suunnittelusta, niin kyllä sen toivoisi silloin siirtyvän käytäntöön. Meillä on ollut käytössä mm. arkkitehti, valaistussuunnittelija, sisustusarkkitehti sekä erityisalan lvi- ja perustussuunnittelijat, koska talomme jotkin ratkaisut poikkeavat näiltä osin ns. tämän päivän tyyppiratkaisuista.

Emme suinkaan ole hyväksyneet suunnittelijoilta mitä tahansa ja olemme aina varmistaneet kaikkien ratkaisujen määräystenmukaisuuden sekä ns. hyvän rakentamistavan toteutumisen. Jos ja kun joitakin rakennustarvikkeita on vaihdettu tavanomaisesta toiseen, on aina huolellisesti varmistettu, että korvaavat materiaalit eivät aiheuta yllättäviä riskejä tai ongelmia rakentamisessa. Esimerkiksi uretaanivaahdot valittiin Tytanin valikoimasta, jotka olivat M1-luokiteltuja ja täyttivät samat suorituskykyarvot, kuin perinteiset vaahdot.

Koska talon rakenneratkaisuissa poikettiin myös joistakin tavanomaisista ratkaisuista, piti varmistua, että jokainen käytetty rakennekerros toimii yhteen toistensa kanssa. Maksaako tämä ylimääräistä, kyllä, mutta itselle tehdään. Esimerkki ratkaisusta hengittävät materiaalit, jossa perinteinen höyrynsulku on korvattu hengittävällä ilmansululla ja tämä edellyttää valmiista maalipinnasta lähtien sitä, että mikään yksittäinen rakennekerros ei vahingossa torppaa suunnitellun ratkaisun toimivuutta.

Olen käynyt työmaalla tarkistamassa asioita ihan oman oikeusturvan ja myös käytännön syiden vuoksi. Esimerkiksi lastenhuoneessa huoneen oven paikka meinasi siirtyä suunnitelmista poiketen siten, että se ei olisi enää mahdollistanut kerrossängyn laittamista suunniteltuun paikkaan, vaan ovi olisi törmännyt siihen. Koska havaitsimme tämän lähes heti rankojen teon jälkeen, ei timpurilla mennyt montaakaan hetkeä korjata asia ja nyt lopputulema on se, että sänky mahtuu siihen paikkaan, mihin se oli suunniteltukin. Ei iso juttu, mutta merkittävä sitten kun pitäisi muuttaa sisään ja asua talossa. Ei minulla ollut mitään tarvetta lähteä lukemaan siellä timpureille ohjeita, miten sisäseinä rakennetaan, kyllä he sen osaavat.

Jos suunnitelmat ovat huolellisesti tehdyt ja mietityt, niin harvemmin tulee vastaan tilanteita, etteikö niitä voisi tekovaiheessa noudattaa. Mm. meille tulee useita upotettavia spot-valaisimia. Niiden paikat katossa oli tarkkaan mietitty ja suunnitelmissa oli luonnollisesti huomioitu, missä koolaukset yms. ovat, jottei sitä reikää tehdä juuri koolauksen kohdalle. Timpurin on varsinkin tuntitöiden ollessa kyseessä, paljon helpompi tehdä toteutus, kun hänen ei tarvitse jokaista asiaa erikseen ratkaista tehovaiheessa. Sitten jos jokin yksittäinen asia ei voikaan järkevästi toteutua suunnitelmien mukaan, niin se ratkaistaan hyvässä hengessä erikseen ammattilaista kuunnellen. Lopputulos tulee olemaan joka tapauksessa paljon harkitumpi kuin että kaiken olisi jättänyt useiden eri ammattilaisten harkinnan varaan.

Tässä kannattaa huomioida sekin, etteivät ammattilaiset lähtökohtaisesti ryhdy arvioimaan jokaisen asian lopputulosta, miltä se valmiissa tuotteessa näyttää, vaan he noudattavat lähtökohtaisesti toisen ammattilaisen tekemiä suunnitelmia. Suunnitelmat vaan eivät yleensä ole niin perusteellisia, että pelkästään niihin voisi sellaisenaan luottaa. Esimerkkinä vaikka nuo kiintovalaisimet. Ei sähkösuunnittelija mittaa niiden paikkoja suunnitelmaan, vaan ne on siihen pohjaan sommiteltu, mikä näyttää hyvältä, mutta lopullinen paikka määräytyy timpurin harkinnan perusteella. Mutta jos suunnitelmassa on huomioitu valaisimen paikka tarkalleen, niin ammattilainen voi sitten sen reiän tehdä juuri siihen kohtaan kattoa. Hänen oma ratkaisunsa olisi voinut siinä hetkessä olla ok, mutta lopputulos olisi voinut ollakin sitten käyttäjän kannalta kovin eri.

Ylipäätään antaisin sellaisen vinkin, että jos oma osaaminen tai kyky selvittää asiaa huolellisesti ei riitä, niin siinä tapauksessa ei kannata liian vahvasti ryhtyä esittämään mielipiteitä ammattilaisille. Sillä aiheuttaa vaan pahaa verta. Kyllä kaikille kertarakentajille suosittelen rakentamisen saloihin perehtymistä jo etukäteen, mm. alan kirjallisuutta lukemalla ja eri rakentamistapojen ja määräysten opiskeluun. Ei siinä metsään mene, jos ymmärtää hyvän rakentamistavan päälle ja osaa oikeissa kohdin myös tarvittaessa kyseenalaistaa asioita. Siinä voi säästyä pitkässä juoksussa pitkä penni, kun virheitä ei päädy rakenteiden sisään. Ei talonrakentaminen ole ydinfysiikkaa ja timpuritkin ovat ihmisiä. Jos vaan mielenkiinto riittää, niin opiskelu tässäkin kohtaa on vaan hyvästä. Ei tarvitse valmistua aiheesta dippainssiksi, mutta kyllä jokaisen rakentajan olisi suotavaa olla edes vähän perillä oman talonsa ratkaisuista. Ihan jo siksikin, että toteutustavasta huolimatta esim. työturvallisuus työmaalla lankeaa lähes poikkeuksetta rakennuttajan vastuulle.
 
Hyvä kirjoitus @Pete88. Jos jotakin omakotirakentajaa neuvoisin, niin neuvoisin että tee kuten Pete88 tekee, mikäli resurssisi vaan riittävät. Mikäli ei riitä (useimmilla ei takuulla riitä), niin sitten vaikka palkatun henkilön avulla. Toki tiedostan, ettei se ole silti sama asia, koska ei sillä palkatulla ole mahdollisuus asettautua niin syvälle sen rakentajan asemaan, kuin mitä tässä tapauksessa vaatisi. Toki vähemmälläkin saa hyvää laatua varmistettua, mutta tästä huokuu todellinen halu varmistaa, että saa juuri sen mitä vaatii ja arvostaa.

Rakennusala on täynnä ammattitaidotonta tekijää, ja siihen päälle vielä se hälläväliä-asenne, joka alaa vaivaa. Tällaiset kommentit että "jos peilikaappi ja valaisinovat 50 mm väärässä paikassa, niin ei se haittaa" on ihan tyypillisiä. Oikeissa rakennusprojekteissa ne peilikaapit ja valaisimet on mitoitettu seinäprojektioihin, ja jos heittää 50 mm niin ei se toimi (peilikaappi ei ole paras esimerkki). Tai saattaa toimia, mutta se on sitten vaan onnea. Onnen varassa ei voi mennä, joten korjataan.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
261 699
Viestejä
4 544 496
Jäsenet
74 831
Uusin jäsen
Panasonic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom