Valaistus ja energiankulutus sähkölämmitteisessä pientalossa

[Rollerix]

On tullut käytyä eri tahoilla keskustelua siitä kuinka paljon energiaa tuhlataan (vai tuhlataanko), jos valot on päällä kun ei olla jossain tilassa. Tai kääntäen: kuinka paljon energiaa voidaan säästää sammuttelemalla valoja. Puhutaan siis sähkölämmitteisestä pientalosta.

Seuraavat tosiasiat kai tätä määrittävät:

1) Kodin valaistus vienee alle 10 % kokonaisenergiankulutuksesta (tarkempaa lukua kellään?) eli kokonaiskuvassa mahdollinen säästö on suhteellisen pieni.

2) Osa valaistuksen käyttämästä energiasta muuttuu lämmöksi, ja sitä myötä ainakin hivenen vähentää sähkölämmityksen tarvetta. Aiemmin tämän vuoksi valojen polttaminen ei niin vaikuttanut sähkön kokonaiskulutukseen, kun suuri osa lampun ottamasta energiasta muuttui lämmöksi. Toisin on ledien aikana.

3) Osa valoenergiastakin muuttuu lämmöksi, kun fotonit törmäävät seiniin.

4) Osa energiasta kai kuluu "liitäntälaitehäviönä" (tämän mukaan n. 10 %).

Minulle on vielä vähän epäselvää seuraavat:

- Mihin kaikkeen energiaa menee kun lamppu syttyy? Osa muuttuu tietenkin valoksi ja osa lämmöksi, mutta onko siinä kaikki, vaan meneekö jotain muulla tavalla "hukkaan"?
- Entä tuo liitäntälaitehäviö, tarkoittaako se käytännössä sitä, että lampun kanta kuin kuumenee ja ehkä johdot myös?
- Kuinka suuri osa valotehosta todella muuttuu lämmöksi seinissä? Jos olisi ikkunaton huone ja mustat seinät, varmaankin kaikki valo muuttuisi lopulta lämmöksi, mutta entäs vaaleassa kodissa, jossa valo heijastuu paikasta toiseen ja lopulta osa siitä menee ikkunan kautta huitsin nevadaan. Kysymys ei ole pelkästään teoreettinen, sillä muuttuuhan suurin osa (n. 80 %) led-valon ottamasta sähköstä nimenomaan valoksi.

 

[Hyrava]

Käytännössä kaikki sähköenergia tosiaan muuttuu valoksi ja lämmöksi. Tietenkin häviävän pieni osa muuttuu jossain kuristimessa, muntajassa tai vastaavassa ääneksi eli liikkeeksi mutta tuo määrä tuskin on sellainen että sille kannattaa paljon ajatusta antaa.

Liitäntälaitehäviö on nimensä mukaisesti esimerkiksi E27-polttimon tapauksessa siellä kannan sisällä olevan vakiovirtalähteen sähkön muunnoksessa ledeille sopivaksi lämmöksi muuttama energia (plus minimaalinen liike-energia kuristimen siristessä).

Ja kun energia ei vaan voi yhtäkkiä kadota niin kyllä se valokin jossain vaiheessa lämmöksi muuttuu törmäilemällä seiniin, ihmisiin ja esineisiin.

 

[B12]

Kaikki syötetty sähköenergia muuttuu lämmöksi. Ääniaallotkin tärisyttävät materiaaleja ja muuttuvat lämmöksi.
Eiköhän fotonitkin muutu lämmöksi kun törmäävät seiniin ja muuhun?

Jos lämmitetään asuntoa suoralla sähköllä, valot osallistuvat lämmitykseen kuten kaikki muutkin sähkölaitteet. Siinä vaiheessa kun lämmitystä ei enää tarvita ja lämpö nousee liiankin korkeaksi, sähkölaitteet tuhlaavat energiaa ja lisäävät epämukavuutta. Niin kauan kun lämpöä ei ole liikaa, on ihan sama lämmittäkö patterilla vai telkkarilla.

 

[ltrvs]

Älkää unohtako ikkunoista ulos karkaava valoa ja ääntä, ne on pois sisätilojen lämnityksestä

Vakavammin: ilman yhtään laskelmaa tai lähdeviitettä väitän, että lämmityskaudella turhaan päälle jääneet valot aiheuttaa suuremman kuluerän hehkujen/ledien nopeampana uusimistarpeena, kuin kasvaneena sähkönkulutuksena sähkölämmitteisessä talossa varmasti. Ja muissa ehkä.

 

[Rollerix]

Kaikki syötetty sähköenergia muuttuu lämmöksi. Ääniaallotkin tärisyttävät materiaaleja ja muuttuvat lämmöksi.
Eiköhän fotonitkin muutu lämmöksi kun törmäävät seiniin ja muuhun?

Jos lämmitetään asuntoa suoralla sähköllä, valot osallistuvat lämmitykseen kuten kaikki muutkin sähkölaitteet. Siinä vaiheessa kun lämmitystä ei enää tarvita ja lämpö nousee liiankin korkeaksi, sähkölaitteet tuhlaavat energiaa ja lisäävät epämukavuutta. Niin kauan kun lämpöä ei ole liikaa, on ihan sama lämmittäkö patterilla vai telkkarilla.

No sehän tässä oikeastaan onkin yksi ydinkysymys että kuinka paljon siitä valon energiasta ehtii suurinpiirtein muuttua lämmöksi ennen kuin karkaa ikkunoista harakoille. En millään usko että 100 % valolle annetusta energiasta muuttuisi lämmöksi. Jos led-lampun energiatehokkuus on 80 %, lämmöksi muuttuu 20 % + X, jossa X on se fotonien kautta asuntoon jäävä energia. Vaan mikä olisi edes X:n suuruusluokka?

 

[napsa]

On tullut käytyä eri tahoilla keskustelua siitä kuinka paljon energiaa tuhlataan (vai tuhlataanko), jos valot on päällä kun ei olla jossain tilassa. Tai kääntäen: kuinka paljon energiaa voidaan säästää sammuttelemalla valoja. Puhutaan siis sähkölämmitteisestä pientalosta.

Yksittäisen led polttimon teho on n.6-10W, sen verran säästää tai tuhlaa

- Kuinka suuri osa valotehosta todella muuttuu lämmöksi seinissä? Jos olisi ikkunaton huone ja mustat seinät, varmaankin kaikki valo muuttuisi lopulta lämmöksi, mutta entäs vaaleassa kodissa, jossa valo heijastuu paikasta toiseen ja lopulta osa siitä menee ikkunan kautta huitsin nevadaan. Kysymys ei ole pelkästään teoreettinen, sillä muuttuuhan suurin osa (n. 80 %) led-valon ottamasta sähköstä nimenomaan valoksi.

Kyllä se on täysin teoreettinen. Vaikka kaikki valo muuttuisi lämmöksi, niin ei se sitä huonetta lämmittäisi käytännössä katsoen yhtään, teoriassa lämmittää. Huoneen rakenteet imee lämpöä ja luovuttaa sitä, ei tarvitse olla ikkunaa.

Vaikka puhuttaisiin vanhasta hehkulampusta, normi teho sisätiloissa, 40W tai 60W, noillakaan tehoilla ei huonetta lämmitetä. Toki niillä saattoi huomata pienen eron sähköpatterin kulutuksessa, en kyllä usko että moni huomasi. Enemmän lämmität sitä huonetta itse olemalla siellä.

No sehän tässä oikeastaan onkin yksi ydinkysymys että kuinka paljon siitä valon energiasta ehtii suurinpiirtein muuttua lämmöksi ennen kuin karkaa ikkunoista harakoille. En millään usko että 100 % valolle annetusta energiasta muuttuisi lämmöksi. Jos led-lampun energiatehokkuus on 80 %, lämmöksi muuttuu 20 % + X, jossa X on se fotonien kautta asuntoon jäävä energia. Vaan mikä olisi edes X:n suuruusluokka?

Jos puhutaan siitä kuinka paljon valon fotonit lämmittävät huonetta, se on täysin teoreettistä. Toki joku sen voi laskea, mutta sen verran pienistä määristä puhutaan ettei mitään käytännön merkitystä ole. Ja tosiaan vaikka kaikki led valon teho muuttuisi lämmöksi, silläkään ei käytännön merkitystä ole.

 

[Rollerix]

Yksittäisen led polttimon teho on n.6-10W, sen verran säästää tai tuhlaa



Kyllä se on täysin teoreettinen. Vaikka kaikki valo muuttuisi lämmöksi, niin ei se sitä huonetta lämmittäisi käytännössä katsoen yhtään, teoriassa lämmittää. Huoneen rakenteet imee lämpöä ja luovuttaa sitä, ei tarvitse olla ikkunaa.

Vaikka puhuttaisiin vanhasta hehkulampusta, normi teho sisätiloissa, 40W tai 60W, noillakaan tehoilla ei huonetta lämmitetä. Toki niillä saattoi huomata pienen eron sähköpatterin kulutuksessa, en kyllä usko että moni huomasi. Enemmän lämmität sitä huonetta itse olemalla siellä.



Jos puhutaan siitä kuinka paljon valon fotonit lämmittävät huonetta, se on täysin teoreettistä. Toki joku sen voi laskea, mutta sen verran pienistä määristä puhutaan ettei mitään käytännön merkitystä ole. Ja tosiaan vaikka kaikki led valon teho muuttuisi lämmöksi, silläkään ei käytännön merkitystä ole.

Ymmärsit kysymyksen nyt vähän väärin. En kysynyt onko lämmitysvaikutus merkittävä, koska tiedän ettei se ole. Meillä esim talossa yleisvaloina n. 20 kpl enimmäkseen 8 W lamppuja, eli yhteensä luokkaa 160 W. Sillä ei kovin suurta vaikutusta ole lämmitykseen vaikka kaikki muuttuisi lämmöksi lopulta (vaikka ei merkityksetönkään ole). Olen sen sijaan kiinnostunut siitä kuinka suuri osa valaisuun käytetystä energiasta lopulta kuitenkin muuttuu lämmöksi. Jos osuus on suuri, valojen sammuttelu on aivan turhaa talviaikaan. Jos osuus on pieni, sammuttaminen ehkä kannattaa.

En ihan ymmärrä mitä tarkoitat ettei tarvita ikkunaa. Ikkunasta puhuin vain siinä asiayhteydessä että ikkunan läpi menevä valo ei jää lämmittämään asuntoa, eli että joka tapauksessa osa valoon käytetystä energiasta menee harakoille.

Jotkut ovat edelleen vahvasti kiinni siinä vanhassa ajatuksessa ettei valoja pitäisi ymmärtää olettaa turhaan. En itse kuulu niihin, mutta yritän ymmärtää miten tämä ihan oikeasti menee.

 

[napsa]

Ymmärsit kysymyksen nyt vähän väärin. En kysynyt onko lämmitysvaikutus merkittävä, koska tiedän ettei se ole. Meillä esim talossa yleisvaloina n. 20 kpl enimmäkseen 8 W lamppuja, eli yhteensä luokkaa 160 W. Sillä ei kovin suurta vaikutusta ole lämmitykseen vaikka kaikki muuttuisi lämmöksi lopulta (vaikka ei merkityksetönkään ole). Olen sen sijaan kiinnostunut siitä kuinka suuri osa valaisuun käytetystä energiasta lopulta kuitenkin muuttuu lämmöksi. Jos osuus on suuri, valojen sammuttelu on aivan turhaa talviaikaan. Jos osuus on pieni, sammuttaminen ehkä kannattaa.

En ihan ymmärrä mitä tarkoitat ettei tarvita ikkunaa. Ikkunasta puhuin vain siinä asiayhteydessä että ikkunan läpi menevä valo ei jää lämmittämään asuntoa, eli että joka tapauksessa osa valoon käytetystä energiasta menee harakoille.

Jotkut ovat edelleen vahvasti kiinni siinä vanhassa ajatuksessa ettei valoja pitäisi ymmärtää olettaa turhaan. En itse kuulu niihin, mutta yritän ymmärtää miten tämä ihan oikeasti menee.

Jos täysin tiivishuone mistä ei valoa karkaa mihkään, niin käytännössä kaikki se valo muuttuu lämmöksi lopulta (energia ei katoa, se muuttuu tai siirtyy). Teoriassa kyllä siis toki kannattaa pitää kaikki verhot ja ovet kiinni ettei se valo karkaa ikkunoista. Mutta edelleenkin, tuo teho on niin pieni ettei sillä käytännössä ole merkitystä.

Jos kuitenkin haluat laskea, niin netistä löytyy kaavoja vaikka kuinka paljon.

 

[Rollerix]

Jos täysin tiivishuone mistä ei valoa karkaa mihkään, niin käytännössä kaikki se valo muuttuu lämmöksi lopulta (energia ei katoa, se muuttuu tai siirtyy). Teoriassa kyllä siis toki kannattaa pitää kaikki verhot ja ovet kiinni ettei se valo karkaa ikkunoista. Mutta edelleenkin, tuo teho on niin pieni ettei sillä käytännössä ole merkitystä.

Jos kuitenkin haluat laskea, niin netistä löytyy kaavoja vaikka kuinka paljon.

En ymmärrä miksi toistat sitä minkä olen jo aloituksessa kirjoittanut mustasta huoneesta. Kukaan ei ole ehdottanut verhojen pitämistä kiinni.

 

[breez]

No sehän tässä oikeastaan onkin yksi ydinkysymys että kuinka paljon siitä valon energiasta ehtii suurinpiirtein muuttua lämmöksi ennen kuin karkaa ikkunoista harakoille. En millään usko että 100 % valolle annetusta energiasta muuttuisi lämmöksi. Jos led-lampun energiatehokkuus on 80 %, lämmöksi muuttuu 20 % + X, jossa X on se fotonien kautta asuntoon jäävä energia. Vaan mikä olisi edes X:n suuruusluokka?

Hatusta heitän, että reippaasti yli 90 % fotoneista jää neljän seinän sisään eikä karkaa ikkunoista. Ja muutenkin, LED-valon hyötysuhde ei ole lähellekään 80 % vaan tyypillisesti paljon pienempi (Efficiency of LEDs: The highest luminous efficacy of a white LED). Parhaimmillaan se on reilun 40 % luokkaa eli kuitenkin yli puolet muuttuu lämmöksi jo lampussa.

 

[Rollerix]

Hatusta heitän, että reippaasti yli 90 % fotoneista jää neljän seinän sisään eikä karkaa ikkunoista. Ja muutenkin, LED-valon hyötysuhde ei ole lähellekään 80 % vaan tyypillisesti paljon pienempi (Efficiency of LEDs: The highest luminous efficacy of a white LED). Parhaimmillaan se on reilun 40 % luokkaa eli kuitenkin yli puolet muuttuu lämmöksi jo lampussa.

Oho, tuossa onkin huomattavasti alhaisempi energiatehokkuus annettu. Siitä tosiaan näkee erilaisia arvioita, kuten jopa 90 % tässä GE:n sivulla.
Jos hyötysuhde on alhaisempi, vaikka luokkaa 50 %, silloinhan tosiaan valojen sammuttelu on luulemaani turhempaa lämmityskaudella.

 

[Hyrava]

Itse veikkaisin että todellisuus on jossakin noiden välillä. Tietty mittaustapa (ja miten asia ilmoitetaan) vaikuttaa. Esimerkiksi pelkän ledin hyötysuhde on huomattavasti korkeampi kuin ledin virtalähteineen. Ainakin E27-kantaisissa ledipolttimoissa on kovinkin erilaisia toteutuksia sovittaa jännite ja virta ledeille sopivaksi, joissakin on pelkkä vastus ja konkka, joissakin joku simppeli hakkuri, joissakin vähän monimutkaisempi vakiovirtalähde jne.

 

[breez]

Oho, tuossa onkin huomattavasti alhaisempi energiatehokkuus annettu. Siitä tosiaan näkee erilaisia arvioita, kuten jopa 90 % tässä GE:n sivulla.
Jos hyötysuhde on alhaisempi, vaikka luokkaa 50 %, silloinhan tosiaan valojen sammuttelu on luulemaani turhempaa lämmityskaudella.

Aika outo asiavirhe tuolla GE:llä kyllä. Samaan aikaan kertovat LED-lampuilla saavan "jopa" 40-80 luumenia per watti, mikä on tänä päivänä matala hyötysuhde. Se on tuon edellisen linkin arvoilla 3000-4000K valkoisen LED-lähteen arvoilla laskettuna vain noin 12-25 % sähköinen hyötysuhde.

Jos LED olisi tosiaan 90 % hyötysuhteen laite, eihän jäähdytysongelmia käytännössä olisi. Sehän on huonojen LED-lamppujen vitsaus, että puutteellinen jäähdytys korventaa elektroniikkaa niin, että käyttöikä onkin jotain muuta mitä odotetaan.

 

[Zacksa]

Jos ketään ei ole huoneessa, jossa on valo päällä, valaistuksen "hyötysuhde" lienee 0%.
Silti kaikki kulutettu sähkö muuttuu lämmöksi, ja riippuen siitä mikä lämmitysmuoto käytössä, ja onko lämmitykselle tarvetta vai onko kesä, saatu "säästö" tai "hyöty" vaihtelee.

Kovalla pakkasella suoralla sähköllä lämpeävässä talossa sekä LED polttimon että perinteisen hyötysuhde on ~100%

 

[Rollerix]

Jos ketään ei ole huoneessa, jossa on valo päällä, valaistuksen "hyötysuhde" lienee 0%.
Silti kaikki kulutettu sähkö muuttuu lämmöksi, ja riippuen siitä mikä lämmitysmuoto käytössä, ja onko lämmitykselle tarvetta vai onko kesä, saatu "säästö" tai "hyöty" vaihtelee.

Kovalla pakkasella suoralla sähköllä lämpeävässä talossa sekä LED polttimon että perinteisen hyötysuhde on ~100%

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Osa valoon kulutetusta energiasta menee ikkunan kautta harakoille eikä ehdi muuttua lämmöksi. Se ydinkysymys tässä toistettuna on se että kuinkahan paljon menee harakoille. Lämmöksi muuttuminen edellyttää fotonien luovuttavan energian seiniin, lattiaan tai kattoon, jne.

 

[petepeluri]

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Osa valoon kulutetusta energiasta menee ikkunan kautta harakoille eikä ehdi muuttua lämmöksi. Se ydinkysymys tässä toistettuna on se että kuinkahan paljon menee harakoille. Lämmöksi muuttuminen edellyttää fotonien luovuttavan energian seiniin, lattiaan tai kattoon, jne.

Niin vähän menee hukkaan ettei sitä sähkölaskusta huomaa.

 

[Zacksa]

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Osa valoon kulutetusta energiasta menee ikkunan kautta harakoille eikä ehdi muuttua lämmöksi. Se ydinkysymys tässä toistettuna on se että kuinkahan paljon menee harakoille. Lämmöksi muuttuminen edellyttää fotonien luovuttavan energian seiniin, lattiaan tai kattoon, jne.

Se energia valossa joka menee ulos on mitätön. Joten pysyn kannassani, että 100%.

Onkohan kukaan koittanut ottaa energiaa talteen vaikka ledilampun sirottamasta valosta kolminkertaisen lasin läpi?

 

[Rollerix]

Niin vähän menee hukkaan ettei sitä sähkölaskusta huomaa.

Joo kuten alussa kirjoitin, kaiken kaikkiaan valaistuksessa on kyseessä vain pieni osa sähkölaskusta. Olisi vaan silti kiinnostavaa tietää kuinka suuri osa oikeasti menee valona harakoille.

 

[Rollerix]

Se energia valossa joka menee ulos on mitätön. Joten pysyn kannassani, että 100%.

Onkohan kukaan koittanut ottaa energiaa talteen vaikka ledilampun sirottamasta valosta kolminkertaisen lasin läpi?

Tuo lasikoe olisi ehkä relevantti, jos mitattaisiin energian määrää, mutta ei niinkään jos mitataan osuutta. Jos ledin energiatehokkuus on luokkaa 50 %, silloin 100 Wh energiasta 50 Wh muuttuu lämmöksi suoraan ja 50 Wh jää poukkoilemaan (=heijastumaan) "seinältä toiselle", jättäen aina pienen määrän energiaa kuhunkin pintaan lämpönä. (Unohdetaan tässä nyt se että osa saattaa muuttua muuksikin energiaksi.) Jossain vaiheessa tielle tulee ikkuna, josta valo ja sen mukana sen energia karkaa ulos talosta. En ihmettelisi, jos tuo osuus laskettaisiin kymmenissä prosenteissa, jolloin esim 50 % karkulaisuus aiheuttaisi sen, että 100 Wh energiasta 25 Wh (50 % 50 Wh:sta) menee harakoille. Eli silloin 75 % saataisiin lämpönä talteen.

 

[Zacksa]

Joo kuten alussa kirjoitin, kaiken kaikkiaan valaistuksessa on kyseessä vain pieni osa sähkölaskusta. Olisi vaan silti kiinnostavaa tietää kuinka suuri osa oikeasti menee valona harakoille.

Tuonhan voisi mitata pilkkopimeässä huoneessa tyypillisellä sisustuksella ja etäisyydellä tunnetun pinta-alan ikkunasta.

Mutu: harvan huonekalut on tehty peilipinnotteilla, joten karkaavan valon mukana ulos pääsevä energia on varmasti hyvin pieni.

ChatGPT ei suostunut kertomaan, vaikka annoin sille speksit:
10w LED ympärisäteilevä lamppu, 12 neliön huone ja 1 neliön ikkuna, vaaleanharmaalla sisustalla.

"Typically small fraction"

 

[Hyrava]

Tuonhan voisi mitata pilkkopimeässä huoneessa tyypillisellä sisustuksella ja etäisyydellä tunnetun pinta-alan ikkunasta.

Mutu: harvan huonekalut on tehty peilipinnotteilla, joten karkaavan valon mukana ulos pääsevä energia on varmasti hyvin pieni.

ChatGPT ei suostunut kertomaan, vaikka annoin sille speksit:
10w LED ympärisäteilevä lamppu, 12 neliön huone ja 1 neliön ikkuna, vaaleanharmaalla sisustalla.

"Typically small fraction"

Itseasiassa joku tekniikka-tubettaja laskeskeli tuota valon heijastelua joku aika sitten debunkatessaan jotain uutta aurinkopaneeli"keksintöä", tosin siinä oli ihan peilejä mutta niissäkin yllättävän nopeasti valo muuttui lämmöksi joten tavallisissa seinäpinnoissa ja varsinkin huonekaluissa tuo tapahtuu vielä huomattavasti nopeammin eli vähemmillä heijastuskerroilla.

Toisaalta, kun miettii esimerkiksi kerrostalon kellarikäytävää jossa on liiketunnistinvalot niin kun lähdet käytävän päästä ja ensimmäinen valo syttyy niin ei se kovin pitkälle valaise. Jos suurin osa valosta aina heijastuisi niin teoriassahan se enimmäinenkin lamppu jo valaisisi suunnilleen koko käytävän, tosin vähän himmeämmin. Ja kulman taakse ei ihan hirveästi valoa kuitenkaan seinistä heijastu (melko jyrkkä varjo), joten siitäkin voi päätellä että kovin montaa heijastusta ei tarvita että valon energia on muuttunut lämmöksi (tai joksikin muuksi energiamuodoksi).

 

[Lucas]

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Osa valoon kulutetusta energiasta menee ikkunan kautta harakoille eikä ehdi muuttua lämmöksi. Se ydinkysymys tässä toistettuna on se että kuinkahan paljon menee harakoille. Lämmöksi muuttuminen edellyttää fotonien luovuttavan energian seiniin, lattiaan tai kattoon, jne.

Toki osa sisällä palavan LED polttimon energiasta menee valona ulos jos huoneessa on ikkuna ilman pimennysverhoja. Suuruusluokka ikkunasta ulos päätyväksi osuudeksi lampun ottamasta sähköstä lienee siellä yhden prosentin suuruusluokassa.

Luksimittarillla tuon voisi mitata lamppukohtaisesti kun mittailisi pimeällä ikkunasta ulos tulevan valon määrää ja laskisi siitä paljonko sillä ikkunasta ulos tulevalla valolla on energiaa. Valon spektri pitäisi varmaan mitata myös jos todella tarkkaan sen haluaisi laskea kun sinisellä valolla on enemmän energiaa per fotoni kuin kuin punaisella.

Jonkinlaista sähkömagneettista häiriötä led-polttimon virtalähde myös aiheuttaa ja tämä radio häiriö päätyy myös ulos rakennuksesta ja energiaa vuotaa talosta ulos promillen pieniä murto-osia sitäkin kautta.

Ei se kauas mene jos laskee, että sata prosenttia led-lamppujen kuluttamasta sähköstä jää asuntoon lämmöksi. Voihan sitä käyttää vaikka sitä 99 prosenttia sen sijaan jos haluaa hifistellä.

Sähkölämmitteisissä taloissa se ledien poltto on sähkön osalta lämmityskaudella käytännössä ilmaista.

Muissakin asunnoissa asumismukavuutta tuo mukavasti lisää kun kun huoneissa on paljon teholtaan säädettävää led-valoa. 10 wattia per asuinneliö lattiaa on määrä jolla pääsee ledien kanssa yli 1000 luksin valaistukseen. Ulkona kesällä on päivällä pilvisenäkin päivänä yli 10000 luksia se valon määrä.

 

[Rollerix]

Paljonhan lisää valoa (pun intended) tähän aiheeseen on jo tullut. Ulos karkaavan energian osuus näyttäisi useimpien mielestä olevan pieni, ja sinänsä se että ledien hyötysuhde voi olla vain luokkaa 50 % tekee osuudesta vielä pienemmän.

Eli pääasia lienee nyt aika hyvä konsensus siitä, että valojen sammuttamisella ei merkittävää säästöä saada aikaan, jos kyseessä sähkölämmitys ja lämmityskausi. Toki tässä sitten pitää huomioida että jos käytössä olisi vaikka pääasiassa ilp-lämmitys, tilanne on taas vähän erilainen kun se lamppujen tuottama lämpö on kalliimpaa.

Enemmän sivuseikkana täytyy sanoa että ilman selkeää lähdettä en kyllä suostu uskomaan sitä että 99-100 % valosta muuttuisi lämmöksi. Jos nyt vaikka ajattelee sellaista huonetta, jossa yhdellä seinällä on suuri lähes koko seinän ikkuna, ja keskelle huonetta asetettua lamppua, meneehän valosta harakoille jo lähtötilanteessa lähes kuudesosa (seinät muodostavat 4 pintaa ja katto ja lattia 2 lisää). Eli arvaisin lämpöhävikin olevan ikkunoiden kautta luokkaa 15-25 %. Mutta se on jo enemmän teoreettista spekulaatiota.

 

[Lucas]

Enemmän sivuseikkana täytyy sanoa että ilman selkeää lähdettä en kyllä suostu uskomaan sitä että 99-100 % valosta muuttuisi lämmöksi. Jos nyt vaikka ajattelee sellaista huonetta, jossa yhdellä seinällä on suuri lähes koko seinän ikkuna, ja keskelle huonetta asetettua lamppua, meneehän valosta harakoille jo lähtötilanteessa lähes kuudesosa (seinät muodostavat 4 pintaa ja katto ja lattia 2 lisää). Eli arvaisin lämpöhävikin olevan ikkunoiden kautta luokkaa 15-25 %. Mutta se on jo enemmän teoreettista spekulaatiota.

Tuota luokkaa 15-25 prosenttia on sen led-valaisimen valaisun hyötysuhde.

Ks. Luminous efficacy - Wikipedia

Loput muuttuu suoraan lämmöksi jo siinä led-polttimossa ja muuntajassa.

Harvoin se ikkunan koko on koko seinän koko luokkaa. Ainakaan keskimäärin minkään asunnon huoneissa.

Ikkunastakaan tuskin yli 80 prosenttia valosta pääsee läpi. Jos pääsisi 100 prosentia, niin sehän ikkuna olisi näkymätön.

Siellä 1 prosentin suuruusluokan nurkilla se on mitä sisällä poltettavan led-valaisimen energiasta päätyy tyypillisesti ulos asunnosta ikkunoiden kautta.

 

[Antw]

Aika tarpeetonta pohdintaa. Valoja käytetään siellä ja sen verran kuin tarvitaan. Sen sijaan tarpeettomasti päällä olevat valot luovat psykologista ärsytystä.

 

[Rollerix]

Aika tarpeetonta pohdintaa. Valoja käytetään siellä ja sen verran kuin tarvitaan. Sen sijaan tarpeettomasti päällä olevat valot luovat psykologista ärsytystä.

Katsoit kuitenkin sen verran tarpeelliseksi, että päätit kommentoida. Lisäksi kerroit, että vaikka edellä on aika kattavasti tullut ilmi, että valojen "turha" päällä pitäminen ei suuremmin tuota lisäkustannuksia sähkölämmitteisessä talossa, sellainen silti psykologisesti ärsyttää.

 

[Malp]

Käänteisen neliön laki – Wikipedia

fi.wikipedia.org

"Esimerkiksi kaksinkertaisen etäisyyden päässä vaikutus on yhden neljäsosan alkuperäisestä"

Siitä laskemaan milliwatteja ikkunan pinta-alaan esim 4m päässä ympärivalaisevasta 8w kohteesta.

Tuohon vielä luultavasti valaisinyksikkö on "suojakuvun" takana itse valaisimessa. Onnea laskuyrityksiin jos mittausvälineitä ei ole käytössä

 

[Pakana]

Katsoit kuitenkin sen verran tarpeelliseksi, että päätit kommentoida. Lisäksi kerroit, että vaikka edellä on aika kattavasti tullut ilmi, että valojen "turha" päällä pitäminen ei suuremmin tuota lisäkustannuksia sähkölämmitteisessä talossa, sellainen silti psykologisesti ärsyttää.

Myös pimeys luo psykologista ärsytystä, joka on sekin negatiivinen asia.

Tuo valaistus ei lämmityskaudella tuhlannut sähköä edes hehkulamppujen aikana. Osavaikutus on myös sillä että ikkunalasi päästää läpi näkyvää valoa, mutta esim infrapunainen valo ei mene läpi, jota varsinkin hehkulampuissa riitti.

 

[Rollerix]

Myös pimeys luo psykologista ärsytystä, joka on sekin negatiivinen asia.

Nimenomaan!

 

[Tonnin Seteli]

Jos kovin suuri osa valosta karkaisi ikkunan tai oven kautta ja heijastuisi oikein hyvin moninkertaisesti muuttumatta sisällä lämmöksi, niin oma mökkinikin valaistuisi melko hyvin väliovien kautta jos yhteen huoneeseen laittaa valot. Näin ei kuitenkaan tapahdu vaan parin kulman takana on varsin pimeää.

Pitääkö alkaa laskea sitä, paljonko ikkunalasin läpi menee lampun lähettämää säteilyä tai paljonko ikkunalasiin pysähtyvästä säteilystä saadaan hyödyksi? Minusta ei tarvitse edes miettiä sitä. Normaalisti asia voidaan yksinkertaistaa siten, että oletetaan valonlähteen olevan keskellä huonetta(ihan yksinkertaisuuden vuoksi) ja kaikkien ikkuna-, seinä-, katto- ja lattiapintojen olevan yhtä kaukana valonlähteestä. Oletetaan myös valonlähde täydellisesti ympärisäteileväksi vaikka näin ei ole. Kuinka monta prosenttia ikkunan tai ikkunoiden pinta-ala muodostaa huoneen(tai asunnon) pintojen pinta-alasta? Jos se kaikki menee koiran peppuun, on vielä kyseessä aika pieni osa ellei asu lasikuutiossa. Esimerkiksi tässä hirsimökissä on ikkunaa karkeasti päissäänlaskettuna arvioituna alle 9 neliömetriä ja katon, lattian ja seinien, katon ja lattian yhteinen pinta-ala ehkä 180 neliömetriä.

Täyden valaistuksen(joka on harvoin käytössä) sähköteho on joku päälle 100 wattia, josta suoraan lämmöksi menee ainakin 70%. Valon mukana teoriassa täysin läpäisevistä ikkunoista karkaava teho täysvalaistuksen hetkillä voisi olla maksimissaan viisi prosenttia kolmestakymmenestä tai vaikka kuudestakymmenestä watista. Eikä siitäkään 1,5-3 watista oikeasti karkaisi kuin pieni osa, koska tämä laskelma perustuu liioitelluille oletuksille. Tämä monella yksinkertaistuksella epätarkkuutettu mutta pessimistisin oletuksin tehty laskelma pätee vain silloin kun on kaikki valot päällä. Keskimäärin siis hävikki on vähemmän.

Asialla ei täten ole mitään merkitystä. Kannattaa kehittää joku useita magnitudeja merkittävämpi pakkomielle, kuten esimerkiksi miten saa aurinkoenergiaa talteen pitämällä verhoja maksimit auki talvipäivisin silloin kun säteilyn hyöty ylittää eristysvaikutuksen hyödyn. Tai sitten ei kannata, koska tätä asiaa ei voi yksinkertaisella perusfysiikalla laskea edes oikealle parkkipaikalle.