Vakionopeudensäätimen modaaminen säästäväksi - mahdoton tehtäväkö?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tupsa
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
750
Tervehdys!

Edit: Yritetäänkin tasakaasusäätö-modin sijaan saada vakkari toimimaan paremmin... - Tupsa 5.10.22

Tämä olisi aluksi lähinnä tiedustelua osaavammilta, kumminko päin unelma olisi mahdollista toteuttaa, väärin vai oikein? Ei vaan, leikki sikseen.

Eli on käytössä tuommoinen perus jälkiasenteinen (itse asennettu) Gold Cruise AP550 -vakkari. Hyvinhän se toimii, mutta olen pikkuisen toivonut ominaisuutta, että halutessaan, tai jos kaksivaihtoehtoisuus ei toimi, koko ajan säädin toimisi nopeudensäätimen sijaan vakiokaasusäätimenä. Tämä säästäisi polttoainetta.

Eli nyt laite toimii näin: Ajat maantiellä nopeutta 80 km/h säädin kytkettynä. Tulee ylämäki. Säädin lisää kaasua enemmän ja enemmän, vaikka ihan pohjaan saakka, pitäen nopeuden +-1 km/h tarkkuudella samassa. Tulee alamäki. Säädin vähentää kaasua enemmän ja enemmän, vaikka ylös saakka, pitäen nopeuden +- km/h tarkkuudella samassa.

Käytännössä säädin ei ihan noin hienosti toimi, monesti nopeus hidastuu alamäessä jopa 3-4 km/h, ja tämä johtuu pääsosin siitä, kun moottorin polttoaineensyöttö katkeaa moottorijarrutuksessa säätimen nostaessa kaasun ihan ylös. Tulee hieman nykimistä sen vuoksi.

Toivottu säätimen käytös olisi tällainen: Ajat maantiellä nopeutta 80 km/h säädin kytkettynä. Tulee ylämäki. Säädin pitää kaasun siinä asennossa, missä se oli asetettaessa. Nopeus hidastuu ylämäkeen noin 70 kilometriin tunnissa. Tulee alamäki. Säädin pitää kaasun siinä asennossa, missä se oli asetettaessa. Nopeus kiihtyy noin 90 kilometriin tunnissa.

Käytännössä tässä esimerkissä nopeuden seilaaminen on vähän liioiteltu. Jos vauhti hidastuisi liikaa, kuski voi silloin painaa vähän kaasua ja jos taas kiihtyy alamäessä laittomuuksiin, kuski voi silloin napata säätimen hetkeksi pois päältä. Sitten vaihtoehtona olisi aina vakionopeussäädin, jos jostain syystä haluaa "perinteisen" säätimen käyttöönsä. Tämän vuoksi valinnanmahdollisuus vaikka vaihtokytkimellä olisi hyvä olla.

Nyt kysymys kuuluu, mikä olisi helpoin tapa toteuttaa tasakaasusäädin?

1) Onko AP550 ohjausyksikön ohjelmallinen puukotus mahdoton tehtävä, ja toivon mukaan jopa niin, että voisi valita, onko käytössä vakionopeus- vai tasakaasusäätö?

2) Olisiko järkevä lähestymistapa, että säätimen nopeussignaali kytkettäisiin kaasuläpän asentotunnistimeen? Kaasuläpän asentotunnistimelta silloin vakkarrin tuleva ilmeisesti jännnitesignaali pitäisi osata muuttaa samanlaiseksi pulssiksi, kuin mitä tulee radion nopeussignaalipiuhasta.

3) Vai pitäisikö signaali kytkeäkin MAP-anturiin? Siinäkin olisi sama homma, että jollain komponentilla ko. anturin signaali tulisi muuntaa pulssiksi.

4) Sitten tulee vissiin vielä yksi vaihtoehto. Kokonaan erillinen säädinyksikkö käyttäen AP550 jo asennettua servomoottoria. Servomoottoriin menee nelinapainen johto. Olisiko mahdollista jollain pikkutietokoneella toteuttaa erillinen ohjaus tälle servolle?

Kaikkia vaihtoehtoja yhdistäisi myös se, että olemassa tulisi olla mahdollisuus valita myös perinteinen toiminta. Eli vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4, jos toteutus olisi ylipäätänsä mahdollinen, tulisi kytkentä tehdä vaihtokytkimen kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli mieleen, että olisiko joku vene-tyyppinen käsikaasu parempi ratkaisu pulmaan?
 
Hei Tupsa!

Saattanet ehkä jo tietääkkin, mutta mikäli oikeasti haluat säästää polttoainekuluissa niin helpoiten tuon tekee kun ei käytä vakionopeudensäädintä. Varsinkaan 4-tien tyyppisillä, sangen mäkisillä tieosuuksilla. Vaan käyttää omaa ajosilmää sekä ajokokemusta ja myötäilee maaston muotoja sekä ennakoi muuttuvia liikennetilanteita. Tällä tavalla toimien voi säästää toista litraa polttoainetta per 100 kilometriä.

Mikäli kuitenkin tahdot jatkaa valitsemallasi projektilla niin pyydän anteeksi OT:tä ja poistun triidistä.
 
Miksi vakionopeussäädin toimii epäoptimaalisesti polttoaineen kulutuksen kannalta?

Polttoaineenkulutukseen vaikuttaa:
- Voimat jotka moottorin tulee voittaa
- Moottorin optimaalinen käyntialue

Puhtaasti voimien osalta vakionopeussäädin, joka pitäisi nopeuden tiukasti vakiona olisi itse asiassa kaikkein paras.
- Ilmanvastuksen määrä on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön, joten ilmanvastuksessa menee sitä vähemmän energiaa hukkaan, mitä pienempi keskihajonta nopeudella on.
- Mäen päälle nousemisessa menee sama määrä potentiaalienergiaa kuin mitä vapautuu kun mäki ajetaan alas. Eli lähdetään pisteestä A ja joskus tulevaisuudessa palataan pisteeseen A, niin potentiaalienergiamuutosten summa on aina 0. Tässä voi mennä energiaa hukkaan silloin, kun alamäki on niin jyrkkä että vapautuva potentiaalienergia on suurempi kuin ilmanvastuksen voittamiseen tarvittava energia. Sähkö- ja hybridiautoissa tätä energiaa voidaan toki varastoida melko hyvällä hyötysuhteella.

Sitten toinen tekijä on moottorin optimaalinen käyntialue. Tämä on ilmeisesti suurin syy miksi vakionopeussäädin ei toimi optimaalisesti polttoaineen kulutuksen kannalta.

Jotta moottori voisi käydä optimaalisella alueella, niin nähdäkseni pitäisi tietää kaikenlaista kuten auton moottori, onko käsivaihteet vai automatti yms. Lisäksi luultavasti parhaaseen tulokseen pääsee jos pystyy ennakoimaan mäkiä. Tähän ei pelkkään takaisinkytkentään perustuva järjestelmä pysty mitenkään, eli siinä vaiheessa kun järjestelmä ymmärtää että mäki alkaa, on jo liian myöhäistä.

Olisin siis edellisen postaajan kannalla. Tai sitten hommaat sähköauton, jossa vakionopeussäädin pitää nopeuden oikeasti vakiona myös mäissä ja jolla energiankulutus on muutenkin optimaalisempi.
 
Tällaiset "invavarusteet" vaativat muutoskatsastuksen. Jotta sen saa hyväksytyksi tarvitaan lääkärinlausunto siitä miksi juuri sinä tarvitset tällaiset poikkeavat hallintalaitteet.
Onko tietoa meneekö tuollainen itse asennettu vakkari inssin seulasta läpi?
 
Ei sillä varmasti ole mitään merkitystä kuka sen on asentanut. Ei katsastusmiehet näe autojen huoltohistoriaa eikä vakionopeussäädin vaadi muutoskatsastusta.
 
Onko tietoa meneekö tuollainen itse asennettu vakkari inssin seulasta läpi?

Kyllä menee. Vaikuttaisi olevan aika erikoinen tilanne, jos ei menisi, koska kyllä jälkiasenteisia säätimiä on laitettu muutenkin aika paljon. Uudemmissa autoissa alkaa toki vakiona jo olemaan.

Ei sillä varmasti ole mitään merkitystä kuka sen on asentanut. Ei katsastusmiehet näe autojen huoltohistoriaa eikä vakionopeussäädin vaadi muutoskatsastusta.

Jeps.

Hei Tupsa!

Saattanet ehkä jo tietääkkin, mutta mikäli oikeasti haluat säästää polttoainekuluissa niin helpoiten tuon tekee kun ei käytä vakionopeudensäädintä. Varsinkaan 4-tien tyyppisillä, sangen mäkisillä tieosuuksilla. Vaan käyttää omaa ajosilmää sekä ajokokemusta ja myötäilee maaston muotoja sekä ennakoi muuttuvia liikennetilanteita. Tällä tavalla toimien voi säästää toista litraa polttoainetta per 100 kilometriä.

Mikäli kuitenkin tahdot jatkaa valitsemallasi projektilla niin pyydän anteeksi OT:tä ja poistun triidistä.

Näinhän se juuri menee. Ajaisin vaikka koko ajan ilman vakkaria, mutta vakkarin etu onkin se, ettei ajaminen käy niin raskaaksi, jalat ei puudu. Sitten tietysti voi niinkin ajatella, että no, pidä sitten enemmän taukoja. Sekin on yksi vaihtoehto. Mutta kokonaismatka-aika pitenee silloin, jos pitää enemmän taukoja. Ja totta se säädin nyt on maantiellä ihan haka keventämässä kuskin hommaa, kun oikeata jalkaa ei koko ajan tarvitse staattisena pitää.

Onhan tässä sekin, että olisi hienoa selvittää, mitenkä se tasakaasusäädin mahdollistettaisiin! Ei pelkästään päämäärä vaan jo matka siihen olisi kokonaisuutena mielenkiintoinen. Perus vakionopeudensäädinhän nostaa kulutusta juuri mäkisillä teillä. Pienimmät kulutukset olen saanut ilman vakkaria ajettaessa niin, että pidän saman kaasupolkimen asennon koko mäen ajan. Nopeus hidastuu ylämäkeen ja kiihtyy alamäkeen (toki järkevästi, eli ei hidastella sentään seitsemäänkymppiin satasen nopeudella). Tällöin kulutus pysyy aika lailla vakiona ylä- ja alamäen ajan.

Jos kytken säätimen toimintaan, se pitää koko mäen ajan suurin piirtein saman nopeuden ja kulutus on selvästi suurempi. Uskon, että paras mahdollisuus tavalliseen autoon, jossa ei voida moottorin kierroslukua tms. optimoida, josta kerroit, olisikin tasakaasusäädin.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi vakionopeussäädin toimii epäoptimaalisesti polttoaineen kulutuksen kannalta?

Polttoaineenkulutukseen vaikuttaa:
- Voimat jotka moottorin tulee voittaa
- Moottorin optimaalinen käyntialue

Puhtaasti voimien osalta vakionopeussäädin, joka pitäisi nopeuden tiukasti vakiona olisi itse asiassa kaikkein paras.
- Ilmanvastuksen määrä on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön, joten ilmanvastuksessa menee sitä vähemmän energiaa hukkaan, mitä pienempi keskihajonta nopeudella on.
- Mäen päälle nousemisessa menee sama määrä potentiaalienergiaa kuin mitä vapautuu kun mäki ajetaan alas. Eli lähdetään pisteestä A ja joskus tulevaisuudessa palataan pisteeseen A, niin potentiaalienergiamuutosten summa on aina 0. Tässä voi mennä energiaa hukkaan silloin, kun alamäki on niin jyrkkä että vapautuva potentiaalienergia on suurempi kuin ilmanvastuksen voittamiseen tarvittava energia. Sähkö- ja hybridiautoissa tätä energiaa voidaan toki varastoida melko hyvällä hyötysuhteella.

Sitten toinen tekijä on moottorin optimaalinen käyntialue. Tämä on ilmeisesti suurin syy miksi vakionopeussäädin ei toimi optimaalisesti polttoaineen kulutuksen kannalta.

Jotta moottori voisi käydä optimaalisella alueella, niin nähdäkseni pitäisi tietää kaikenlaista kuten auton moottori, onko käsivaihteet vai automatti yms. Lisäksi luultavasti parhaaseen tulokseen pääsee jos pystyy ennakoimaan mäkiä. Tähän ei pelkkään takaisinkytkentään perustuva järjestelmä pysty mitenkään, eli siinä vaiheessa kun järjestelmä ymmärtää että mäki alkaa, on jo liian myöhäistä.

Olisin siis edellisen postaajan kannalla. Tai sitten hommaat sähköauton, jossa vakionopeussäädin pitää nopeuden oikeasti vakiona myös mäissä ja jolla energiankulutus on muutenkin optimaalisempi.

Erittäin mielenkiintoinen vastaus! Itsekin olen pähkäillyt, miksei tasanopeussäädin olisi paras. Olen rinnastanut sitä lämmitystermostaatteihin, joissa mahdollisimman (kohtuuden rajoissa) pieni hystereesi on paras. Tällöin lämmitin asuu koko ajan hieman lämpöisenä, ja kun se ei pääse hetkittäin käymään kylmänä, esim. ikkunasta ei pääse kylmä ilma veto liikkeelle, voidaan keskilämpötilaa laskea. Tähän perustunee pienen hystereesin lämmittimien energiansäästö verrattuna vanhoihin bi-metallitermostaatilla oleviin lämmittimiin, joissa hystereesi saattoi olla useita +- asteita C.

Tavallisen auton tapauksessa kai täytyy uskoa, että vakkarilla ajettaessa mäkiä sisältävillä teillä jopa litran / 100 km kulutuksen lisääntyminen johtuu kertomistasi syistä. Parhaimman kulutuksen saisi pitämällä kaasupolkimen samassa kohdassa koko mäen ajan, mutta se pitäisi onnistua nykyisellä vakkarilla tai sen osilla niin, että myös halutessa tasakaasusäädön lisäksi vakionopeussäätö on käytettävissä.

P.S. tuli vahingossa toinen viesti vaikka muokkasin edellistä. No toivotaan, ettei haittaa!
 
Jospa lähdettäisin liikkeelle vaikka toteutusmallin valinnalla, kun mulla ei tästä ole minkäänlaista kutinaa. Eli mikä olisi helpoin, halvin ja nopein toteuttaa tämä tasakaasusäädin:

  1. Onko AP550 ohjausyksikön ohjelmallinen puukotus mahdoton tehtävä, ja toivon mukaan jopa niin, että voisi valita, onko käytössä vakionopeus- vai tasakaasusäätö?
  2. Säätimen nopeussignaali kytkettäisiin kaasuläpän asentotunnistimeen? Kaasuläpän asentotunnistimelta silloin vakkariin tuleva ilmeisesti jännnitesignaali pitäisi osata muuttaa samanlaiseksi pulssiksi, kuin mitä tulee radion nopeussignaalipiuhasta (nykyinen signaali).
  3. Vai pitäisikö signaali kytkeäkin MAP-anturiin? Siinäkin olisi sama homma, että jollain komponentilla ko. anturin signaali tulisi muuntaa pulssiksi.
  4. Kokonaan erillinen säädinyksikkö käyttäen AP550:n jo asennettua servomoottoria. Servomoottoriin menee nelinapainen johto. Olisiko mahdollista jollain pikkutietokoneella toteuttaa erillinen ohjaus tälle servolle?
Kaikkia vaihtoehtoja yhdistäisi myös se, että olemassa tulisi olla mahdollisuus valita myös perinteinen toiminta. Eli vaihtokytkintä peliin?

Mekaaniselta värkkäämiseltä helpoin olisi ehdottomasti 1., koska mm. turvaominaisuudet on jo asennettuna. Eli säädin laukeaa, jos kytkintä tai jarrua käytetään, samoin siinä itsessään on aktivointi, eli viistä työnnetään eteen, niin säädin aktivoituu. Säätimessähän on kyllä jo tommoinen näppäinyhdistelmällä aktivoituva testitoiminto, jossa se pitää kaasun koko aika samassa kohdassa, mutta säätö taitaa tapahtua viiksellä. Eli et voi tässä testitilassa ajaa maantiellä jollain kaasupolkimen asennolla ja aktivoida säätimen. Koska näin sen olisi toimittava, eikä lähteä aina alhaalta ylös. Toki tuo testitoiminnon aktivointi on muutenkin sula mahdottomuus tuossa muodossaan kesken ajon. Eli se puukotus pitäisi pystyä tekemään siihen perus toimintatilaan.

Mutta sinänänsä ei ole tarkoitus pelätä mekaanista kolvaamista ja muuta, jos tuo ohjelmallinen modaus osoittautuu koodaamisesta tietäville turhan työlääksi. Servomoottorin asennus kaasuläpälle ja johdotusten vetäminenhän se kovin työ tuossa aikaanaan oli, ja nehän ovat jo valmiina. Siellä on kytkinpolkimen ja jarrrupolkimen kytkimiin jo johdot juotettu, niin mahdollisen toisen säädinyksikön johdot olisi kohtuullinen duuni kytkeä niihin.

Olen logiikkaa pyöritellyt päässääni, että mitenhän se säädin reagoi, jos VSS-signaalin tulo kytkettäisiin kaasuläpän asentotunnistimeen? Ajatellaan tilannetta, että ajat maantiellä, ja kytket säätimen päälle. Kaiken järjen mukaan säädin pitää kaasupolkimen samassa kohdassa nyt riippumatta auton nopeudesta. Mutta entä jos painat lisää kaasua? Silloin kai säädin luulee, että nopeus kiihtyy, ja keventää kaasua. Mutta kun löysäät kaasua, palautuu kaasupoljin hetkessä samaan asentoon, eli ei tule sitä kiihdytys/hidastusvaihetta, kuten normaalikytkennässä auton VSS-signaaliin. Jotenkin tuntuu, että tämä voisi olla ensimmäinen kokeilun arvoinen asia.

Nyt pitäisi vain mitata sen VSS:n pulssin nopeus. Jännite siinä oli jotain 7 volttia, mutta pulssinnopeutta nyt en tiedä. Ellei jostain netistä joku onnistu kaivamaan. Toki sen saanee selville köyhänmiehen oskilloskoopilla, eli ledillä. Ajelee sitten autolla kahteen otteeseen eri nopeutta hitaasti vaikkapa 30 sekunnin ajan kuvaten kameralla lediä. Sitten hidastaa tietokoneen näytöllä kuvan ja laskee, montako pulssia sekunnissa. Olenko oikeilla jäljillä?

No sitten, kun pulssi olisi selvillä, pitäisi varmastikin mitata kaasupolkimen asentotunnistimen, eli TPS:n signaali. Eli ilmeisesti TPS on käytännössä potentiometri, johon tulee 5 V:n jännite. Pitäisi siis anturi ulostulosignaali, joka ilmeisesti on noin 0,8-5 volttia saada muunnettua samanlaiseksi pulssiksi, kuin mitä tulee VSS-anturilta.
 
Viimeksi muokattu:
itse ehkä tekisin niin että lukisin nopeus signaalin arduinolla tms ja ja vaihtokytkimen kautta hakkaisin arduinolla sitä luettua signaalia tuonne vakkarin boksille.arduinoon vaan sit tuloihin off etc nappulat vaikka auton viiksistä rinnalle.
 
Jospa lähdettäisin liikkeelle vaikka toteutusmallin valinnalla, kun mulla ei tästä ole minkäänlaista kutinaa. Eli mikä olisi helpoin, halvin ja nopein toteuttaa tämä tasakaasusäädin:

  1. Onko AP550 ohjausyksikön ohjelmallinen puukotus mahdoton tehtävä, ja toivon mukaan jopa niin, että voisi valita, onko käytössä vakionopeus- vai tasakaasusäätö?
  2. Säätimen nopeussignaali kytkettäisiin kaasuläpän asentotunnistimeen? Kaasuläpän asentotunnistimelta silloin vakkariin tuleva ilmeisesti jännnitesignaali pitäisi osata muuttaa samanlaiseksi pulssiksi, kuin mitä tulee radion nopeussignaalipiuhasta (nykyinen signaali).
  3. Vai pitäisikö signaali kytkeäkin MAP-anturiin? Siinäkin olisi sama homma, että jollain komponentilla ko. anturin signaali tulisi muuntaa pulssiksi.
  4. Kokonaan erillinen säädinyksikkö käyttäen AP550:n jo asennettua servomoottoria. Servomoottoriin menee nelinapainen johto. Olisiko mahdollista jollain pikkutietokoneella toteuttaa erillinen ohjaus tälle servolle?
Kaikkia vaihtoehtoja yhdistäisi myös se, että olemassa tulisi olla mahdollisuus valita myös perinteinen toiminta. Eli vaihtokytkintä peliin?

Mekaaniselta värkkäämiseltä helpoin olisi ehdottomasti 1., koska mm. turvaominaisuudet on jo asennettuna. Eli säädin laukeaa, jos kytkintä tai jarrua käytetään, samoin siinä itsessään on aktivointi, eli viistä työnnetään eteen, niin säädin aktivoituu. Säätimessähän on kyllä jo tommoinen näppäinyhdistelmällä aktivoituva testitoiminto, jossa se pitää kaasun koko aika samassa kohdassa, mutta säätö taitaa tapahtua viiksellä. Eli et voi tässä testitilassa ajaa maantiellä jollain kaasupolkimen asennolla ja aktivoida säätimen. Koska näin sen olisi toimittava, eikä lähteä aina alhaalta ylös. Toki tuo testitoiminnon aktivointi on muutenkin sula mahdottomuus tuossa muodossaan kesken ajon. Eli se puukotus pitäisi pystyä tekemään siihen perus toimintatilaan.

Tähän vaan kommenttina, todennäköisesti turvaominaisuudet jne ovat siinä ohjaimen koodissa. Epätodennäköistä että sitä voisi puukottaa sen verran että ohjaa eri tavalla mutta muut ominaisuudet jäävät jäljelle eli käytännössä koko ohjelma pitäisi todennäköisesti kirjoittaa uusiksi.
 
itse ehkä tekisin niin että lukisin nopeus signaalin arduinolla tms ja ja vaihtokytkimen kautta hakkaisin arduinolla sitä luettua signaalia tuonne vakkarin boksille.arduinoon vaan sit tuloihin off etc nappulat vaikka auton viiksistä rinnalle.

Pystytkö vielä vähän tarkentamaan. Minulla on vähän vaikeuksia ymmärtää tätä. En ymmärrä kohtaa nopeussignaali. Nythän vakionopeussäädin lukee jo nopeussignaalin ohjaten auton nopeutta sen mukaan. Tarkoituksena olisi saada se lukemaan TPS-signaalia.

Tähän vaan kommenttina, todennäköisesti turvaominaisuudet jne ovat siinä ohjaimen koodissa. Epätodennäköistä että sitä voisi puukottaa sen verran että ohjaa eri tavalla mutta muut ominaisuudet jäävät jäljelle eli käytännössä koko ohjelma pitäisi todennäköisesti kirjoittaa uusiksi.

Eli onkohan tuonkin "puukottaminen" sitten sitä samaa, eli todella vaikeaa. Pitäisikö siihen purkkiin päästä jotenkin käsiksi jollain terminaalilla ja kokeilemalla lähteä kokeilemaan loggerilla katsoen mitä joku osa koodista tekee. Minulla ei tästä ole mitään tietoa, miten tämä takaisinmallinnus edes tapahtuu. Mutta mielenkiintoiselta kuulostaa sinänsä. Toki ei ehkä edes ole järkevää, jos kokonaisuutena pääsee pienemmälläkin työllä samaan lopputulokseen.
 
NO sähän halusit tasakaasun niin arduino lukemaan sen pulssi jonon joka tulee sen hetkisellä nopeudalla , ja hakkaa sinne sitten sitä samaa pulssi signaalia niin eikö nopeus pysyisi tasaisena`? arduino tekisi niinsanotusti itse sitä nopeus signaalia joka on aktivointi hetkellä.tuohon saisi vielä vaihtokytkimellä sen orginaali asennuksenkin toimimaan.
äh vaikea selittää mutta jos ajattelet niin että arduino nauhottaa aktivointi hetkellä olevan nopeus signaalin ja alkaa toistamaan sitä ja kytkin ohittaa auton oman nopeus signaalin silloinhan vakkari luulee että nopeus on koko ajan 80kmh tms toisin sanoen generoi arduinolla sitä nopeus signaalia tuolle vakkari purkille
 
Viimeksi muokattu:
Nasty76, no nyt selvisi! Tänks! Tuo on tosi fiksu idea.

Miten muuten käytettävyys saataisiin mahdollisimman helpoksi? Tuli mieleen, miten tuossa nopeutta muutetaan? Nythän vakkarilla voi nopeutta nostaa niin, että painaa vain kaasua ja käyttää viikseä ylhäällä niin uusi nopeus säilyy. Nopeutta taas voi alentaa niin, että käyttää säädintä pois päältä ja nopeuden laskettua nostaa taas viikseä niin uusi nopeus säilyy. Siksi ajattelin ensin, että vakkari olisi signaalimuunnoksen kautta kytketty kaasuläpän asentotunnistimeen, kun nopeuden muutos olisi ollut yhtä helppoa kuin vakionopeussäätimellä vakiona.

Voisikohan Arduinoon tehdä sellaisen ohjelman, että se päästää alkuperäisen signaalin läpi, mikäli todellinen signaali laskee tai nousee "nauhoitetusta" signaalista yli viisitoista prosenttia? Jos uusi nopeus (pulssi) pysyy vaikka +- 4 prosentin tarkkuudella samana viiden sekunnin ajan, Arduino alkaa taas toistaa tätä uutta signaalia vakkarille. Tuo ratkaisisi minusta tuon nopeuden muutoksen dilemman? Eli voisit huoletta hidastaa tai kiihdyttää Arduino päällä esim. nopeuksien 60, 80 ja 100 välillä, kun niissähän on yli 15 prosenttia eroa. Merkkinä "nopeuden nauhoittamisesta" voisi olla merkkivalo, silloin kun Arduino työntää samaa pulssia vakkarille.
 
Viimeksi muokattu:
no arduinoon voi tehdä ihan minkälaista ohjelmaa vaan , enempi se on kiinni koodarin kyvyistä kuin itse arduinosta =) mutta käsittääkseni jos tuon viiksi kytkimen piuhottas arduinoon niin eikös se silloin aktivoisi aina sen muutetun nopeuden.
ei sitä tarttis sen enempää koodailla. eli toiminta olisi samanlaista kuin alkuperäis tapauksessa.
 
Nasty76, taas mulla vähän aivot solmussa kun en nyt käsitä. Eli jos nyt kokonaisuudesta oon kartalla, niin:
  1. Arduino tulee vakkarin ohjausboksin ja VSS-signaalin väliin
  2. Arduino "nauhoittaa" sen hetkisen VSS-signaalin ja toistaa sitä vakkarin boksille
Mikä on alkuperäisen vakkarin ohjausviiksen rooli tässä? Sehän on kytketty suoraan vakkarin ohjausboksiin moninapaisella lattakaapelilla.
Kun jos tuo Arduino on tuossa välissä toistaen vaikka 80 km/h mukaista pulssia, miten nopeuden muutos tehdään?
 
Jollainhan se arduino on laitettava päälle niin haaroita se vakkarin alkup johto joka kytkee arduinoon tasakaasu moodin silloinhan toiminta on alkuperäisen kaltaista. Yksi vaihtokatkaisin siihen vss johtoon joka menee arduinolle tai suoraan Cruise lootaan
 
Ps noita signaaleita tuskin suoraan voi arduinoon viedä taitaa vaatia opton väliin
 
Nasty76, ok, eli nopeusmuistit tuossa tuskin silloin toimisivat? Olisihan se hienoa, jos nekin toimisivat, siksikin tuota ajattelin, että olisi se joku viive siinä Arduinon ohjelmassa, että se huomaisi, jos nopeus muuttuu enemmän.

Vakkarin tiedonvaihto boksin ja viiksen välillä tapahtuu tietääkseni PWM-ohjauksella. Eli saattaa olla, että siellä on kaikissa johdoissa jännite koko ajan.

Optolla tarkoitat ilmeisesti jotain optokomponenttia, eli joka muuntaisi sen pulssin "vilkkumiseksi", jonka Arduino sitten lukisi?
 
Itse ajattelin että sen vakkarin johdon haarottaa arduinolle niin toiminta kai pysyis alkuperäisen kaltaisena. Jos ei vaihtokytkintä halua niin voisihan sen arduino moodin kytkeä vaikka tupla klikkauksella tms.harvemmin kai nappula painauksia lähetetään pwm paitsi rc vehkeissä :)
 
Eli onkohan tuonkin "puukottaminen" sitten sitä samaa, eli todella vaikeaa. Pitäisikö siihen purkkiin päästä jotenkin käsiksi jollain terminaalilla ja kokeilemalla lähteä kokeilemaan loggerilla katsoen mitä joku osa koodista tekee. Minulla ei tästä ole mitään tietoa, miten tämä takaisinmallinnus edes tapahtuu. Mutta mielenkiintoiselta kuulostaa sinänsä. Toki ei ehkä edes ole järkevää, jos kokonaisuutena pääsee pienemmälläkin työllä samaan lopputulokseen.

Yleensä takaisinmallinnuksessa pitää lukea se ohjelma sieltä ohjaimelta (tekniikka riippuu siitä mikä ohjainpiiri siellä on). Piiri voi olla myös lukittu jolloin koodia ei saa ulos.
Sen jälkeen koodi pitää analysoida taas piiristä riippuen ja se on yleensä hankalaa ja muuttuu aina hankalammaksi mitä isompi ohjelma on.


Vakkarin tiedonvaihto boksin ja viiksen välillä tapahtuu tietääkseni PWM-ohjauksella. Eli saattaa olla, että siellä on kaikissa johdoissa jännite koko ajan.

Optolla tarkoitat ilmeisesti jotain optokomponenttia, eli joka muuntaisi sen pulssin "vilkkumiseksi", jonka Arduino sitten lukisi?

Todella mielenkiintoinen toteutus jos jonkun ohjainvivun lukemiseen/käyttöön käytettäisiin pwm:ää. Ilman kuvia ja mittauksia voi arvata että se "viiksi" sisältää joka kytkimen, kytkimiä tai potentiometrin, useampia tai näiden yhdistelmiä.
Nykyisestä pitäisi tietysti pystyä jotenkin selvittämään mistä johdo(i)sta ohjaustiedon voi ottaa arduinolle. Kuten Nasty yllä jo mainitsi pitää ottaa huomioon signaalitasot ja kuormitettavuus ettei sotketa alkuperäisen toimintaa omalla kytkennällä.
Saattaa olla että opto toimii (silloinkin on syytä käyttää erittäin matalalla ohjauksella toimivaa) tai sitten joutuu tekemään muita viritelmiä (esim transistori/fet/operaatiovahvistin) valiin.

Optolla tarkoitetaan yleisesti optoerotinta, tässä lyhyt suomenkielinen kuvaus.


Arduinon voi ohjelmoida niin että se lukee nopeustietoa ja antaa sen suoraan sellaisenaan ulos ohjainboksille. Silloin toiminta olisi kuten nyt mutta välissä on arduino.
Toisessa tilassa arduinon lähto ei olekaan suoraan tulo vaan vakio (esim se tulon arvo, siis taajuus) joka oli olemassa esim jonkin nappulan painohetkellä.
Tilasta toiseen voi vaihtaa tulosignaalin muutoksen, nappulan, ajan, jne mukaan.
Eli oikeasti ei tarvita mitään signaalinvaihtokytkimiä tai vastaavaa vaan muutos tilasta toiseen tehdään arduinon ohjelmassa.
 
ississ, kiitti monipuolisesta vastauksestasi! :coffee:

Eli olin joten kuten jäljillä tuosta optoerottimesta. Jotenkin tuntuisi, että ohjelmoinnissa pääsisi vähemmällä, jos tuommoinen olisi siinä välissä tuomassa sen signaalin Arduinoon - vai pääsisikö?

Säätimen viiksikatkaisimen salat nyt ovat siis polttopisteessä - jospa se kuitenkin olisi perus kytkin? Siinä on siis neljään suuntaan liikettä ja lisäksi kolme nopeusmuistinappia. Osassa liikkeitä myös vaikuttaa, kuinka kauan ko. asentoa pidetään yllä. Esim. nopeuden talletus muistipaikkaan ja nopeuden lisääminen pitämällä viikseä ylhäällä. Luulisi, että nuo on mahdollista toteuttaa ilman PWM:ää? Voihan se kai olla niin, että itse ohjainboksin ja säätimen välillä kulkee se pulssinleveyssignaali, mutta itse viiksi on kuitenkin normaali katkaisinpaketti. Selviääköhän tuo ihan yleismittarilla? Lattaliitin irti ja mittaamaan ristiin. Jos joku johtopari johtaa jonkun viiksen asennon ollessa päällä-asennossa, todistaisi tämä viiksen normaaliksi katkaisimeksi?

Viiksikytkin on malliltaan siis GoldCruise CM-5.
 
Melkeen saa jo osviittaa siitä montako johtoa siellä kulkee josse olisi pwm tai muutadataa niin max 4 jos johtoja on yhtä monta kuin viiksessä katkaisijoita niin sitten varmaan yleismittarilla ihmettelemään.
 
Eli olin joten kuten jäljillä tuosta optoerottimesta. Jotenkin tuntuisi, että ohjelmoinnissa pääsisi vähemmällä, jos tuommoinen olisi siinä välissä tuomassa sen signaalin Arduinoon - vai pääsisikö?

Ohjelmointiin sen olemassaolos ei vaikuta mitenkään. Vaikutus on nimenomaan fyysisen signaalin sovitukseen eri laitteiden välillä, tässä käytännössä jännitetaso. Sen voi tehdä muutenkin kuin optolla mutta häiriöalttiissa ympäristössä kuten auto nuo ovat oikein käteviä poistamaan edes osa häiriöistä.


Säätimen viiksikatkaisimen salat nyt ovat siis polttopisteessä - jospa se kuitenkin olisi perus kytkin? Siinä on siis neljään suuntaan liikettä ja lisäksi kolme nopeusmuistinappia. Osassa liikkeitä myös vaikuttaa, kuinka kauan ko. asentoa pidetään yllä. Esim. nopeuden talletus muistipaikkaan ja nopeuden lisääminen pitämällä viikseä ylhäällä. Luulisi, että nuo on mahdollista toteuttaa ilman PWM:ää? Voihan se kai olla niin, että itse ohjainboksin ja säätimen välillä kulkee se pulssinleveyssignaali, mutta itse viiksi on kuitenkin normaali katkaisinpaketti. Selviääköhän tuo ihan yleismittarilla? Lattaliitin irti ja mittaamaan ristiin. Jos joku johtopari johtaa jonkun viiksen asennon ollessa päällä-asennossa, todistaisi tämä viiksen normaaliksi katkaisimeksi?

Viiksikytkin on malliltaan siis GoldCruise CM-5.

Eipä sitä suoraan tiedä kummassa päässä äly on: siinä kahvassa, ohjainboksissa vai molemmissa.
Mitä enemmän johtoja sen todennäköisempää että kahvassa on vain kytkimiä ja yksinkertaisempi kytkentä.
On myös yhtä hyvin mahdollista että useampi kytkin käyttää samaa datalinjaa (yksinkertaisin on että kytkimen kanssa on eri kokoinen vastus ja lukija päättelee siitä mikä/mitkä napit on painettuna).
Pikagoogle ei löytänyt joten varmuuden saa todennäköisesti vain avaamalla sen kahvan ja katsomalla mitä sieltä löytyy.
Jos kahvassa on älyä ja joku sarjaväylä niin en lähtisi mittailemaan sokkona, todennäköisesti ei mene rikki mutta eipä mitään saa selvillekään.

En ole vielä koskaan nähnyt mitään ohjauslaitetta jonka kanssa käytettäisiin pwm:ää, se kun on nimenomaan jonkin (yleensä yhden asian) ohjaukseen tarkoitettu.
Jos tekee tuollaisen kahvan niin on aivan turhan hankalaa virittää siihen joku pwm lähetin jota joku toinen sitten lukee. Monta-monta-monta kertaluokkaa vaikeampi kuin esimerkiksi helppo sarjaväylä (joka tietysti näyttää myös pulssijonolta mutta on aivan eri asia kuin pwm). => Unohda pwm tässä ohjauskahva-asiassa, sanoisin niin että se olisi erittäin vaikea ja vikaherkkä toteuttaa pwm:n avulla.
 
Ok, ississ, eli pitääpä katsoa, pystyykö viiksikatkaisinta kohtuudella avaamaan, ja vilkaisemaan sisälle. Voi niinkin toki olla, että on umpipaketti (valettu tms. liimattu kiinni) niin taitaa mittaaminen jäädä ainoaksi (joka toki kuitenkin pitää tehdä, kun pitää saada selville, mikä kytkee säätimen päälle ja pois).

Ei kai tuo haittaa, jos se kytkimenä normisti toimisi, vaikka siellä jotain muutakin tietoa liikkuisi? Jokin diodi tms. erotin sitten Arduinon ja viiksen väliin?

P.S. termit voi meikäläisellä olla vähän hukassa, lähinnä PWM:llä tässä tarkoitin vain jotain pulssimaista tietoa, joka liikkuisi viiksen ja vakkarin ohjausboksin välillä. Jostakin olen tämän tiedon lukenut, mutten nyt ole sitä googlella löytänyt. Voi toki olla eri laitteesta kokonaan, joten epävarma tieto.
 
Pikaisella googletuksella löytyi yksi huono kuva missä oli tuosta viiksestä ja siinä näytti olevan "vastusvärikoodeilla" värikoodattu lattakaapeli mustasta siniseen eli tekeekös se sitten 7 johdinta. Tuon perusteella voisi veikkailla että saattaisi olla vaikkapa pari-kolme johtoa ledeille ja loput napeille esimerkiksi jollain vastusarvotyylisellä tai jopa matriisilla toteutettuna.
 
Ottamatta kantaa tuohon tekniseen toteutukseen, vakiokaasu toimii todella huonosti nopeuden ylläpitoon, eikä se vähennä polttoaineen kulutusta.

Nykyautoissa tosin on usein ecussa ohjelmoituna jonkintasoinen vakiokierrossäädin, jolloin tuollainen vakiokaasutoteutus voi jollain tasolla toimiakin, mutta käytännössä myötä ja vastamäessä se tehon tarve vaihtelee todella paljon.

Vielä bonuksena moottorin hyötysuhde paranee vastamäessä ja heikkenee myötämäessä jos ajetaan tasanopeutta. Jos ajetaan tasakaasulla mennään hyötysuhde paranee vasta kun nopeus on jo reilummin laskenut, ja sitten vastaavasti myötämäessä tehdään epätalpudellinen kiihdytys ylinopeuteen.

Jos auto on riittävän raskas polttoainetta voi säästää nostamalla kaasun kokonaan vastamäessä niin että myötämäen lopuksi ollaan saavutettu jälleen tavoitenopeus. Henkilöautossa on yleensä ilmanvastus suhteessa massaan niin iso ettei tuota juurikaan voi hyödyntää. Joskus kuorma-autot harrastaa tuota, sellaisen takana on todella vittumaista ajaa.
 
Hyrava, jep, siinä on tosiaan lattakaapeli monilla väreillä. Tuossa on kaksivärinen led, joko vihreä tai punainen tai pois. Lisäksi on kolme nopeusmuistinappia ja viiksen liike neljään eri suuntaan.

Pakana, hyvä kommentti! Toki tuo tasakaasuajo pitää tehdä kohtuuden rajoissa, jos on ruuhkaista, silloin mennään lähempänä tasanopeutta, mutta normisti eipä se nopeus tasakaasulla satasesta kerkeä laskea kuin johonkin 80 kilsaan tunnissa. Tämä vain yksi esimerkki. Onhan se tasanopeus taloudellisin, jos on sähköauto, kun siinä on luultavasti se nopeudensäätö todella tarkka. Vertaan tätä elektroniseen termostaattiin, joka säästää sähköä. Ehkä se säästö johtuu tuossa siitä, kun tavoitelämpö voi olla matalampi lämmittimen pysyessä käytännössä koko ajan hieman lämpöisenä. Tämä estää vedon pääsyn huoneeseen, kun lämmitin reagoi nopeasti. Vanhanaikaisella bi-metallitermostaatilla varustetun patterin tavoitelämpötila on varmasti ollut paljon suurempi, koska patteri ehtii kylmetä aina syklin välissä.

Vanhanaikasessa bensa-autossa ei tämän vakkarin ja auton ominaisuuksista johtuen päästä sähköauton nopeudensäätötarkkuuteen. Tai ehkä tää vakkari siihen niinkin pystyisi, mutta auto ei. Esim. alamäessä, kun nopeus lähtee kiihtymään, katkeaa normaaliin tapaan moottorijarrutuksessa polttoaineensyöttö, joka johtaa nykimiseen vakkarin "huomatessa" oletettua kiivaamman hidastumisen. Ajaminen vakionopeudensäädin päällä lisää kulutusta monen tankillisen ja tuhansien kilometrien ajon perusteella noin 0,6-1 l/100 km verrattuna, että ajaa mäkiin tasakaasulla.
 
Viimeksi muokattu:
Ei käynyt ilmi miten uusi tai vanha auto on, mutta jos on vanhempi mekaanisella kaasuvaijerilla toimiva, niin yksi tapa olisi laittaa siihen toinen kaasuläppärunko lisäksi jostain uudemmasta autosta (drive by wire) ja laittaa siihen arduino väliin. Tässä videossa on tehty tuolla tavalla:

 
jusubbi, 2004-vuoden Focus, bensa, on tosiaan vaijerikaasulla vielä tämä. Seuraava MK2 Focushan oli jo sähkökaasulla. Onpa mielenkiintoinen ajatus, pitääpä tutkia tuokin näkökulma. Toki kovin pitkälle ei tohdi näitä rakennella, jotta tieturvallisuus säilyy. Ainakin tuo pakkovapautus vikatilanteessa toimii silloin varmasti, jos modataan nykyistä kombinaatiota.
 
Aluksi olisi ehkä kaikkein yksinkertaisin rakentaa vaikka 555-piirillä pwm kytkentä ja kokeilla sillä syöttää nopeussignaalia tuolle vakkarille. Voisi siis vaikka potikalla säätää mieleiseen asentoon ja vakkari pitää sitten kaasun kokoajan samassa asennossa. Myöhemmin sitten laittaa vaihtokytkimen haluaako käyttää normivakkaria vai tuota kaasuläpän vakioasentoa.
 
jusubbi, itsekin kallistuisin sille kannalle, ettei ehkä kannata vakkarin viiksen kytkentöjä vielä selvitellä. Sen verran pitää mitata, että minkälaista signaalia sieltä VSS-piuhasta tulee. Varmaan joku oskilloskooppi pitäisi hommata, tai jos tämä on kertaluonteinen juttu, niin se kameraniksi. Pääsisi lähelle, niin potikalla varmaan voisi sitten tuon "timer-boksin" ulostulosignaalin pulssinopeuden hienosäätää.

Tässä ratkaisussa toki käy niin, että nopeutta ei voi muuttaa kuin kytkemällä vakkari välillä pois. Esim. kiihdytystilanteessa, jos säätää pulssia suuremmalle, vakkari alkaa hidastamaan eikä lopeta hidastamista, koska se "luulee", että nopeus kiihtyy. Sinänsä tuo ylempänä esitetty rinnakkaistoiminta olisi paljon fiksumpi. Ohjelmaan voisi tehdä jonkun aikaviiveen, joka tosiaan "huomaisi", jos kuski haluaa muuttaa nopeutta, niin aito VSS-signaali pääsisi väliaikaisesti sellaisenaan perille. Mutta vakkarin käyttäminen pois päältä on aika helppo homma. Ja kun löytyy oikeat pulssinopeudet, voinee potikan varmastikin korvata vastuksen kautta kulkevilla vaihtokytkimillä, jolloin esim. 60-80-100 nopeuksille on omat napit.

EDIT: Löytyipä netistä "varma tieto", että kaikissa Fordeissa on 8000 PPM kanttiaalto (pulses per mile) se VSS-signaali. Tuonhan voisi mitata ehkä ilman mittaria niin, että kytkee sen ledin siihen VSS-johtoon (kuten tein aikoinaan vakkarin asentamisen yhteydessä, jotta johto oli varmasti oikea) ja ajelee menemään. Muistaakseni välkkyy niin hitaasti esim. ajaessa 15 km/h, että melkein itse ehtii ne laskea. Tähän pitää mitata (gps:llä lienee riittävän tarkka jo näin pitkällä matkalla) vaikka kilometrin matka ja videolta jälkikäteen laskea välähdysten määrä.
 
Viimeksi muokattu:
EDIT: Löytyipä netistä "varma tieto", että kaikissa Fordeissa on 8000 PPM kanttiaalto (pulses per mile) se VSS-signaali. Tuonhan voisi mitata ehkä ilman mittaria niin, että kytkee sen ledin siihen VSS-johtoon (kuten tein aikoinaan vakkarin asentamisen yhteydessä, jotta johto oli varmasti oikea) ja ajelee menemään. Muistaakseni välkkyy niin hitaasti esim. ajaessa 15 km/h, että melkein itse ehtii ne laskea. Tähän pitää mitata (gps:llä lienee riittävän tarkka jo näin pitkällä matkalla) vaikka kilometrin matka ja videolta jälkikäteen laskea välähdysten määrä.

Äkkiä laskien 8000 pulssia/mile, 1 mile = 1.609344 km
1.609344 * 8000 = 12874.752 pulssia/km
15 km/h = 0.00417 km/s
0.00417 km/s * 12874.752 pulssia/km ~ 53.6 pulssia/s

Eli tuolla pulssimäärällä 15km/h olisi noin 53Hz, ainakaan omat silmät ei ihan pysty tuohon...
Tai sitten pikalasku meni pieleen ;)
 
Äkkiä laskien 8000 pulssia/mile, 1 mile = 1.609344 km
1.609344 * 8000 = 12874.752 pulssia/km
15 km/h = 0.00417 km/s
0.00417 km/s * 12874.752 pulssia/km ~ 53.6 pulssia/s

Eli tuolla pulssimäärällä 15km/h olisi noin 53Hz, ainakaan omat silmät ei ihan pysty tuohon...
Tai sitten pikalasku meni pieleen ;)
Kyllä 53hz vilkkuvan ledin esim näkee silmällä ihan helposti.

Halvat led lamput värisevät 100hz taajuudella, joka alkaa olla sellainen hankala havaita, varsinkin jos sitä katsoo suoraan.
 
Kyllä 53hz vilkkuvan ledin esim näkee silmällä ihan helposti.

Halvat led lamput värisevät 100hz taajuudella, joka alkaa olla sellainen hankala havaita, varsinkin jos sitä katsoo suoraan.

Tässähän taisi olla tarkoitus tarkastaa/laskea/määrittää se taajuus.
"välkkyy niin hitaasti esim. ajaessa 15 km/h, että melkein itse ehtii ne laskea" => Ainakaan minä en pysty laskemaan ledistä 50Hz taajuutta, en pystynyt edes nuorempana.
Kyllähän sen aika helposti näkee jos ledi vilkkuu, riippuu paljon pulssisuhteestakin. Mutta näkee vilkkumisen ja laskee pulssimäärän on mielestäni vähän eri asiat, hyvä jos joku pystyy molempiin.
Mutta kukin tavallaan, minä käytän vastaaviin suosiolla skooppia tai Hz- mittaria.
 
Tässähän taisi olla tarkoitus tarkastaa/laskea/määrittää se taajuus.
"välkkyy niin hitaasti esim. ajaessa 15 km/h, että melkein itse ehtii ne laskea" => Ainakaan minä en pysty laskemaan ledistä 50Hz taajuutta, en pystynyt edes nuorempana.
Kyllähän sen aika helposti näkee jos ledi vilkkuu, riippuu paljon pulssisuhteestakin. Mutta näkee vilkkumisen ja laskee pulssimäärän on mielestäni vähän eri asiat, hyvä jos joku pystyy molempiin.
Mutta kukin tavallaan, minä käytän vastaaviin suosiolla skooppia tai Hz- mittaria.
Jaa.. Kuvittelin että tarkoitit ihan näkemistä, silmät kun ei laskemiseen kykene. Aivot ovat kyllä liian hitaat siihen että pitäisi sekunnissa laskea viiteenkymmeneen.

Tosin kuten tuossa mainittiin laskit tuon pulssien määrän väärin, maili kun on pidempi mittayksikkö. 8000ppm tekee suunnilleen 5000ppkm, eli 5 ppm eli 5 pulssia metrillä.
 
Eli on käytössä tuommoinen perus jälkiasenteinen (itse asennettu) Gold Cruise AP550 -vakkari. Hyvinhän se toimii, mutta olen pikkuisen toivonut ominaisuutta, että halutessaan, tai jos kaksivaihtoehtoisuus ei toimi, koko ajan säädin toimisi nopeudensäätimen sijaan vakiokaasusäätimenä. Tämä säästäisi polttoainetta.

Näin alkuun, en keksi miten tuo vakiokaasulla (eli likimain vakioteholla) ajelu säästäisi polttoainetta verrattuna vakionopeudella ajamiseen (paitsi jos olet valmis pudottamaan huomattavasti keskinopeutta). Jos autossa ei ole ihan mahdottoman pieni kone, niin sen polttomoottorin hyötysuhteen pitäisi nousta tehontarpeen kasvaessa (siis tasainen maantie vs. maantiellä ylämäkeen).

Tämän takia polttomoottoriauto kuluttaa hieman vähemmän sopivan mäkisessä maastossa vakionopeudella ajattessa (oletukset: ei liian jyrkkiä alamäkiä, riittävä ajonopeus, että alamäissä ei voi rullata täysin vapaalla). (Nämä eivät toki myöhemmän kuvauksen perusteella toteudu, tai ainakaan tuo vakionopeudensäätimesi ei näitä osaa pitää.)

Eli nyt laite toimii näin: Ajat maantiellä nopeutta 80 km/h säädin kytkettynä. Tulee ylämäki. Säädin lisää kaasua enemmän ja enemmän, vaikka ihan pohjaan saakka, pitäen nopeuden +-1 km/h tarkkuudella samassa. Tulee alamäki. Säädin vähentää kaasua enemmän ja enemmän, vaikka ylös saakka, pitäen nopeuden +- km/h tarkkuudella samassa.

Käytännössä säädin ei ihan noin hienosti toimi, monesti nopeus hidastuu alamäessä jopa 3-4 km/h, ja tämä johtuu pääsosin siitä, kun moottorin polttoaineensyöttö katkeaa moottorijarrutuksessa säätimen nostaessa kaasun ihan ylös. Tulee hieman nykimistä sen vuoksi.

Toivottu säätimen käytös olisi tällainen: Ajat maantiellä nopeutta 80 km/h säädin kytkettynä. Tulee ylämäki. Säädin pitää kaasun siinä asennossa, missä se oli asetettaessa. Nopeus hidastuu ylämäkeen noin 70 kilometriin tunnissa. Tulee alamäki. Säädin pitää kaasun siinä asennossa, missä se oli asetettaessa. Nopeus kiihtyy noin 90 kilometriin tunnissa.

Kuulostaa melko loivalta mäeltä, tai sitten auto on melkoinen laatikko. Aidosti vakiokaasulla ajaessa vähänkään liukkaammalla (pieni ilmanvastus) autolla tuo nopeus putoaisi selvästi enemmän kuin vain 10 kilometriä tunnissa (ainakin tuolla 80 alueella, puhumattakaan jos tiellä on 70 tai 60 rajoituksena, satasen vauhdissa ehkä ei enää ellei sitten ole todella liukas auto alla).

Samoin alamäessä mennään hyvin nopeasti päiväsakoille. Noilla liukkaammilla nykyautoilla ei tunnu edes moottorijarrutus riittävän pitämään vauhtia kurissa alamäessä. Käytännössä tarkoittaa sitä, että alamäessä tarvittava teho on lähellä nollaa, tai jopa negatiivinen. Vakiokaasulla tuon nollan sijaan sinne puskee sen 10–20 kW ylimäärästä tehoa renkaille, joten silloin se nopeus lähtee kyllä hyvin nopeasti rajoituksen sisältä (vaikka nopeus mäen päällä olisikin sen 15–20 km/t alle rajoituksen).

Käytännössä tässä esimerkissä nopeuden seilaaminen on vähän liioiteltu. Jos vauhti hidastuisi liikaa, kuski voi silloin painaa vähän kaasua ja jos taas kiihtyy alamäessä laittomuuksiin, kuski voi silloin napata säätimen hetkeksi pois päältä. Sitten vaihtoehtona olisi aina vakionopeussäädin, jos jostain syystä haluaa "perinteisen" säätimen käyttöönsä. Tämän vuoksi valinnanmahdollisuus vaikka vaihtokytkimellä olisi hyvä olla.

Paras tapa, ja mikä toki yleensä vakionopeudensäätimistä puuttuu... on painaa sitä kaasua hieman etukäteen, siis ennen kuin se nopeus on päässyt putoamaan liikaa. Tämä lienee se mikä tuossa nykyisessä säätimessä tuon nykivän alamäen lisäksi on vialla.

Nyt kysymys kuuluu, mikä olisi helpoin tapa toteuttaa tasakaasusäädin?

1) Onko AP550 ohjausyksikön ohjelmallinen puukotus mahdoton tehtävä, ja toivon mukaan jopa niin, että voisi valita, onko käytössä vakionopeus- vai tasakaasusäätö?

2) Olisiko järkevä lähestymistapa, että säätimen nopeussignaali kytkettäisiin kaasuläpän asentotunnistimeen? Kaasuläpän asentotunnistimelta silloin vakkarrin tuleva ilmeisesti jännnitesignaali pitäisi osata muuttaa samanlaiseksi pulssiksi, kuin mitä tulee radion nopeussignaalipiuhasta.

3) Vai pitäisikö signaali kytkeäkin MAP-anturiin? Siinäkin olisi sama homma, että jollain komponentilla ko. anturin signaali tulisi muuntaa pulssiksi.

4) Sitten tulee vissiin vielä yksi vaihtoehto. Kokonaan erillinen säädinyksikkö käyttäen AP550 jo asennettua servomoottoria. Servomoottoriin menee nelinapainen johto. Olisiko mahdollista jollain pikkutietokoneella toteuttaa erillinen ohjaus tälle servolle?

Kaikkia vaihtoehtoja yhdistäisi myös se, että olemassa tulisi olla mahdollisuus valita myös perinteinen toiminta. Eli vaihtoehdoissa 2, 3 ja 4, jos toteutus olisi ylipäätänsä mahdollinen, tulisi kytkentä tehdä vaihtokytkimen kautta.

1. Kuulostaa vaikealta, tai mahdottomalta, ainakin ellei valmistaja anna softakehitystyökaluja.

2. Kuulostaa siltä, että tässä tulee helposti ei-toivottu takaisinkytkentä kaupan päälle. Selvinnee suodattamalla signaalia riittävän hitaaksi, että se vakionopeudensäätimen nykivän hidas suodatus ei rupea soutamaan edestakaisin. Mutta, luultavasti näistä paras.

3. En heti näe miksi tämä oleellisesti poikkeaisi kohdasta 2. Kohta 2 kuulostaa helpommalta.

4. Tässä tarvinnee jonkin tavan vaihtaa kumpi ohjain ohjaa sitä servoa. Vakionopeudensäädin ei välttämättä tykkää jos sen ulostuloon ajellaan muuta ohjaussignaalia. Tai sitten se ei välitä siitä yhtään. Jos jälkimmäinen, niin tämä on helppo—kunhan huolehtii, että vain yksi järjestelmä kerrallaan ohjaa sitä servoa.

Toki, mitä teetkin, niin tee siitä järjestelmän tappokytkimestä sellainen, että sitä on helppo painaa nopeasti (ja että se on näkyvillä). Tuo vakiokaasu kuulostaa siltä, että se tekee sopivalla syötteellä simulaation tilanteesta ”kaasuläppä hirtti kiinni täydelle teholle”. Koko vakionopeudensäätimen idea on tarjota turvallinen takaisinkytkentä nopeuteen.
 
Jos arduinolle ottaa signaalin sisään ja siellä ohjelmallisesti vaihtaa normi Cruise tasa kaasu systeemin välillä niin ohjain boksiin menee ainoastaan yksi signaali joka on joko kopio auton signaalista tai fake signaali jossa nopeus pysyy muuttumattomana toimii varmasti ja turvaominaisuudet pysyvät käytössä. Arduinolle voi koodata myös jos nopeus nousee alamäessä niin ajetaan auton omaa signaalia Cruiselle niin ei mennä ylinopeudelle,. Imo helppo testata jos arduinoon koodaus vain on hallussa. Muutaman ohjeisjomponentin tarvii mutta melko simppeli tehdä.
 
Äkkiä laskien 8000 pulssia/mile, 1 mile = 1.609344 km
1.609344 * 8000 = 12874.752 pulssia/km
15 km/h = 0.00417 km/s
0.00417 km/s * 12874.752 pulssia/km ~ 53.6 pulssia/s

Eli tuolla pulssimäärällä 15km/h olisi noin 53Hz, ainakaan omat silmät ei ihan pysty tuohon...
Tai sitten pikalasku meni pieleen ;)

Metsäänhän se meni jotta rysähti. Korjataan ettei jää vääriä roikkumaan.
1 mile = 1.609344 km
8000 pulssia/mile / 1.609344 km/mile = 4970.97 pulssia/km
0.00417 km/s * 4970.97 pulssia/km = 20.73Hz

Mittarin tuokin vaatii.
 
Tulipa muuten tänään mieleen tähän liittyvä...

Jos ongelma on nyt se polttoaineen katkeamisen aiheuttama nykäisy, joka kieltämättä on aika tökö joissain autoissa, tuohon voisi olla ratkaisu estää se kaasun nousu kokonaan ylös kun cruise on päällä.

Sen verran tutkii nykyistä cruisea että löytää jonkun sinkun joka on aktiivinen kun cruise on päällä, joka sitten aktivoi solenoidin joka painaa sen pari milliä kaasua joka estää sen polttoaineen syötön katkaisun. Hyvässä tapauksessa siellä on ihan mikrokytkin joka tuon aktivoi, jolloin riittää rele sen mikrokytkimen kanssa sarjaan.
 
Tässähän taisi olla tarkoitus tarkastaa/laskea/määrittää se taajuus.
"välkkyy niin hitaasti esim. ajaessa 15 km/h, että melkein itse ehtii ne laskea" => Ainakaan minä en pysty laskemaan ledistä 50Hz taajuutta, en pystynyt edes nuorempana.
Kyllähän sen aika helposti näkee jos ledi vilkkuu, riippuu paljon pulssisuhteestakin. Mutta näkee vilkkumisen ja laskee pulssimäärän on mielestäni vähän eri asiat, hyvä jos joku pystyy molempiin.
Mutta kukin tavallaan, minä käytän vastaaviin suosiolla skooppia tai Hz- mittaria.
Metsäänhän se meni jotta rysähti. Korjataan ettei jää vääriä roikkumaan.
1 mile = 1.609344 km
8000 pulssia/mile / 1.609344 km/mile = 4970.97 pulssia/km
0.00417 km/s * 4970.97 pulssia/km = 20.73Hz

Mittarin tuokin vaatii.

Joo, mittari tarvitaan tai laskea ajonopeus vaikka 10 kilsaan tunnissa. Kun muistan, että melkein itse olisi pystynyt ne välähdykset siinä laskemaan kun auto rullasi. Voin toki muistaa väärinkin, ja VSS-pulssi on tullut johdosta jo ihan siinä kun autoa on käännetty pihassa muutama kilsa tunnissa nopeudella, joka ei toki mittasmielessä ole mahdollinen, koska pitää olla tasainen nopeus. Tai eipä vissiin tarvikaan olla! Vaan vain tiedetty matka, sillä kulunut aika ja pulssien määrä?

Näin alkuun, en keksi miten tuo vakiokaasulla (eli likimain vakioteholla) ajelu säästäisi polttoainetta verrattuna vakionopeudella ajamiseen (paitsi jos olet valmis pudottamaan huomattavasti keskinopeutta). Jos autossa ei ole ihan mahdottoman pieni kone, niin sen polttomoottorin hyötysuhteen pitäisi nousta tehontarpeen kasvaessa (siis tasainen maantie vs. maantiellä ylämäkeen).

Tämän takia polttomoottoriauto kuluttaa hieman vähemmän sopivan mäkisessä maastossa vakionopeudella ajattessa (oletukset: ei liian jyrkkiä alamäkiä, riittävä ajonopeus, että alamäissä ei voi rullata täysin vapaalla). (Nämä eivät toki myöhemmän kuvauksen perusteella toteudu, tai ainakaan tuo vakionopeudensäätimesi ei näitä osaa pitää.)



Kuulostaa melko loivalta mäeltä, tai sitten auto on melkoinen laatikko. Aidosti vakiokaasulla ajaessa vähänkään liukkaammalla (pieni ilmanvastus) autolla tuo nopeus putoaisi selvästi enemmän kuin vain 10 kilometriä tunnissa (ainakin tuolla 80 alueella, puhumattakaan jos tiellä on 70 tai 60 rajoituksena, satasen vauhdissa ehkä ei enää ellei sitten ole todella liukas auto alla).

Samoin alamäessä mennään hyvin nopeasti päiväsakoille. Noilla liukkaammilla nykyautoilla ei tunnu edes moottorijarrutus riittävän pitämään vauhtia kurissa alamäessä. Käytännössä tarkoittaa sitä, että alamäessä tarvittava teho on lähellä nollaa, tai jopa negatiivinen. Vakiokaasulla tuon nollan sijaan sinne puskee sen 10–20 kW ylimäärästä tehoa renkaille, joten silloin se nopeus lähtee kyllä hyvin nopeasti rajoituksen sisältä (vaikka nopeus mäen päällä olisikin sen 15–20 km/t alle rajoituksen).



Paras tapa, ja mikä toki yleensä vakionopeudensäätimistä puuttuu... on painaa sitä kaasua hieman etukäteen, siis ennen kuin se nopeus on päässyt putoamaan liikaa. Tämä lienee se mikä tuossa nykyisessä säätimessä tuon nykivän alamäen lisäksi on vialla.



1. Kuulostaa vaikealta, tai mahdottomalta, ainakin ellei valmistaja anna softakehitystyökaluja.

2. Kuulostaa siltä, että tässä tulee helposti ei-toivottu takaisinkytkentä kaupan päälle. Selvinnee suodattamalla signaalia riittävän hitaaksi, että se vakionopeudensäätimen nykivän hidas suodatus ei rupea soutamaan edestakaisin. Mutta, luultavasti näistä paras.

3. En heti näe miksi tämä oleellisesti poikkeaisi kohdasta 2. Kohta 2 kuulostaa helpommalta.

4. Tässä tarvinnee jonkin tavan vaihtaa kumpi ohjain ohjaa sitä servoa. Vakionopeudensäädin ei välttämättä tykkää jos sen ulostuloon ajellaan muuta ohjaussignaalia. Tai sitten se ei välitä siitä yhtään. Jos jälkimmäinen, niin tämä on helppo—kunhan huolehtii, että vain yksi järjestelmä kerrallaan ohjaa sitä servoa.

Toki, mitä teetkin, niin tee siitä järjestelmän tappokytkimestä sellainen, että sitä on helppo painaa nopeasti (ja että se on näkyvillä). Tuo vakiokaasu kuulostaa siltä, että se tekee sopivalla syötteellä simulaation tilanteesta ”kaasuläppä hirtti kiinni täydelle teholle”. Koko vakionopeudensäätimen idea on tarjota turvallinen takaisinkytkentä nopeuteen.

Missään nimessä ei olla ohittelemassa mitään turvajuttuja. Siksihän se olemassa olevan säätimen modaus tai sille menevän signaalin puukotus turvallisin keino olisi. Koska pakkokytkimiä on kaksi: jarru ja vielä kytkinpoljinkin kytkee säätimen pois. Tuo 4) on kyllä huono vaihtoehto. Varmuuden vuoksi viisainta jättää pois kattauksesta kokonaan.

Nyt olen tarkemmin seurannut säätimen toimintaa. Jos ajatellaan, että tasamaalla ja loivasti kumpuilevissa maisemissa se pitää nopeuden jopa tasan tarkkaan samana, kumpuilevassa tulee häröilyä. Eli käy niin, että säädin painaa ylämäkeen ihan hyvin kaasua sen, minkä moottorissa on puhtia. Nopeus saattaa tippua vaikka satasen asetuksesta 95:een. Tähän asti kaikki ihan ok. Mutta sitten mäki alkaa loiveta vaihtuen alamäeksi. Säädin perhana ei vähennäkään kaasua vielä, vaan tekee sen turhan hitaasti. Nopeus pääsee nousemaan noin 105 kilsaan tunnissa. Säädin tekee tätä varsinkin alämäen jälkeen alkavaan ylämäkeen. Hassunhauska ominaisuus.

Olen yrittänyt tehdä tuota kalibrointia vielä uudestaan ja herkkyyden säätöä. Herkkyyttä kokeilin säätää myös tappiin, mutta ei vaikuta tuohon mäkimaaston höpöilyyn. Alkaa vaan säätelemään sitä nopeutta turha aggressiivisesti, eli pitämään loivilla ja tasaisilla mailla nopeuden niin tarkasti samana, että tulee nykimistä. Tuo herkkyyden säätö varmastikin on PID-säätimen aikaviiveen säätö, eli kuinka tiheästi korjataan servomoottorilla asentoa verrattuna tulosignaaliin.

Olisikohan tähän ihmeelliseen toimintaan mäessä mitään vaikututusta, jos kalibrointiajon tekee korkeammalla tai matalammalla nopeudella kuin suositeltu 70 km/h?

Olette niin kovin pommittaneet tuolla, että pienin kulutus saavutetaan tasanopeudella, niin täytyy kai se alkaa uskoa. :geek:

Vaihtuukin siis tämä aihe nyt, että olisikohan tuon säätimen mäkitoiminnalle mitään tehtävissä...

Tulipa muuten tänään mieleen tähän liittyvä...

Jos ongelma on nyt se polttoaineen katkeamisen aiheuttama nykäisy, joka kieltämättä on aika tökö joissain autoissa, tuohon voisi olla ratkaisu estää se kaasun nousu kokonaan ylös kun cruise on päällä.

Sen verran tutkii nykyistä cruisea että löytää jonkun sinkun joka on aktiivinen kun cruise on päällä, joka sitten aktivoi solenoidin joka painaa sen pari milliä kaasua joka estää sen polttoaineen syötön katkaisun. Hyvässä tapauksessa siellä on ihan mikrokytkin joka tuon aktivoi, jolloin riittää rele sen mikrokytkimen kanssa sarjaan.

Kyllä se nykiminen yo. huomioiden tulee sittenkin säätimestä. Koska se päästää nopeuden liian kovaksi mäen huipun jälkeen, vähentää se seuraavaksi kaasua alamäkeen niin, että mennään ihan nollille asti kaasuläpän avautumissa. Normaali seuraus harmillisesti toimivasta säädöstä.
Tosi hyvä idea sulta! Jos tuon säätimen toiminnan vaikka saisi kuntoon ja nykisi vielä, niin tää olis kova.
 
Ainut mahis kai on puukottaa arduinolle tms sisään tulevaa pulssia tarpeen mukaan. Saisi kai reagointia nopeemmaksi Ylinopeus tapauksissa ja hyytyesäsä pulssia voisi vähän hidastaa niin ei paina kaasua pohjaa
 
Ainut mahis kai on puukottaa arduinolle tms sisään tulevaa pulssia tarpeen mukaan. Saisi kai reagointia nopeemmaksi Ylinopeus tapauksissa ja hyytyesäsä pulssia voisi vähän hidastaa niin ei paina kaasua pohjaa
 
No näin se Nasty76, varmaan on. Tein myös semmoisen muutoksen tuossa jokin aika sitten, että vaihdoin servon vaijeripyörän 24 mm:n, kun paikallaan oli 31 mm:n liikkeen tekevä pyörä. Näin siis servo ei voi vetää kaasupoljinta ihan pohjaan. Siitä ei ollut mitään hyötyä tuolla maantiellä. Auton nopeus ei pysy jyrkässä mäessä sen paremmin kaasu pohjassa kuin vaikka 2/3. Ainoastaan kulutusmittarin mukaan kulutus ylämäkeen on kaasu pohjassa noin 17 l/100 km, kun taas nyt, kun poljin ei mene ihan pohjaan, vain 12-13 l/100 km. Mutta siis se vakkarin ylireagointi ei muuttunut tällä(kään) muutoksella mitenkään. Vakkari kiihdyttää aina jyrkemmän mäen jälkeen noin 5 km/h ylinopeuteen, kunnes alkaa hidastaa asetukseen.

Ohjelmointi kai lähtee siitä, että määritellään ihan suomeksi, mitä sen ohjelman halutaan tekevän. Nythän halutaan, ettei nopeus pääse nousemaan yli asetuksen. Eli varmaan jotenkin, kun nopeus nousee yli 1 % sen hetkisestä, Arduino "kiihdyttää" signaalia pehmeästi. Ehkä näin saataisiin vakkaria huijattua löysäämään kaasua ajoissa??? Kun nopeus on asetuksessa, Arduino päästää taas alkuperäisen signaalin läpi. Oisko tämmöisessä järkeä? Tässä toki pitää olla lisäksi esim. todellinen kiihdytys, eli jos nopeus nousee esim. yli 10 %, Arduino tajuaa päästää signaalin käsittelemättömänä läpi, koska voidaanhan vakkari päälläkin esim. ohittaa toinen auto... Sitten taas päästään muihin juttuihin, eli miten Arduinolla handlataan esim. nopeusmuistit, että se ei estä nopeuden kiihtymistä esim. 60-80-100 km/h? :hmm:

Nykytilassa, kun loivemmissa rinteissä tämä toimii hyvin, niin miksihän tuo vakkari noin on edes ohjelmoitu? Joka kerta tekee juuri saman ylinopeuden, että varmasti on ohjelmoitu noin.

Tuleeko kellään mieleen, vaikuttaisikohan mahdollisesti kalibrointiajo eri nopeudella, kuin suositellulla 70 km/h:n nopeudella tuohon reagointiin? Tässä on tuo säätimen asennusohje (Itseoppimisproseduuri, A5).
 
Viimeksi muokattu:
Siinä vakkarissahan on jonkintasoinen pehmennys kaasun käytössä, eli estämässä ettei tule rajua nykäysyä kaasu pohjassa tilasta moottorijarrutukseen.

Tuo yhdistettynä ohjelmaan joka ei osaa kunnolla ennakoida sitä että nopeus nousee ja alkaa saavuttaa sitä tavoitenopeutta, seuraa tuo että se alkaa nostaa kaasua vasta kun tavoitenopeus on saavutettu.

Esim vdo tempomat jälkiasennettava vakkari toimii jossainmäärin samalla tavalla.
 
Pakana, okei! Tuo toimii niin, että aluksi ylämäessä se lisää tasaisesti kaasua. Mäen jatkuessa se vetää sitten kaasun pehmeästi maksimiin. Eli ei ole ns. holttia. Kaasun löysääminen on sitten liian hidas. Aina päädytään noin 5 kilsan ylinopeuteen ajonopeudesta riippumatta, joka nyt varmaan tuhlaa bensaa kun toistuu jokaisessa pikkuisen isommassa mäessä. :cry:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 804
Viestejä
4 547 755
Jäsenet
74 849
Uusin jäsen
ookooo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom