Uuden oppiminen aikuisiällä - Harrastukset ja itsensä kehittäminen

[Lomtu]

Uusia taitoja harrastusten kautta tai itsensä kehittäminen työelämää varten. Mitä uusia taitoja olette ottaneet haltuun aikuisiällä ja millä konstein?

Itsellä loppui työn ohella suoritetut opinnot kesäkuussa ja nyt on iskenyt ammottava tyhjyys arkeen, minkä täyttäisin mielelläni jollain uudella harrastuksella. Liikuntaa on tullut lisättyä, mutta lisäksi kiinnostaisi löytää joku itseä kehittävä harrastus. Tällä hetkellä puntari poukkoilee väliä pianonsoitto-valokuvaus-avoimen yliopiston kurssit, mutta kahdessa ensimmäisessä lähtökohdat täysi nolla. Kuulisin mieluusti mitä ja millä konstein muut on lähteneet vastaavissa tilanteissa tekemään.

 

[tootsi]

(Tieto)kirjojen lukeminen kiinnostavasta aiheesta toimii hyvin itselle. Luo hyvää pohjaa henkiselle kasvulle sekä välillisesti/välittömästi myös omaan ammattiin liittyen. Eli ns. yleissivistykseen panostamista.

Tällä hetkellä on menossa tilauksiin seuraavat opukset:
- Sapiens - Ihmiset lyhyt historia. Harari.
- 21 oppituntia maailman tilasta. Harari.
- Lyhyt historia lähes kaikesta. Bryson.
- Faktojen maailma. Rosling.

Kaikki ovat suomennoksia, mutta lukeminen on itselle sujuvampaa niin. Englanniksi luen jos suomennoksia ei ole tehty, ei ongelmaa.

 

[munse]

Jos fysiikka kiinnostaa, niin Nobel-palkitun Richard Feynmanin luentomateriaalit ovat pedagogisesti huippua. Kirjoitustyyli tähtää ilmiöiden itsensä ymmärtämiseen, vaikka matematiikkaakin on paljon.

The Feynman Lectures on Physics

 

[Kaiffa]

Shakki on ilmaista, hauskaa ja jumppaa aivoja. YouTuben avulla on helppo oppia alkuun! Lichess.org

 

[vipe]

Aloita golf niin ei ole enää liian vapaa-ajan ongelmia...Talvisin sitten sisähalleihin lätkiin.

 

[zamerok]

Joku budolaji, niin on opittavaa loppuelämäksi.

 

[Lomtu]

Kiitos suosituksista, mutta en tässä varsinaisesti etsinyt suosituksia itselleni, vaan tarkoituksena oli kuulla muiden kokemuksia aikuisiällä aloitetuista harrastuksista ja muista itseä kehittävistä asioista.

 

[Dr. Who]

Itse aloitin tyhjästä 1,5v sitten ratsastuksen kun puoliso ilmoitti mut alkeiskurssille, siinä vaiheessa kun astuu tallin ovesta sisään unohtuu kaikki, KAIKKI seuraavaksi 2h ajaksi.

Tiesin aina että ratsastus on fyysisesti raskasta, mutta kun syke nakuttaa 180 ja tunnin ratsastuksen jälkeen on 600kilokaloria mennyt niin olin kyllä hämmentynyt että se on noin fyysistä! Saa hyvin henkisen ja fyysisen urheilun samalla kertaa.

Halpaa se tosin ei ole, yksi kausi (6kk) maksaa noin 1000€, tosin talli on laadukas, siellä on hyvät opettajat ja isot tilat ja kentät sekä kunnon maneesi missä voi olla pakkasta ja kaatosadetta piilossa ja Helsingissä on Helsingin hinnat ja tuo on vartin ajomatkan päässä kotoa.

Mä en tykkää käydä salilla, mutta maastopyöräily ja prätkä/motocross, laskettelu ja muu äijäily lajit tullut kyllä tutuiksi, mutta niistä puuttuu aina jotain, se on koneita vastaan työskentelyä kun ratsastuksessa siinä on elävä eläin mikä ei toimi kuten kone, ei voimalla tai pakolla vaan yhteistyöllä ja se fiilis kun 800kg hevonen menee sinne minne haluat ja siten miten haluat.

Sanonkin aina että jokainen mies osaa salilla käydä, mutta harva uskaltaa hevosen selkään, saatikka edes pysyy siellä.

 

[Tilipitappitippitappi]

Sanonkin aina että jokainen mies osaa salilla käydä, mutta harva uskaltaa hevosen selkään, saatikka edes pysyy siellä.

Tuohon vielä kun yhdistät ampumisharrastuksen. Olisihan sitä melkoinen äijä jos Winchesterillä ampuisi napakymppejä hevosen selästä

 

[kaarlos]

Frisbeegolffia tullut itse noin 7 vuotta heitettyä, eikä tuota edelleenkään tunnu juuri mukavampaa vapaa-ajan harrastetta löytyvän. Ihan mahtavaa hommaa kun saa IT-nörtin luontoon tarpomaan vaikka jokaisena viikonpäivänä kelien näin salliessa, ja rehellisyyden nimissä toisinaan myös sateisemmallakin kelillä tulee löydettyä itsensä jostain kiekko kourassa.

Halpa harrastus aloittaa, jossa oppimiskäyrä on erittäin motivoiva.

 

[Dr. Who]

Tuohon vielä kun yhdistät ampumisharrastuksen. Olisihan sitä melkoinen äijä jos Winchesterillä ampuisi napakymppejä hevosen selästä

Kouluhevonen ja ase ei hyvä yhdistelmä , saaliseläin mikä saattaa pelästyä omaa varjoaan, mutta kyllähän tuossa tulee välillä sellainen tunne että on kuin cowboy kun maastossa vedetään kiitolaukkaa.

Metsästys noin muuten kyllä tuttua puuhaa...

 

[Nipsu]

Omasta mielestä soittoharrastukset on hyviä. Parhaimmillaan sormille hienomekaanista treeniä ja aivoille vähän pähkinää nuottien lukemisesta. Riippuu tietty vähän soittimesta kuinka paljon mitäkin.

 

[aaqee]

Pienoismallien pariin palasin aikuisiällä. Hyvä harrastus kun tykkään touhuta yksin ja haluamaansa aikaan. Kuhan lapsi vähän kasvaa niin otan mukaan kokeilemaan.
Kyseisen Tamiyan Beetlen -66 (1:24) tein isälle viime jouluksi lahjaksi pienillä muutoksilla, mm. madallus ja porschesta tutuilla fuchsin vanteilla. Näihin saa järkyttävän määrän aftermarket osia. Kuvassa on näköjään konepeitto irrallaan auton vieressä.

 

[finWeazel]

Kaikenlainen aivojen virkeänä pitäminen on hyvästä. Aloitin kitaransoiton lahjattomana aikuisiällä. Eihän siinä mulla ole saumoja tulla hyväksi, mutta hauskaa opetella ja pitää mieltä virkeänä monella eri tavalla. Suosittelen.

Uusia minkääntason kavereita tulee erittäin harvoin tehtyä. Harrastukset kuten kalastus tuntuu olevan ainoa keino uusien kavereiden tekemiseen minulle. Työkavereita on tietty helppo tehdä, mutta ne asiat jää työpaikalle. Hyvin harvoin työkavereista on tullut myös vapaa-ajan kavereita.

Jos haluaa päämäärättömästi itseopiskella kitaraa niin tämä setti on todella kovaa kamaa: Learn how to play guitar with JustinGuitar.com Jos aikoo oikeasti oppia hyväksi niin opettaja on minun mielestä must. Itse opiskeltuna tulee pahoja tapoja ja oppiminen hitaampaa kuin opettajan kanssa.

 

[taski]

Pienoismallien pariin palasin aikuisiällä. Hyvä harrastus kun tykkään touhuta yksin ja haluamaansa aikaan. Kuhan lapsi vähän kasvaa niin otan mukaan kokeilemaan.
Kyseisen Tamiyan Beetlen -66 (1:24) tein isälle viime jouluksi lahjaksi pienillä muutoksilla, mm. madallus ja porschesta tutuilla fuchsin vanteilla. Näihin saa järkyttävän määrän aftermarket osia. Kuvassa on näköjään konepeitto irrallaan auton vieressä.

Onko toi mexipoke takana ihan tarkoituksellista vai onko tuossa jotain kesken?

 

[Uzulumu]

Korona-aikana kyllä tullut kokeiltua kaikenlaista. Kitaransoittoa, tennistä, ohjelmointia, kielten opiskelua, avointa yliopistoa.
Yhteisenä tekijänä kaikissa, että mihin olen ostanut opetusta on edelleen harrastuksena. Helposti jää harrastus jos ei oikein kehitystä tapahdu eikä kukaan aseta mitään tavoitteita.
Varsinkin tuo kielten opiskelu oli turhauttavaa kun ei oikein mitään suuntaa siinä ollut. Sanavarasto oli kohtuullinen, mutta silti ei mitään kokonaista järkevää lausetta osannut sanoa.

Äkkiä käy kalliiksi jos useampia harrastuksia ja monet opettajat voi pyytää 50-60e tunnissa. Kitaran soitossa toki hyvä opettaja ohjaa johonkin suuntaa ja antaa kotiläksyjä mitä voi treenailla, niin voi ottaa tunnin vaikka kerran kuussa.

Tuohon kielten opiskeluun pitää vielä palata, esim. espanjan opiskeluun löytyy vähän köyhemmistä maista opetusta alkaen 5e/h.

 

[aaqee]

Onko toi mexipoke takana ihan tarkoituksellista vai onko tuossa jotain kesken?

Kesti hetken aikaa tajuta mitä tarkoitat. On tarkoituksella ulkonevat. Siinä on takana turhankin leveät vanteet, ne on niin sisässä kun mahtuu. En halunnut alkaa pilkkomaan rungon ja konetilan rakenteita ja kaventamaan raideväliä.

 

[Mop]

OIen lapsuudesta saakka pelaillut tietokoneilla. Aina ollut joko pöytäkone tai vähintään läppäri mitä käyttänyt pelaamiseen. Joku nelisen vuotta sitten yht`äkkiä kiinnostuin tekniikasta eli mitä näiden laitteiden sisällä on. Rakensin syksyllä 2017 ensimmäisen pöytäkoneen itse youtube-videoiden ohjaamana. Siitä saakka enemmän tai vähemmän räpeltänyt koneen kanssa.

Neljän vuoden aikana olen tähän itsekoottuun koneeseen vaihtanut mm. :

Kotelo x1
Emolevy x1
Prossu x2
Näytönohjain x2
Näytönohjaimen jäähy vaihdettu kerran
Muistit (lisätty 2 samanlaista muistikampaa)
Prosessorijäähy x1
Tallennustila (ainakin neljä erilaista levyä hankittu koneen rakentamisen jälkeen)
Virtalähde x2
Tuulettimet (ainakin pari kertaa vaihdettu kaikki tuulettimet)

Koko paketista alkuperäistä on vain kaksi neljästä muistikammasta.

Lisäksi hankittu oheislaitteita (hiiri, näppäimistö, dac, kaiuttimet, näyttöä jne)

Halvemmalla pääsisi kun hankkisi 3-4 vuoden välein pakettikoneen, mutta harrastustoimintaahan tämä on. En tosin viisi vuotta sitten olisi kuvitellutkaan itse kokoavani tietokoneen. Tällä foorumilla koneen itse kokoaminen on suurimmalle osalle arkipäivää, mutta suurin osa ihmisistä ei siihen joko halua tai pysty.

 

[taski]

Kesti hetken aikaa tajuta mitä tarkoitat. On tarkoituksella ulkonevat. Siinä on takana turhankin leveät vanteet, ne on niin sisässä kun mahtuu. En halunnut alkaa pilkkomaan rungon ja konetilan rakenteita ja kaventamaan raideväliä.

Todella hieno, propsit tästä!

 

[Lomtu]

Kaikkien muiden aikuisten tavoin tuli käytyä padelia pelaamassa muutaman kerran ja koukkuunhan sitä jäi. Ei satunnainen pelailu tietenkään vapaa-aikaa kummemmin kuluta, mutta onpahan ensimmäinen potentiaalinen harrastus ja vapaa-ajan kuluttaja.

 

[KapteeniTunkki]

Aloitin noin kymmenen vuotta sitten pianonsoiton, kun sattumalta sain kaverin vanhemmilta akustisen pianon. En koe olevani kovin musiikillisesti lahjakas. Ja onhan tämä ajoittain ollut aikamoista via dolorsaa.

Aloitin tahkoamalla yksin Abramsin ykköskirjan läpi ja siitä sitten pääsin työväenopistoon, jonka kursseilla taas/edelleen olen.

Kai sitä olisi voinut päästä pidemmällekin, jos olisi ahkerampi tai ei olisi pitänyt melkein neljän vuoden taukoa välissä. Ohjelmistoon taipuu Ameliesta Comptine d`un autre ete - l`apres-midi tai nyt viimeisimpänä Griegin Valssi op 12 n. 2. Sen verran musiikin teoriaakin on tarttunut päähän, että jotain makaronipiirrustuksiin tai käsikalkkunaan verrattavissa olevan tasoista osaan itse säveltääkin.

Piano on kyllä siinä mielessä vähän epäkiitollinen soitin, että sitä ei aikuisopiskelijana kehtaa soittaa mitenkään julkisesti. Kuitenkin aina paikalla on joku "Ai, sä olet soittanut viisi vuotta. Mä olen soittanut viisivuotiaasta" -tyyppinen virtuoosi.

Kaikenkaikkiaan suosittelen jokaiselle jonkin soittimen opettelemista. Itse olen tyytyväinen pianoon.

 

[Tommy Goldfish]

Uranvaihto tuli suoritettua ja suurimpana innoituksena on että kehityn nykyisessä hommassa pelkästään yhden alan asiantuntijasta 4-5 eri alan asiantuntijaksi. Yhteistyö muiden alojen asiantuntijoiden kanssa jatkuvaa ja kaikki osapuolet hyötyy kun pystyn toimimaan linkkinä siinä keskiössä, samalla itse oppien vaikka mitä uutta ja tehden sen avulla tuotekehitystä.

Tähänkin hommaan pääsi koska olin tietoisesti pyrkinyt laajentamaan osaamistani jatkuvasti aiemminkin harrastusten ja koulutusten avulla.

Kävi sinänsä aikamoinen tuuri että aiemmissa hommissa työt väheni olemattomiksi ja ajoi etsimään uusia tilaisuuksia. Ei olisi aika riittänyt tähän kaikkeen muuten työn ohessa vaan aika kuluisi vieläkin liian liukuhihnamaisesti.

 

[tavallinen viikari]

Ikää alkaa olla lähemmäs viisikymmentä. Lukion aloitin 2019 työnteon ohella iltalukiossa. Toki olin nuorempana ollut pari vuotta lukiossa, mutta silloin jäi kesken, eikä onnistumisessa ollut hurraamista.

Nyt on mennyt paljon paremmin. Kirjoituksissa olin pari viikkoa sitten ja keväällä jatkuu lopujen aineiden osalta.

Näillä kokemuksilla sanoisin, että kyllä aikuisenakin oppii jopa paremmin kuin teininä, mutta kyllä se vaatii erityisesti motivaatiota ja tietenkin elämäntilanteen, että voi käyttää aikaa riittävästi harrastukseen.

 

[Shred]

Uuden oppimista ja verkostoitumista voi alle 40 vuotiaana harrastaa vaikka Nuorkauppakamariin liittymällä, melkein jokaiselta väkirikkaammalta alueelta löytyy oma kamarinsa johon voi hakea jäseneksi.
Halutessaan järjestöstä saa paljon hyötyä irti työelämää ajatellen ja jos käy suuremmissa kansallisissa tai miksei kansainvälisissä tapahtumissa, niin voi helposti verkostoitua ja onhan niitä prameita gaalojakin, jos sellaisesta pitää.
Nuorkauppakamari eli JCI toiminta voi kuulostaa hieman vieraalle ja kaukaiselle, mutta jos joulun aikaan törmää kauppakeskuksessa Joulupuu-keräykseen niin se on JCI projekti, kuten myös TET (työelämään tutustuminen) aikanaan oli.
Ps.
Mainitaan nyt heti kärkeen, että JCI on jenkeistä lähtöisin ja sen takia JCI Creedissä (eli yhteisissä arvoissa) mainitaan jumala. Tuo yksityiskohta kieltämättä ärsyttää itseäni näin ateistina, mutta ei kukaan ole tulossa kysymään uskotko johonkin ja jos niin mihin.

 

[Akka]

Ei kauaa mene, kun perimenopaussi alkaa jo kolkutella ovella, joten jotain uusia harrasteita pitäis itsensä kehittämiseksi keksiä, ettei ihan sammaloidu. Joten tein tässä viikonloppuna ensimmäisen 3D-mallinnukseni Blenderillä. Blender Guru YouTubessa on tehnyt tosi hyvän tutoriaalisarjan (itse asiassa useita), joista yhtä seurasin. Tein donitsin. Oli kivaa. Ja rupes tekemään mieli donitseja. (Tulevana viikonloppuna tulee luultavasti leivottua niitä tämän takia...)

Blenderin käyttöä tulee opiskeltua ihan huvin vuoksi varmasti jatkossakin. Tuntuu, että ohjelman mahdollisuudet ovat kuta kuinkin rajattomat. Näin täysin ulkopuolisen silmin (= humanistihörhötausta) aika huikea skaala sillä, mitä Blenderillä voi tehdä.

 

[Corex]

Shakki on ilmaista, hauskaa ja jumppaa aivoja. YouTuben avulla on helppo oppia alkuun! Lichess.org

~1.5v sitten aloin pelaamaan kun näytönohjainmarkkina oli sekaisin Kaamea peli, saa tuntemaan itsensä todella tyhmäksi. Ensin pelasin puolisen vuotta, pääsin chess.com johonkin 900 pojoon rapidissa. Sitten puoli vuotta taukoa ja tämän jälkeen suurinpiirtein itku silmässä vääntänyt 1000 elon päälle. Ja olen sentään aktiivisesti yrittänyt opetella enkä vain räiskinyt blitziä. Voidaan sanoa että ei taida olla lahjoja. Kaiken huipuksi olen huono häviäjä. Silti jostain kumman syystä tekee mieli pelata...

 

[Kaiffa]

~1.5v sitten aloin pelaamaan kun näytönohjainmarkkina oli sekaisin Kaamea peli, saa tuntemaan itsensä todella tyhmäksi. Ensin pelasin puolisen vuotta, pääsin chess.com johonkin 900 pojoon rapidissa. Sitten puoli vuotta taukoa ja tämän jälkeen suurinpiirtein itku silmässä vääntänyt 1000 elon päälle. Ja olen sentään aktiivisesti yrittänyt opetella enkä vain räiskinyt blitziä. Voidaan sanoa että ei taida olla lahjoja. Kaiken huipuksi olen huono häviäjä. Silti jostain kumman syystä tekee mieli pelata...

On se koukuttavaa! Olen nyt Lichessissä n. 1350 blitz ja 1600 rapid, ja tuntuu että nouseminen alkaisi vaatia enemmän aikaa, mitä viitsii panostaa. Ja tyhmä olo on tosiaan jotakuinkin joka tappion jälkeen… Todennäköisesti olen päässyt helpommalla kuin moni, kun esim. Mensan kuviot ovat aina tuntuneet helpoilta ja Lichessin taktiikkatehtävissä kävi rating parhaillaan 2200.

 

[nidhug]

Aikuisiällä tuli aloitettua kitaransoitto. Kansalaisopistolla ensin kävin ryhmäkursseilla ja myöhemmin opistolla yksityistunteja useamman vuoden. Tähän lisäksi random youtube-pätkät, rockway.fi ja Udemy.com:sta pari kurssia.
Udemyn kautta on tullut lisäksi opeteltua myös ohjelmointia, 3D-mallinnusta (blender) ja kiippareiden soittoa.
Pari Helsingin yliopiston MOOC:ia tuli suoritettua myös.

Muutama vinkki uuden taidon opiskeluun (joita ei itsellä ole kovin tehokkaasti tullut aina noudatettua):

1) Älä jää jumiin tutoriaalikierteeseen. Ota mahdollisimman aikaisessa vaiheessa henkilökohtaisia projekteja joissa käytät oppimiasi taitoja.

2) Aseta tavoite, mieti mitä askelia tarvitset tavoitteen saavuttamiseksi. Tee karkea aikataulu. Älä masennu jos et pääse tavoitteeseen suunnitellussa aikataulussa. Kukaan ei voi etukäteen tietää paljonko uuden opettelu vaatii aikaa. Muokkaa aikataulua tarvittaessa uusiksi.

3) Paljon konkreettisia välitavoitteita, mielellään viikkotavoitteet. Ota vaikka sunnuntaille tavoitteeksi miettiä seuraavan viikon tavoitteet. Nämä on helpompi hahmottaa ja tulee onnistumisen tunteita kun huomaa edistyvänsä.

4) Älä kiirehdi perusteiden haltuunottoa. Perusteet selkärankaan, niin elämä on paljon helpompaa jatkossa. Jos oiot mutkia suoraksi, niin se kostautuu myöhemmässä vaiheessa.

5) testaa säännöllisesti oppimaasi. Oletko oikeasti oppinut asian vai tuntuuko vain siltä. Kertaus on opintojen äiti.

6) jos mahdollista, niin hakeudu sellaiseen seuraan jossa joku osaa jo haluamasi taidon. Erilaiset Discord-kanavat on hyviä jos ei irl löydy ketään tuttua.
Jos kyseessä on vaikka uusi urheilulaji, niin
Pelaa itseäsi parempia vastaan niin kehityt nopeiten.

Frisbeegolf tuli aloitettua työkavereiden kanssa kolmikymppisenä ja ensimmäiset neljä vuotta meni hukkaan koska pelasin aina pelkästään heidän kanssaan. Kukaan osannut kunnollista tekniikkaa ja hyvin äkkiä voitin lähes 100%:sti kierrokset kun kaverit ei panostaneet samalla tavalla. Omatkin taidot junnas paikallaan kun ei ollut haastajaa. Sitten uskaltauduin viikkokisoihin ja pari kierrosta pro-pelaajan kanssa paransi huimasti tasoa kun sain räikeimmät tekniikkavirheet korjattua.

7) jos haluat oppia soittamaan jotakin instrumenttia, niin nauhoita soittoasi jotta huomaat helpommin mikä tökkii. Soita aina ensin niin hitaasti ettei virheitä tule. Muuten treenaat vain virheiden toistamista kun taidot ei vielä riitä kappaleen alkuperäisessä temmossa soittamiseen. Metronomi tai rumpukone ehdoton tässä, joista jälkimmäinen mielekkäämpi vaihtoehto. Treenaa korvakuuloa. Opettele hyräilemään tai viheltämään melodiat, niin kappaleet jää helpommin muistiin vs. pelkän ulkoa opetellun nuotin/tabulatuurin pänttääminen.

8) Säännöllisyys on kaiken perusta. Mielummin 15-30 minuuttia päivittäin kun lauantai iltana 5-tunnin tehosessio. Pomodoro-tekniikka on hyvä.

Siinä nyt jokunen tipsi mitä kuumehouruissaan tuli mieleen.

 

[Djepoo]

Monet kitaran soittoa opetellut niin jos nopeammaksi soittajaksi haluaa tulla, kannattaa mennä omien taitojen yli ja ylitempolla välillä harjoitella

 

[Derzu]

Monet kitaran soittoa opetellut niin jos nopeammaksi soittajaksi haluaa tulla, kannattaa mennä omien taitojen yli ja ylitempolla välillä harjoitella

Ei näin... toivottavasti oli huuli. Tuolla neuvolla ei opi mitään muuta kuin - no, soittamaan omien taitojen yli ja ylitempolla, minkä kyllä tuloksessa kuulee.

Pakko nyt kirjoittaa vähän epistolaa, ettei jäisi vain huutelun tasolle.

Teknisesti vaikeiden kuvioiden treenaamisen strategia vaihtelee vähän sen mukaan, minkä tyyppisestä kuviosta on kysymys, mutta yleissääntö on tämä: kaikki lähtee siitä, että mietit mistä kuviossa oikeastaan on kysymys. Kuviota lähdetään yleensä jäsentämään purkamalla se pienempiin tekijöihinsä. Sieltä voi myös hahmottaa itselleen tietyt sävelet "kiintopisteinä". Palasteltu kuvio on helpompi treenata, kun se hahmottuu yhden klöntin sijasta osina. Fiksun palastelun tuloksena paljastuu usein, että suurin osa on helppoa mutta siellä on jokin yksittäinen vaikeampi kohta, jota sitten edelleen on mahdollista tarkemmin treenata.

Toistoja tarvitaan joka tapauksessa, mutta analyyttisella treenaamisella saa tarvittavien toistojen määrää pienennettyä.

Ja treenaaminen lähtee aina siitä, että kuviota lähdetään harjoittamaan hitaasta nopeampaan, ei ylitempolla. Hitaammin harjoittelun perimmäinen funktio on sama kuin yllä selitetty kuvion purkaminen. Se hitaus ei ole itsetarkoitus, vaan se mahdollistaa että soittaja ehtii tajuta/kuulla, mistä kinnaa. Hitaus pakottaa opettelemaan oikeita liikeratoja lihasmuistiin, ylitempolla vetäminen taas vahvistaa piilovirheitä lihasmuistiin.

Joskus on myös mahdollista löytää kuvion juoksutukseen pikku "fusku". Monesti virtuoosit vetävät juoksutuksia niin, että ne eivät ole nuotti nuotilta matemaattisen täsmällisiä (eli että äänet syttyisivät täsmälleen samalla lailla ja kestävät yhtä monta millisekuntia), vaan virtuoosinen muusikko painottaa kuviossa juuri oikeita nuotteja ja soittaa joitain muita vähän huolimattomammin, saaden näin kuvion kuulostamaan sujuvalta.

Kaiken kaikkiaan vaikeiden stemmojen nopeaksi saaminen ei ole helpon tien takana. Perustekniikka pitää olla myös treenattuna (perus-, kromaattiset- ja terssiasteikot, kolmisoinnut jne.) mikä huomattavasti auttaa "nopeammaksi soittajaksi tulemisessa"... Ylitempolla omien taitojen yli vetäminen ei auta tässä, mutta sitten kun on huolella tahkoten opetellut stemmaa, niin kunnon tempolla voi välillä tietysti testata, missä mennään.

 

[Ad_Astra]

Ei näin... toivottavasti oli huuli. Tuolla neuvolla ei opi mitään muuta kuin - no, soittamaan omien taitojen yli ja ylitempolla, minkä kyllä tuloksessa kuulee.

On siellä jotain totuutta kyllä. Ei nyt välittis mitään isoja tempomuunnoksia, mutta hitaasti soittamalla oppii soittamaan hitaasti, nopeasti soittamalla nopeasti.
Tottakai se perusjuttu pitää olla hallinnassa ennen kuin lähdetään leikkimään oman elämänsä Ynkkää kuitenkin.

Kitaran soittaminen löytyy oma lankansa myöskin.

Ainakin omalla kohdalla se soittotyyli on erilainen nopeasti lirutellessa vs hitaasti. Hitaasti on hieman raskaampi ote ja pystyy ihan erilailla artikuloimaan ja fraseeraamaan
kuin nopeasti. Nopealla soittelulla tatsi on kevyempää hiplailua. Sama juttu kuin puhtaalla soundilla oppii soittamaan puhtaan soundin kanssa, mitä ei suoranaisesti pysty
kääntämään säröllä soittoon, missä täytyy käyttää käsiä eri lailla.

Itse vihaan treenaamista yli kaiken, joten treenauksen virkaa on monet vuodet toimittanut se että otan jonkun vaikean biisin ja nauhoitan sen. Joskus mennään ylitempoon ja
joskus ihan "oikein".

Tästä pari esimerkkiä kun Yngwiestä puhetta (sisältäen virheet):
Alkuperäinen tempo


Tempo 260->280


Tempo joku 120->138 tms

 

[Djepoo]

Ei näin... toivottavasti oli huuli. Tuolla neuvolla ei opi mitään muuta kuin - no, soittamaan omien taitojen yli ja ylitempolla, minkä kyllä tuloksessa kuulee.

Pakko nyt kirjoittaa vähän epistolaa, ettei jäisi vain huutelun tasolle.

Teknisesti vaikeiden kuvioiden treenaamisen strategia vaihtelee vähän sen mukaan, minkä tyyppisestä kuviosta on kysymys, mutta yleissääntö on tämä: kaikki lähtee siitä, että mietit mistä kuviossa oikeastaan on kysymys. Kuviota lähdetään yleensä jäsentämään purkamalla se pienempiin tekijöihinsä. Sieltä voi myös hahmottaa itselleen tietyt sävelet "kiintopisteinä". Palasteltu kuvio on helpompi treenata, kun se hahmottuu yhden klöntin sijasta osina. Fiksun palastelun tuloksena paljastuu usein, että suurin osa on helppoa mutta siellä on jokin yksittäinen vaikeampi kohta, jota sitten edelleen on mahdollista tarkemmin treenata.

Toistoja tarvitaan joka tapauksessa, mutta analyyttisella treenaamisella saa tarvittavien toistojen määrää pienennettyä.

Ja treenaaminen lähtee aina siitä, että kuviota lähdetään harjoittamaan hitaasta nopeampaan, ei ylitempolla. Hitaammin harjoittelun perimmäinen funktio on sama kuin yllä selitetty kuvion purkaminen. Se hitaus ei ole itsetarkoitus, vaan se mahdollistaa että soittaja ehtii tajuta/kuulla, mistä kinnaa. Hitaus pakottaa opettelemaan oikeita liikeratoja lihasmuistiin, ylitempolla vetäminen taas vahvistaa piilovirheitä lihasmuistiin.

Joskus on myös mahdollista löytää kuvion juoksutukseen pikku "fusku". Monesti virtuoosit vetävät juoksutuksia niin, että ne eivät ole nuotti nuotilta matemaattisen täsmällisiä (eli että äänet syttyisivät täsmälleen samalla lailla ja kestävät yhtä monta millisekuntia), vaan virtuoosinen muusikko painottaa kuviossa juuri oikeita nuotteja ja soittaa joitain muita vähän huolimattomammin, saaden näin kuvion kuulostamaan sujuvalta.

Kaiken kaikkiaan vaikeiden stemmojen nopeaksi saaminen ei ole helpon tien takana. Perustekniikka pitää olla myös treenattuna (perus-, kromaattiset- ja terssiasteikot, kolmisoinnut jne.) mikä huomattavasti auttaa "nopeammaksi soittajaksi tulemisessa"... Ylitempolla omien taitojen yli vetäminen ei auta tässä, mutta sitten kun on huolella tahkoten opetellut stemmaa, niin kunnon tempolla voi välillä tietysti testata, missä mennään.

Jos nyt mietitään esim. autolla ajoa niin jos ajat aina ettei koskaan lähde lapasesta niin et tule tietämään miten käy vaikka vaaratilanteessa tai radalle tms. olet menossa. Itsellä takapotku BMW:n jälkeen on naurettavan helppo etuvetoisella perheautolla syrjäteitä kulkea kilpahengessä (puskeminen toki erilailla tapahtuu).

En nyt tiiä miten muuten selventää. En tarkoittanut että paremmin välttämättä oppii mutta notkistuu sormet ainakin mukavasti ja itselle kikka auttanut. Sitähän vasta harjoitellaan ja kaikki harjoitusmateriaali ei muutenkaan tule olemaan studiotasoista. Seuraava aihe.
Tämän takia lueskelen yleensä enkä osallistu keskusteluihin yleensä joten mennäämpä paussille.

 

[tavallinen viikari]

Ikää alkaa olla lähemmäs viisikymmentä. Lukion aloitin 2019 työnteon ohella iltalukiossa. Toki olin nuorempana ollut pari vuotta lukiossa, mutta silloin jäi kesken, eikä onnistumisessa ollut hurraamista.

Nyt on mennyt paljon paremmin. Kirjoituksissa olin pari viikkoa sitten ja keväällä jatkuu lopujen aineiden osalta.

Näillä kokemuksilla sanoisin, että kyllä aikuisenakin oppii jopa paremmin kuin teininä, mutta kyllä se vaatii erityisesti motivaatiota ja tietenkin elämäntilanteen, että voi käyttää aikaa riittävästi harrastukseen.

Tänää tuli nuo yo-tulokset ja läpi meni omalla tasollani pitkä matematiikka mukaan lukien. Aika hyvältä tuntuu tässä nyt. Jatko-opiskeluja pitää miettiä kesän aikana, jos jotakin työn ohessa järkevästi opiskeltavaa lisäarvoa tuottavaa löytyisi.

 

[LovelyWhore]

Ei kauaa mene, kun perimenopaussi alkaa jo kolkutella ovella, joten jotain uusia harrasteita pitäis itsensä kehittämiseksi keksiä, ettei ihan sammaloidu. Joten tein tässä viikonloppuna ensimmäisen 3D-mallinnukseni Blenderillä. Blender Guru YouTubessa on tehnyt tosi hyvän tutoriaalisarjan (itse asiassa useita), joista yhtä seurasin. Tein donitsin. Oli kivaa. Ja rupes tekemään mieli donitseja. (Tulevana viikonloppuna tulee luultavasti leivottua niitä tämän takia...)

Blenderin käyttöä tulee opiskeltua ihan huvin vuoksi varmasti jatkossakin. Tuntuu, että ohjelman mahdollisuudet ovat kuta kuinkin rajattomat. Näin täysin ulkopuolisen silmin (= humanistihörhötausta) aika huikea skaala sillä, mitä Blenderillä voi tehdä.

Hyvä Hieman blenderin mahdollisuuksia tässä viime päivinä itsekin tunnustellut. Alotin photoshoppailu-harrastuksen nollasta tuossa pandemian pahimmassa raivoamisvaiheessa puolisentoista vuotta sitten. Edelleenkin kiinnostus enempi "taiteilla" 2d kuvien parissa, mutta blenderillä pystyisi laajentamaan aika kivasti mahdollisuuksia toteuttaa entistäkin oudompia kuvaideoita Lähinnä nyt aluksi renderöintiä ja mallien sijoittamista oikeassa perspektiivissä ja valaistuksessa 2D-kuviin. Nyt tosin hurahdin noihin PBR materiaaleihin ja kaikenlaisiin imperfectionien lisäilyyn. Miten hienoa onkaan vaikka vaihtaa öljytankkerin pintamateriaali ikkunalasiksi ja lätkiä päälle muutama häijy halkeaman alku. Huikea skaala tosiaan ulkopuolisen silmin(=ekonomihörhötausta vailla mitään taiteellista lahjakkuutta ).

 

[Seagle]

(Tieto)kirjojen lukeminen kiinnostavasta aiheesta toimii hyvin itselle. Luo hyvää pohjaa henkiselle kasvulle sekä välillisesti/välittömästi myös omaan ammattiin liittyen. Eli ns. yleissivistykseen panostamista.

Tällä hetkellä on menossa tilauksiin seuraavat opukset:
- Sapiens - Ihmiset lyhyt historia. Harari.
- 21 oppituntia maailman tilasta. Harari.
- Lyhyt historia lähes kaikesta. Bryson.
- Faktojen maailma. Rosling.

Kaikki ovat suomennoksia, mutta lukeminen on itselle sujuvampaa niin. Englanniksi luen jos suomennoksia ei ole tehty, ei ongelmaa.

Minulla myös, varsinkin kun tässä "tuli havahduttua yllättäen" ettei enää tiedä mistään mitään. Ainoaksi esteeksi tuppaa tulemaan liian suuri kiinnostavien aiheiden skaala (kun näkee jotain vaikkapa historiallista esim. peleissä niin heti alkaa kiinnostamaan), aivan liikaa mielenkiintoisia kirjoja/asioita joten keskittyminen tuppaa vähän väliä herpaantumaan .

 

[tootsi]

Minulla myös, varsinkin kun tässä "tuli havahduttua yllättäen" ettei enää tiedä mistään mitään. Ainoaksi esteeksi tuppaa tulemaan liian suuri kiinnostavien aiheiden skaala (kun näkee jotain vaikkapa historiallista esim. peleissä niin heti alkaa kiinnostamaan), aivan liikaa mielenkiintoisia kirjoja/asioita joten keskittyminen tuppaa vähän väliä herpaantumaan .

Meillä on se ero, että itse havahduin siihen etten ole koskaan tiennyt mistään mitään

Sama este näyttäisi olevan meillä molemmilla. Tullee uteliaisuuden ja kiinnostuksen sivutuotteena?

 

[Corex]

On se koukuttavaa! Olen nyt Lichessissä n. 1350 blitz ja 1600 rapid, ja tuntuu että nouseminen alkaisi vaatia enemmän aikaa, mitä viitsii panostaa. Ja tyhmä olo on tosiaan jotakuinkin joka tappion jälkeen… Todennäköisesti olen päässyt helpommalla kuin moni, kun esim. Mensan kuviot ovat aina tuntuneet helpoilta ja Lichessin taktiikkatehtävissä kävi rating parhaillaan 2200.

Vuosipäivitys; vanha koira näköjään oppii uusia temppuja jos oikein väkisin piiskaa

Jollakin ilveellä olen päässyt chess.com rapid +1200 (10min) +1200 blitz (useimmiten 5min, joskus 3min).

Otan tämän vuoden tavoitteeksi +1300 molempiin. Otan lopulliseksi tavoitteeksi 1500. En tiedä onko mahdollista koska nykyinenkin taso on vaatinut aikamoista vääntämistä...

Harrastelijamäärät on kyllä räjähtänyt viime aikoina ja serverit on jumissa tämän tästä.