Minusta tässä menee vähän puurot ja vellit sekaisin. Paskiintuminen ei ole erityisesti amerikkalaisuudesta johtuva ongelma, mutta se ehkä korostuu, koska suurin osa digitaalisia palveluja tuottavista yrityksistä on sieltä. Spotify on samanlainen paskistuja, ja sehän on ruotsalainen yritys. Sen sijaan paskiintuminen on ennemminkin seurausta määräävästä markkina-asemasta eli kilpailun puutteesta, sekä lyhytjänteisestä voitontavoittelusta. Teknologiayritykset ovat sellaisia, että lyödessään läpi ne valtaavat markkina-alaa verrattain nopeasti ja palvelua/tuotetta on helppo muokata, joten niissä tämä ilmiö korostuu.Se on yksi näkökulma tähän asiaan ja varmaan tärkein, mutta tässä on myös tarkoituksena (ainakin itsellä ja monilla muilla) vastustaa tuota modernia amerikkalaista hinnoittelumallia jossa ensin rakennetaan käyttäjäpoolia lupauksella tietystä palvelutasosta ja hinnoittelusta ja sitten kun kilpailu on tuhottu tai vaihtamisesta on muuten tehty raskasta ja vaikeaa niin aletaan vääntämään ruuvia tuolla enshittifikaatiolla.
Tahtoisin uskoa, että kun kilpailija lyö markkinoilla läpi, että paskiintujat pystyvät pitämään asiakkaistaan kiinni, vaan huonoon palveluun kyllästyneet asiakkaat vaihtavat mielellään uuteen palveluun. Mutta ei taida olla ihan niin yksinkertaists, jos tuote on tärkeä, kuten esim. käyttöjärjestelmä.
Sääntelyllä paskiintumista vastaan pitäisi ensisijaisesti taistella. Euroopassa ei taida olla tämän suhteen sääntelyä sen enempää kuin USAssakaan. Suunnitelmallista vanhentamista torjuvaa lainsäädäntöä on tehty, joten ehkä tässä on toivoa, että paskiintumistakin vastaan kehitetään jotain. Ala on ehkä vielä sen verran nuorta, että sääntelyä ja pitkäaikaista arvoa luovia liiketoimintakäytäntöjä ei ole vielä päässyt kehittymään.
Valvella on onneksi sellainen omistaja, että yritys on panostanut palvelun laatuun, ja sen ansiosta Steamin suosio on jatkunut korkealla tasolla. Tässäkään ei ole kyse amerikkalaisuudesta vaan siitä, että firman johto on sellainen kuin se on, ja että se on pystynyt säilyttämään ohjat omissa käsissään niin, että pitkäjänteisen liiketoiminnan toteuttaminen on ollut mahdollista.Gog on hyvä ja sitä kannattaa tukea, mutta jos on yksi jenkkifirma joka edelleen ansaitsee ainakin jossain määrin kuluttajien tuen niin se on varmaan juurikin Valve.
Valve on anomalia alallaan, eikä ole mitään takeita siitä, että Stamin palvelutaso säilyy, kun johto aikanaan vaihtuu. Valvekin on muistaakseni johdonmukaisesti ollut sillä kannalla, että me asiakkaat emme omista Steam-pelejämme, vaan Steam tarjoaa vain käyttöoikeuden. Gog sentään tarjoaa mahdollisuuden ladata itselleen itsenäisesti toimivat kopiot peleistä (vaan ei kaikista, ks. drm). Periaatteessa kansallisella lainsäädännöllä Steamkin voitaisiin "aseistaa." Tässäkin on onnea, koska peliala ei ole geostrategisesti merkittävä.
---
Lopuksi vielä sanoisin, että paskiintuminen ei ole luonteeltaan samanlainen riski kuin geopoliittinen riski. Paskiintuessaan palvelu huononee ja kallistuu, mutta sen käyttö on yhä mahdollista. Tällöin oma toiminta ei sinänsä vaarannu, ja vaihtoehtoisen palvelun hakemiseen on aikaa. Paskiintumista tapahtuu jatkuvasti, ja se vaatii jatkuvaa arviointia.
Poliittinen riski on puolestaan sellainen, että yhtäkkiä koko palvelu voi katketa, ja sitten ollaankin pulassa, kun vaikkapa sähköposti ei toimi lainkaan. Se on paskiintumiseen verrattuna vaikuttavampi riski, ja sellaisen todennäköisyys on nyt Trumpin toisella hallintokaudella kasvanut. Siksi juuri nyt on syytä keskittyä tämäntyyppiseen riskiin. Ei ole myöskään poissuljettua, etteikö Euroopassakin voitaisi kehittää jotakin lainsäädäntöä, joka aiheuttaisi katkon käyttämääsi palveluun, kuten esimerkiksi Chat Control voisi tehdä.
PS. Tästä nyt tuli tämmöinen vähän paasaava teksti, enkä tiedä säilytinkö punaisen langan, mutta uuvutin jo itseni. Anteeksi lukijoille.
Viimeksi muokattu: