Työsuhde-edut ja muut henkilön eduksi neuvoteltavissa olevat asiat

Liittynyt
31.12.2017
Viestejä
61
Haluaisin avata keskustelun työsuhde-eduista ja muista positiiviseksi koetuista neuvotelluista asioista. Aihealueena henkilön (toisena sopijapuolena yritys) saavutettavat edut, kokemukset, vaikutukset ja niiden merkitys pl. peruspalkka. Se mikä nähdään etuna on jokaisen keskusteluun osallistuvan itse päätettävänä. Ymmärrän, että neuvotella voi vaikka mistä, mutta olisi kiinnostava kuulla jo neuvotelluista asioista.

Aihealue ei ole minulle kovinkaan tuttu, joten aloituspostauksessa voi olla virheitä. Korjaan niitä kun tulee korjattavaa ja päivittelen tähän tietoja.

"Yleiset" työsuhde-edut (verottajan vahvistamat Työsuhde-edut)
  • asuntoetu
  • asuntoetu (johon kuuluu sähkö)
  • autotallietu
  • ravintoetu
  • autoetu
  • puhelinetu (verotusarvo 20€ sis. puhelin+liittymä vapaa-ajan käyttöön)
Muut yleiset eduksi koetut asiat
  • Liukuva työaika
  • Etätyömahdollisuus (politiikat, työvälineet yms.)
  • Ylimääräiset lomat
  • Bonukset
    • STI (short term incentive, esim. vuosibonukset jotka perustuvat tiettyyn sääntökantaan)
      • Vuosibonus, kytketty liikevaihtoon, käyttökatteeseen jne.
      • Kvartaalibonus, kytketty tavotteisiin
    • LTI (long-term incentive, sitouttamista, pitkäaikaisten tavotteiden palkitsemista, usein. osakkeita tai kahisevaa)
    • Prosentuaalinen osuus laskutettavasta työstä peruspalkan päälle, esim. 4% laskutuksesta+peruspalkka
Työnantajaa vaihdettaessa konkretisoituvat (pl. jo yllämainitut edut)

Uuden työntekijän löytäminen ja palkkaaminen ei ole työnantajalle halpa prosessi, eritysesti jos apuna käytetään kumppania. Usein tähän kytketään esim. kumppanin tarjoaman palvelun perushinta ja palkatun henkilön x kuukauden palkkaa vastaava summa. Olisi hyvä lisätä ymmärrystä omasta asemasta assettina yritykselle sekä rekrytoinnin suorista ja epäsuorista kustannuksista neuvotteluvalttina ks. prosessissa.
  • Täydet lomat ensimmäiselle vuodelle
    • Tarjotaan usein Senior-tason osaajille ja muillekin neuvoteltavissa. Mahdollista pyytää täydet 1+4 vkoa tai neuvotella siitä mihin työnantaja suostuu. Voi tuoda itse esiin argumenttina esim. lomarahasta luopumisen jos se ei ole keskusteluissa tai ylipäätään pysyä 1+4 viikossa. Miten todennäköisenä pidättä, että hyvän kandidaatin kanssa neuvottelut päättyisivät tähän?
 
Tuonne muihin yleisiin etuihin voisi nostaa mahdolliset sairauskuluvakuutukset, jotka voi olla hyvinkin merkittävä etu jos käy huono tuuri. Ehkä myös henkilöstörahasto.

Lomien kanssa lienee yleisin käytäntö se, että jos neuvottelee täydet lomat, maksetaan lomaraha kertyneiden lomapäivien mukaan. Ts. olet palkallisella vapaalla loman sijaan. Kertyneet lomapäivät vähennetään noista palkallisista vapaista niin, ettet saa 5 viikkoa palkallisena vapaana ja vielä kertyneet lomapäivät päälle.
 
Joillain kuuluu olevan hammashoito tai hieroja säännöllisesti virman piikkiin.

Itte saan puutavaraa (polttopuuksi) niin paljo ku jaksaa hakea.
 
Laajat terveysvakuutukset.

Mitenkäs, onko nämäkin verotettavia etuja? En nyt halua antaa verottajalle mitään ideoita, mutta kun pikkujuttuja puhelin ja sähköauton lataus (määräaikaisesti veroton 2021-2025) työpaikalla katsotaan verotettaviksi eduiksi.
 
Mitenkäs, onko nämäkin verotettavia etuja? En nyt halua antaa verottajalle mitään ideoita, mutta kun pikkujuttuja puhelin ja sähköauton lataus (määräaikaisesti veroton 2021-2025) työpaikalla katsotaan verotettaviksi eduiksi.

Ainakin minun tilinauhassa se viime vuonna oli laitettu muistaakseni 56e hintaiseksi. Joka vuosi tainnut vähän arvo nousta.
 
- Kulttuuri- ja liikuntasetelit.
- Hedelmät / ilmaisia aamiaistarvikkeita toimistolla.
- Kuntosali.
 
Jos @permuuda kasaat listaa niin hyvinkin mielenkiintoinen olisi asioiden "hinta". On paljon yleisiä etuja joita työnantaja voi antaa "ilmaiseksi" tiettyyn rajaan saakka ja osa maksaa työntekijälle verotettavina etuina...
Itse olen kokenut ettei eduissa ole hirveästi neuvoteltavaa, kuitenkin jotkut lounarit jne. jaetaan yleensä kaikille tai ei kellekään.
 
Laajat terveysvakuutukset.
Mitä nämä pitää sisällään? Jonkin korvauksen (palkan?) jos katkaiset käden ja olet pitkään työkyvyttömänä?
Meille ainakin aika kattavasti kuuluu asioita työterveyteen ja on x-summa suunhoitoon, mutta erillistä terveysvakuutusta ei ole tai siitä ei makseta itse :hmm:
 
Mitä nämä pitää sisällään? Jonkin korvauksen (palkan?) jos katkaiset käden ja olet pitkään työkyvyttömänä?
Meille ainakin aika kattavasti kuuluu asioita työterveyteen ja on x-summa suunhoitoon, mutta erillistä terveysvakuutusta ei ole tai siitä ei makseta itse :hmm:

Kaikkiin leikkauksiin pääsee yksityisen kautta.
Eli nopeampaa hoitoa, ja sitä myöten työkuntoa.

Itselle ollut hyvä, parit leikkaukset joutunut käymään. Julkisella olisi joutunut odottelemaan kuukausia mutta ykstyiselle viikon varoajalla :)
 
Mitenkäs, onko nämäkin verotettavia etuja? En nyt halua antaa verottajalle mitään ideoita, mutta kun pikkujuttuja puhelin ja sähköauton lataus (määräaikaisesti veroton 2021-2025) työpaikalla katsotaan verotettaviksi eduiksi.

Mulla on ollut nykyisessä ja edellisessä työpaikassa firman puolesta sairauskuluvakuutus, eikä kummastakaan ole tullut veroseuraamuksia itselle. Käsittääkseni firmat saa nämä laajuudesta riippuen mahdutettua täydentävän työterveyshuollon sisältöön eikä ole siten verotettavia etuja. Jos on joku superkattava kaikensisältävä vakuutus niin voi mennä verolliseksi, tavanomaisen sisältöisenä pääsääntöisesti veroton.

Sairauskuluvakuutuksesta saatavan edun veronalaisuuteen vaikuttaa vakuutusturvan kattavuus, eli se terveyden- ja sairaanhoito, joka vakuutusehtojen mukaan korvataan. Työnantajan kustantama pakollinen työterveyshuolto on verovapaa etu palkansaajalle. Samalla tavoin vakuutus on verovapaa etu, jos vakuutuksesta korvataan pakollisen työterveyshuollon tasoisen terveyden- ja sairaanhoidon tasoinen hoito. Käytännössä vakuutuksella kuitenkin useimmiten täydennetään pakollista työterveyshuoltoa. Tältä osin vakuutuksen perusteella korvattavan terveyden- ja sairaanhoidon tavanomaisuus ja kohtuullisuus ratkaisee sen, onko vakuutus verovapaa etu.

Yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa on verotuskäytännössä vakiintuneesti pidetty verovapaana etuna. Myös erikoislääkäritasoista työterveyshuoltoa on voitu pitää verovapaana, jos kyseessä on ollut työnantajan koko henkilökunnalle järjestämä tasoltaan tavanomainen ja kohtuullinen työterveyshuolto. Sairauskuluvakuutus voi olla vastaavin edellytyksin verovapaa etu.

Sairauskuluvakuutus voi olla verovapaa etu, kun sen perusteella voidaan korvata sairauden tai tapaturman hoidosta aiheutuneita kohtuullisia kustannuksia. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO:2011:27 perusteella korvattavia kustannuksia voivat olla muun muassa leikkauskustannukset ja sairaalan hoitopäivämaksut.


Mielenkiintoinen ketju muuten, omalla työpaikalla on muutamia täällä jo mainittuja kuten extra vuosilomaviikko, ja niiden päälle vielä muutamia ekstra ”arkipyhävapaita”.

Mitä nähdäkseni ei ollut mainittu on lisäeläkevakuutus. Meillä jos lähdet mukaan ryhmäeläkevakuutukseen niin firma mätsää omat talletukset, eli jos mulla menee palkasta 1% (en muista oikeaa prosenttia) sinne, niin firma laittaa perään toisen mokoman. Efektiivinen 100% tuotto sijoitetulle pääomalle siis.
 
Kaikkiin leikkauksiin pääsee yksityisen kautta.
Eli nopeampaa hoitoa, ja sitä myöten työkuntoa.

Itselle ollut hyvä, parit leikkaukset joutunut käymään. Julkisella olisi joutunut odottelemaan kuukausia mutta ykstyiselle viikon varoajalla :)
Tämä tulee jatkossa olemaan itselleni todella tärkeää, jos työnantajalla on kattava terveysvakuutus.

Terveisin julkisella kohta vuoden rampannut, kun työterveys ei lähetettä kummempaa voinut tehdä (ei edes kuvia ottaa tai mitään). Ja itse leikkausta varmaan odotellaan se toinen mokoma.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Juuri aloitin kirjoittaa eläkevakuutuksesta kun @kjns ehti ensin. Meillä työnantaja maksaa pienen osan bruttopalkan päälle ja se on nyt verotonta, sitten joskus kun alkaa nosta eläkettä menee tietysti vero. En ole viitsinyt laskea minkä verran parempi pitkällä ajalla kun menee kuitenkin enemmän kuluja kuin jos ostaisi samoja rahastoja nettopalkasta.

Terveysvakuutuksiin en onneksi ole tarvinnut tutustua, työkaverille sattui vapaa-ajan tapaturma ja ilmeisesti homma toimi.

Tämä tulee jatkossa olemaan itselleni todella tärkeää, jos työnantajalla on kattava terveysvakuutus.
Lisävakuutusten alkaessa täytyy vastata terveyskyselyyn, pitiköhän jopa hyväksyä että vakuutusyhtiö saa kysyä mahdollisten tapausten osuessa kohdalle kysyä terveydenhoidosta historiaa, joten pahimmillaan voinevat sulkea vanhoja vaivoja pois korvauksista.
 
Lisävakuutusten alkaessa täytyy vastata terveyskyselyyn, pitiköhän jopa hyväksyä että vakuutusyhtiö saa kysyä mahdollisten tapausten osuessa kohdalle kysyä terveydenhoidosta historiaa, joten pahimmillaan voinevat sulkea vanhoja vaivoja pois korvauksista.

Meillä vanhat vaivat kuuluivat settiin. Ei edes tehty terveyskyselyjä.
Urheilussa taisi olla rajoite, että vamma ei saisi tulla kilpaurheilussa.
Esim. mun sormessa ollut vamma oli synnynnäinen, kun alko vaivaamaan niin ei kauaa nenä tuhissut kun leikkauspöydällä makasin.
 
Mitä nämä pitää sisällään? Jonkin korvauksen (palkan?) jos katkaiset käden ja olet pitkään työkyvyttömänä?
Meille ainakin aika kattavasti kuuluu asioita työterveyteen ja on x-summa suunhoitoon, mutta erillistä terveysvakuutusta ei ole tai siitä ei makseta itse :hmm:
Työterveyteen kuuluu työstä aiheutuneet sairaudet ja niiden ennaltaehkäisy.
Monesti työnantaja myös ottaa mukaan yleislääkäritasoista sairaanhoitoa eli saat mennä yleislääkärille vaikka kuumetaudissa.
Osa työnantajista ottaa mukaan työterveyssopimukseen myös erikoislääkärikonsultaatiot, jolloin sairauksista voi nimetty työterveyslääkäri harkintansa mukaan konsultoida erikoislääkäreitä, jos uskoo näin saatavan parhaiten ylläpidettyä työntekijän työkykyä. Yleensä tämä ei kuitenkaan sisällä muita yleislääkäreiden konsultaatioita eli mikäli pitäisi vaikka akuutisti silmälääkäriä konsultoida jonkin akuuttioireen vuoksi, ei sitä voi työterveyssopimuksen mukaan tehdä.

Sairaskuluvakuutus/työnantajan ottama vapaa-ajan tapaturmavakuutus taas yleensä työterveyssopimuksissa kattaa kaikki yleislääkärin tekemät erikoislääkärikonsultaatiot. Voit siis vaikka mennä työterveyden päivystykseen nilkan muljauttamisen vuoksi yleislääkärille. Hän toteaa, että tämähän pitääkin varmaan tarkemmin tutkia heti, tekee lähetteen suoraan tapaturmapäivystäjälle. Siinä naapurihuoneessa ortopedi tutkii sen nilkan saman tien, kuvaa TT-kuvan nilkasta ja laittaa sen kipsiin vakuutuksen piikkiin. Osa sairaskuluvakuutuksista kattaa myös leikkaushoidon esim. 15000 euroon asti. Tällöin vakuuttamaton ihminen voisi joutua siitä työterveyden päivystävältä lääkäriltä ensin sairaalapäivystykseen jonottamaan 6-12 tunniksi ennen kuvia, sitten kotiin keppien kanssa odottamaan leikkausta useaksi päiväksi, että sopiva kolo sairaalassa operaatioon vapautuu. Vakuutettu taas pääsee suoraan ortopedille, tietokonekuvaan, kipsiin ja seuraavana arkipäivänä leikkaukseen vakuutuksen piikkiin. Vakuutukset myös monesti kattavat jälkikuntoutusta eli fysioterapiaa. Jossain liikenneonnettomuuksissa ja akuuttia sairaalahoitoa vaativissa sairauksissa näillä vakuutuksilla ei sitten olekaan mitään virkaa.
 
Hitosti etuja ja s-bonuksia ja mitä kaikkea.. Mitään ehdi koskaan edes tajuta kun onnellisuus kulkee mukana "eduista" huolimatta.
 
Verottomia
- Koti toimisto
- Ylimääräinen läppäri kotiin "etätöitä" varten. Tablettikin menee tähän.
- Aamupalaa, kahvia ja muuta snaksiä töihin. Varottava kuitenkin, ettei mene lounaaksi.
- Kesämökki työntekijöiden käyttöön
- IT alalla sitten luovasti extra kännyköitä ja peli konsoleita kehitystyöhön koti toimistolle
- Messu reissut ulkomaille missä ei ole oikein mitään tavoitteita kuin nähdä maailmaa
- Jos niitä reissuja on niin niiden avulla saa myös passin uusittua aika-ajoin firman piikkiin
- Ryyppyreissuja noin yleensä
- Lehtiin lukuoikeuksia
- Kopiokone ja tulostin
- Alan kirjallisuus

Varmaan jotain veroja
- Firmalla autoja ja peräkärryjä, joilla autottomat työntekijät voivat tehdä reissuja
- lounas-, Liikunta- ja kulttuurisetelit
 
Mihin te käytätte liikunta- ja kulttuurisetelit? Tarttis ideoita kun saldoa nyt melkein 600e. Leffassa ei tule käytyä. Salilla ei tule käytyä kun ajansäästön nimissä nykyään perusjuttuja voin tehdä autotallissakin. Uimassa vois käydä, mutta ei siihen kovin kummoista summaa ehdi tuhlata.
 
Festarilippuihin / keikkoihin. Ja saa myös Tiketin lahjakortteja, joilla voi halutessaan ostaa näitä myös muille (jos on valmis tekemään tässä hieman verottajan ohjeita vastaan).
 
Mihin te käytätte liikunta- ja kulttuurisetelit? Tarttis ideoita kun saldoa nyt melkein 600e. Leffassa ei tule käytyä. Salilla ei tule käytyä kun ajansäästön nimissä nykyään perusjuttuja voin tehdä autotallissakin. Uimassa vois käydä, mutta ei siihen kovin kummoista summaa ehdi tuhlata.
Selaa nyt vaikka palveluntarjoajan sivulta mihin nuo käy, niin luulisi löytyvän ideoita. Konsertit, muut kulttuuritapahtumat, laskettelu tai vaikka karting ovat sellaisia, joihin saa kyllä kulumaan isojakin summia helposti. Ainakin epassia voi käyttää myös erilaisiin hyvinvointipalveluihin, joten sen avulla voi käydä vaikka hieronnassakin.
 
Mihin te käytätte liikunta- ja kulttuurisetelit? Tarttis ideoita kun saldoa nyt melkein 600e. Leffassa ei tule käytyä. Salilla ei tule käytyä kun ajansäästön nimissä nykyään perusjuttuja voin tehdä autotallissakin. Uimassa vois käydä, mutta ei siihen kovin kummoista summaa ehdi tuhlata.
Jos työpaikka on sallinut käyttää noita hierontaan niin se on ainakin ihan mukava käyttötapa. Ja tosiaan kun saldo alkaa vanhentua niin ostaa jotain lahjakortteja niin saa venytettyä käyttöaikaa.
 
Kiitti ideoista! Hieronta ei kait ole sallittua enkä keikoilla tai tapahtumissa käy, mutta kartingiinhan tuon saa nopeasti kulumaan!
 
Mikäli sattuu olemaan sellainen hierontapaikka joka tarjoaa myös liikuntapalveluita, niin teknisesti voi olla mahdollista maksaa niille kuitenkin virikerahalla. Eihän sitä aina voi tietää ettei saa, jos kuitenkin pystyy… :rolleyes:
 
Mihin te käytätte liikunta- ja kulttuurisetelit? Tarttis ideoita kun saldoa nyt melkein 600e. Leffassa ei tule käytyä. Salilla ei tule käytyä kun ajansäästön nimissä nykyään perusjuttuja voin tehdä autotallissakin. Uimassa vois käydä, mutta ei siihen kovin kummoista summaa ehdi tuhlata.
Keilaamiseen olen omat liikuntasetelit käyttänyt, kun niitä oli tarjolla.
 
Keilaamiseen olen omat liikuntasetelit käyttänyt, kun niitä oli tarjolla.
Keilailuun on tullut itsekin käytettyä kun saldot alkaa vanhentua. Yhtenä vuonna kävin heittämässä joulukuun kaksi ekaa viikkoa joka työpäivän jälkeen parin tunnin sessiot. Alkoi muuten sujua tokalla viikolla ihan eri malliin :lol:

Biljardisali on toinen kannatettava paikka, jos pelaaminen maistuu ja halukas kaveri löytyy. Nuo ei kuitenkaan ihan mitään rahasampoja ole omistajilleen.
 
Meillä on aika kattavat:

Netti kotiin ja tarvikkeet kotitoimistoa varten
Hierontaetu
Työmatkaetu
Kulttuurietu
Lounasetu
Hammashoitoon rahaa vuosittain
Etätyömatkoja

Sitten työterveys on aika laaja, sisältää fysioterapiaa ja vanhat vaivat hoidetaan ym.
 
Festarilippuihin / keikkoihin. Ja saa myös Tiketin lahjakortteja, joilla voi halutessaan ostaa näitä myös muille (jos on valmis tekemään tässä hieman verottajan ohjeita vastaan).
Eiks noissa melkein aina ole että niillä ei voi lahjakortteja ostaa? Suoria lippuja kyllä, mutta ei lahjakortteja.
 
Eiks noissa melkein aina ole että niillä ei voi lahjakortteja ostaa? Suoria lippuja kyllä, mutta ei lahjakortteja.
Kyllä Tiketin verkkokaupassa ainakin pystyi vielä vuosi sitten maksamaan kulttuuriedulla lahjakortin. Itse täytyi juuri tuollainen meinaan hommata kun oli menossa vanhaksi etua enkä silloin keksinyt mihin olisi käyttänyt.
 
Smartumillakin on pystynyt lahjakortteja ostamaan. Riippuuko tuo jotenkin mikä etusysteemi on käytössä vai voiko työnantaja tuota jotenkin määritellä?
 
Jos työpaikka on sallinut käyttää noita hierontaan niin se on ainakin ihan mukava käyttötapa. Ja tosiaan kun saldo alkaa vanhentua niin ostaa jotain lahjakortteja niin saa venytettyä käyttöaikaa.

Joissain työpaikoissa hierontaa varten pitää valita erikseen toinenlainen kortti. Toinen kortti käy hierontaan ja toinen käy kulttuuriin/urheiluun. Kolmas kortti on sitten passeli julkiseen liikenteeseen.
 
Monesti näistä eduista ei neuvotella, vaan ne tulevat tai eivät tule. Tuskin mikään firma alkaa virittelemään lounareita tai polkupyörää yhdelle työntekijälle, jos sille ei ole käytäntöä. Työpaikkaa vaihtaessa palkan neuvottelemisen lisäksi kannattaa yrittää saada palkallista lomaa heti seuraavalle kesälle. Muutenhan ensimmäinen kesäloma on palkaton tai vajaa. Joustavan työajan koen itse isoksi eduksi, mutta rahallisista eduista erilaiset bonukset on yleensä isoin extra palkan päälle. Kannattaa kysyä mikä on keskimääräinen bonus% vuosipalkasta, sen sijaan että tyytyy vastaukseen "voit saada jopa xxxx vuodessa".
 
Joissain työpaikoissa hierontaa varten pitää valita erikseen toinenlainen kortti. Toinen kortti käy hierontaan ja toinen käy kulttuuriin/urheiluun. Kolmas kortti on sitten passeli julkiseen liikenteeseen.
Juu, joillakin etujen tarjoajilla nuo ovat eri korteilla tai eri sovelluksissa. Meillä on Smartum käytössä ja siinä on yhdessä ja samassa äpissä kulttuuri, urheilu, hieronta ja lounasedut eikä tarvitse erillisiä muovikortteja lisää lompakkoon. Heh, muistan kyllä vielä ajan kun oli esim paperisia lounasseteleitä :D
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Juu, joillakin etujen tarjoajilla nuo ovat eri korteilla tai eri sovelluksissa. Meillä on Smartum käytössä ja siinä on yhdessä ja samassa äpissä kulttuuri, urheilu, hieronta ja lounasedut eikä tarvitse erillisiä muovikortteja lisää lompakkoon. Heh, muistan kyllä vielä ajan kun oli esim paperisia lounasseteleitä :D

Meilläkin on tuo Smartum. Toki nykyaikaisesti tuo Smartum toimii vain ja ainoastaan puhelinsovelluksen kautta. Toki sekin tuo vähän hankaluuksia, jos ei itse halua olla käyttämässä tuota älyluuria
 
Meilläkin on tuo Smartum. Toki nykyaikaisesti tuo Smartum toimii vain ja ainoastaan puhelinsovelluksen kautta. Toki sekin tuo vähän hankaluuksia, jos ei itse halua olla käyttämässä tuota älyluuria
Juu, eikä se sovellus ole välttämättä ihan selkeimmästä päästä ensimmäistä kertaa käyttävälle, itsekin sai aluksi hetken ihmetellä sen toimintaa. Onhan siinä kaikkea kummallisuuksia käyttöliittymässä mutta kun on tottunut niin kyllä sen käyttö jo sujuu.

Saisi vaan käynnistyä nopeammin, joskus keräilee itseään kasaan jopa minuutin-pari ennenkuin suostuu aukeamaan mutta sen kun tietää niin rupeaa avaamaan sovellusta jo matkalla lounaspaikkaan.

Toinen ärsyttävä ominaisuus tuossa äpissä on se, että ainakin itselläni lähes joka sovelluspäivityksen jälkeen joutuu tunnistautumaan uudestaan esim mobiilivarmenteella eli ei muista käyttäjää päivityksen jälkeen. Tuokin tuntuu ilmeisesti olevan jotenkin puhelinkohtaista, jotkut työkaverit kiroilee tuota joka kerta, jotkut ei juuri koskaan.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Missähän tämmöinen on tullut vastaan? Olen maksanut epassilla varmaan 50 kertaa koko seurueen keilailun ympäri pääkaupunkiseutua. Kertaakaan kukaan ei ole tämmöisiä sääntöjä esittänyt. Yleensä yrittäjille kelpaa raha.

Viime kerrasta on varmaan kolmisen vuotta aikaa mutta silloin aika usein laskettelukeskuksissa ei voinut ostaa muiden lippuja omalla ePassilla. Siihen niitä siinä vaiheessa tuli lähinnä käytettyä.

Edenredillä vastaavaa ongelmaa ei ole, kun siitä ei mainitse kassalla, joten en tiedä että noudattavatko edelleen suositusta.
 
Viimeksi muokattu:
ePassia ja Edenrediä käyttäneenä voin todeta, että Edenred on huomattavasti parempi noista kahdesta.

Edenred
+
Lounasedun työnantajan osuus lasketaan kuukausitasolla, jolloin pienemmistäkin ostoksista joutuu itse maksamaan vain 75% (työnantaja maksaa aina 25%)
+Tarjoaa fyysisen kortin, jonka saa myös lisättyä Google Pay yms. kautta älykelloon
+Tuettu useammassa paikassa
-Lounasetu pitää kuukausittain ennakkoladata kortille, eli pitää muistaa laittaa latauspyyntöä tai peruuttaa se jos tilillä on liikaa saldoa

ePassi
+Veloitetaan palkasta käytön mukaan, eli ei tarvitse pyytää saldon latausta tilille
-Lounasedun työnantajan osuus lasketaan tapahtumakohtaisesti, jolloin pienemmistä ostoksista joutuu itse maksamaan yli 75%
 
ePassia ja Edenrediä käyttäneenä voin todeta, että Edenred on huomattavasti parempi noista kahdesta.

Edenred
+
Lounasedun työnantajan osuus lasketaan kuukausitasolla, jolloin pienemmistäkin ostoksista joutuu itse maksamaan vain 75% (työnantaja maksaa aina 25%)
+Tarjoaa fyysisen kortin, jonka saa myös lisättyä Google Pay yms. kautta älykelloon
+Tuettu useammassa paikassa
-Lounasetu pitää kuukausittain ennakkoladata kortille, eli pitää muistaa laittaa latauspyyntöä tai peruuttaa se jos tilillä on liikaa saldoa

ePassi
+Veloitetaan palkasta käytön mukaan, eli ei tarvitse pyytää saldon latausta tilille
-Lounasedun työnantajan osuus lasketaan tapahtumakohtaisesti, jolloin pienemmistä ostoksista joutuu itse maksamaan yli 75%


Meillä ainakin Edenred käytössä ja toimii nykyään näin, joskus pari vuotta sitten joutui noita latauspyyntöjä tekemään vielä muistaakseni:
"+Veloitetaan palkasta käytön mukaan, eli ei tarvitse pyytää saldon latausta tilille"
 
ePassi
+Veloitetaan palkasta käytön mukaan, eli ei tarvitse pyytää saldon latausta tilille
Tämä riippuu siitä mitä Epassi ja työnantaja ovat sopineet. Meillä taas täytyy ladata OmaRahaa koska palkasta vähentäminen lisäisi palkanlaskennan työtä. Jotenkin olisin olettanut että 2020-luvulla ATK olisi niin kehittynyttä että Epassin ATK pystyisi laatimaan raportin josta työnantajan ATK osaisi kohdistaa kulut kullekin työntekijälle ilman että palkanlaskijan tarvitsee tehdä ylimääräistä mutta ilmeisesti ei.

Ongelma ainakin itselle etten käyttäisi vakiohintaisiin ostoihin jolloin on vaikea ennakoida paljonko ladata rahaa ettei sitä jää turhaan roikkumaan sinne. Minimilataus on siis paljon suurempi kuin kertaostos olisi. Epassi myös veloittaa reilusti jos haluaa nostaa tilin tyhjäksi.
 
Muita itse itsensä kanssa näistä "vakio"eduista neuvottelevia?

Mihin olette päätyneet ePassi/Edenred/Smartum/jne. joukosta, ja miksi?

Vertailin itse noita paperilla reilu vuosi sitten, ja lopulta päädyin Smartumiin. Jos vertaili pelkkiä listahintoja, taisi Smartum olla yksi kalleimpia, mutta sitten jonkun heidän chatin tms. kautta sainkin tiedon että latausmaksuja ei veloiteta jos ensin lataa yrityksen tilille saldoa ja sitä siirtää sieltä työntekijän saldoksi. Lisäksi Smartum oli (ja on) yksi niistä joiden kautta saa myös hierontaedun käyttöön suoraan, joillain se ei ainakaan aiemmin onnistunut. Onko muilla vastaavia temppuja tiedossa muiden palveluntarjoajien suhteen?
 
Muita itse itsensä kanssa näistä "vakio"eduista neuvottelevia?

Mihin olette päätyneet ePassi/Edenred/Smartum/jne. joukosta, ja miksi?

Vertailin itse noita paperilla reilu vuosi sitten, ja lopulta päädyin Smartumiin. Jos vertaili pelkkiä listahintoja, taisi Smartum olla yksi kalleimpia, mutta sitten jonkun heidän chatin tms. kautta sainkin tiedon että latausmaksuja ei veloiteta jos ensin lataa yrityksen tilille saldoa ja sitä siirtää sieltä työntekijän saldoksi. Lisäksi Smartum oli (ja on) yksi niistä joiden kautta saa myös hierontaedun käyttöön suoraan, joillain se ei ainakaan aiemmin onnistunut. Onko muilla vastaavia temppuja tiedossa muiden palveluntarjoajien suhteen?

Mä päädyin Edenrediin ostotapahtuman yksinkertaisuuden ja läpinäkyvyyden takia. Vaikka nuo latausmaksut olivatkin kalliimpia niin käyttömukavuus voitti.
 
Meillä Smartum, polkupyöräetu ja sähköauton tai pyörän lataus työpaikalla.
 
Työt tarjoaa itselle seuraavat edut
  • Epassi ~200e/v, ei omavastuuta
  • Autoetu (käyttöetu). Käyttövoima itse ja firmalta kaikki muu auton käyttöön liittyvä, myös pesut ja nesteet
  • Luottokortti. Kaikki matkustamisen aikana tulleet kulut kortilla. Majoitukset, ruuat, kahvipaussit ja jopa pari alkoholi annosta esim illallisen aikana. Ei kuitenkaan mitään kolmen ruokalajin settiä eli järki päässä käytössä. Päivärahoja ei tosin makseta.
 
Meillä oli vuosia Smartumin setelit käytössä. Vuosi sitten siirryttiin epassiin ja tänä vuonna Smartumin sovellukseen. Meillä on omavastuu 60% ja siinä Smartum voittaa ePassin kun voi itse siirtää osissa omavastuu osuuden. Epassiin piti muistaakseni siirtää koko summa, ennenku edut tuli voimaan. Muuten tuntuvat molemmat ihan ok helpoilta sovelluksilta. Käyttökohteina meillä on liikunta/kulttuuri/hieronta.
 
Firman myynnin myötä fuusio edessä uuteen paikkaan ja uusien sopimuksien allekirjoitukset. Etupolitiikka muuttumassa tietysti samalla isomman ostaneen firman mukaiseen ja nyt keskustellaan miten he kompensoivat näiden heikentymisen nykyisestä. Näkemyksiä / kokemuksia miten tällaisissa on toimittu tai on järkevää toimia? Itse olen myös ymmärryksessä, että kenenkään ei ole mikään pakko allekirjoittaa uutta sopimusta ja tällöin vanhat ehdot pysyisivät ns ennallaan. En vain tiedä miten tämä käytännössä sitten menisi kun mm etujen palveluntarjoaja vaihtuu edenredistä epassiin.

Isoimmat erot tällä hetkellä nykyisin palkan päälle tarjottu lounasetu ja täysi 400e virike-etua; jatkossa lounas vähennättäisiin palkasta ja virike-etu vähenisi 150e vuodessa. Itse laskin että arvioituna 50% marginaaliveroprosentilla täytyisi bruttopalkkaa korottaa noin 380 e, että kuukaudessa olisi yhtä paljon rahaa tilillä tai etua käytettävissä. Uuden firman ensimmäinen ehdotus korvauksesta oli noin 190e korotus bruttopalkkaan kaikille, mikä ei luonnollisesti innostunutta vastaanottoa saanut.
 
Itse olen myös ymmärryksessä, että kenenkään ei ole mikään pakko allekirjoittaa uutta sopimusta ja tällöin vanhat ehdot pysyisivät ns ennallaan.

Käsittääkseni jos et allekirjoita, ja et hyväksy, niin seuraa irtisanominen normi irtisamisajan jälkeen.
Itse vähän vastaavassa tilanteessa en HYVÄKSYNYT sopparia (eli syitä miksi se tehtiin, mutta lain puitteissa se meni kuitenkin), mutta kuitenkin allekirjoitin. Tässä tapauksessa uusi soppari astui voimaan normi irtisanomisajan jälkeen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 272
Viestejä
4 488 673
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom