Kaiser Soze
Johtaja
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 961
Laitetaan uusi ketju kun en löytänyt paikkaa mihin tämän artikkelin olisi laittanut.
Keskiluokka katoaa myös Suomesta
12.12.2016 19:00
TyöelämäDigitalousTutkimus
Keskipalkkaiset työt vähenevät
Koulutus auttaa keskituloista löytämään uuden työpaikan, kun teknologian murros ja globalisaatio vie vanhan.
Työmarkkinat polarisoituvat
Keskipalkkaisten töiden osuus työmarkkinoilla pienenee.
Korkeapalkkaisten töiden osuus kasvaa suhteessa muihin ammattiryhmiin.
Muista maista poiketen Suomessa myös matalapalkkaisia töitä on entistä vähemmän.
Tuloerot kasvoivat 1990-luvun lopulla, mutta eivät enää 2000-luvulla.
Keskipalkkaisia työpaikkoja katoaa nyt kaikista länsimaista. Se johtuu teknologian kehityksestä ja ulkoistuksista, jotka mahdollistavat etenkin rutiininomaisten toimisto- ja teollisuustyöpaikkojen siirtämisen halvempien työvoimakustannusten maihin.
Samaan aikaan korkea- ja matalapalkkaisten ammattien osuus kaikista työtehtävistä on kasvanut. Tosin Suomi muodostaa tässä poikkeuksen. Suomessa myös matalapalkkaiset työt ovat vähentyneet vuosina 1993–2010.
Suomen Pankin ekonomistit Meri Obstbaum ja Juuso Vanhala käsittelevät työmarkkinoiden polarisaatiota viime viikolla julkaistussa muistiossaan.
Globalisaation ja digitalisaation lisäksi Suomessa työmarkkinoita myllää kotoperäinen rakennemuutos. Metsäteollisuuden sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ongelmat liittyvät osin kansainvälisiin trendeihin, mutta hintakilpailukyvyn rapautuminen, Venäjän-kaupan romahtaminen ja väestön ikääntyminen koettelevat erityisesti Suomea.
Muista maista poiketen Suomessa ilmiöön ei liity palkkapolarisaatiota. Esimerkiksi Yhdysvalloissa palkat ovat nousseet palkkajakauman ylä- ja alapäässä, mutta laskeneet keskiosassa. Suomessa reaalipalkkojen prosentuaalinen nousu on ollut sitä nopeampaa, mitä korkeampi on ollut palkan lähtötaso.
Kansainvälisten tilastojen mukaan Suomi on yhä yksi tasaisimman tulonjaon maista maailmassa. Tuloerot kasvoivat 1990-luvun lopun Nokia-huumassa, mutta 2000-luvulla tuloerot ovat pysyneet kutakuinkin paikoillaan.
Suomen Pankin tutkijat ovat pohtineet, miten työmarkkinoiden väistämättömiin rakennemuutoksiin pitäisi vastata. Tärkeää olisi huolehtia siitä, että keskipalkkaisten töiden loppuessa työntekijät pääsisivät mahdollisimman jouhevasti siirtymään uusiin tehtäviin.
Tutkijoiden mukaan kognitiiviset taidot luovat edellytyksiä sille, että työntekijä voi siirtyä häviävästä työpaikasta korkeampipalkkaisiin tehtäviin. Koulutus ja kouluttautuminen siis auttavat sopeutumista.
Työvoiman liikkuvuutta voidaan helpottaa myös asuntopolitiikalla ja luopumalla esimerkiksi liian tiukoista tutkinto- tai kielitaitovaatimuksista ja lupakäytännöistä.
Työllisyyden nimissä myös matalan tuottavuuden töistä kannattaa pitää kiinni. Ne tarjoavat väylän työelämään esimerkiksi pitkään työttömänä olleille ja kouluttamattomille, erityisesti nuorille.
Matalan tuottavuuden työpaikkojen säilymisen kannalta olisi tärkeää saada enemmän joustoa pakkoihin, niin että palkkaus vastaisi työntekijän tuottavuutta. Polarisaatiokehitys lisää matalapalkkaisten tehtävien, kuten monien palvelujen kysyntää. Työpaikkoja näille aloille syntyy vain, jos tehtäviä ei hinnoitella ulos markkinoilta.
Mielenkiintoinen kysymys on, jatkuuko työmarkkinoiden polarisoituminen myös tulevaisuudessa? Historiassa on ollut vastaavia vaiheita, jotka ovat jääneet tilapäisiksi.
Yhdysvalloissa on esitetty teorioita, joiden mukaan tietokonevallankumouksen kypsyessä myös korkeasti koulutetun tietotyön osuus alkaa laskea ja työntekijöille syntyy paine siirtyä alempiin ammattiryhmiin. Tähän suuntaan vaikuttaa myös tekoäly, joka korvaa yhä korkeammin koulutettujen työpanosta.
Keskiluokka katoaa myös Suomesta
12.12.2016 19:00
TyöelämäDigitalousTutkimus
Keskipalkkaiset työt vähenevät
Koulutus auttaa keskituloista löytämään uuden työpaikan, kun teknologian murros ja globalisaatio vie vanhan.
Työmarkkinat polarisoituvat
Keskipalkkaisten töiden osuus työmarkkinoilla pienenee.
Korkeapalkkaisten töiden osuus kasvaa suhteessa muihin ammattiryhmiin.
Muista maista poiketen Suomessa myös matalapalkkaisia töitä on entistä vähemmän.
Tuloerot kasvoivat 1990-luvun lopulla, mutta eivät enää 2000-luvulla.
Keskipalkkaisia työpaikkoja katoaa nyt kaikista länsimaista. Se johtuu teknologian kehityksestä ja ulkoistuksista, jotka mahdollistavat etenkin rutiininomaisten toimisto- ja teollisuustyöpaikkojen siirtämisen halvempien työvoimakustannusten maihin.
Samaan aikaan korkea- ja matalapalkkaisten ammattien osuus kaikista työtehtävistä on kasvanut. Tosin Suomi muodostaa tässä poikkeuksen. Suomessa myös matalapalkkaiset työt ovat vähentyneet vuosina 1993–2010.
Suomen Pankin ekonomistit Meri Obstbaum ja Juuso Vanhala käsittelevät työmarkkinoiden polarisaatiota viime viikolla julkaistussa muistiossaan.
Globalisaation ja digitalisaation lisäksi Suomessa työmarkkinoita myllää kotoperäinen rakennemuutos. Metsäteollisuuden sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ongelmat liittyvät osin kansainvälisiin trendeihin, mutta hintakilpailukyvyn rapautuminen, Venäjän-kaupan romahtaminen ja väestön ikääntyminen koettelevat erityisesti Suomea.
Muista maista poiketen Suomessa ilmiöön ei liity palkkapolarisaatiota. Esimerkiksi Yhdysvalloissa palkat ovat nousseet palkkajakauman ylä- ja alapäässä, mutta laskeneet keskiosassa. Suomessa reaalipalkkojen prosentuaalinen nousu on ollut sitä nopeampaa, mitä korkeampi on ollut palkan lähtötaso.
Kansainvälisten tilastojen mukaan Suomi on yhä yksi tasaisimman tulonjaon maista maailmassa. Tuloerot kasvoivat 1990-luvun lopun Nokia-huumassa, mutta 2000-luvulla tuloerot ovat pysyneet kutakuinkin paikoillaan.
Suomen Pankin tutkijat ovat pohtineet, miten työmarkkinoiden väistämättömiin rakennemuutoksiin pitäisi vastata. Tärkeää olisi huolehtia siitä, että keskipalkkaisten töiden loppuessa työntekijät pääsisivät mahdollisimman jouhevasti siirtymään uusiin tehtäviin.
Tutkijoiden mukaan kognitiiviset taidot luovat edellytyksiä sille, että työntekijä voi siirtyä häviävästä työpaikasta korkeampipalkkaisiin tehtäviin. Koulutus ja kouluttautuminen siis auttavat sopeutumista.
Työvoiman liikkuvuutta voidaan helpottaa myös asuntopolitiikalla ja luopumalla esimerkiksi liian tiukoista tutkinto- tai kielitaitovaatimuksista ja lupakäytännöistä.
Työllisyyden nimissä myös matalan tuottavuuden töistä kannattaa pitää kiinni. Ne tarjoavat väylän työelämään esimerkiksi pitkään työttömänä olleille ja kouluttamattomille, erityisesti nuorille.
Matalan tuottavuuden työpaikkojen säilymisen kannalta olisi tärkeää saada enemmän joustoa pakkoihin, niin että palkkaus vastaisi työntekijän tuottavuutta. Polarisaatiokehitys lisää matalapalkkaisten tehtävien, kuten monien palvelujen kysyntää. Työpaikkoja näille aloille syntyy vain, jos tehtäviä ei hinnoitella ulos markkinoilta.
Mielenkiintoinen kysymys on, jatkuuko työmarkkinoiden polarisoituminen myös tulevaisuudessa? Historiassa on ollut vastaavia vaiheita, jotka ovat jääneet tilapäisiksi.
Yhdysvalloissa on esitetty teorioita, joiden mukaan tietokonevallankumouksen kypsyessä myös korkeasti koulutetun tietotyön osuus alkaa laskea ja työntekijöille syntyy paine siirtyä alempiin ammattiryhmiin. Tähän suuntaan vaikuttaa myös tekoäly, joka korvaa yhä korkeammin koulutettujen työpanosta.
Eli ministeriöt, tutkimusta tekevät instanssit ja media ovat kaikki salaliitossa piilottaakseen suomalaisten todellisen tulotason?
