Miten poikien paino liittyy kivien siirtämiseen tai niiden kampeamiseen toisen kiven päälle?
Kivi vierii yksin keveiten, kun sitä nostaa tai kampeaa (painamalla/nostamalla) takapuolelta. Etupuolen esteet pitää silottaa etukäteen. Mikään noista kolmesta tavasta ei vaadi painoa, ja voimaakin vain ensimmäinen. Kiven etupuolella ei ole tarkoitus roikkua massallaan, eikä vivun painaminen vaadi paljon painoa vipusuhteen moninkertaistaessa voiman. Toki jos poikia on useampi, niin parikin voi vetää kiven etupuolelta. Siinä massasta olisi etua, mutta noin pienten kivien kanssa ei mitään merkitystä, koska siirtyvät takapuoleltakin nostaen/kammeten 1-2 pojan voimin.
Itse painoin 12-vuotiaana vain 34-35 kg ja pituutta 144 cm. Murrosikä ei ollut alkanut, mutta jaksoin helposti nostaa halausotteella kaverini, joka oli ala-asteen suurin oppilas (180 cm/80 kg). Samana vuonna jouduin muuton myötä mylläämään pihaa. Kaivoin maasta ylös suurempiakin kiviä isän kanssa. Isä neuvoi ja minä tein (rautalapio, kanki, laudanpätkiä, pienempiä kiviä). Viimeinen kellautus maanpinnalle tapahtui yhdessä. Sen jälkeen liikuttelin yksin kiviä pinnalla paikasta toiseen.
Takaa hanskoilla maanrajasta nostamalla sain 2-3x itseni painoisia kiviä vierähtämään puoli kierrosta eteenpäin. Kiveä nostetaan matalasta asennosta, joten 80-kiloisen kaverin nostaminen ei tarkoittanut, että jaksaisi vierittää litteää 160 kg kiveä. Myös raahaus onnistui muutama cm kerrallaan, kun vuorotellen kiersi kiveä ensin vasemmalta myötäpäivään ja sitten oikealta vastapäivään jne. Kolmas tapa oli iskeä rautakangella kiven alle ja nostaa kankea, jonka jälkeen jalalla potkaisee pienempiä kiviä kohotetun takareunan alle. Sitten isketään kangella uusi isku kiven alle hieman edellistä pidemmälle ja toistetaan kunnes kivi kellahtaa eteenpäin.
Majapoikien kivet näyttävät sellaisilta, että olisin 35-kiloisena 12-vuotiaana kyennyt kasaamaan muurin yksinkin viimeistään käyttämällä kuvassa näkyviä rankoja ja pienempiä kiviä. Kaksistaan tai kolmistaan onnistuisi aika moneltakin yhteistyökykyiseltä ja riittävän fiksulta ala-koululaiselta. En tehnyt noin hienoja majoja metsiin, vaan maastopyöräilin.