Liian hankalia risteyksiä on olemassa. Kotikulmilta Espoosta tulee heti neljä mieleen, joissa on joko pakko ajaa kurkkimaan suojatielle tai sitten tuikata sokkona ajoradalle testaamaan bussien jarruja. Näkemäesteet ovat vähintään takapihan aitoja, mutta pahimmillaan 2,5 m korkeaa tiiliseinää, josta harva näkee yli.
Kaverin Alaportin autotallilta kolmion takaa Ruomelantielle vasemmalle kääntyminen on mahdotonta tehdä turvallisesti edes 3,55 m pitkällä Miillä ajamatta tähystämään suojatien päälle pitkälti toista metriä. Ei voi jäädä odottelemaan suojatien jälkeenkään, sillä vasemmalta tulevat bussit joutuisivat pysähtymään.
Jos 4,5-5 m perheauton ajaa 1,5-2 m suojatien päälle, niin näkyvyys oikealle on vain 15 m vaikka ottaisi huomioon, että vasemmalle kääntyessä pääsee pari metriä "karkuun". Jos oikealta tiiliseinän nurkan takaa tulee sähköbussi rajoituksen mukaan 40 km/h, se on vasemmalle kääntyjän kanssa törmäyskurssille 15 m / (40 km/h / 3,6) = 1,35 sekunnin kuluttua. Tuo 15 m on siis aivan liian lyhyt näkyvyys, joten perheautolla valitettavasti pitää blokata lähes koko suojatien leveys. Suojatielle ei tietenkään ajeta vielä siinä vaiheessa, jos jalankulkijoita tai ajoneuvoliikennettä on tulossa. Sen jälkeen on pakko ajaa suojatien päälle katsomaan. Jos tiiliseinän takaa sattuu ilmestymään vähän pidempi letka, niin sitten ei auta kuin ottaa vastaan mahdollisten omanapakulkijoiden koputtelut sivuikkunaan. Joskus pitää vain kestää huonon liikennesuunnittelun tuomat harmit.
Itseä vanhana pyöräilijänä (kisakuski 1995-1998) ärsyttävät nykyään(kin) ne autoilijat, jotka hyvänkin näkyvyyden paikoissa pysähtyvät blokkaamaan fillariliikennettä. En kuitenkaan jää koputtelemaan tai ohjeistamaan käsimerkeillä, vaan koukkaan sopivalta puolelta ja sopivalla nopeudella ohi. Välillä alla on sähköfillari, joten nopeuden uudelleen kerääminen ei silloin niin kovasti harmita.
Järkevä autoilija on ajanut siihen heikon näkyvyyden suojatielle vasta siinä vaiheessa, kun risteävät kävelijät ja ajoneuvot ovat jo menneet. Autoilijan suojatielle pysähtymisen jälkeen paikalle mahdollisesti tulleet jalankulkijat ovat siten tulleet paikalle autoilijaa myöhemmin. He ovat takuulla nähneet paikallaan suojatien päällä olevan auton, joten ehtivät hyvin jarruttaa jalkansa ja joko kiertää auton tai odottaa sekunteja, että suojatie vapautuu.
Tuon jalankulkijan vaivan (jarrutus ja kierto/odotus) vaihtoehto olisi erittäin paljon liikennettä haittaava/vaarantava kaverin tallilta tullessa. Silloin jäätäisiin ennen suojatietä odottamaan, että risteys on vapaa. Sitten vaan suojatielle pysähtymättä ajettaisiin risteävälle ajoradalle muiden jarruja testaamaan. Kun pysähdyttiin jo ennen suojatietä, niin näkyvyys oikealle on alle 10 m. Bussiliikennettäkin on aika paljon.
Jos ei halua häiritä niitä järkevää autoilijaa myöhemmin suojatielle saapuvia yksittäisiä koputtelijoita, niin voi hyvällä todennäköisyydellä aiheuttaa äkkijarrutuksen jopa kymmenille auto- ja bussimatkustajille. Pahimmillaan seuraus on sellainen kolari, jossa kukaan ei juuri ehdi jarruttamaan tuon koputusallergisen autoilijan pölähtäessä risteävälle tielle aivan sokkona tiiliseinän takaa.
Mut joo, suurimmassa osassa risteyksiä ei ole pakottavaa tarvetta työntyä autollaan suojatielle. Sellaisten änkeäjien olisi syytä parantaa toimintaansa, eikä kipeyttää kävelijöiden kylmiä rystysiä tai kirskuttaa fillareiden jarruja.
Kuvissa näkyy tuo Mapsin punainen mittaa etäisyys -pompula tuossa tiiliseinän kulmalla. Siihen asti näkee, jos on ajanut auton konepellin verran suojatien päälle. Se on liian vähän.
Tutki paikkaa immersiivisemmin Google Mapsissa.
maps.app.goo.gl