Traktorit yksityiskäytössä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja taski
  • Aloitettu Aloitettu
Kopiton on sitten tappo peli. Moni ei oo tullut kertomaan miten onnistui kopittoman traktorin kaataamaan.
Jotta nyt ei liioiteltaisi, niin eloonjääneitä on kyllä enemmän kuin kaadossa kuolleita. Tosin niinhän on kuulemma pahimpia Volkkarin pikkumoottoreitakin enemmän niitä, jotka eivät ole hajonneet. Avotraktorit ovat ihan järkyttävän vaarallisia. Kertoohan tästä jotain pelkästään sekin, että asiaan puututtiin jo 1970-luvulla kalliilla pakollisella varustelulla.
 
Tuskin ongelma omien nurkkien aurauksessa, mutta...

Kyllähän noita on. "Annas ku mä vähä tosta..." Maanviljelijöille ja vanhoille kääville "Näin on tehty 40v eikä koskaan..." yleensä tullu ne tappiot. Nivelakseleissa, klapikoneissa ja sirkkeleis on suojukset syystä, vaikka ne hieman hankaloittaakin käyttöä.
Tuo ulosottoakselin suojien poisto on kyllä aivan käsittämättömän typerää ja yleistä. Ei se 40hp traktorikaan paljoa kysele että joko mennään, kun siihen hihastansa kiinni jää.

Yksi isäntä kuoli, kun oli keulakammella käynnistettävä traktori ja olikin vaihde silmässä kun pyöräytti käyntiin. Puski joen törmältä isännän jäihin ja veden alle.
 
Toki se avomalli on vaarallinen mönkijän tapaan. Mukavuus siinä kyllä enemmän kärsii, kun istuu kelkkahaalareissa perse jäätyneenä penkkiin :D

Kyllä moni on saanut telottua itsensä hengiltä myös mönkijän kaatamalla, tosin kooltaan pienempi 500 kg mönkijä ei välttämättä kaatuessaan tee niin pahaa vahinkoa kuin 1500-3500 kg traktori.
Molemmat ovat toki järjellä käytettynä yhtä turvallisia.

Kaverillani on viimeisen päälle entisöity avomallin MF 135:nen Vilskeen kaksitoimisella etukuormaajalla ja pienellä kippikärryllä varustettuna noin 5000 m2 omakotitontin töihin, hyvällä kelillä leppoisa peli levitellä mursketta tai siirrellä multaa, mutta ei tosiaan mikään urakkakone.
Harvoin kaveri jaksaa tuota kaivaa autotallista lumihommiin, vaan ne hoituvat joko mönkijällä tai lingolla, lähinnä jos kinosta meinaa kertyä pihaan liikaa, niin sitten nostelee etukuormaajalla kauemmaksi tai ajaa järveen laskevaan metsäojaan.

Itseäni kiinnostaisi hiukan joku 80- tai 90-luvun keskikokoinen ( noin 60-100 heppainen ) käyttökuntoinen länsitraktori kaksitoimisella etukuormaajalla mökkihommiin ja harrastehallin pihan auraamiseen, tällaisen hinta vaan tuppaa olemaan enemmän 20 k€ tuntumassa ja yli, kuin 10 k€ tietämillä, niin homma on jäänyt sille tasolle, että olen yrittänyt kytätä sopivia yksilöitä hieman halvemmalla huutokaupoista, kuolinpesistä ja vastaavista.
 
Kyllä moni on saanut telottua itsensä hengiltä myös mönkijän kaatamalla, tosin kooltaan pienempi 500 kg mönkijä ei välttämättä kaatuessaan tee niin pahaa vahinkoa kuin 1500-3500 kg traktori.
Molemmat ovat toki järjellä käytettynä yhtä turvallisia.

Kaverillani on viimeisen päälle entisöity avomallin MF 135:nen Vilskeen kaksitoimisella etukuormaajalla ja pienellä kippikärryllä varustettuna noin 5000 m2 omakotitontin töihin, hyvällä kelillä leppoisa peli levitellä mursketta tai siirrellä multaa, mutta ei tosiaan mikään urakkakone.
Harvoin kaveri jaksaa tuota kaivaa autotallista lumihommiin, vaan ne hoituvat joko mönkijällä tai lingolla, lähinnä jos kinosta meinaa kertyä pihaan liikaa, niin sitten nostelee etukuormaajalla kauemmaksi tai ajaa järveen laskevaan metsäojaan.

Itseäni kiinnostaisi hiukan joku 80- tai 90-luvun keskikokoinen ( noin 60-100 heppainen ) käyttökuntoinen länsitraktori kaksitoimisella etukuormaajalla mökkihommiin ja harrastehallin pihan auraamiseen, tällaisen hinta vaan tuppaa olemaan enemmän 20 k€ tuntumassa ja yli, kuin 10 k€ tietämillä, niin homma on jäänyt sille tasolle, että olen yrittänyt kytätä sopivia yksilöitä hieman halvemmalla huutokaupoista, kuolinpesistä ja vastaavista.
Fiat 80-90 ja MF 365/390 voisi olla hyviä pelejä. Oma Mf 390 myytiin pois alkuvuodesta 2014 ja siitä sai 11k€. Nyt saisi varmaan 3-4k€ enemmän. Siinä oli Mp-liftin etukuormain, oli ihan toimiva peli ja paljon sillä töitä tehtiin.
 
Tuo ulosottoakselin suojien poisto on kyllä aivan käsittämättömän typerää ja yleistä. Ei se 40hp traktorikaan paljoa kysele että joko mennään, kun siihen hihastansa kiinni jää.
Joo. Lisäksi ainakin yleisohjeena nivelakselia kytkettäessä moottori on oltava pysäytettynä. Akselin suojan olemassaolo ei riitä vaan se myös kiinnitetään. Akselin teleskoopin liikerata koneyhdistelmään varmistetaan perään kytkettäessä, kuin myös akselin paikalleen lukittuminen. Akselin on oltava muutenkin oikean tyyppinen ja tarpeeksi kestävä.

Eikä käytetä mitään tapporuuvia puuhommissa tms. itsemurhakaluja, jotka ovat oikein käytettynäkin vielä vaarallisempia kuin se paljas akseli jonkun töpeksiessä olisi. Sellaisia ei saa edes olla missään paitsi mahdolliset historialliset yksilöt huolellisesti museoituna. Äkkiä metalliromuun tai kuusen alle, mutta ensin sen verran paskaksi ettei kukaan yritä käyttää.
Yksi isäntä kuoli, kun oli keulakammella käynnistettävä traktori ja olikin vaihde silmässä kun pyöräytti käyntiin. Puski joen törmältä isännän jäihin ja veden alle.
Moni on myös kuollut sähköstarttia koneen vierestä(takapyörän edestä siis, kuinkas muuten) aktivoidessa. Eikä vaara ole ohi vaikka sattuu tuurilla väistämään takapyörän, vielä voi lyttääntyä työkoneen alle. Tämähän on muutenkin kielletty stuntti, mutta käytännössä vaarallisempaa nyt kuin alunperin olikaan. Vähätkin turvalaitteethan on lähes aina ohitettu, ellei joku innokas entisöijä ole jo sattunut hommaamaan uusia ja/tai korjaamaan johtosarjaa oikein.

Vanhoissa traktoreissa näkyy helposti korostuneena todella monissa yksilöissä erilaisia ihmeellisiä aiempien käyttäjien asennevammoja, muutenkin kuin turvallisuuspuutteiden osalta. Ilmeisesti on jotain pula-ajan perintöä, että kun jotain menee paskaksi, sitä ei korjata. Vian kanssa opetellaan elämään, jos se ei kokonaan estä käyttöä ja asian annetaan olla jopa vuosikymmenestä toiseen. Jos vian kanssa ei pärjää, tehdään joku patentti tai ohitetaan "tarpeeton" juttu. Luukkuja ja ovia on kätevää sitoa remmeillä kiinni ja kiilata puupalikoilla. Rikkunutta ikkunaa ei suotta kannata vaihtaa vaan vaneri on ihan hyvä. Jos jotain peräti korjataan, korjataan ehkä hyvin huonosti niin että seuraa lisävahinkoa. Yleensä rahallinen säästö tästä on ollut mitätön ja aikaa ja voimia menee lopulta paljon enemmän paskojen vehkeiden kanssa tapellessa. Jopa tunnin tai vartin homma voidaan jättää tekemättä ja kärsiä. Tai vitosen osa nykyrahan esimerkkinä. Se on joskus todella pienestä kiinni.

Jos haluaa osana kauppahintaa huolehtia 2,5 m^3 farmarisäiliön hävittämisestä. :rofl: Vain tosiharrastajalle. Muuten varmaan oikein kiva setti johonkin pientila-kesämökille jos meinaa harrastaakin ja haluaa ihan työkoneitakin eikä vain pihaa aurata.
 
Viimeksi muokattu:
Pieni kopillinen traktori on pihahommissa hyvä. Kopittomat unohtaisin heti kättelyssä jo turvallisuuden ja työmukavuuden puutteessa. Talveksi lana, linko ja ketjut. Kesähommiin omat vehkeet. Itse hommasin 3000 fordin lanalla ja ketjuilla viime talven lumi hommiin. Ennen talven loppua hommasin lisäksi lingon, silloin se vasta alkoi sujua. Tarpeeksi leveä niin menee kerrasta jo hyväksi, jos aamulla kiire töihin. Lanalla hoitaa sitten nuoskalumet jos linko ei siihen pysty, sekä jos penkkoja haluaa puskea. Ketjut kannattaa olla myös. Nelikko taikka takaveto, sillä ei ole merkitystä, molemmat toimii.
 
Laitan tähän vähän listaa asioista mitä kannattaa ottaa huomioon. Voi olla että jotain on jo mainittukin.

  • Neliveto on monissa tilanteissa hyvä, mutta pihapyörittelyssä etupyörät mylläävät kaiken vaikkei neliveto olisikaan päällä. Takapyörävetoisen etupyörät ovat paljon hellävaraisemmat.
  • Varaosien kannalta suuret maailmanmerkit, kuten Ford ja Massey Ferguson ovat parhaita. Niitä tehtiin jo aikoinaan miljoonia ja joitain tehdään edelleen (esimerkiksi New Holland valmistaa Brasiliassa edelleen vanhaa Fordin 10-sarjaa). Lisenssivalmisteet vielä päälle. Tämä takaa sen että osiakin kannattaa tehdä. Sekä alkuperäisvaraosia että tarvikkeita on erittäin hyvin saatavilla.
  • Muun muassa Valmetin osat ovat nykyään kortilla.
  • Kannattaa ehdottomasti valita malli, jossa hydrauliikka toimii kytkimen asennosta riippumatta. Tämä tosin on ollut hyvin yleistä ainakin 60-luvulta saakka, joten ei välttämättä ole suuren suuri huolenaihe.
  • Varmista että koneessa on myös kaksitoimisia hydrauliikan ulosottoja. Joissain voi olla vain yksi yksitoiminen, joka on tarkoitettu kippikärryä varten. Esimerkiksi hydrauliset lumilingon luukut helpottavat paljon. Ne vaativat kaksi kaksitoimista ulosottoa.
  • Myös hydraulinen voimanoton kytkentä on hyvä olla. Mutta silloin täytyy lingon tai muun suurella hitausmomentilla varustetun koneen kanssa muistaa vapaakytkimellinen voimanottoakseli.
  • Kun ostat koneen ja huollat sitä, niin huomaat että öljyjen täyttömäärät ovat suuria. Hanki kuitenkin oikean tyyppiset öljyt. Useimmissa traktoreissa on 60-luvulta saakka ollut esimerkiksi märät jarrut ja monilevykytkimiä, jotka vaativat tietynlaisen öljyn. Etuakselit voivat vaatia hypoidiöljyt ja niin edelleen. Toisaalta nykyöljyt ovat parempia kuin vuosikymmenten takaiset, joten mikä tahansa oikean laatuinen öljy kyllä riittää.
  • Kannattaa käyttää koko ajan talvilaadun polttoainetta. Kesälaadusta tulee vain ylimääräistä työtä, kun täytyy joko tyhjentää tankki syksyllä tai sovittaa tankkaukset niin että polttoaine vaihtuu. Joskus on peloteltu että jatkuva talvilaadun käyttö rikkoo ruiskutuspumpun, mutta se on täyttä hölynpölyä. Kaikki nykyiset dieselit ja polttoöljyt täyttävät standardin EN590, joka määrittelee myös tarvittavan voitelevuuden. Nykyiset common rail -moottoritkin kestävät kyseistä polttoainetta, joten myös 50-vuotta vanha mekaaninen pumppu kestää.
 
Kyllä se kaikki vaarallisin taitaa olla semmoinen vanha koppi, mikä ei kestä kaatoa. Kopittomasta kerkiää monesti hyppäämään pois, kun huomaa että alkaa kaatumaan.
Onko tämä lähde faktaa vai mutua.

Jos on faktaa, niin mistä tunnistaa sellaisen vanhan kopin, ymmärtääkseni mutulla olisi Suomessa enemmänkin keräilyharvinaisuus, tai joku tee se itse rätti/veneri sää suoja.
 
Ylempänä on muutama hyvä pointti, jotka itsekkin älysin vasta myöhemmin.
Eli tuo talvilaadulla ajaminen kannattaa. Itsellä nyt melkein 200 litraa kesälöpöä tallin takana kun ei sitä mene kovinkaan paljoa. Ja taas on tankki ainakin puolillaan, ja kylmiä öitä jo ollut. Viime vuonna kevyet pakkaset meni vielä tuurilla hyvin 50/50 kesä ja talvilöpön sekoituksella, mutta en suosittele sitä kokeilemaan. Jos olisi pelkkää talvilaatua niin ei tarvitsisi säätää turhia. Pihahommissa 40 litraa ainetta saattaa kestää koko vuoden, jos on vähän ajoja.
Sitten tuo toinen pointti että kannattaa ottaa harrastuksena. Kuka sen mitenkin mieltää ja kuka mitenkin harrastaa.
 
On kyllä realismia ottaa vanhat traktorit harrastuksena. Tuskin näitä kukaan edes harkitsee jos täytyisi kaikki huollot jossain muualla tehdä, tai joku huoltosoppari saada laitteeseen. Eiköhän siinä tapauksessa ole jo halvempi vuokrata vehkeet silloin tällöin.

Itse olen nyt päätynyt siihen että toistaiseksi kun ihan oikeaa tarvetta ei ole, niin koitan kytätä jos tulisi jotain sopivaa tarjolle sellaiseen hintaan että siitä ainakin omilleen pääsee myydessä joskus tulevaisuudessa. Päätin että hintaluokka saa olla max 5000e kun näyttää siihenkin rahaan saavan ihan meikäläisen tarpeita täysin vastaavia laitteita.

Mennään tämä talvi nyt mönkkärillä ja urakoitsija hoitaa vielä ainakin tänä talvena tuon kilometrin pätkän aurauksen. Mönkkärillä hoituu pihan auraus ja metsähommissa ei oikein traktorista ole nyt apua kun tuossa metsässä ei kyllä traktorilla liikuta ennen kuin sieltä pistää huolella tukkia matalaksi.

Joku katoskin täytyisi varmaan rakentaa sitten jos / kun sellaisen hommaa. Ei anna luonto periksi missään lumikasassa makuuttaa vanhaa rouvaa.
 
Onko tämä lähde faktaa vai mutua.

Jos on faktaa, niin mistä tunnistaa sellaisen vanhan kopin, ymmärtääkseni mutulla olisi Suomessa enemmänkin keräilyharvinaisuus, tai joku tee se itse rätti/veneri sää suoja.
Tuo on oikeastaan enemmänkin trivialiteetti kuin mikään lähteitä vaativa tai mutuksi tuomittava arvaus.

Kulkemista vaikeuttava alkeellinen sääsuoja ei ole turvallinen. Siitä voi joskus olla teoriassa apua jos se estää kyydistä putoamisen, mutta se on silti ansa.

Vähemmän epäasiallisia pyydyshyttejä markkinoilla on. Enimmäkseen tarjolla on turvaohjaamollisia ja avoimia koneita. Osassa hytittömistä on jossakin vaiheessa ollut tarvikeohjaamo(usein maahantuojan asentama), joka on ollut peräti hyväksytty turvaohjaamo. Näitä on jossain vaiheessa korroosion turmelemana, meluisana tai muuten kelvottomana poistettu. Tai turhaksi koettuna jätetty laittamatta takaisin, kun remonttia varten on tarvinnut nostaa.
 
Joku katoskin täytyisi varmaan rakentaa sitten jos / kun sellaisen hommaa. Ei anna luonto periksi missään lumikasassa makuuttaa vanhaa rouvaa.
Peitteillä voi myös kikkailla, vaikka minusta se on variaatio kuusen alla säilyttämisestä. Jos ei halua kiinteitä rakennelmia, on tarjolla erilaisia pressupintaisia kaarihalleja. Paikasta riippuu, katsotaanko rakennusluvan alaiseksi tai saako rakennusluvan. Tarpeeksi pöndellä käytäntönä on, ettei kysellä mitään etukäteen ja suurella todennäköisyydellä ketään ei kiinnosta.
 
Itse ajattelen traktorin työkoneena joten pihalla sitä säilytän. Ja niin ovat tehneet edellisetkin omistajat uudesta asti. talvella lämmitys ennen käynnistystä. Kivahan se ois jos olisi lämmin halli missä sitä säilyttää mutta kustannus syyt tulee vastaan.
Huollot ja korjaukset pyrin tekemään sisätiloissa jos vaan sattuu mahtumaan.
 
Onko tämä lähde faktaa vai mutua.

Jos on faktaa, niin mistä tunnistaa sellaisen vanhan kopin, ymmärtääkseni mutulla olisi Suomessa enemmänkin keräilyharvinaisuus, tai joku tee se itse rätti/veneri sää suoja.
69 on tullut ns turvahytti pakolliseksi. Vanhemmissa näkee kaikenlaisia, uudemmissakin monesti siinä kunnossa, etten uskaltaisi kokeilla.
 
Itse ajattelen traktorin työkoneena joten pihalla sitä säilytän. Ja niin ovat tehneet edellisetkin omistajat uudesta asti. talvella lämmitys ennen käynnistystä. Kivahan se ois jos olisi lämmin halli missä sitä säilyttää mutta kustannus syyt tulee vastaan.
Huollot ja korjaukset pyrin tekemään sisätiloissa jos vaan sattuu mahtumaan.

Jos joka päivä on käyttöä niin varmasti menee näinkin. En halua kuitenkaan esim viikkotolkulla säilöä vehkeitä ajamattomana taivasalla. Varmaa on ettei ne paremmaksi siitä ainakaan mene.
 
Ulkona säilytyksessä ainoastaan renkaat lahoaa esim auringon paisteella. Muuten se nyt on se ja sama. 2 kuukautta välillä tuossa pihalla seisonut.
Itse jouduin ostamaan uudet takarenkaat kun edelliset olivat loppu. Katsotaan kauan nuo halpis renkaat alla kestää ennenkuin alkaa pykimään kupeista. Viime kesänä ne päälle pyöräytin ja talvella oli ketjut päällä. Vielä näyttää uusilta. Renkaiden itse vaihtaminen vanteille ei ole kovinkaan vaikeaa, vaikka ekaa kertaa senkin tekee.
Peräöljyihin kannattaa myös sen verran panostaa että vaihtelee ne kerran vuodessa. Omassa raktorissa huomaa jos ei ole vaihtanut ajoissa, kun talvella nostolaitteet ovat todella tahmeat. Nostat vivun ylös niin joudut odottamaan monta sekunttia ennekuin mitään tapahtuu.
1000-sarjan fordeissa on vielä hydrauli suodattimet perän sisällä ja niiden vaihto vaatii purkamista reilusti. Imusuodatin vaihtuu ainoastaan katkasun kautta. Paluusuodatin menee nostolaitekannen avauksella. Ja yleensä ne suodattimet ajetaan niin loppuun että ovat myttynä perän pohjalla, ja ilmenee ongelmia nostolaitteiden toiminnassa.
 
Tuo on oikeastaan enemmänkin trivialiteetti kuin mikään lähteitä vaativa tai mutuksi tuomittava arvaus.
No se varmaan totta että jos koppi mikä ei kestä kaatoa, niin voi olla vaarallinen.

Mutta ihan oikeasti kiinnostaa vähän ne tosiasiat niistä kopeista mitä vanhoissa oikeisti on, poislukien ne jotkin sääsuoja viritykset.

En väitä etteikö jossain tietyssä tilanteessa voisi poishyppääminen olla ratkaisu, mutta minulla ei sitä ammattitaitoa että voisin kuvitella sitä hyppimistä pelastavaksi tekijäks.

- Jos tilanne yllättävä, niin mihin sieltä hypitään, sieltä tiputaan.
- Jos tilanne kehittyy rauhallisesti, niin koska se nyt on jokin iso rajo putoaminen jyrkänteeltä, vs rauhallinen "kaato", jossa joku 60-70 luvun vaihteen yksinkertaiset turvarakenteet luulisi suojaavan ja usein varmaa juju siinä että estävät sen totaali kaadon. (jotain voimia kestävät jos ei suoranaisesti rikottu)
- putoamisen riski, avovehkeet voisi kuvitella riskialttiimmaksi.

Yritin etsiä onnettomuuksia niin ne tilanteet missä kuski kuollut, niin vähän viitaisi niihin avovehkeisiin, eikä niinkään vanhoihiin turvaohjaamoihin. Tyypillisempi vakava onnettomuus, eli riskipaikka taitaa olla traktorin ulkopuolella touhuaminen.

Miksi näin pitkäksi, asia on sinulle selvä, mutta ilman lähteitä, niin haluaisin jotain kongreettista tukea väitteille, miksi jokin avo traktori olisi turvallisempi kuin vanha turvaohjaamo. Jos tässä melkein turvallisuus syillä ehdotellaa avovehjettä.
 
Miksi näin pitkäksi, asia on sinulle selvä, mutta ilman lähteitä, niin haluaisin jotain kongreettista tukea väitteille, miksi jokin avo traktori olisi turvallisempi kuin vanha turvaohjaamo.
Tällaista en tarkoittanut implikoida vaikka kirjoitin erilaisista ohjaamoista mainiten myös turvaohjaamon käsitteen. Tarkoitus oli monisanaisemmin kertoa samantapaisesta näkemyksestä kuin käyttäjällä @Perkeles käsitin olevan.
 
Itse ajattelen traktorin työkoneena joten pihalla sitä säilytän. Ja niin ovat tehneet edellisetkin omistajat uudesta asti. talvella lämmitys ennen käynnistystä. Kivahan se ois jos olisi lämmin halli missä sitä säilyttää mutta kustannus syyt tulee vastaan.
Huollot ja korjaukset pyrin tekemään sisätiloissa jos vaan sattuu mahtumaan.
Kait pakoputken päässä on hattu jos ulkona seisoo? Itsellä tullut vastaan, että todella monista traktoreista tuo hattu on poistettu, koska sen on koettu helisevän ikävästi tyhjäkäynnillä.

Traktorilla ei sitten koskaan saa hinata mitään niin, että köysi/vaijeri tms. on kiinnitetty työntövarren tappiin tai kiinnikkeeseen. Ei milloinkaan. Tuo jättää painopisteen aivan liian ylös ja traktori keulii takapyöriensä yli ympäri jos pito riittää. Aina vetokoukkuun kiinni.
 
Kait pakoputken päässä on hattu jos ulkona seisoo? Itsellä tullut vastaan, että todella monista traktoreista tuo hattu on poistettu, koska sen on koettu helisevän ikävästi tyhjäkäynnillä.
Vai onko niitä ollutkaan ?
Edit, tässä kai puhutaan Ford 3000sta. jossa ainakin nettikuvien perusteella laajasti on.

Jos sivummalla liikkuessa jotain purkkeja jotkut harrastaneet.
 
Kait pakoputken päässä on hattu jos ulkona seisoo? Itsellä tullut vastaan, että todella monista traktoreista tuo hattu on poistettu, koska sen on koettu helisevän ikävästi tyhjäkäynnillä.

Traktorilla ei sitten koskaan saa hinata mitään niin, että köysi/vaijeri tms. on kiinnitetty työntövarren tappiin tai kiinnikkeeseen. Ei milloinkaan. Tuo jättää painopisteen aivan liian ylös ja traktori keulii takapyöriensä yli ympäri jos pito riittää. Aina vetokoukkuun kiinni.

Hattu putken päässä tottakai, sopii hyvin suoran rosterihuilun kanssa. Kilisee ainoastaan kun sammuttaa koneen. Vakio putki missä on mutka päässä katkes juuresta niin pistin rosterista koko hoidon. 3k forti kyseessä joo.
Ulkosäilytyksessä myös kaikki korkit tulee olla asianmukaisia. Eikä niitä puutulppa yms patentteja joita joillan näkyy, kun hävittäneet alkuperäiset. Etenkään polttoainetankissa.

Hinaus piste vetokoukkuun jo senkin takia että työntövarren korvat murtuu jo muutenkin jos riuhtoo ja repii liian isoja koneita. Vetokuokku kestää. Ja jos isoja koneita löytyy niin keulapainot on hyvä hommata. 3000 forti on kevyt keulainen, niin nostosylinterillä varustettu takakauha saa keulan ilmaan kun multaa kauha täys. Kauha on pieni, mutta silti nostaa.
 
Traktorilla ei sitten koskaan saa hinata mitään niin, että köysi/vaijeri tms. on kiinnitetty työntövarren tappiin tai kiinnikkeeseen. Ei milloinkaan. Tuo jättää painopisteen aivan liian ylös ja traktori keulii takapyöriensä yli ympäri jos pito riittää. Aina vetokoukkuun kiinni.
Tämä taitaa olla enemmän pienten koneiden ongelma, viime kesänä piti vetää traktori ylös pellosta niin hyvin nousi kun työntövarren kiinnityspisteeseen laittoi liinan. Ei olisi koukulla noussut, kun veto olisi ollut kutakuinkin suoraan eteenpäin. :sori:

FB_IMG_1633200653399.jpg
 
Jotenkin tuntuu että isommissa ja uudemmissa koneissa on työntövarren tapin sijoitus "syvemmällä" jolloin veto piste on parempi. Myös renkaan ulkohalkaisija tähän vaikuttaa.
 
Kait pakoputken päässä on hattu jos ulkona seisoo? Itsellä tullut vastaan, että todella monista traktoreista tuo hattu on poistettu, koska sen on koettu helisevän ikävästi tyhjäkäynnillä.
Tulikin edellisestä asennuksesta sahattua mutka ja 200 milliä lopusta pois, kun Englannin mulkut olivat mitoittaneet sen hyttiä korkeammalle ja turkkilainen varaosa oli alkuperäismittainen. Hyvä muistutus että pitääkin etsiä se jälkiasennushattu, vaikka sisällä koneita säilytetäänkin. Ei sovi sadattaa vettä moottoriin tai ahtimeen.
 
Aika hyvin maalattu kyllä umpeen. Tuohon vielä vähän heinähommia pellolla niin menee tukkoon kokonaan
 
Näyttääkö vaan vai onko joku sankari maalannut maskin lähes umpeen?
Näin on tehnyt, ja ehkä se jäähtyy mutta saisin pakko-oireita tuollaisesta. Uudet verkot maksavat Farmilaitteella 120 euroa pari ja näköjään jossain Englannissa 66 puntaa, joten en ehkä jaksaisi alkaa painepestä/liuottaa/puhaltaa/hioa tuollaista rutattua(eli vanhaa eli oletettavasti ruosteista ja kiinnityskorvakkeista repaleista) verkkoa uudelleen maalattavaksi. Jos ei välitä aidosta ulkoasusta, voi myös paskarrella itse verkon. Joka tapauksessa tämä ei siis olisi hankintapäätökseen vaikuttava seikka tai vika.

Eihän tuo kone kuitenkaan ole autistisen alkuperäisessä ulkoasussa, vaan siinä on ainakin moderni kyntövalo ja vaihtovirtalaturi. Koska en ole siantuntija, epäilen myös moottoripyörän peiliä jälkiasenteiseksi. Sivuhuomiona härskin näköisistä kustomointiosista myös pakoputkeen asennettavia sivupeilejä on olemassa(ja helposti askarreltavissa itse) eikä se ainakaan modernilta näytä.

Hienohan tuo ainakin päälle päin on. Tosin jos ei halua keräilijänä nimenomaan tuota mallia vaan hienon avokoneen jolla meinaa jotain tehdäkin, kannattaa ehkä hermoja säästääkseen katsoa hieman uudempia eli ihmisystävällisempiä saman kokoisia.
 
Tupsahti feediin kysyjälle mökkitraktori: https://m.nettikone.com/ford/4610/2095000
Jos tahmaavat sivut ei aukea.

Ford 4610 takaveto, 45kw v86 hintapyyntö vajaa 10 000k€
Ford 4610

Laukaa, Keski-Suomi
Moottori Diesel
Vetotapa Takaveto
Vuosimalli 1986
Käyttötunnit 2 322 h
Rekisterinumero 499-RAT

9 800 € (ei ALV väh kelp)

Päivitetty 17.10.2021 (UUSI 24H)

Teho: 45 Kw / 61 Hv
Kytkentätapa: Ei ilmoitettu
Lisätiedot
Siisti ja kunnossa oleva takaveto Ford 4610.

Huollettu ja läpikäyty.

Kaikki toimii niin kuin pitääkin.

Uudet renkaat.

Kaikki öljyt ja suodattimet vaihdettu.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 670
Viestejä
4 538 408
Jäsenet
74 859
Uusin jäsen
Jakezu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom