- Liittynyt
- 22.10.2017
- Viestejä
- 4 476
On tuo kyllä karu mätkähdys ollut tuo loukkaantuminen:Ei yltänyt Lizzie finaaliin. Vähän onnettomuus edelleen haittas.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
On tuo kyllä karu mätkähdys ollut tuo loukkaantuminen:Ei yltänyt Lizzie finaaliin. Vähän onnettomuus edelleen haittas.
Naisten 400m aitafinaalissa melkein tarkalleen sama kuin miehissä, eli maailmanennätys ylivoimaisesti uusiksi ja olisi mennyt parinkin naisen toimesta. Voittajan ilme oli suunnilleen että "jaahas" ja eihän tuo nyt miltään elämää suuremmalta juoksulta vaikuttanut. Ei varmasti mikään sattuma, mutta en oikein saa selkoa että mistä kyse, ja oikeat asiantuntijat ei varmaan halua sanoa jotta ei omat suojatit menetä etujaan. En usko, että mitään kovin poikkeuksellista on douppirintamalla meneillään, koska tulokset normaaleilla ratamatkoilla on ihan linjassa normaaliin. "Ihmepiikkarit" jotka reagoi jotenkin vauhdin kohottamisen kannalta optimaalisesti kun laskeutuu aidalta?
Eilen oli maikkarilla uutinen, että Tokiossa on ensimmäistä kertaa käytössä uusi pinnoite jolla on haettu samaa tramboliiniefektiä kuin noilla uusilla piikkareilla ja että se valmistajan mukaanse parantaisi suoritusta 1-2 prosenttia. Toki mainospuhetta, mutta ratakierroksella tuo tekisi 0,5-1 sekunnin eron. Ja taisi tuo naisvoittaja kehua tuota tramboliiniefektiä juoksun jälkeen.
Tokion ennätystulosten taustalla erikoinen syy – mikä ihmeen "trampoliinirata"?
Tokion olympialaisten yleisurheilussa on nähty sensaatiomaisia aikoja juoksuradalla, viimeisimpänä norjalaisen Karsten Warholmin huikea maailmanennätys ensimmäisellä alle 46 sekunnin ajalla 400 metrin aitajuoksussa.www.mtvuutiset.fi
No ei se pahasti hukassa voi olla, kun heitti kuitenkin karsinnan toiseksi pisimmän heiton vaikkakin vasta kolmannella. Ensimmäinen ja toinen heitto kantoi molemmat yli 82m. Aiemmin Vetter on nakellut karsinnoissa/lämmittelyissä niitä 90m heittoja. Jospa ne nyt säästettiin finaaliin.Vetterin kunto ainakin karsinnan perusteella ihan hukassa.
No ei se pahasti hukassa voi olla, kun heitti kuitenkin karsinnan toiseksi pisimmän heiton vaikkakin vasta kolmannella. Ensimmäinen ja toinen heitto kantoi molemmat yli 82m. Aiemmin Vetter on nakellut karsinnoissa/lämmittelyissä niitä 90m heittoja. Jospa ne nyt säästettiin finaaliin.
Etelätalo osoitti taas, että on erinomainen arvokisaurheilija. Monesti pystyy venymään arvokisoissa. Toivotaan, että latinkia jäi vielä finaaliin, missä voisi heittää uuden ennätyksen eli yli 85m. Sitten ihmetellään, kuinka pitkälle se riittää.
Eikö näissä lähetyksissä ole mitään infoa siinä kuvan päällä? Vituttaa selata 5h mittaisia taltiointeja Areenalta kun ei hajuakaan, kuka tekee, mitä tekee ja paljonko aika/pisteet? Yritä siinä sitten löytää vaikka voittosuoritus tai finaalin alkuhetki kun ruudulla tapahtuu samaa tunnista toiseen ja suorittajan nimi ainoastaan vilahtaa kun suoritus alkaa.
Peräkkäisinä päivinä heittäminen on monelle ongelma. Tämä nähtiin esimerkiksi Dohan MM-kisoissa 2019, kun Vetter heitti karsinnassa lähes 90m mutta jäi kisassa 85 metriin. Walcott puolestaan jäi ulos kolmelta viimeiseltä heittokierrokselta, vaikka karsintaraja meni ensimmäisellä. Nyt ei ole tietenkään sitä ongelmaa. Toinen merkittävä tekijä on stadion olosuhteet. Arvokisoissa heitetään yleensä suljetulla stadionilla, jolloin tuulista ei saa apuja.Jostain syystä heittolajeissa keihään finaali on monelle todella kova paikka. Ei olisi ensimmäinen kerta kun mitalit jaetaan yllättäjille ja jopa yllättävän heikoilla tuloksilla.
Törmäsin samaan kun yritin selata.... Pitkä pätkä niin siirtyy kymmenen minuuttia kun sormella koskettaa.
Ei yltänyt Lizzie finaaliin. Vähän onnettomuus edelleen haittas.
Laiska.. koska tuo finaali on ja miltä kanavalta tulee?
Aki Parviainen heitti MM-kisojen 2001 karsinnassa 81,82m ja pääsi toiseksi viimeisenä jatkoon. Muut suomalaiset eivät päässeet finaaliin. Finaalissa Parviainen heitti sitten lähes 10 metriä pidemmälle ja tuli hopeaa.Kaikki kunnia Etelätalolle,mutta joskus muinoin..sanotaanko vaikka 20 vuotta sitten,Etelätalon heitto ois ollu joku neljänneks paras suomalainen..
Mutta nyt on nyt..
Aki Parviainen heitti Sevillan MM-kisojen 2001 karsinnassa 81,82m ja pääsi toiseksi viimeisenä jatkoon. Muut suomalaiset eivät päässeet finaaliin. Finaalissa Parviainen heitti sitten lähes 10 metriä pidemmälle ja tuli hopeaa.
Hmm..aika kullannu muistot mun kohalla?
Keihäänheiton taso on mennyt Suomessa alaspäin samaan aikaan kuin maailmalla menty päinvastaiseen suuntaan. Alla on tilastoa muutaman vuoden takaa 80m ylittäjistä Suomessa. Massaa ei ole enää samaan tapaan kuin aiemmin. Pohjakosketus taisi kuitenkin olla 2017 ja nyt on mennyt pari vuotta vähän paremmin.Hmm..aika kullannu muistot mun kohalla?
Nyt kun kausi on jo käytännössä paketoitu, voidaan vähän ihmetellä tilastoja keihäänheiton osalta. Tällä kaudella peräti neljä ukkoa heitti yli 90m, mihin on aiemmin pystytty vain vuonna 2001 nykykeihäällä. Lisäksi 85m ylittäjiä oli ennätykselliset 19kpl. Voidaan sanoa, että keihäänheiton taso maailmalla on tällä hetkellä kovempi kuin koskaan aiemmin.
Ensimmäinen luku on kaikki 85m ylittäjät maailmassa ja toinen luku suomalaiset. Suluissa heittäjän kauden paras.
- 2017: 19, 1, Pitkämäki (88,27)
- 2016: 17, 2, Ruuskanen (88,23), Pitkämäki (86,13)
- 2015: 13, 3, Pitkämäki (89,09), Ruuskanen (88,98), Mannio (86,82)
- 2014: 12, 2, Ruuskanen (88.01), Pitkämäki (86.63), (Lisäksi Etelätalo jäi 2cm 85m rajasta)
- 2013: 7, 2, Pitkämäki (89,03), Ruuskaen (85,70)
- 2012: 8, 2, Ruuskanen (87.79), Pitkämäki (86.98)
- 2011: 9, 2, Pitkämäki (85,33), Mannio (85,12)
- 2010: 10, 3, Pitkämäki (86,92), Wirkkala (86,53), Mannio (85,12)
- 2009: 7, 4, Pitkämäki (87,79), Wirkkala (87,23), Mannio (85,70), Ruuskanen (85,39),
- 2008: 10, 3, Pitkämäki (87,70), Ruuskanen (87,33), Järvenpää (86,68)
- 2007: 8, 1, Pitkämäki (91,23)
- 2006: 10, 1, Pitkämäki (91,11)
- 2005: 5, 1, Pitkämäki (91,53)
- 2004: 11, 1, Närhi (86,61)
- 2003: 9, 0
- 2002: 12, 0
- 2001: 15, 3, Parviainen (92,41), Haatainen (86,63), Laukkanen (85,40)
- 2000: 16, 2, Parviainen (90,97), Haatainen (86,10), Hakkarainen (85,65)
- 1999: 14, 5, Parviainen (93,09), Närhi (87,88), Kinnunen (85,96), Laukkanen (86,96), Hakkarainen (85,00)
- 1998: 15, 3, Parviainen (90,88), Laukkanen (86,96), Laukkanen (86,34)
- 1997: 16, 4, Närhi (88,24), Parviainen (87,48), Laukkanen (87,10), Hakkarainen (86,48)
- 1996: 14, 4, Hakkarainen (87,44), Laukkanen (87,12), Räty (86,98), Kinnunen (85,32)
- 1995: 14, 4, Hakkarainen (87,82), Räty (87,68), Parviainen (85,50), Pakarinen (85,18)
- 1994: 11, 3, Laukkanen (85,54), Hakkarainen (85,46), Räty (85,22)
- 1993: 10, 1, Räty (85,68)
- 1992: 11, 2, Räty (90,60), Laukkanen (88,22)
- 1991: "Rypyläkeihäs" -vuosi, tulokset mitätöity, mainittakoon kuitenkin Räty (96,96) ja Kinnunen (90,82).
- 1990: 8, 1, Räty (86,92)
- 1989: 3, 0
- 1988: 3, 1, Korjus (86,50)
- 1987: 4, 0
- 1986: 2, 0
Tämän vuoksi täytyykin ihmetellä, että miksi keihäänheiton taso notkahti tuossa 2012-2014 ennen kuin lähti uuteen nousuun 2015? Uusia 90m ylittäjiä ei löytynyt 2008-2014 aikavälillä yhtäkään, vaikka muuten 90m kerhoon on noussut tasaisesti uusia heittäjiä.
Toinen mielenkiintoinen seikka on saksalaisten nousu maailman kärkeen. 90m heittäjistä kolme oli saksalaisia ja 85m kerhoon mahtui tällä kaudella viisi saksalaista. Sen sijaan suomalaisista vain Pitkämäki ylitti 85m rajan ja 80m kerhoonkin saatiin vain kaksi suomalaista (Helander 80,25m).
Suomi ei ole vähään aikaan enää tuottanut alle 20-vuotiaita yli 80m heittäjiä:
Heittäjä, 80m ylitys ikä (syntymävuosi), ennätys
- Oliver Helander 20v (1997), 80,25
- Joel Karvinen 22v (1994), 80,04
- Toni Sirviö, 23v (1992), 81,62
- Sami Peltomäki 23v (1991), 80,36
- Tuomas Laaksonen 23v (1990), 81,73
- Sampo Lehtola 22v (1989), 83,77
- Lassi Etelätalo 23v (1988), 84,98
- Ari Mannio 19v (1987), 86,82
- Mikko Kankaanpää 22v (1987), 83,33
- Tero Järvenpää 18v (1984), 86,68
- Teemu Wirkkala 19v (1984), 87,23
- Antti Ruuskanen 22v (1984), 88,98
- Viljo Toivanen 22v (1984), 82,02
- Tero Pitkämäki 19v (1982), 91,53
- Harri Haatainen 18v (1978), 86,63
- Jarkko Koski-Vähälä 23v (1978), 84,12
- Matti Närhi 19v (1975), 88,24
- Esko Mikkola 23v (1975), 84,27
- Pekka Alaräisänen 24v (1975), 83,45
- Aki Parviainen 17v (1974), 93,09
Yhden ottelun osalta en nyt välttämättä puhuis tasoerosta, kun kuitenkin voitot brassin kanssa oli Miralle ennen tätä matsia 2-1.Potkoselle tappio ja pronssia kaulaan. No mitali on mitali mutta välierässä kävi selväksi tasoero kärkeen. Hyvin kuitenkin lopetti uran kun mitalin otti.
Nyt oli nyrkkeilijä vastassa. Edellisen kohdalla ihmettelin, että miten on edes kisoissa mukana.Potkoselle tappio ja pronssia kaulaan. No mitali on mitali mutta välierässä kävi selväksi tasoero kärkeen. Hyvin kuitenkin lopetti uran kun mitalin otti.
Nyt oli nyrkkeilijä vastassa. Edellisen kohdalla ihmettelin, että miten on edes kisoissa mukana.
Pari kommenttia: 1) radan nopeus on ennenkin tuottanut ongelmia heittäjille. 2) onko olympiafinaalissa käytettävien keihäiden suhteen jotakin rajoituksia vs. aiempi kausi? Keihäiden kehitys ei ole pysähtynyt, joten tulosten suora vertailu Rädyn/Zeleznyn aikoihin ei ole täysin ongelmatonta - on ollut puhetta, että nykyiset olisivat jäykempiä ja väpättäisivät ilmassa vähemmän. Muistelen takavuosilla olleen tilanteita, joissa jokin kauden aiemmissa kilpailuissa käytetty keihäs ei olekaan ollut hyväksytty arvokisafinaalissa. Enkä tarkoita tällä mitään ihmevirityksiä, vaan jotain aikataulullisia kämmejä.Vetterin kunto ainakin karsinnan perusteella ihan hukassa.
Pari kommenttia: 1) radan nopeus on ennenkin tuottanut ongelmia heittäjille. 2) onko olympiafinaalissa käytettävien keihäiden suhteen jotakin rajoituksia vs. aiempi kausi? Keihäiden kehitys ei ole pysähtynyt, joten tulosten suora vertailu Rädyn/Zeleznyn aikoihin ei ole täysin ongelmatonta - on ollut puhetta, että nykyiset olisivat jäykempiä ja väpättäisivät ilmassa vähemmän. Muistelen takavuosilla olleen tilanteita, joissa jokin kauden aiemmissa kilpailuissa käytetty keihäs ei olekaan ollut hyväksytty arvokisafinaalissa. Enkä tarkoita tällä mitään ihmevirityksiä, vaan jotain aikataulullisia kämmejä.
Minä nyt lähinnä tarkoitin, että nyt oli teknisempi vastustaja, kun pari edellistä oli kädet levällään olevia maalitauluja, jotka huitoi kärpäsiä.Olihan Potkosella avausottelussa myös tuurikin mukana. Katsoin matsin ja sammui kolmannessa erässä niin täysin että olisi voinut aivan hyvin myös hävitä hajaäänillä vaikka silloin voittikin. Eli kyllä se onni joskus osuu Suomalaisillekin.
Kuten jutussakin mainitaan, niin tuon alustan aiheuttama ongelma on kovin erilainen eri heittäjien kohdalla. Mikä olisi estänyt vetämästä keihäänheittopaikan viimeiset reilut viisi metriä toisenlaisella pinnoitteella? Ei sitä aluetta yleensä muissa lajeissa käytetä.Sakemannit käy kuumana alustasta. Sama kuin hyppäisi lentokoneesta ilman laskuvarjoa. Ehkä pientä liioittelua ilmassa, mutta voi olla ettei tosiaan sovi kaikille tuo alusta yhtä hyvin
Skandaalin ainekset keihäspaikalla – Vetterin valmentaja täysin raivona: ”Miten he voivat olla niin tyhmiä?”
Boris Obergföllin mukaan Tokion kansallisstadionin mondo-alusta soveltuu loistavasti pikajuoksuun ja hyppylajeihin, mutta on erittäin vaarallinen keihäänheittoon.www.iltalehti.fi
Alusta ei varmasti ole optimaalinen Vetterille mutta tiedossa sen on täytynyt olla. Liekkö muuten sattumaa, että italialainen voitti miesten satasen?Tokion Kansallisstadionille asennettua mondoa on kehitetty kolme vuotta. Mondolla on tehtaallaan koesuoria, joilla kehitystyö tapahtuu.
Tokiossa oli tarkoituskin juosta huippuaikoja. Rata maksoi yli 1,2 miljoonaa euroa ja sen kehityksessä oli mukana muiden muassa italialaisia juoksijoita ja saksalaisia keihäänheittäjiä.
Conny oli kovassa nousussa, mutta syöpä pilasi homman.
Oma fiilis näin junnuna hyvin pärjänneenä on että suomessa on kuulassa ja kiekossa vähän näkemyksessä ongelmia, ainakin 15v sitten tuntui että huipputason valmentajien doktriini oli lähinnä tehdä mahdollisimman paljon suorituksia. Paljon tuli vastaan tilanteita missä tekniikkaongelma tunnistetaan, mutta keinot olivat vähän hukassa sen korjaamiseksi.