Tietoverkkojen huoltovarmuus

[Paapaa]

Minusta se on kummallista, että sitä ei nähdä laajemmin ongelmana, että tietoliikenneinfraa puretaan pois ja myydään romukupariksi mutta mitään ei tule tilalle.

Näin tapahtuu luultavasti paikoissa, joissa asumistiheys on sekä matala että laskeva. Kaapeleiden uusiminen ja ylläpitäminen maksaisi ehkä liikaa per käyttäjä, jolloin katsotaan järkevämmäksi jättää rakentamatta. Tällöin vaihtoehtona on esim. mobiilinetti joka on moneen peruskäyttöön ihan toimiva valinta.

Ongelma toki niille ihmisille, jotka sen kiinteän liittymänsä menettää. Mutta toisaalta näen siinä hyviä puolia, että ihmiset muuttavat pikku hiljaa hiukan tiheämmin asuttuihin taajamiin, joissa se kuitu on kannattanut rakentaa ja ylläpitää. Harvaan asutuilla alueilla moni infraan liittyvä asia tulee kalliiksi per asukas.

 

[Grez]

Kiinteiden osalta laitoinkin jo tuolla aikaisemmin:

Nii no edelleenkin pohdiskelin sitä, että kuinkakohan pitkäksi aikaa ne siellä operaattorin päässä on varmistettu sähkökatkojen varalta.

Kuten olit jo aikaisemmin sanonut niin tyypillisesti CPEt ei ole varmistettu, mutta jos nyt tilaisin vaikka omakotitaloon kuituyhteyden ja omakotitalossani olisi aggregaatti ja PÖ:tä kuukauden tarpeisiin, niin oletan että netti ei silti toimisi viikkoakaan jos sähköverkko kaatuisi.

 

[pulatunnus]

Nii no edelleenkin pohdiskelin sitä, että kuinkakohan pitkäksi aikaa ne siellä operaattorin päässä on varmistettu sähkökatkojen varalta.

Kuten olit jo aikaisemmin sanonut niin tyypillisesti CPEt ei ole varmistettu, mutta jos nyt tilaisin vaikka omakotitaloon kuituyhteyden ja omakotitalossani olisi aggregaatti ja PÖ:tä kuukauden tarpeisiin, niin oletan että netti ei silti toimisi viikkoakaan jos sähköverkko kaatuisi.

Se vähän riippuu missä ja kenellä se lähin aktiivilaite on ja tilanne, eli toistaiseksi mahdollista.

 

[Algron28]

Uskaltaisin väittää että kuukauden tai edes viikon laajassa sähkökatkoksessa se internetin toimivuus on aika pieni ongelma verrattuna muihin tuollaisen aiheuttamiin ongelmiin. Toki näitä doomsday preppereitä on joilla kaikki pyörii omavaraisesti vaikka vuoden mutta olettaisin että että he on myös muuta viihdykettä kissavideoiden tilalle tuoksi ajaksi miettineet.

 

[Grez]

No joo viikko oli tarkoituksellista liioittelua.

Mutta siis jos ajatellaan että operaattorin kuitujakamo ja mobiilitukiasema on saman muuntamon takana kuin itse ja sattuisi muuntamo hajoamaan, niin pääsisikö lukemaan vikatiedotteet sähköverkkofirman sivuilta vai pitäisikö lähteä käymään konttorilla.

 

[djmake]

Sähkökatkon aikana tukiasemissa pudotetaan korkeammat taajuudet pois ja jätetään automaattisesti käyttöön matalat taajuudet 700/800/900 MHz jolloin toimii katkon aikana 2G/4G/5G .

Tiedät paremmin niin miten mikrosolujen osalta? Niissähän on korkeampia käytössä.
Matalampien käyttöön jättäminen on luonnollisesti järkevää mutta tukkoonhan niitä tukiasemia netin osalta toki tuossa kohdassa saadaan.

4G-puhelut on jo nytkin priorisoitu dataliikenteen ohi. 2G kaistaa on kavennettu eikä se riitä puheluihin välttämättä kaikkialla tarpeeksi pelkästään, erityisesti esim tapahtuma alueilla. Hätäpuhelut on tuettu 4G:ssä jo mutta verkossa ja päätelaitteissa on eroja käyttääkö 4G vai 2G/3G verkon kautta puhelua.

Tapahtuma-alueista en huoltovarmuuden osalta pitäisi kyllä väliä muttei kapasiteetti 2G-puolella toki riitä välttämättä muutoinkaan jos muuta ei ole tarjolla. Vähemmän yllättäen turhia puheluita kehotetaan välttämään. Tosin syitä on tottakai muitakuin kuin verkko.

(4G)-puheluiden luonnollisesti tuleekin olla priorisoitu datan ohi. Mutta matkaa on vielä paljon hätäpuheluiden siirtymisestä 4G-puolelle. Pelkkä tuki ei riitä ennen kuin kaikki operaattorit ovat sen ottaneet käyttöön. Ja onhan niiden volte-puheluiden osalta muutoinkin tilanne aika kirjava. Peruspuhelimet eivät tue, kaikkia puhelimia ei operaattorin puolelta tueta ja syystä tai toisesta ainakin Elisalla pitää ymmärtää erikseen ottaa käyttöön.

Viranomaisen Virve 2.0 Elisan verkossa on mahdollista priorisoituun dataliikenteeseen. Jossakin tapauksissa tukiasema voi heittää tarvittaessa muut käyttäjät pois kokonaan verkosta.

Näin verkon luonnollisesti kuuluukin toimia ja tukea viranomaistoimintaa.
Priorisointeja on toki paljon muitakin mutta verkkoja ja tapoja on monia joten vaikutusta ei juuri normiin kuluttajaan ole. Kuluttajaliittymien priorisointi kiellettiin jo hyvän aikaa sitten.

Yksi mikä olisi hyvä tiedottamiseen olisi Cellular Broadcast ominaisuus jonka avulla verkko lähettäisi puhelimeen tiedotteen jota ei voi hiljentää ja se toimisi vaikka 2G puhelimessakin. Tälläisiä vaaratiedotteita käytetään muualla maailmassa tiedottamiseen, esim Japanissa maanjärjestykset jne. Suomessa meillä menty tekstarilinjalla ja 112 sovelluksella jotka siitä huonoja että vaikea kohdistaa alueittain ja toinen etteivät kestä jos pitää lähettää paljon viestejä.

Jostain syystä meillä ei olla kaikkia käyttökelpoisia tapoja otettu käyttöön joten sms on paras tarjolla olevista tavoittamaan mahdollisimman monen. Luonnollisesti rinnalla ovat hätätiedotteet mutta sähköttömässä tilanteessa niitä ei ainakaan tv:n kautta näe.
112-sovellusta pidän itse epävarmana koska sitä ei kaikilla / kaikissa puhelimissa ole. Vaatii myös sen toimivan netin ja osassa puhelimista aggressiivinen taustasovellusten sulkeminen vaikuttaa toimintaan.

Unohtaa ei toki pidä perinteistä väestöhälytinjärjestelmää. Ei tavoita varmuudella kaikkia mutta on edelleen toimiva ja ylläpidettävä järjestelmä.

Uskaltaisin väittää että kuukauden tai edes viikon laajassa sähkökatkoksessa se internetin toimivuus on aika pieni ongelma verrattuna muihin tuollaisen aiheuttamiin ongelmiin.

Aivan liikaa luetetaan netin varassa olevaan lähes kaikessa mahdollisessa. Eli kyllä se ongelmaksi muodostuu mutta nettiä suurempi ongelma ovat hätäpuhelut joita varten tulisi tukiasemia olla pystyssä eikä niitä saisi tukkia turhaan.
Mutta tottahan tuo, suurempia ongelmia on reilusti varsinkin talviaikaan jo lämmityksennä osalta.

Mutta siis jos ajatellaan että operaattorin kuitujakamo ja tukiasema on saman muuntamon takana kuin itse ja sattuisi muuntamo hajoamaan, niin pääsisikö lukemaan vikatiedotteet sähköverkkofirman sivuilta vai pitäisikö lähteä käymään konttorilla.

Kyllähän ne voivat samassa tilassa olla mutta yksittäisen (puisto)muuntajan takana on vain rajallisen kokoisia alueita. Eli tuossa tilanteessa muut tukiasemat palvelisivat pl. niin syrjässä, ettei muita ole riittävän lähellä.T oisaalta noita perusmuuntajia (sama toki muutkin viat kuin itse muuntaja) on varastoissa joten mitään viikon katkosta ei tule ja alue saadaan kyllä varavoiman perään.
Suurempien muuntamoiden osalta tilanne on toinen, varsinkaan muuntajan osalta ei onnistu nopeasti. Toisaalta pääsääntöisesti on olemassa varayhteydet. Tehon käyttöä voidaan joutua joissakin tilanteissa rajoittamaan mutta normaalioloissa tällaisiin on siis varauduttu.

 

[pulatunnus]

Mutta siis jos ajatellaan että operaattorin kuitujakamo ja mobiilitukiasema on saman muuntamon takana kuin itse ja sattuisi muuntamo hajoamaan, niin pääsisikö lukemaan vikatiedotteet sähköverkkofirman sivuilta vai pitäisikö lähteä käymään konttorilla.

Jos tukari ei ole peruspeittoa, niin se voi tippua nopeasti alas, mutta silloin sinua palvelee muut tukiasemat, palvelutaso voi olla tuon tukiaseman peittoalueella niukempi, kun yksi puuttuu.

Se kuitupuoli, minimit riippuu myös monesta, mikä sen tärkeysluokka, johon vaikuttaa mitä liikennettä, asiakasmäärät, maantieteelliset tekijät, tärkeys. Operaattori, Arpoa voi jotain, vaikka 3h varmistettua, mutta ei siihen arpaan kannata luottaa.

Mutta GPON tyyppiset tilaajaverkot ovat sinänsä positiivinen tekiä, se lähin aktiivi paikka voilla paremmin varmistettu, ja paremmin tuotavissa varavoimaan, vs jotain kortteli kaappeja missä aktiivi komponentteja. Toki se päsätäpäähän kuitukin voi mennä kauaksi, kohteeseen missä pitkät varmistusajat ja varavoimaa tarjolla jatkoksi. + paremmin varmisteltuja sähkönsyöttäjä.

 

[djmake]

Se kuitupuoli, minimit riippuu myös monesta, mikä sen tärkeysluokka, johon vaikuttaa mitä liikennettä, asiakasmäärät, maantieteelliset tekijät, tärkeys. Operaattori, Arpoa voi jotain, vaikka 3h varmistettua, mutta ei siihen arpaan kannata luottaa.

Jos viimein ne lähteet?? Ei noita arpoen toteuteta.

Voin auttaa alkuun:

Tekninen toimivuus teletoiminnassa | Traficom

Televerkkojen teknisen toimivuuden varmistamisella ja hallinnalla taataan teleyritysten tarjoamien viestintäpalveluiden toimintavarmuus ja laatu eri tilanteissa. Teknisellä toimivuudella tarkoitetaan palvelunlaadun toteutumista, suoritusvarmuutta normaali- ja häiriötilanteissa, kapasiteetin...

www.traficom.fi

Ja peruspeitosta:

8.5 Matkaviestinverkon peruspeiton tukiasemien ja niitä palvelevien siirtojärjestelmän komponenttien tehonsyötön varmistaminen
Matkaviestinverkon peruspeiton tukiaseman ja sitä palvelevan siirtojärjestelmän komponentin tärkeysluokka on tämän määräyksen mukaan aina 5, eli yleinen varateholähteen varmistusaika on 3 tuntia. Tähän vaatimukseen on annettu seuraavat
poikkeukset:
Taulukko 2, alaviite 6:
Matkaviestinverkon peruspeiton tukiaseman ja sitä palvelevan siirtojärjestelmän komponentin varateholähteen varmistusajan tulee olla:
· ≥ 4 tuntia, vähintään 30 %:lla taajaman ulkopuolella sijaitsevista
tukiasemista,
· ≥ 2 tuntia, mikäli tukiasema on taajamassa sijaitseva kiinteistö-
tukiasema,
· ≥ 15minuuttia, mikäli tukiasema on 5G-verkon tukiasema.
Jos muita kuin 5G -verkon peruspeiton tukiasemia sijaitsee taajamien ulkopuolella, tulee näistä tukiasemista siis vähintään 30 % varmistaa varateholähteellä, jonka varmistusaika on ≥ 4 tuntia.
Liikenne- ja viestintävirasto suosittelee, että teleyritys varmistaa kyseisellä ≥ 4 tunnin varateholähteen varmistusajalla taajamien ulkopuolella sijaitsevista tukiasemista ensisijaisesti ne, joiden kanssa samassa laitetilassa (omassa tai vuokratussa) on kahden muun valtakunnallisen matkaviestinverkko-operaattorin vastaavia tukiasemia
(siis kaikkiaan kolmen matkaviestinverkko-operaattorin tukiasemia).
Suomen Yhteisverkko Oy:n yhden tukiaseman katsotaan tässä vastaavan kahden operaattorin tukiasemia. Mikäli tällä ei vielä saavuteta edellä mainittua 30 %:a taajamien ulkopuolisista tukiasemista, Liikenne- ja viestintävirasto suosittelee, että teleyritys varmistaa ≥ 4 tunnin varateholähteen varmistusajalla taajaman ulkopuolella sijaitsevista tukiasemista myös ne, joiden kanssa samassa laitetilassa on yhden muun valtakunnallisen matkaviestinverkko-operaattorin vastaavia tukiasemia (siis kaikkiaan kahden matkaviestinverkko-operaattorin tukiasemia), että vaadittu vähintään 30 % saavutetaan.
Perustelumuistio
32 (55)
TRAFICOM/54045/03.04.05.00/2020
"Samassa laitetilassa" tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseiset kolmen tai kahden matkaviestinverkko-operaattorin tukiasemat käyttävät yhteistä yleisen sähköverkon liitäntää ja tehonsyötön varmistusta. Mikäli kaikkien kolmen valtakunnallisen matkaviestinverkko-operaattorin päällekkäisen peittoalueen aikaansaavien kaikkien tukiasemien
tehonsyöttö katkeaa, ei hätäpuhelua voida soittaa eikä hätätekstiviestiä lähettää tällä alueella. Edellisessä kappaleessa mainittu suositus perustuu siis tällaisen alueen hätäliikenteen varmistamiseen pidempikestoisella varateholähteellä. Samalla varmistetaan kyseisten teleyritysten tällä alueella olevien asiakkaiden matkaviestintäpalvelujen toiminta.
Taulukko 2, alaviite 7:
Mikäli laitetilaan ei ole mahdollista päästä varateholähteen 2-4 tunnin minimivarmistusajan puitteissa laitetilan kaukaisen sijainnin, maasto-olosuhteiden tai odotettavissa olevien keliolosuhteiden vuoksi, tulee varateholähteen minimivarmistusaika pidentää 6 tuntiin, jos laitetilassa ei ole kiinteää varavoimakonetta.
HUOM! Mikäli taulukon 2 alaviitteen 7 ehdot toteutuvat, sovelletaan matkaviestinverkossa ja sitä palvelevassa siirtojärjestelmässä (poislukien 5G-verkko) 6 tunnin varateholähteen varmistusaikavaatimusta riippumatta alaviitteestä 6.
Tavoitteena on ollut kohdentaa varmistusaikavelvoitteet siten, että alueilla joilla yleisen sähköverkon katkokset ovat yleensä pidempiä (johtuen siitä, että pienempi osa sähköverkosta on toteutettu maakaapelilla avojohtojen sijasta), pidennetään varateholähteen varmistusaikaa. Tavoitteena on siis viestintäpalvelun toimivuuden varmistustason tasapuolisuuden edistäminen.
Matkaviestinverkoista ainoastaan 5G-verkoille on annettu kevyemmät tehonsyötön varmistusvaatimukset. Matkaviestinverkon peruspeiton 5G- tekniikalla toteutettujen tukiasemien varateholähteen varmistusaika on 15 minuuttia, kuten oli myös LTEverkoilla niiden rakentamisen alkuvaiheessa. Mikäli näiden verkkojen merkitys, käyttö tai verkkopeitto muuttuu tulevaisuudessa olennaisesti nykyisestä, varmistusaikavaatimusta tullaan pidentämään. LTE-verkkojen merkitys, käyttö ja verkkopeitto ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2012. Matkaviestinverkoissa siirretyn datan määrä on kymmenkertaistunut viidessä vuodessa. Valtaosa tuosta datasta siirretään LTE-verkoissa, joiden merkitys on huomattavan suuri laajakaistakäytössä. Lisäksi LTE-verkoissa tarjotaan nykyisin myös yleistä puhelinpalvelua VoLTE (Voice over LTE) -tekniikalla. Tämän vuoksi LTE-verkon tukiasemien tehonsyötön varmistusaikavaatimuksen lievennys poistetaan ja varmistusaikavaatimus asetetaan vastaavaksi kuin GSM- ja UMTS-verkkojen tukiasemilla. Teleyrityksellä on oikeus lyhentää GSM- tai UMTS-verkon peruspeiton tukiaseman varateholähteen varmistusaikaa ≥15 minuuttiin samalla kun LTE-verkon peruspeiton tukiaseman varateholähteen varmistusaikaa nostetaan. Tällöin teleyrityksen tulee kuitenkin huolehtia siitä, että alueella säilyy riittävä peitto puhelinpalvelun ja etenkin hätäpuheluiden toimivuuden takaamiseksi niillä tekniikoilla joiden varateholähteiden varmistusaikaa ei ole lyhennetty. (Esimerkiksi jos teleyritys lyhentää UMTS-verkon peruspeiton tukiaseman varateholähteen varmistusaikaa, tulee sen huolehtia siitä, että alueen puhelinpalvelun ja etenkin hätäpuheluiden toimivuus taataan GSM- ja LTE-verkkojen avulla.)

Odottelen vastaavaa kuituverkkojen osalta.

 

[pulatunnus]

Jos viimein ne lähteet?? Ei noita arpoen toteuteta.

Ei, mutta se pitää kysyä operaattorilta jos haluaa sen oman liittymä osalta vastausta.

 

[djmake]

Ei, mutta se pitää kysyä operaattorilta jos haluaa sen oman liittymä osalta vastausta.

Näihin ei pitänyt enää vastata mutta vaikka ketjussa on jo muuta kerrottu, jaat silti virheellistä tietoa ja tässä kohdassa se on syytä korjata.

Operaattori EI edelleenkään normaalisti varmista kiinteistökohtaisia joten katkosten kesto on oletuksena kerros- ja rivitaloissa tasan 0. Jos taloyhtiö varmistaa itsenäisesti, operaattori EI pysty ottamaan tällaiseen mitään kantaa.
Jos aspa edes pystyy mitään arvoa antamaan, se voi olla nolla jos tietoa varmistuksesta ei ole. Ja jos pystyvät kertomaan omalta osaltaan, sekään ei kuluttajalle totuus ole.
Jos nämä molemmat selviävät, jää vielä kuluttajan omat laitteet. Totuus on siis vähintään kolmen asian summa eikä ketjua mahdollisesti lukevalle asiasta vähemmän tietävälle saa jäädä kuvaa, että soitto operaattorille ja asia on selvä.

Yksittäisen kuluttajan kuitu on muutoinkin kyllä kaukana runkoverkoista joilla on oikeaa merkitystä huoltovarmuudelle. Ja väitteesi on siis, ettei operaattoreiden runkoverkoille ole mitään vaatimuksia? Runkoa on myös muilla. Ei vaatimuksia?

 

[pulatunnus]

Näihin ei pitänyt enää vastata mutta vaikka ketjussa on jo muuta kerrottu, jaat silti virheellistä tietoa ja tässä kohdassa se on syytä korjata.

Operaattori EI edelleenkään normaalisti varmista kiinteistökohtaisia joten katkosten kesto on oletuksena kerros- ja rivitaloissa tasan 0. Jos taloyhtiö varmistaa itsenäisesti, operaattori EI pysty ottamaan tällaiseen mitään kantaa.
Jos aspa edes pystyy mitään arvoa antamaan, se voi olla nolla jos tietoa varmistuksesta ei ole. Ja jos pystyvät kertomaan omalta osaltaan, sekään ei kuluttajalle totuus ole.
Jos nämä molemmat selviävät, jää vielä kuluttajan omat laitteet. Totuus on siis vähintään kolmen asian summa eikä ketjua mahdollisesti lukevalle asiasta vähemmän tietävälle saa jäädä kuvaa, että soitto operaattorille ja asia on selvä.

Yksittäisen kuluttajan kuitu on muutoinkin kyllä kaukana runkoverkoista joilla on oikeaa merkitystä huoltovarmuudelle. Ja väitteesi on siis, ettei operaattoreiden runkoverkoille ole mitään vaatimuksia? Runkoa on myös muilla. Ei vaatimuksia?

Joo, toki on mahdollista ettei operaattorilta saa vastausta.
Tässä asiayhteydessä ilmeisesti asiakas poweroi omat laitteensa, Oletus että myös sen operaattorin mahdollisen kuitupäätteen.
Tässä asiayhteydessä ei luotu mielikuvaa että aktiivilaitteet olisi jossain naapurin kiinteistössä asuntalon kellarissa, on toki mahdollista, mutta jos kiinteistöstä palvellaan myös kiinteistön ulkopuolisia niin se voi nostaa minimi vaatimuksia. Siitäkään ei voida päätellä.

Sitä on korostettu että sen "kuitujakamon" varmistuksen tasoon, vaatimuksiin vaikuttaa monet asiat. Vaikka tilaaja yhteyksiin on jokin perus tärkeysluokitus, niin siihen lopulliseen vaatimukseen vaikuttaa moniasia. Tietenkin voidaan pohtia termiä kuitujakamo mitä sillä on tässä yhteydessä tarkoitettu, Tilaa missä on aktiivilaitteita, mikä palvelee ainakin liityntäverkkoa ? Jos kyse olisi kaapista jossa vain passiivisia verkkokomponenttaja, niin kysymys olisi varsin hämmentävä.

Toki aina välillä kannattaa korostaa että esim taloyhtiössä voi olla ettei siellä ole varmistettua sähkö netti, eikä KTV jakeluavarten. UPSin hommaaminen kototoimiston reititintä ja telkkaa varten voi ollakkin pettymys silloin.

 

[Algron28]

Toki aina välillä kannattaa korostaa että esim taloyhtiössä voi olla ettei siellä ole varmistettua sähkö netti, eikä KTV jakeluavarten. UPSin hommaaminen kototoimiston reititintä ja telkkaa varten voi ollakkin pettymys silloin.

Näin on lähes poikkeuksetta joka tavan talonyhtiössä. Käytännössä noita varmistuksia kiinteistön puolelta on lähinnä liikekiinteistöissä ja niissäkin riippuu pitkälti siitä kuinka valveutuneita kiinteistön käyttäjät/vuokralaiset ovat.


Mitä tulee teletilojen varmistukseen niin pelkästään ei pidä tuijotella sitä akkuvarmennuksen kapasiteettia. Pitkittyneissä sähkökatkoissa ajatuksena on että teletiloja voidaan syöttää siirrettävällä varavoimakoneella siellä missä kiinteitä ei ole ja näissä tietenkin laajoissa vikatapauksissa käytetään priorisointia verkon näkökulmasta koska mitään varavoimakoneiden armadaa ei ole missään varastossa parkissa. Toki tilanteen vaatiessa kalustoa voidaan pyytä lisää käyttöön julkisilta tahoilta. Nämä toki vaatii logistiikka ja esim vuosisadan lumimyräkkä tilanteissa varavoimakoneiden saaminen sinne minne tarvitaan voi olla toki haasteellista.

Eivät ne lankapuhelimetkaan aikoinaan mikää taikakeino ollut, sillä monet pienet kyläkeskukset eivät olleet kuin akkuvarmennettuja joten niissäkään ei päivätolkulla varavirtaa ollut.

 

[djmake]

Näin on lähes poikkeuksetta joka tavan talonyhtiössä. Käytännössä noita varmistuksia kiinteistön puolelta on lähinnä liikekiinteistöissä ja niissäkin riippuu pitkälti siitä kuinka valveutuneita kiinteistön käyttäjät/vuokralaiset ovat.

Juuri näin. Harvassa ovat varmistukset eikä niitä yleensä kukaan edes mieti. Ja pienemmissä taloyhtiöissä joku vastustaa varmasti sitä upsin tarvetta. Toisaalta sikäli aiheesta, ettei joku puoli tuntia juuri auta eikä varsinkaan kun myös ne omat on kuitenkin varmistamatta.

Mutta kun edellä oli voi ja ehkä eikä voida päätellä niin laitetaan tähän lainaus

8.7 Varateholähteet asiakaskiinteistöissä

Määräyksen 8 kohdan taulukon 2 alaviitteessä 2 on annettu poikkeus, jonka mukaan varateholähdettä ei vaadita, mikäli viestintäverkon tai -palvelun komponentti on sijoitettu asiakaskiinteistössä olevaan laitetilaan ja komponentti palvelee vain kyseistä kiinteistöä.

Asiakaskiinteistöllä tarkoitetaan tässä määräyksessä esimerkiksi yhden rivitaloyhtiön tai kerrostaloyhtiön omistamia rakennuksia, jotka sijaitsevat saman kiinteistön alueella.

Taulukon 2 alaviitteen 2 mukainen poikkeus varateholähdevaatimuksista on annettu siksi, että laitetilaan sijoitetuilla viestintäverkon tai -palvelun komponenteilla ja asiakaskiinteistön viestintäpalvelun käyttöpaikoilla on tyypillisesti yhteinen sähkönsyöttö. Sähkönsyötön varmistuksena olevasta varateholähteestä ei tällöin olisi hyötyä, koska viestintäpalvelujen käyttö asiakaskiinteistössä edellyttää tyypillisesti laitetta (esimerkiksi laajakaistamodeemi), joka tarvitsee ulkoista sähkönsyöttöä. Jos laajakaistamodeemi ei saa sähköä, ei käyttäjä pysty kiinteää internet-yhteyspalvelua käyttämään, vaikka asiakaskiinteistöön sijoitettu liityntäverkon komponentti saisikin sähköä varateholähteestä.

Määräykseen kirjatun poikkeuksen mukaisesti varateholähdevaatimus ei koske esimerkiksi kerrostalon talojakamoon sijoitettuja laajakaistaverkon laitteita (esimerkiksi mini-DSLAM). On kuitenkin huomattava, että jos asiakaskiinteistöön asennettu laite palvelee myös muita kuin asiakaskiinteistön käyttäjiä, tätä poikkeusta ei voi soveltaa. Tällainen tapaus on esimerkiksi kerrostaloon asennettu matkaviestinverkon tukiasema, jonka peittoalue kohdistuu pääasiassa kyseisen kerrostalon ulkopuolelle.

Varsin selvästi määritelty ja perusteltu.

Mitä tulee teletilojen varmistukseen niin pelkästään ei pidä tuijotella sitä akkuvarmennuksen kapasiteettia. Pitkittyneissä sähkökatkoissa ajatuksena on että teletiloja voidaan syöttää siirrettävällä varavoimakoneella siellä missä kiinteitä ei ole ja näissä tietenkin laajoissa vikatapauksissa käytetään priorisointia verkon näkökulmasta koska mitään varavoimakoneiden armadaa ei ole missään varastossa parkissa. Toki tilanteen vaatiessa kalustoa voidaan pyytä lisää käyttöön julkisilta tahoilta. Nämä toki vaatii logistiikka ja esim vuosisadan lumimyräkkä tilanteissa varavoimakoneiden saaminen sinne minne tarvitaan voi olla toki haasteellista.

Totta, juuri näin. Pelkillä akuilla on lähinnä tarkoitus selvitä normaaleista, lyhyistä sähkökatkoista ja pidempien osalta antaa aikaa varavoiman saamiseen paikalle.

Totta myöskin se, ettei siirrettävää varavoimaa ole käytössä joka ainoalle tukiasemalle. Eli priorisoinniksk menee ja muiden toimijoiden varavoimakoneilla on tarvetta muualla. Toisaalta yksittäisiä alueita voidaan syöttää varavoimalla eli jos tukiasema on tällaisella alueella, hoituu se samalla.

Ja tuolta edellä laittamani linkin takaa löytyy nämäkin vaatimukset priorisoinnit ja muut mukaan lukien. Samaten vaatimukset eivät ole samat helposti saavutettavan vs haastavan kohteen osalta.

 

[Sompi]

Kirjoittelet ilmeisesti jostain eri aikalinjalta kuin minä.

Näköjään Juha Kokkonen kävi antamassa tuosta viestistä huomautuksen. Ilmeisesti täällä ei ole sallittua sanoa, että monessakaan paikassa purettujen kuparien tilalle ei todellakaan ole rakennettu mitään tilalle.

Muutaman vuoden takainen Laajakaista kaikille -hanke voidaan tiivistää siihen, että kuitua vedettiin valtion tuella paikkoihin joissa ei välttämättä edes asu ketään, samalla kun asutumpiin paikkoihin sitä ei joko vedetty ollenkaan tai sen saamisesta asuntoon asti olisi pitänyt maksaa nelinumeroinen summa. Tietenkään vuokra-asujalla ei yleensäkään ole edes sananvaltaa siihen, asennetaanko kuitu vai ei. Nyt niillä kuituverkon omistavilla firmoilla menee monin paikoin aika huonosti.

Ainakin Kuopiossa on Laajakaista kaikille -hankkeen aikoihin rakennettuja kerrostaloja, joissa ei ole asunnoissa minkäänlaista tietoliikennepistorasiaa. Oletan vastaavia esimerkkejä löytyvän paljon myös muista Suomen kaupungeista.

Oli käsittämätöntä sekoilua, että hypetettiin laajakaistaa ja yhteyksien paranemista samalla kun purettiin pois kupariverkko, vaikka ihan nurkan takana tulossa olleella seuraavan sukupolven DSL-teknologialla sen kautta olisi saanut kaistanleveydeltään nykyisiä 5G-yhteyksiä paremman yhteyden. Laajakaista kaikille -hankkeen sääntöihin kuului, että valtion tukea myönnettiin ainoastaan valokuidulla rakennettuun laajakaistaan. Kuparista haluttiin eroon eikä mihinkään kupariverkkoon liittyvään tekniikan edistämiseen myönnetty tukea.

Rautavaarallakin on rakennettu paljon kuitua paikkoihin, joissa ei asu ketään, tai joissa asuu vain jotain yli 70-vuotiaita eläkeläisiä.

Tässä viime vuosina Suomessa on tehty valtavasti päätöksiä vammaisen "uusi on aina parempaa" -pöhinän pohjalta. Se on tullut rahallisesti erittäin kalliiksi ja siitä kärsitään myös käytännössä yhteyksien laadun huononemisen muodossa.

Aiheesta ei tosiaan näytä olevan sallittua käydä kriittistä keskustelua missään ns. kontrolloidun median alaisilla foorumeilla.

 

[pulatunnus]

Muutaman vuoden takainen Laajakaista kaikille -hanke voidaan tiivistää siihen, että kuitua vedettiin valtion tuella paikkoihin joissa ei välttämättä edes asu ketään, samalla kun asutumpiin paikkoihin sitä ei joko vedetty ollenkaan tai sen saamisesta asuntoon asti olisi pitänyt maksaa nelinumeroinen summa.

Nyt poimitaan kaikki, surkeaa jos ei rakenneta mitään, surkeaa jos rakennetaan, surkeaa jos tarjotaan, mutta ei kysyntää, niin ei rakenneta.

Totta että Suomessa on ollut julkisesti rahoitettuja kuituhankkeita, Rautavaaralla taisi olla julkista rahoitusta yli 60%, ja liittymis maksu todella edullinene. En nyt tarkistannut lukuja, niin ymmärtääkseni liittymiä meni ihan hyvin kaupaksi, niin määrällsiesti ja varsinkin prosenttuaalisesti.

Osuuskunta sai painettua velkarahoituksen tarvetta mm talkoilla.

Mutta tuskin olisi ollut kysyntää jos asiakkaat olisi joutunee kokonaan rahoittaan hankkeet, eli voi toki miettiä oliko järkeä vai ei, mutta paikallisten kannalta varmaan hyvin järkevää. (kun ei tarvinnut suoraan itse rahoittaa kuin murto-osa)

Ainakin Kuopiossa on Laajakaista kaikille -hankkeen aikoihin rakennettuja kerrostaloja, joissa ei ole asunnoissa minkäänlaista tietoliikennepistorasiaa. Oletan vastaavia esimerkkejä löytyvän paljon myös muista Suomen kaupungeista.

Laajakaista hankkeita on ollut jo viimevuosisadalla, ja silloinkin moni grynderi minimoi rakennuskustannuksia, jos asiakas oli valmis maksaan kämpästä jossa ei ole valmiuksia, niin se on sitä lompakolla äänestämistä. Mutta vuosituhannen vaihteessa luvitetuissa on kyllä sen verran siirtotietä että asuntoihin saa kyllä tukevan netin, g-fast, kaapelimodeemi.

Myöhemmin minimi rakentamismääräykset kiristyneet ja yleiskaapelointi riittää varsin pitkälle.

Oli käsittämätöntä sekoilua, että hypetettiin laajakaistaa ja yhteyksien paranemista samalla kun purettiin pois kupariverkko, vaikka ihan nurkan takana tulossa olleella seuraavan sukupolven DSL-teknologialla sen kautta olisi saanut kaistanleveydeltään nykyisiä 5G-yhteyksiä paremman yhteyden.

Se tekniikka ilmeisesti katosi jonnekkin.
VDSL, oli jo liikaa kupareilla, g-fast on se mitä nyt käytetään, mutta lähinnä kiinteistön sisäisessä kupariverkossa.
Korttelitasolla, ns kortteli kuituun noin yleistäen ei ole ottanut tuulta alle. Siellä missä dslamit purettu, niin ne jo tiensäpäässä. (Varmasti jostain vanhan VDSL keskittimen perässä löytyy tilaaja pari mikä yksittäisen laadukas ja lyhyt.)
Sillä ei nyt mitään tekoa useamman kilometrin 50-60 luvun ilmakupariin, saati > 10km, joista ei mainannut toimia ADSL helpoilla koodauksilla, saati useampi.

monessakaan paikassa purettujen kuparien tilalle ei todellakaan ole rakennettu mitään tilalle.
...
samalla kun asutumpiin paikkoihin sitä ei joko vedetty ollenkaan tai sen saamisesta asuntoon asti olisi pitänyt maksaa nelinumeroinen summa.

Operaattorin, yhteiskunnan , kannattaa toki miettiä onko mitään järkeä vetää kuitua, jos sille ei ole kysyntää.

Jos operaattori olisi päivittänyt kuparit, ja vetänyt kuidut kaappeihin muutaman sadanmetrin välein, niin olisiko ollut kysyntää kupariyhteyksille jos kk maksut kolminumeroisia, tai jos kupari liittymäst olisi pitänyt maksaa nelinumeroinen summa + kuparilisä.

 

[djmake]

Näköjään Juha Kokkonen kävi antamassa tuosta viestistä huomautuksen. Ilmeisesti täällä ei ole sallittua sanoa, että monessakaan paikassa purettujen kuparien tilalle ei todellakaan ole rakennettu mitään tilalle.

Niin, vastasit omaan viestiini onelinerilla joita ei täällä katsella hyvällä. Samat säännöt koskevat kaikkia joten ihan asiasta tuli ja olisi tullut samassa tilanteessa myös muille jos vaan modeilla silmään osuu.

Muutaman vuoden takainen Laajakaista kaikille -hanke voidaan tiivistää siihen, että kuitua vedettiin valtion tuella paikkoihin joissa ei välttämättä edes asu ketään, samalla kun asutumpiin paikkoihin sitä ei joko vedetty ollenkaan tai sen saamisesta asuntoon asti olisi pitänyt maksaa nelinumeroinen summa. Tietenkään vuokra-asujalla ei yleensäkään ole edes sananvaltaa siihen, asennetaanko kuitu vai ei. Nyt niillä kuituverkon omistavilla firmoilla menee monin paikoin aika huonosti.

Ketjuun tuo kuuluu lähinnä sikäli, että osa omasta mielestäsi väärään paikkaan vedetty kuitu voi palvella nimenomaan huoltovarmuutta. Kuluttajaliittymien saatavuus <> huoltovarmuus. Ollaan todella kaukana huoltovarmuudesta jos mietitään, saako sinne Utsjoen takamaille eräkämpälle kuidun. Ei saa, ei saanut kupariakaan.
Ja vaikka kuuluisi ketjuun, esitit jälleen väitteen ilman mitään perusteluja.

Ja tietenkin vuokralla asuvilla on sananvaltaa. Ei automaattisesti aina mutta mitään tuollaista yleistystä ei voi tehdä. Mutta asumismuodosta riippumatta varsin harvalla on todellisia vaikutusmahdollisuuksia verkkojen huoltovarmuuteen.

Ainakin Kuopiossa on Laajakaista kaikille -hankkeen aikoihin rakennettuja kerrostaloja, joissa ei ole asunnoissa minkäänlaista tietoliikennepistorasiaa. Oletan vastaavia esimerkkejä löytyvän paljon myös muista Suomen kaupungeista.

Ja tämä liittyy huoltovarmuuteen? Perusta oma ketju kiinteistöliittymille ja jatka siellä. Sitä ennen lue ajatuksella läpi vaatimukset uusien rakennusten osalta niin ei tarvitse olettaa mitään. Tuokin asia on aikoja sitten korjattu mutta uuden ja vanhan tekniikan välivaiheessa voi toki syntyä joitain tilanteita, joissa säästö on voinut painaa järkevyyttä enemmän.

Ja jos huoltovarmuus ajatellaan tarkoittavan myös suurempien asuinkiinteistöjen yhteyksiä, ei jokaiseen asuntoon siltikään tarvita kaapeliyhteyttä, se kuitu voi tulla naapuritalossa olevaan mikrosoluun ja homma hoituu sillä.
Lisäksi käytännössä joka ainoassa kerrostalossa on kupariverkko. Ei antennikaapelointi ole mihinkään poistunut ja on puhtaasti tarpeesta / halusta kiinni, liikutetaanko sen kautta dataa. Eli kaipaamasi kupari on siis sisäverkkoa varten olemassa lähes kaikkialla, osassa kohteita löytyy antenni, se historiaa oleva pots-kaapelointi ja ethernet.

Oli käsittämätöntä sekoilua, että hypetettiin laajakaistaa ja yhteyksien paranemista samalla kun purettiin pois kupariverkko, vaikka ihan nurkan takana tulossa olleella seuraavan sukupolven DSL-teknologialla sen kautta olisi saanut kaistanleveydeltään nykyisiä 5G-yhteyksiä paremman yhteyden. Laajakaista kaikille -hankkeen sääntöihin kuului, että valtion tukea myönnettiin ainoastaan valokuidulla rakennettuun laajakaistaan. Kuparista haluttiin eroon eikä mihinkään kupariverkkoon liittyvään tekniikan edistämiseen myönnetty tukea.

Tämä liittyy huoltovarmuuteen? Huoltovarmuus on sama kuin yksittäisen käyttäjän netin nopeus? Ja tällä on poikkeustilanteiden osalta todellista merkitystä? Eikö poikkeustilanteessa ole tärkeintä olla jokin toimiva kanava, ei se, mitä speedtest kertoo?

Ja koska esität taas täysin perustelemattomia väitteitä niin mitenkä olisi faktaa? Jos saat yksittäisellä kupariparilla nopeamman yhteyden vs 5G, saat näitä yhteyksiä ilman ylikuulumista jne samassa kaapelissa useita ja vieläpä useita kilometrejä toimivana niin kysyntää löytyy aivan varmasti. Huoltovarmuusnäkökulmasta olisi todella merkittävä hyöty saada vaikka nyt alkuun se gigan bitti menemään yksittäisessä parissa. Poikkeustilanteissa verkkoja voisi silloin kaapeloida lähes millä tahansa.

Huoltovarmuudesta kun ketjussa pitäisi keskustella niin kupari vs kuitu ei jätä mitään epäselvyyttä. Kuitu vie voiton oikeastaan jokaisella oikeasti merkityksellisellä osa-alueella niin pitkään kunnes esität ne faktat yllä olevaan.

Rautavaarallakin on rakennettu paljon kuitua paikkoihin, joissa ei asu ketään, tai joissa asuu vain jotain yli 70-vuotiaita eläkeläisiä.

Moneskohan kerta: Miten liittyy huoltovarmuuteen?
Ja huoltovarmuus siis tarkoittaa sitä, että yli 70 vuotiaat voidaan unohtaa?

Tässä viime vuosina Suomessa on tehty valtavasti päätöksiä vammaisen "uusi on aina parempaa" -pöhinän pohjalta. Se on tullut rahallisesti erittäin kalliiksi ja siitä kärsitään myös käytännössä yhteyksien laadun huononemisen muodossa.

Täällä taitaa kaikua mutta huoltovarmuus?

Ja jos palataan todellisuuteen niin varsinkin runkoverkon korvaaminen kuidulla on parantanut todella merkittävästi huoltovarmuutta ja yhteyksien laatua. Aktiivilaitteita tarvitaan vähemmän, vaihtoehtoisia reittejä on helpompi järjestää koska kapasiteetti on harvoin rajoite, yksittäisten tukieasemien kapasiteettia voidaan lisätä lähes rajattomasti jnejne.
Olen kyllä valmis muuttamaan mielipidettäni jos saan ihan oikeita faktoja siitä, miksi runkoverkko toimisi paremmin kuparilla.

Aiheesta ei tosiaan näytä olevan sallittua käydä kriittistä keskustelua missään ns. kontrolloidun median alaisilla foorumeilla.

Ylläpidon puolesta en voi kantaa ottaa mutta omalta osaltani voin kyllä esittää toiveen: siirry toiselle foorumille niin et joudu kontrolloiduksi. Voit täysin vapaasti valita sopivan tai jos sellaista ei ole, perustat vaikka oman. Helppoa ja yksinkertaista eikä kukaan rajoita sanomisiasi.

Mutta nuo syytöksesi ovat sitä tasoa ettei todellakaan kannata valittaa jos tulee bannit. Jotain rajaa sentään tulisi olla ja järkeäkin saisi käyttää.

 

[Sompi]

Ja tämä liittyy huoltovarmuuteen?

En tiedä, mutta jos se ei liity, niin ei sitten liittynyt myös tuo oma valheellinen tokaisusi, johon alun perin vastasin.

 

[Algron28]

Täällä taas jotkut iloisesti ohittavat että ne uudet nopeat parikaapeliyhteyden tekniikat mitä on toimivat vain lyhyillä matkoilla ja suomi, jopa Helsinki on maailman mittapuulla todella väljästi asuttu ja rakennettu joten matkat niille ovat pitkiä. Lisäksi johtuen vanhasta puhelinverkon rakenteesta jossa matka ei ollut niin kriittinen niin verkon muuttaminen korttelijakamo tyyppiseksi ei olisi niin helppoa ja halpaa kuin esim monessa etelä euroopan maassa. Tällä kaikella tosin ei ole mitään varsinaista hyötyä edes huoltovarmuuden kannalta koska tuossa korttelijakamossa ei kuitenkaan kummoisia virransyötön varmistuksia olisi.

 

[djmake]

En tiedä, mutta jos se ei liity, niin ei sitten liittynyt myös tuo oma valheellinen tokaisusi, johon alun perin vastasin.

Mielestäsi on siis keskustelua jatkaa sitä samaa josta jo huomautettiin?
Mitä lopulta odotat muilta keskustelijoilta? Ilman mitään faktoja heittelemiesi väitteiden sokeaa uskomista ilman keskustelua? Suosittelen edelleen siirtymistä muualle trollaamaan.

Mitään ei laiteta tilalle? Laitetaan, kuitua koko ajan. Ei ongelmaa.

Puhut tästä niin osoittanet virheen? Kerroit jo kuitua vedetyn sellaisiinkin paikkoihin, joissa ei asu ketään. Asutuilla alueilla kuitua vedetään koko ajan lisää, ei juuri muuta tarvitse kuin katsoa ikkunasta ulos nähdäkseen lähimmät "rakennamme valokuituverkkoa"-mainokset.
Mikä taas on huoltovarmuuden kannalta paljon kriittisempää, on runko. Ei kuitu siellä todellakaan vähene, ulkomaan yhteydet ovat moninkertaisesti varmennetut, verkko kuparia immuunimpi jne.

Maassa oleva kupari on elinikänsä ylittänyttä muttei niitä kaapelointeja kukaan ole pois kerännyt. Aika monelta alueelta löytyy siis edelleen vähintään siitä kortteli tms jakamolta kupari loppukäyttäjille. Jos osoitat ehdottoman tarpeen ja sen, miksi huoltovarmuus tätä vaatii niin käyttöön otettavissa.

Mutta vastaustahan ei tullut siihen, miten saat kupariin 5G:tä enemmän kaistaa. Sekin on siis puhdas vale, ei mitään muuta. Ja jos kuluttajien yhteydet halutaan huoltovarmuuteen laskea, tällä hetkellä ei niin optimaallisessa paikassa toteutuu reilu 500Mbps. Vanhassa puhelinkaapeloinnissa menee siis enemmän? Ja huoltovarmuus / poikkeustilan osalta tuo nyt toteutuva voitaisiin rajoittaa esimerkiksi sadasosaan tai alle. Kapasiteettia siis on ja riittää kriittisen tiedon saantiin. Tukiasema itsessään ei toki kestä sitä, jos alueelle evakuoidaan suuria määriä ihmisiä tms. Aivan kaikkeen ei kuitenkaan voida varautua, ei se pots rajattomasti samanaikaisia puheluita kestänyt, sikäli tilanne ei ollut ainakaan parempi. Tukiasemat ovat kuitenkin pääsääntöisesti kuituverkossa joten sitä huoltovarmuuden kannalta kriittistä verkkoa kyllä riittää.

Täällä taas jotkut iloisesti ohittavat että ne uudet nopeat parikaapeliyhteyden tekniikat mitä on toimivat vain lyhyillä matkoilla
......
Tällä kaikella tosin ei ole mitään varsinaista hyötyä edes huoltovarmuuden kannalta koska tuossa korttelijakamossa ei kuitenkaan kummoisia virransyötön varmistuksia olisi.

Puhtaasti asiaa postasit, on vaan tosiaan kovin hakusessa asian ymmärrys.

Ei kuitukaan toki ilman aktiivilaitteita toimi mutta syötön osalta varmistusta vaativia pisteitä tarvitaan kuitenkin huomattavasti vähemmän. Ja vaikka kuitu vaatiikin myös aktiivisen päätelaitteen, ei tilanne kuparilla olisi yhtään parempi jos ei puhuta tosiaan potsista. Sen osalta ollaan toki menty heikompaan suuntaan mutta tätähän ei kukaan ole kiistänyt.

Jos huoltovarmuutta ajattelee yksittäisen ihmisen kannalta, on se hätäpuhelun perille meno yksi kriittisimmistä asioista. Sen osalta varmuus on lisääntynyt merkittävästi.
Siitä taas voidaan toki olla montaa mieltä, ovatko tukiasemien varavoimavaatimukset millä tasolla. Toisaalta yksikään operaattori ei ole jakamassa tänne valmiussuunnitelmiaan tukiasemiensa, saati rungon osalta. Nollapäästöjä tavoiteltaessa sen sijaan tultaneen näkemään aurinkopaneelien lisäämistä tukiasemillekin. Samalla varmuus parantuu osan vuotta.

Mutta mikä lopulta on tämä haettu huoltovarmuus? Jos mennään sinne yksittäiseen henkilöön asti ja puhutaan viimeisestä stepistä niin pysyy ainakin peruspeitto olemassa pidempään kuin kuluttajan päätelaite. Itse miellän huoltovarmuuden hieman eri tavalla vaikka asiaa on yritetty kääntää siihen, toimiiko poikkeustilanteessa tube ja kissavideot.

 

[Algron28]

Käytännössä tuo huoltovarmuus on sellainen kokonaisvaltainen varautuminen ja ensin on toki ajateltava mitä termillä tarkoitetaan. Sehän ei tarkoita sitä että ihmiset voivat kaikissa tilanteissa jatkaa normaalia elämäänsä niinkuin yleensä (ne täällä parjatut kissavideot) vaan se tarkoittaa sitä että yhteiskunnan kriittiset perustoiminnot saadaan poikkeusoloissa turvattua jotta ihmiset pystyvät elämään ja yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä.

Erilaisia skenarioita ja niiden luomia tarpeita on pohdittu sillä erilaisilla ja erikestoisilla poikkeusoloilla on erilaiset vaatimukset. Alkaen ihan maksamisen ja yritysten toimintaedellytysten turvaamisen tarpeesta elintarvikkeiden saatavuuteen ja energiahuoltoon ja viranomaiskommunikointiin. Se yksittäisen ihmisen netikäyttö ja mahdollinen tylsistyminen sen puuttuessa ei kuulu näihin iha välttämättömiin asioihin.