Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Eikös edellisessä sukupolvessa käytetty UHD 750 ja kahdessa sitä edeltävässä UHD 630 grafiikkapiiriä?No en nyt tiedä onko se sinänsä kovin uusi, mutta lisäkaista muistille voi tuoda yllättävästi tehoa lisää (ainakin ddr5). Mielenkiintoinen testikohde kaiken kaikkiaan.
Ei niillä pienen reson pelitesteillä tuossa esimerkissä tehnyt mitään. Kyllä sen nyt ilman testejäkin tajuaa, että uudempi melkein saman arkkitehtuurin prosessori korkeammalla kellotaajudella ja lisäytimillä, isommalla cachella sekä vielä ht:llä varustettuna on kaikessa nopeampi kuin vanhempi 4c4t. Ne pelitestit vain sekoittavat pakkaa väärään suuntaan ja joku voi kuvitella ettei pelit säikeisty jatkossakaan sen paremmin, koska esim. userbenchmark niin kertoi tuloksiensa yhteydessä. Ja mieluusti näkisi niitä rt cpu-eroja jostain muusta pelistä kuin tekniseltä osalta melko surullisen kuuluisasta cyberpunkista.Toki RT riippuu myös näytönohjaimesta. Puhuin kuitenkin suorittimesta, joka merkitsee erittäin paljon, kun puhutaan Cyberpunk + RT + ultra + tehokas GPU.
Computerbasen mukaan RT vaikuttaa seuraavasti RTX 3090:llä ultra-preset, min/avg:
i3-9100 (~7600K):
RT off, 14,6/36,0 fps
RT on, 8,4/21,8 fps
i5-10400F (~8700K):
RT off, 40,6/90,5 fps
RT on, 31,8/61,1 fps
5950X:
RT off, 70,0/112,0 fps
RT on, 54,3/89,4 fps
RT vaatii paljon suorittimelta oli se sitten uusi huippumalli tai jo iäkkäämpi keskiluokan malli.
Tekstin mukaan ilman säteenseurantaa ultra-asetuksille riittää 6c/12t, jos se on >=10400F/5600X. AMD:n pitää olla >=3700X.
RT:n (edelleen ultra) kera pitäisi olla nopea 8c/16t, koska 5600X ei riitä. Inteliltä pitää olla >=9900K. AMD:ltä >=5800X/3900X.
Ei se 7600K tarjoa Troyssa riittävää suorituskykyä, kun maks. asetukset ja RTX 3090@2160p. Min/avg:
7600K, 12,2/13,6 fps (dia-show)
8700K, 34,7/45,2 fps (täysin pelattava, muttei ihanne)
5950X, 73,1/81,2 fps (sujuvasti pelattava)
Juuri pelien parempi säikeistyminen oli suuressa roolissa, kun esimerkissäni 8700K osoittautui uudella GPU:lla ja uudella pelillä (Cyberpunk ja Troy) selvästi 7600K:ta paremmaksi.
Pelkkä 480p/720p -avg ei kerro kovin hyvin tulevaisuudesta. Esimerkissäni pelaaja B etsi 720p-testit. Hän ei kuitenkaan tyytynyt siihen, vaan penkoi esille sen pelin, jossa moniydintuki on paras, eli Watch Dogs 2:n.
Paras tapa ennustaa kolmen vuoden päähän:
1. Etsi peli, jossa on paras moniydintuki.
2. Katso sen pelin 720p ja siinä erityisesti minimit.
3. Suosi isoa välimuistia.
4. Katso myös liki täydellisesti skaalautuvaa nopeustestiä, kuten Cinebench. Ota huomioon, että eri arkkitehtuurien tai Intel/AMD välillä ei voi ihan suoraan vertailla, vaan pitää selvittää kerroin, esim. 0,95.
Tähän loppuun selvennykseksi, että nämä jutut koskevat vain niitä, jotka joko pitävät samaa suoritinta erittäin pitkään, tai sitten ostavat huippunäyttiksiä.
Eikös edellisessä sukupolvessa käytetty UHD 750 ja kahdessa sitä edeltävässä UHD 630 grafiikkapiiriä?
UHD 750 verrataessa vois kuvitella eron pieneksi (testiä siitä en ole nähnyt), mutta UHD 630 verrattaessa eron luulis olevan jo huomattavissa?
Ja tajuatko sinä sitä, että kun se sinun hypoteettinen 5090 Ti super lyödään siihen koneeseen kiinni, niin et voi ennustaa tämän päivän tulosten perusteella mitään muuta kuin sen, että Alder Lake on jonkin verran nopeampi sen kanssa kuin 5950X? Eli ne teoreettiset tulokset ovat edelleen tasan yhtä turhia
Et voi vain jakaa siirtonopeutta, joka on 5200 MT/sekunnissa (eli 5,2T/ns), latenssilla joka on nanosekunttia. Siirtonopeus on yksi ominaisuus ja viiveet toinen. Jotkin sovellukset tai pelit hyötyy yhdestä enemmän kuin toisesta. Ja CL on vain yksi latenssi monien joukossa.
Koska DDR niin saamasi latenssit pitää kertoa kahdella, todellinen muistin kellotaajuus on puolet siirtonopeudesta ja latenssit ilmoitetaan kellojaksoina.
Kerro vaan mikä siinä oli väärin?Väärin.
Viiveessä on kyse ajasta ja SI-järjestelmässä ajan perusyksikkö on sekunti.
Suorituskyvyn kannalta väliä on sillä, kuinka kauan prossu joutuu dataa odottamaan ja tässä on kyse ajasta.
Merkityksellinen yksikkö tämän mittaamiseen on aika, ei muistin kellojaksojen määrä.
Sillä on merkitystä että joutuuko prossu odottamaan dataa esim. 20ns vai 22 ns, ei sillä, montako kellojaksoa muistiväyä noihin 20 tai 22 nanosenkuntiin käytti.
Muistin siirtonopeus MT/s | Muistin kellotaajuus MHz | kellojakso ns | CL10 | CL11 | CL12 | CL13 | CL14 | CL15 | CL16 | CL17 | CL18 | CL19 | CL20 | CL21 | CL22 | CL23 | CL24 | CL25 | CL26 | |
3200 | 1600,00 | 0,625 | 6,25 | 6,88 | 7,50 | 8,13 | 8,75 | 9,38 | 10,00 | 10,63 | 11,25 | 11,88 | 12,50 | 13,13 | 13,75 | 14,38 | 15,00 | 15,63 | 16,25 | |
3600 | 1800,00 | 0,556 | 5,56 | 6,11 | 6,67 | 7,22 | 7,78 | 8,33 | 8,89 | 9,44 | 10,00 | 10,56 | 11,11 | 11,67 | 12,22 | 12,78 | 13,33 | 13,89 | 14,44 | |
3800 | 1900,00 | 0,526 | 5,26 | 5,79 | 6,32 | 6,84 | 7,37 | 7,89 | 8,42 | 8,95 | 9,47 | 10,00 | 10,53 | 11,05 | 11,58 | 12,11 | 12,63 | 13,16 | 13,68 | |
4000 | 2000,00 | 0,500 | 5,00 | 5,50 | 6,00 | 6,50 | 7,00 | 7,50 | 8,00 | 8,50 | 9,00 | 9,50 | 10,00 | 10,50 | 11,00 | 11,50 | 12,00 | 12,50 | 13,00 | |
4133 | 2066,67 | 0,484 | 4,84 | 5,32 | 5,81 | 6,29 | 6,77 | 7,26 | 7,74 | 8,23 | 8,71 | 9,19 | 9,68 | 10,16 | 10,65 | 11,13 | 11,61 | 12,10 | 12,58 | |
4400 | 2200,00 | 0,455 | 4,55 | 5,00 | 5,45 | 5,91 | 6,36 | 6,82 | 7,27 | 7,73 | 8,18 | 8,64 | 9,09 | 9,55 | 10,00 | 10,45 | 10,91 | 11,36 | 11,82 | |
4600 | 2300,00 | 0,435 | 4,35 | 4,78 | 5,22 | 5,65 | 6,09 | 6,52 | 6,96 | 7,39 | 7,83 | 8,26 | 8,70 | 9,13 | 9,57 | 10,00 | 10,43 | 10,87 | 11,30 | |
4800 | 2400,00 | 0,417 | 4,17 | 4,58 | 5,00 | 5,42 | 5,83 | 6,25 | 6,67 | 7,08 | 7,50 | 7,92 | 8,33 | 8,75 | 9,17 | 9,58 | 10,00 | 10,42 | 10,83 | |
5000 | 2500,00 | 0,400 | 4,00 | 4,40 | 4,80 | 5,20 | 5,60 | 6,00 | 6,40 | 6,80 | 7,20 | 7,60 | 8,00 | 8,40 | 8,80 | 9,20 | 9,60 | 10,00 | 10,40 | |
5133 | 2566,67 | 0,390 | 3,90 | 4,29 | 4,68 | 5,06 | 5,45 | 5,84 | 6,23 | 6,62 | 7,01 | 7,40 | 7,79 | 8,18 | 8,57 | 8,96 | 9,35 | 9,74 | 10,13 | |
5200 | 2600,00 | 0,385 | 3,85 | 4,23 | 4,62 | 5,00 | 5,38 | 5,77 | 6,15 | 6,54 | 6,92 | 7,31 | 7,69 | 8,08 | 8,46 | 8,85 | 9,23 | 9,62 | 10,00 |
Muistin siirtonopeus MT/s | Muistin kellotaajuus MHz | kellojakso ns | CL32 | CL36 | CL38 | CL40 | CL42 | CL44 | CL46 | CL48 | CL50 | CL52 | CL54 | CL55 | CL56 | CL57 | CL58 | CL59 | CL60 | |
4800 | 2400,00 | 0,417 | 13,33 | 15,00 | 15,83 | 16,67 | 17,50 | 18,33 | 19,17 | 20,00 | 20,83 | 21,67 | 22,50 | 22,92 | 23,33 | 23,75 | 24,17 | 24,58 | 25,00 | |
5200 | 2600,00 | 0,385 | 12,31 | 13,85 | 14,62 | 15,38 | 16,15 | 16,92 | 17,69 | 18,46 | 19,23 | 20,00 | 20,77 | 21,15 | 21,54 | 21,92 | 22,31 | 22,69 | 23,08 | |
5800 | 2900,00 | 0,345 | 12,26 | 13,79 | 14,56 | 15,33 | 16,09 | 16,86 | 17,62 | 18,39 | 19,16 | 19,92 | 20,69 | 21,07 | 21,46 | 21,84 | 22,22 | 22,61 | 22,99 | |
6000 | 3000,00 | 0,333 | 11,85 | 13,33 | 14,07 | 14,81 | 15,56 | 16,30 | 17,04 | 17,78 | 18,52 | 19,26 | 20,00 | 20,37 | 20,74 | 21,11 | 21,48 | 21,85 | 22,22 | |
6200 | 3100,00 | 0,323 | 9,99 | 11,24 | 11,86 | 12,49 | 13,11 | 13,74 | 14,36 | 14,98 | 15,61 | 16,23 | 16,86 | 17,17 | 17,48 | 17,79 | 18,11 | 18,42 | 18,73 | |
6600 | 3300,00 | 0,303 | 7,86 | 8,85 | 9,34 | 9,83 | 10,32 | 10,81 | 11,30 | 11,79 | 12,29 | 12,78 | 13,27 | 13,51 | 13,76 | 14,00 | 14,25 | 14,50 | 14,74 | |
7200 | 3600,00 | 0,278 | 5,93 | 6,67 | 7,04 | 7,41 | 7,78 | 8,15 | 8,52 | 8,89 | 9,26 | 9,63 | 10,00 | 10,19 | 10,37 | 10,56 | 10,74 | 10,93 | 11,11 |
Mun mielestä olit käsittänyt asian ihan oikein.Kerro vaan mikä siinä oli väärin?
Onko kukaan nähnyt juttua siitä onko Alder Lake uuden arkkitehtuurin ansiosta jollain olennaisella tavalla tietoturvallisempi kuin edelliset sukupolvet?
Entä onko sen Windows 11 VBS+HVCI penalti pienempi kuin 11700k:ssa esimerkiksi?
Olisi silti kiva nähdä win 10 testiä, taitaa win 11 käyttö olla muutenkin aika marginaalista vanhempiin verrattuna. Oliko ohjeistettu testaamaan uusimmalla käyttiksellä, kun jotenkin tuntuu että kaikki on testanneet sillä?
Yhden latenssijakson määrää muistin kellotaajuus.
DDR4 3200:lla kellotaajuus on 1600MHz, jolloin yksi kellojakso on 0,625ns. Tässä muita esimerkkejä.
Muistin siirtonopeus MT/s Muistin kellotaajuus MHz kellojakso ns CL10 CL11 CL12 CL13 CL14 CL15 CL16 CL17 CL18 CL19 CL20 CL21 CL22 CL23 CL24 CL25 CL26 3200 1600,00 0,625 6,25 6,88 7,50 8,13 8,75 9,38 10,00 10,63 11,25 11,88 12,50 13,13 13,75 14,38 15,00 15,63 16,25 3600 1800,00 0,556 5,56 6,11 6,67 7,22 7,78 8,33 8,89 9,44 10,00 10,56 11,11 11,67 12,22 12,78 13,33 13,89 14,44 3800 1900,00 0,526 5,26 5,79 6,32 6,84 7,37 7,89 8,42 8,95 9,47 10,00 10,53 11,05 11,58 12,11 12,63 13,16 13,68 4000 2000,00 0,500 5,00 5,50 6,00 6,50 7,00 7,50 8,00 8,50 9,00 9,50 10,00 10,50 11,00 11,50 12,00 12,50 13,00 4133 2066,67 0,484 4,84 5,32 5,81 6,29 6,77 7,26 7,74 8,23 8,71 9,19 9,68 10,16 10,65 11,13 11,61 12,10 12,58 4400 2200,00 0,455 4,55 5,00 5,45 5,91 6,36 6,82 7,27 7,73 8,18 8,64 9,09 9,55 10,00 10,45 10,91 11,36 11,82 4600 2300,00 0,435 4,35 4,78 5,22 5,65 6,09 6,52 6,96 7,39 7,83 8,26 8,70 9,13 9,57 10,00 10,43 10,87 11,30 4800 2400,00 0,417 4,17 4,58 5,00 5,42 5,83 6,25 6,67 7,08 7,50 7,92 8,33 8,75 9,17 9,58 10,00 10,42 10,83 5000 2500,00 0,400 4,00 4,40 4,80 5,20 5,60 6,00 6,40 6,80 7,20 7,60 8,00 8,40 8,80 9,20 9,60 10,00 10,40 5133 2566,67 0,390 3,90 4,29 4,68 5,06 5,45 5,84 6,23 6,62 7,01 7,40 7,79 8,18 8,57 8,96 9,35 9,74 10,13 5200 2600,00 0,385 3,85 4,23 4,62 5,00 5,38 5,77 6,15 6,54 6,92 7,31 7,69 8,08 8,46 8,85 9,23 9,62 10,00
DDR5-muistilla datansiirtonopeudet ja samalla muistin kellotaajuudet ovat korkeammat. Muutama esimerkki tässä.
Muistin siirtonopeus MT/s Muistin kellotaajuus MHz kellojakso ns CL32 CL36 CL38 CL40 CL42 CL44 CL46 CL48 CL50 CL52 CL54 CL55 CL56 CL57 CL58 CL59 CL60 4800 2400,00 0,417 13,33 15,00 15,83 16,67 17,50 18,33 19,17 20,00 20,83 21,67 22,50 22,92 23,33 23,75 24,17 24,58 25,00 5200 2600,00 0,385 12,31 13,85 14,62 15,38 16,15 16,92 17,69 18,46 19,23 20,00 20,77 21,15 21,54 21,92 22,31 22,69 23,08 5800 2900,00 0,345 12,26 13,79 14,56 15,33 16,09 16,86 17,62 18,39 19,16 19,92 20,69 21,07 21,46 21,84 22,22 22,61 22,99 6000 3000,00 0,333 11,85 13,33 14,07 14,81 15,56 16,30 17,04 17,78 18,52 19,26 20,00 20,37 20,74 21,11 21,48 21,85 22,22 6200 3100,00 0,323 9,99 11,24 11,86 12,49 13,11 13,74 14,36 14,98 15,61 16,23 16,86 17,17 17,48 17,79 18,11 18,42 18,73 6600 3300,00 0,303 7,86 8,85 9,34 9,83 10,32 10,81 11,30 11,79 12,29 12,78 13,27 13,51 13,76 14,00 14,25 14,50 14,74 7200 3600,00 0,278 5,93 6,67 7,04 7,41 7,78 8,15 8,52 8,89 9,26 9,63 10,00 10,19 10,37 10,56 10,74 10,93 11,11
En muuten osaa sanoa yhtään, mutta pari ajatusta heräsi:
Skylakesta (6000 - 10000 -sarjat) luopuminen vei hakkereilta yhden edun pois, eli uusi arkkitehtuuri ja vanhat temput ei ehkä toimi enää. Toisaalta uusi arkkitehtuuri tuottaa uudet aukot: se on sitten herran kädessä miten helppo eri ominaisuuksia ja bugeja on hyödyntää.
Sitten kaksi eri arkkitehtuuria olevaa ydintyyppiä teoriassa tuplaa aukkojen määrään. Tai no on ne sen verran varmaan sukua toisilleen, ettei sentään tuplaa, mutta lisää kuitenkin merkittävästi.
Kuluttajakäytössä tai pienyritysten osalta en kyllä olisi mistään modernista arkkitehtuurista huolissani tietoturvan osalta. Täytyy olla useamman miljoonan edestä käyttökelpoista dataa saatavilla ja puolustajalla vahva fyysinen ja ohjelmallinen suojaus päällä, jotta prosessorihaavoittuvuuden kautta on mitään tolkkua lähteä iskemään
Muistiteknologian kehittyessä tuo MT:kin voi käydä huonoksi. Parasta olisi jos ilmoitettaisiin nanosekunnit ja lisäksi kaistanleveys megabitteinä.Niin, jos tässä ilmoitettaisiin keskimääräinen viive nanosekunteina, tarvittaisiin yksi luku , eikä sitä tarvitsisi laskea kellotaajuuksista ja saantikellojaksoista. Tämä toki koskee vaan sitä latenssia, siirretyn tiedon määrään tuo 5200MT/s on edelleen ihan kätevä yksikkö.
Kiinnitin huomiota noihin latensseihin DDR4 (16-18-18-36 ) ja Ja DDR5 (38-38-38-84)
Onko noilla 16 vs 38 jne mitää tekemistä/yhtäläisyyttä toistensa kanssa.
Kiitos artikkelista. Kiva, että Danincekin oli mukana.
Olis mielenkiintoista tietää (varsinkin tuon halvemman prossun testissä) miten tuo Intelin sisäinen Gpu UHD 770 pärjää HandBrakea ja Cinebenchea käytettäessä.
Tuossahan ei välttämättä tarvita ulkoista Gpua. (Editoin UHD 360 :llä, (optimistisena) odottelen niitä järkihintaisia ulkoisija näytönohjaimia.
Win10 näyttäisi kuitenkin olevan suorituskykyisempi melkein kaikessa myös alder lakella. Ei edes uskalla ajatella hieman vanhempia pelejä, kun ne ei välttämättä edes suoraan toimi win10:llä.Yksi hyvä syy on se, että win10 puolella on reippaasti enemmän pelejä, jotka eivät toimi Alder Laken kanssa. Joten win 11 on fiksumpi valinta sinne. Mutta ainakin Gamer Nexus testasi juuri win10:llä kun se on useimmilla käytössä, mutta heilläkin oli yksi peli joka ei toiminut win10:ssä, mutta toimi win11:ssa.
Eihän sitä tarvii arpoa et paljonko tehonkulutus on. Igor Labs on tehnyt hyvää työtä ja selvittänyt.Tosi siistiä, että nämä testit oli ajettu ilmajäähyllä. Netti on tällä hetkellä pullollaan väittämiä, että uusia Alder Lake -prosuja ei pysty käyttämään ilman 300+mm vesijäähyjä tai ylikellottamaan ilman nestetyppeä. Alkaa "hieman" kyllästyttämään tuollainen kaiken kärjistäminen. Hyvinhän tuo näytti Noctualla toimivan. Avoimessa testipenkissä tosin, mutta esim. mun Coolermaster HAX XB voisi yhtä hyvin olla avoin testipenkki nykyisellä ilmanvaihdollaan.
Ryzeneillähän Far cryssa prossu on jo pullonkaula 1440p resolla ja Rtx 2080 näyttiksellä.Ja taas jälleen pelaajan näkökulmasta joka ei tao kilpapelaajana pelejä low asetuksilla 1080p -resoluutiolla, mikään ei ole oikeastaan muuttunut tämänkään intelin julkaisin myötä. Ongelmina mainittakoon että intelin prossuilla kaikki assassins creedit, far cry:t ja osa muista melko uusista peleistä ei tule edes toimimaan alder laken kanssa ilman kikkailua ja siitä johtuvaa tehohävikkkä pelatessa.
Far Cry 6 skaalautuu oikein hyvin sekä 0,2 %:n minimin että keskimääräisen fps:n osalta RTX 2070 Superin (~90 % RTX 2080) jälkeenkin@1440p/ultra oli RT päällä tai ei.Ryzeneillähän Far cryssa prossu on jo pullonkaula 1440p resolla ja Rtx 2080 näyttiksellä.
TPU testasi DDR4 vs DDR5 -muistien vaikutusta, ei juuri vaikutusta jos on nopea DDR4.
Ja huomattavaa vielä että ei ole entrylevel DDR5:ttäkään, 6000 kampoja ei tunnu olevan edes suomikauppojen listalla ja nimenomaan se kellotaajuus on millä tällä hetkellä latenssia vastaan taistellaan.
Jatkossa tilanne toki muuttuu kun kammat paranee, ainakin toivottavasti.
Isot pojat tietää kertoa et kun XMP profiili unohdetaan ja aletaan oikeasti säätämään niin suorituskyky potentiaalia alkaa löytymään. Overclock.net foorumilla on asiasta tiukkaa keskustelua. Entrylevel Hynix 4800:sta saa jo osaavissa käsissä hyvän buustin. Pahus vaan kun Hynixin ja Samsungin piireillä olevia kampojen saatavuus on olematonta tällä hetkellä.nimenomaan se kellotaajuus on millä tällä hetkellä latenssia vastaan taistellaan.