Testissä AMD Ryzen Threadripper 9980X

Sampsa

Sysop
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
13.10.2016
Viestejä
13 697
Testissä AMD:n Zen 5 -arkkitehtuuriin perustuva 64-ytiminen Ryzen Threadripper 9980X -prosessori.

tr-9980x-03-1024x723.jpg

AMD esitteli toukokuun lopulla Computex 2025 -messuilla uudet Zen 5 -arkkitehtuuriin perustuvat Ryzen Threadripper 9000 -sarjan prosessorit, jotka ovat suunnattu tehokäyttäjille ja ammattikäyttöön.
Saimme AMD:lta testiin HEDT- eli High-end Desktop -alustalle suunnatun 64-ytimisen ja 5420 euron suositushintaisen Ryzen Threadripper 9980X -prosessorin. Tutustumme artikkelissa prosessorin ominaisuuksiin sekä vertaamme kokeilumielessä sen suorituskykyä verrattuna kuluttajille suunnatt. Mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset.

Lue artikkeli: Testissä AMD Ryzen Threadripper 9980X
 
Viimeksi muokattu:
Testistä katsottavissa myös Youtube-video:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka kyseinen prosessori suoriutuisi käytettäessä Tobaz ohjelmaa. Kyseessä on sekä yrityksille, että yksityisille tarkoitettu, ehkä markkinoiden paras valokuvien ja erityisesti elokuvien ai muunto ohjelma. Esimerkiksi DVD levyn käsittely "starlaight Mini" AI ohjelmalla muuttaen samalla elokuvan 4k kiinnostaa kovasti. Olen kerran yrittänyt muunnosta, mutta Windows päivitys pilasi kaiken... Seitsemän päivän jälkeen.. itselläni on ihan hyvä kone, ryzen 9900 X prosessori ja NVIDIA 4090 näytönohjain. Bluray elokuvan muunto 4k ohjelmalla vie aikaa noin 10 tuntia. Jos jollain kokemuksia kyseisestä ohjelmasta, niin kuulisin mielelläni, miten yleensäkin theratripper soveltuu ai elokuvan käsittely tehtäviin.
 
Kyllähän näiden kans joku tuottavaa työtä tekevä kusee hunajaa, kun saa käyttöönsä. Aivan huikeata suorituskykyä tiettyihin rahahommiin.
 
Jumalauta että olisi "elämys" johonkin 64- tai 96-ytimiseen Threadripperiin askarrella vakaata per-core PBO offset -karttaa (olettaen että tämä siis onnistuu). Perus 8-ytimisellä sellaisen tehneenä en osaa kyllä sanoa että joutuuko siinä projektissa tekijä suljetulle osastolle operaation jälkeen vai kesken operaation. :smoke:
 
Oliko intelillä olemassa/tulossa vastaavaa?
nythän AMD saa hinnoitella miten haluaa.
 
Oliko intelillä olemassa/tulossa vastaavaa?
nythän AMD saa hinnoitella miten haluaa.
Tuskin - heillä on ihan liikaa pahempia ongelmia tärkeimpien tuotteiden kanssa, että ehtisivät optimoida näitä niche-tuotteita hyvin pienelle asiakaskunnalle...
 
Jumalauta että olisi "elämys" johonkin 64- tai 96-ytimiseen Threadripperiin askarrella vakaata per-core PBO offset -karttaa (olettaen että tämä siis onnistuu). Perus 8-ytimisellä sellaisen tehneenä en osaa kyllä sanoa että joutuuko siinä projektissa tekijä suljetulle osastolle operaation jälkeen vai kesken operaation. :smoke:
Tässä olisi AI-algoritmille homma. Sampsa voisi koodata ML-algon joka optimoi per-core PBO-offsetit käyttäjän puolesta...
 
Olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka kyseinen prosessori suoriutuisi käytettäessä Tobaz ohjelmaa. Kyseessä on sekä yrityksille, että yksityisille tarkoitettu, ehkä markkinoiden paras valokuvien ja erityisesti elokuvien ai muunto ohjelma. Esimerkiksi DVD levyn käsittely "starlaight Mini" AI ohjelmalla muuttaen samalla elokuvan 4k kiinnostaa kovasti. Olen kerran yrittänyt muunnosta, mutta Windows päivitys pilasi kaiken... Seitsemän päivän jälkeen.. itselläni on ihan hyvä kone, ryzen 9900 X prosessori ja NVIDIA 4090 näytönohjain. Bluray elokuvan muunto 4k ohjelmalla vie aikaa noin 10 tuntia. Jos jollain kokemuksia kyseisestä ohjelmasta, niin kuulisin mielelläni, miten yleensäkin theratripper soveltuu ai elokuvan käsittely tehtäviin.
Topazilla hyödyttää eniten tehokas näytönohjain ja muutama nopea prosessoriydin. Suorituskyky ei skaalaudu kovin hyvin yli 8 ytimeen, itse olen tuon kanssa leikkinyt ja prosessointi 4C/8T:llä on lähes yhtä nopeaa kuin 8C/16T:llä.

Puget Systems on tutkinut aihetta, ja Topazin foorumilta löytyy käyttäjien benchmark tuloksia.

Topaz AI: CPU & GPU Performance Analysis
Video AI 7.0.X - User Benchmarking Results
 
HEDT on kyllä hinnoiteltu jo täysin yrityskäyttöön, ei näitä ALVien kanssa nettotuloista jäädä paljon hankkimaan. Ilmeisesti vielä yleinen neuvo on vielä suoraan ostaa valmispakettina kone sen sijaan että kasaisi itse, kun käyttäjiä on sen verran vähän että saattaa osua omalle kohdalle jokin täysin uniikki ongelma.
 
Tämä Threadripper sukupolvi on kiva olla olemassa mutta melko kuollut syntyessään. Kuluttajaluokkaan tulee 24 ytimistä 3 tai 2nm prosessilla valmistettua Zen6:sta ja Inteliltä 48+4 ytimistä Nova Lakea. Tuo Nova lake 48+4 ytiminen tulee nykytiedon mukaan hiukan myöhemmin ja sen kanssa ylipäätään on pieni riski, että Intel kaikessa huonojen valintojen spiraalissaan jättää senkin ennakoitua ja huhuttua pienemmäksi eli tuhnuksi. Ei ole hölmöä veikkailla, että 285K lukemat voisi käytönnössä tuplata niin olaan aika lähellä Tulevan Novalake lippulaivan Blender tehoa. 24ytiminen Zen6 arviolta 5-10% IPC parannuksineen ei todnäk jää paljoa jälkeen.

Eli jos oikeasti ei ole ajasta kiinni ja haluaa selkeästi tehokkaamman HEDT plafromin venaisin todnäk. Zen6 pohjaista Threadripperiä. Saattaa tehonkulutus laskea kivasti jne.

Huhumiehet kertoo, että Novalaken jäleen on ilmeisesti tulossa Inteliltä Titanlake, jossa unified core arkittehtuuri tms. Huhuttu Titanlaken lippulaiva on noin 100 ydintä kuluttaja platformissa, ja julkaisu jossain (2027-2029) välillä.
 
Tämä Threadripper sukupolvi on kiva olla olemassa mutta melko kuollut syntyessään.

Todella typerä kommentti. Todella tehokas prossu, eikä mitään tehokkaampaa ole tulossa samaan markkinasegmenttiin käytännössä ennen tämän seuraajaa.

Kuluttajaluokkaan tulee 24 ytimistä 3 tai 2nm prosessilla valmistettua Zen6:sta ja Inteliltä 48+4 ytimistä Nova Lakea.

... joiden suorituskyky hyvin säikeistyvillä softilla on todella kaukana tästä.

24 ydintä on alle puolet 64stä ja kun tehobudjetti halvimmalla soketilla on paljon pienempi, niitä ei myöskään voi kaikkia yhtä aikaa ajaa suuremmilla kelloilla (maksimikellot silloin kun suurin osa ytimstä idlaa voi toki olla hiukan korkeammat)

Ja zen6tä tulee vasta joskus ensi vuonna.

Nova Lakessa taas suurin osa ytimistä on hitaampia E-ytimiä ja se ajaa alle puolta siitä säiemäärästä mitä tämä, käytännössä siinäkin monen säikeen suorituskyky on yleensä alle puolet tästä.

Tuo Nova lake 48+4 ytiminen tulee nykytiedon mukaan hiukan myöhemmin ja sen kanssa ylipäätään on pieni riski, että Intel kaikessa huonojen valintojen spiraalissaan jättää senkin ennakoitua ja huhuttua pienemmäksi eli tuhnuksi. Ei ole hölmöä veikkailla, että 285K lukemat voisi käytönnössä tuplata niin olaan aika lähellä Tulevan Novalake lippulaivan Blender tehoa.

... 128-bittisellä muistiväylällä ja ilman suurempaa tehobudjettia ei puhuta mistään yleisestä tuplasti suuremmasta monen säikeen suorituskyvystä.

Ja se suorltuskyvun tuplaaminen blenderissä 285k:sta tarkoittaisi että tämä threadripper olisi silti Blenderin Monster-testissä yli 3 kertaa nopeampi ja junkshop-testissä n. 1.8x nopeampi.

Että todella typerää ajatella että nuo tekisivät tästä vanhentuneetän.

24ytiminen Zen6 arviolta 5-10% IPC parannuksineen ei todnäk jää paljoa jälkeen.

Nyt menee kyllä todella harhaiseksi jos kuvitellaan että 5-10% parannus IPCssä kompensoi 2.66-kertaista ydinmäärää ja tuplasti suurempaa muistikaistaa, ja että nykyaikana valmistustekniikkaparannus n. tuplasti suurempaa tehobudjettia.


Eli jos oikeasti ei ole ajasta kiinni ja haluaa selkeästi tehokkaamman HEDT plafromin venaisin todnäk. Zen6 pohjaista Threadripperiä. Saattaa tehonkulutus laskea kivasti jne.

Aina on joskus tulevaisuudessa tulossa nopeampaa ja parempaa rautaa. Zen6ssa ei ole tulossa mitään sellaista massiivista(zen1n tyylistä) parannusta miksi zen5 kannattaisi skipata ja nimenomaan zen6sta odottaa.


Huhumiehet kertoo, että Novalaken jäleen on ilmeisesti tulossa Inteliltä Titanlake, jossa unified core arkittehtuuri tms.

huhumiehet huhuilee mitä sattuu, ja Intelin E-ytimet on paljon energiatehokkaampia kuin P-ytimet. Ei kannata odottaa kuuta taivaalta vaikka tulisi arkkitehtuuri jossa ei ole erillisiä E-ja P-ytimiä.

Erilliset P- ja E-ytimet olisivat olleet oikein fiksu juttu, jos vaan sen takia ei olisi pitänyt disabloida AVX-512sta.

Huhuttu Titanlaken lippulaiva on noin 100 ydintä kuluttaja platformissa, ja julkaisu jossain (2027-2029) välillä.

Hulluimpien huhujen mukaan. Tosimaailma onkin sitten jotain ihan muuta, ei kannata uskoa kaikkea, mitä lukee internetistä.
 
Viimeksi muokattu:
Todella typerä kommentti. Todella tehokas prossu, eikä mitään tehokkaampaa ole tulossa samaan markkinasegmenttiin käytännössä ennen tämän seuraajaa.



... joiden suorituskyky hyvin säikeistyvillä softilla on todella kaukana tästä.

24 ydintä on alle puolet 64stä ja kun tehobudjetti halvimmalla soketilla on paljon pienempi, niitä ei myöskään voi kaikkia yhtä aikaa ajaa suuremmilla kelloilla (maksimikellot silloin kun suurin osa ytimstä idlaa voi toki olla hiukan korkeammat)

Ja zen6tä tulee vasta joskus ensi vuonna.

Nova Lakessa taas suurin osa ytimistä on hitaampia E-ytimiä ja se ajaa alle puolta siitä säiemäärästä mitä tämä, käytännössä siinäkin monen säikeen suorituskyky on yleensä alle puolet tästä.



... 128-bittisellä muistiväylällä ja ilman suurempaa tehobudjettia ei puhuta mistään yleisestä tuplasti suuremmasta monen säikeen suorituskyvystä.

Ja se suorltuskyvun tuplaaminen blenderissä 285k:sta tarkoittaisi että tämä threadripper olisi silti Blenderin Monster-testissä yli 3 kertaa nopeampi ja junkshop-testissä n. 1.8x nopeampi.

Että todella typerää ajatella että nuo tekisivät tästä vanhentuneetän.



Nyt menee kyllä todella harhaiseksi jos kuvitellaan että 5-10% parannus IPCssä kompensoi 2.66-kertaista ydinmäärää ja tuplasti suurempaa muistikaistaa, ja että nykyaikana valmistustekniikkaparannus n. tuplasti suurempaa tehobudjettia.




Aina on joskus tulevaisuudessa tulossa nopeampaa ja parempaa rautaa. Zen6ssa ei ole tulossa mitään sellaista massiivista(zen1n tyylistä) parannusta miksi zen5 kannattaisi skipata ja nimenomaan zen6sta odottaa.




huhumiehet huhuilee mitä sattuu, ja Intelin E-ytimet on paljon energiatehokkaampia kuin P-ytimet. Ei kannata odottaa kuuta taivaalta vaikka tulisi arkkitehtuuri jossa ei ole erillisiä E-ja P-ytimiä.

Erilliset P- ja E-ytimet olisivat olleet oikein fiksu juttu, jos vaan sen takia ei olisi pitänyt disabloida AVX-512sta.



Hulluimpien huhujen mukaan. Tosimaailma onkin sitten jotain ihan muuta, ei kannata uskoa kaikkea, mitä lukee internetistä.

Jälleen kerran erittäin hyviä pointteja @hkultala:lta.

Yksi toki vielä lisää, tuo ”jos ei ole ajasta kiinni” on niin kovin huono argumentti yrityskäyttöön tarkoitetun raudan kanssa. Nyt on 2025. Jos, ja tämä on jos eikä kun, vuonna 2027 julkaistava rauta tarjoaa saman laskentatehon vähemmällä sähkönkulutuksella, niin tuo ei ole syy käyttää hitaampaa rautaa seuraavan 2–3 vuoden ajan ja vasta sitten saada tämäntasoinen nopeus. Se työntekijän aika on yleensä aika paljon rautaa kalliimpaa, sähköstä puhumattakaan.

Joo, ja tuosta muistikaistasta. Se on tosiaan sellainen ero, jota usein aliarvioidaan jos sitä ei ole itse koskaan huomannut rajoitteeksi. Muistikaistaa vaativissa asioissa nuo kuluttajaprosessorit ovat aina olleet tosi pahasti pullonkaulassa jo viimeistään alkuperäisen Core 2 ajalta lähtien (noin mittakaavaa DDR4 aikakaudella muistikaistan sai täysin käytettyä alle kahdella ytimellä, ja ne tuon aikakauden 15 W kannettavat olivat tuollaisessa kuormassa joskus yhtä nopeita kuin ne 120 W työpöytäprosessorit tämä takia). Tuota koloa on hieman tilkitty uudemmilla muististandardeilla, mutta se edelleen jättää näille tehotyöasemaprosessoreille sen niiden oman kolon siihen tavan prosessorien ja näytönohjaimien väliin. Sitä ei kiristä kiinni vain lisäämällä ytimiä. (Tämä ei toki tarvitse tuota tehokkainta Threadripperiä, se alustan hitainkin prosessori on joskus ns. ihan kiva.)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 110
Viestejä
4 881 241
Jäsenet
78 752
Uusin jäsen
AllanT

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom