Tehokkain PSU minkä peruskäyttäjä voi tarvita?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TuBBe
  • Aloitettu Aloitettu
Seasonic 650W FOCUS+ 650 Platinum, modulaarinen ATX-virtalähde, 80Plus Platinum - 111,90€

Käytännössä jos budjetti riittää niin melkein kaikkiin mitä kasaisin, valitsisin tämän. Usein kun muille kasailen budjettibuildeja niin valitsen Seasonic S12ll-520, tai S12ll-620 mallin. 1000e budjettiin nuot, myös m12ll malleja olen valinnut noihin. Parin tonnin budjetilla valitsen jo Focuksen, hieman ylihintainen kyllä mutta kestää toistakymmentä vuotta joten todennäköisesti järkevä valinta, toki muut osat menee siinä ajassa todennäköisesti päivitykseen joten toisaalta 750, tai jopa 850w mallit ovat joskus perusteltuja.
 
Seasonic 650W FOCUS+ 650 Platinum, modulaarinen ATX-virtalähde, 80Plus Platinum - 111,90€

Käytännössä jos budjetti riittää niin melkein kaikkiin mitä kasaisin, valitsisin tämän. Usein kun muille kasailen budjettibuildeja niin valitsen Seasonic S12ll-520, tai S12ll-620 mallin. 1000e budjettiin nuot, myös m12ll malleja olen valinnut noihin. Parin tonnin budjetilla valitsen jo Focuksen, hieman ylihintainen kyllä mutta kestää toistakymmentä vuotta joten todennäköisesti järkevä valinta, toki muut osat menee siinä ajassa todennäköisesti päivitykseen joten toisaalta 750, tai jopa 850w mallit ovat joskus perusteltuja.

Tuosta Seasonicista oli 750W malli viime viikolla Komplletissa tarjouksessa hintaan 89.90 ja oli kyllä varsinkin tuohon hintaan hintansa arvoinen virtalähde.

EDIT: Tuossa olikin Platinum mallista kyse ja itselläni Gold
 
Tuosta Seasonicista oli 750W malli viime viikolla Komplletissa tarjouksessa hintaan 89.90 ja oli kyllä varsinkin tuohon hintaan hintansa arvoinen virtalähde.


Kaveri osti muistaakseni juurikin 750w mallin. Platinium-suhteella vielä ja vissiin alta satasen että hyvästä alennuksesta todella hyvä valinta.


(E. Typo)
 
Viimeksi muokattu:
Minun mielestäni virtalähde voi aivan hyvin olla hiukan ylimitoitettu. Tarpeet voivat muuttua ajan mittaan, ja kalliiksi sekin tulee, jos joka uuteen kokoonpanoon pitäisi aina ostaa uusi virtalähde. Kun ostaa kerralla kunnollisen ja tarpeeksi ison, niin sitä ei tarvitse vaihtaa, eikä se myöskään käytössä niin rasitu. Itselläni särkyi joskus vuosituhannen vaihteen jälkeen oma virtalähde oikein kunnolla, ja sen jälkeen päätin, että ostan jatkossa omat virtalähteet mieluummin kilowatti luokasta ja niin, että ne sisältävät joka ainoan mahdollisen suojauksen. Miniminä olen pitänyt seuraavan listauksen täyttymistä:

• OCP (Over Current Protection): suojaus virtapiikkejä vastaan

• OVP (Over Voltage Protection) suojaus jännitepiikkejä vastaan

• OPP (Over Power Protection): liikakuormasuojaus, joskus nimellä OLP

• OTP (Over Temperature Protection): ylikuumenemissuojaus

• UVP (Under Voltage Protection) alivoltitussuoja

• SCP (Short Circuit Protection) Oikosulkusuoja

• NLO (No Load Operation): tämä ei oikeastaan ole samankaltainen suojaus kuin muut, mutta se mahdollistaa virtalähteen käynnistämisen
ilman kuormaa.

Tietty jos on tarpeeksi isot kassit, niin voihan sitä ihan polleana väittää, ettei noita kaikkia muka tarvita, ja nuo ovat ihan turhaan laitettu paremman laatuluokan virtalähteisiin mukaan. Minä itse en kyllä omaan kotiini huolisi minkään muunlaisia, kuin noilla aivan kaikilla em. suojauksilla varustettuja virtalähteitä. Ei noita eri suojauksia ihan huvikseen sinne virtalähteen sisälle ole valmistajien toimesta kehitetty.

En oikein tiedä, mitä "peruskäyttäjä" tarkoittaa tällaisella tietotekniikka sivustolla, minusta peruskäyttäjät eivät edes ole täällä. Täällä olevia ihmisiä siis jo kiinnostaa kysymys, mikä olisi hyvä laite virtalähteeksi. Minusta vastaus tähän on vähintään 1000 watin laite, ja niin että joka ainoa noista yllä olevista suojauksista on mukana. Hintaa tulee tuollaiselle noin 200 euroa. Ja semi modulaarinen on minusta ihan ok, koska ainahan se atx johto johonkin laitetaan kiinni. Pilkun tarkkaa jälkeä tekevälle koneen rakentajalle tuokin voi kyllä olla merkityksellinen ominaisuus, että kaikki johdot voi irrottaa ja vetää jonkin eksoottisen mutkan kautta.

Toistakin mieltä voi ja saa tietenkin olla, mutta en tajua, miksi suositellaan juuri ja juuri vaadittavan tehon ylittäviä laitteita. Hyötysuhde on äkikseltään noita käppyröitä katsottaessa aina korkein suurin piirtein sen tehoalueen keskellä. Eli 1000 watin virtalähteen korkein hyötysuhde osuu juuri sinne noin 400-600 watin alueelle, mikä hyvinkin voi olla tehokkaan koneen kuormitus. Edellinen kokoonpanoni imaisi yli 450 wattia tehomittarilla mitattuna käynnistyessään. Minusta 1000 watin poweri oli ihan asiallinen hankinta sille.

Hyvä poweri on kuitenkin sähkökäyttöisen laitteen selkäranka. Jos se on hyvä, sitä ei edes huomaa, ja jos se on huono, niin mitä ongelmia se voikaan tuoda tullessaan? Miksi siis edes suositella juuri ja juuri riman ylittäviä ratkaisuja, kun aika pienellä lisäpanostuksella kaikki mahdolliset ja myös tulevatkin ongelmat voi välttää?

Muistutan vielä, että se poweri itsessään ei ole mikään kuorma, vaan se on yhdyskäytävä. Ei se kone kuluta yhtään sen enempää, jos virtalähde on reilun isokokoinen ja käy viileänä ja enimmilläänkin rasittuu vain lähinnä noin puoleen siitä, mihin se kykenee. Väittäisin myös, että iso virtalähde elää aina pitempään kuin pieni.


T -.-
 
Minun mielestäni virtalähde voi aivan hyvin olla hiukan ylimitoitettu. Tarpeet voivat muuttua ajan mittaan, ja kalliiksi sekin tulee, jos joka uuteen kokoonpanoon pitäisi aina ostaa uusi virtalähde. Kun ostaa kerralla kunnollisen ja tarpeeksi ison, niin sitä ei tarvitse vaihtaa, eikä se myöskään käytössä niin rasitu.
Myös oikein mitoitettu riittää. Single GPU koneissa riittää helposti 650W myös sen kymmenen vuotta. Voin sanoa että jo 500W lämpökuorma alkaa aiheuttaa ongelmia, jolloin ei puhuta mistään peruskoneesta.

..ostan jatkossa omat virtalähteet mieluummin kilowatti luokasta ja niin, että ne sisältävät joka ainoan mahdollisen suojauksen.
Ilmeisesti käytät myös dual-gpu setuppeja? Yhdellä kortilla kukaan (pl. ln2 extreme kellottelut) ei tarvitse moista. kilowattiluokka ei itsessään kerro laadusta yhtään mitään, edes noiden suojausten kanssa. Kiinanpojat osaa kyllä suojausmerkinnät lätkiä hattiwattikoneisiinkin.

• OCP (Over Current Protection): suojaus virtapiikkejä vastaan

• OVP (Over Voltage Protection) suojaus jännitepiikkejä vastaan

• OPP (Over Power Protection): liikakuormasuojaus, joskus nimellä OLP

• OTP (Over Temperature Protection): ylikuumenemissuojaus

• UVP (Under Voltage Protection) alivoltitussuoja

• SCP (Short Circuit Protection) Oikosulkusuoja

• NLO (No Load Operation): tämä ei oikeastaan ole samankaltainen suojaus kuin muut, mutta se mahdollistaa virtalähteen käynnistämisen
ilman kuormaa.

Tietty jos on tarpeeksi isot kassit, niin voihan sitä ihan polleana väittää, ettei noita kaikkia muka tarvita, ja nuo ovat ihan turhaan laitettu paremman laatuluokan virtalähteisiin mukaan.
Suojaukset on kyllä hyvä olla. Se on totta.

Täällä olevia ihmisiä siis jo kiinnostaa kysymys, mikä olisi hyvä laite virtalähteeksi. Minusta vastaus tähän on vähintään 1000 watin laite
Edelleen. Täällä olijoille yli 98% porukasta riittää kaikkeen mitä ikinä tekevätkin se 650W vehje. Samalla hinnalla saa laadukkaamman 650W kuin kilowattikoneen, joita tunnut ihannoivan.

Toistakin mieltä voi ja saa tietenkin olla, mutta en tajua, miksi suositellaan juuri ja juuri vaadittavan tehon ylittäviä laitteita. Hyötysuhde on äkikseltään noita käppyröitä katsottaessa aina korkein suurin piirtein sen tehoalueen keskellä. Eli 1000 watin virtalähteen korkein hyötysuhde osuu juuri sinne noin 400-600 watin alueelle, mikä hyvinkin voi olla tehokkaan koneen kuormitus.
Jos tutkit niitä tehokäyriä vähän lisää niin huomaat että alle 10% kuormalla se hyötysuhde laskee aika voimakkaasti. Aika moni nykykone kuluttaa ~60W tai jopa alle idlaillessaan. Myös järeät ylikellotuskoneet vesijäähyillä. Silloin kone toimii suurimman osan ajasta todella huonolla hyötysuhteella.

Miksi siis edes suositella juuri ja juuri riman ylittäviä ratkaisuja, kun aika pienellä lisäpanostuksella kaikki mahdolliset ja myös tulevatkin ongelmat voi välttää?
Mitkä ongelmat? Kerrohan lisää.

Muistutan vielä, että se poweri itsessään ei ole mikään kuorma, vaan se on yhdyskäytävä. Ei se kone kuluta yhtään sen enempää, jos virtalähde on reilun isokokoinen
Lue pari pykälää ylempää se alle 10% viittaus.

--

Jos kerran kilowattiluokka on mielestäsi paras niin tokihan sinulla on joku poweri mielessä, mitä mallia suosittelisit? Mikä olisi the paras power kaikille?

Voidaan vaikka verrata tuohon ylempänä esiteltyyn:
Seasonic 750W FOCUS+ 750 Platinum, modulaarinen ATX-virtalähde, 80Plus Platinum - 122,90€

Hyötysuhteet:
[H]ardOCP: Seasonic FOCUS PLUS Gold & Platinum 750W Review

Ripple:
[H]ardOCP: Seasonic FOCUS PLUS Gold & Platinum 750W Review

Itse sanoisin että 650W riittää kelle vain single-gpu settiin. 750W on sitten ylimitoitusta, mutta hyväksyn sen.
Kunnon powerissa on nuo yllä mainitut suojaukset, kyllä, mutta sen lisäksi skooppimittaukset pitää osoittaa ripplen olevan hyvin pieni tai olematon. Puhdas sähkö on muulle laitteistolle paljon parempi turva kuin kilowattihirviöt. Monesti nuo 600-800W powerit antaa myös tarvittaessa 120% nimellistehostaan.

Edit:
Ja postaan tähän koska oma 7v takuullinen 750W poweri on ylittänyt takuuajan, eli uutta pitäisi valita jossain kohtaa. Tuo 10v Seasonic vaikuttaa varteenotettavalta.

Edit2:
Niin ja seuraava buildini (kuten monen muunkin) voi olla entistä pienempi. Eli kilowattiluokan powerit eivät niihin pakosti mahtuisi, fyysisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Nämä ovat mielipide eroja, eikä minulla todellakaan ole mitään sopivaa ehdokasta isoksi virtalähteeksi. Laitat vastakkain pienemmän ja laadukkaamman virtalähteen suhteessa isompaan ja samanhintaisena jotenkin huonompaan vastaavaan. En tarkoittanut sitä noin. Kehotan ihan kirjaimellisesti käyttämään enemmän rahaa siihen isompaan virtalähteeseen, ettei sen laadusta tarvitse yhtään tinkiä. Myöskään se "kilowatti luokka" ei ole nyt se asia, mihin täytyy hirttää itseään.

Käsitykseni mukaan hyvä iso kone voi vaatia noin 500 watin tehon. Se on ihan yleinen tekninen motto, että äärimmäiseen pitkäikäisyyteen tähdättäessä resurssit tuplataan. Jos kone voi missään tilanteessa viedä 500 wattia, niin virtalähde on hyvä mitoittaa toimimaan yhdyskäytävänä noin kaksinkertaiselle tehomäärälle. Saa tämän toki ohittaa, jos niin haluaa, mutta sääntö on kyllä aika yleispätevä yllättävän monessa paikassa. Lentokone on luultavasti ainoa teollisesti tehty esine, jossa mitoituksen vähimmäiskertoimesta kaksi aivan tieten tahtoen luovutaan jonkin vielä pienemmän kertoimen hyväksi. Nostovehkeissähän käytetään kerrointa 5.

Koska kysyjä nyt kysyy, niin minä vastaan niin hyvin kuin minä osaan; Käytä kerrointa kaksi. Enimmillään 500 watin tehoa vaativalle koneelle oikea virtalähde on noin 1000 watin suuruusluokassa oleva esine. Jokin 650 wattinen on vähän turhan pieni. Sehän joutuu koko ajan ponnistelemaan pahimmillaan yli 75% kuormituksella. Kestoikä häviää silloin aivan varmasti laitteelle, joka pysyy kuormituksessaan alle 50% omasta suorituskyvystään. Se, että se 650 wattinen täsmällisesti sanottuna kyllä pystyy suoriutumaan tuosta omasta tehtävästään, ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi hyvin tai oikein mitoitettu.

Edelleen: Eräänä päivänä se virtalähde on jo vähän vanha, ja sen sisäiset mitoitukset ovat vähän jo lengollaan komponenttien vanhenemisen takia. Kuitenkin omistaja sitä haluaa käyttää jonain serri vehkeenä yhä edelleen, jos se kuitenkin toimii. Kerroin kaksi tuo silloin sitä vaadittavaa toleranssia. Siksi se isompi on nyt vähän parempi, vaikka se alkuun maksaa nyt vähän enemmän. Minun mielestäni se kohtalaisen pieni hintaero tässä kohden kannattaa nyt maksaa. Se on minun neuvoni. Neuvon saaja päättää sitten itse, noudattaako hän neuvoa vaiko ei.

Ei tässä ole nyt mitään suurta periaatteellista eroa, Sinä neuvot käyttämään pienempää kerrointa koska katsot sen riittävän. Minä neuvon toisin, koska katson, ettei ole kovin perusteltuja syitä mennä kakkosta pienempään kertoimeen. Hintaero on kuitenkin siksi pieni sitten kuitenkin.

===

Minä ostin nuo omani aika kauan aikaa sitten. Päädyin Channel Wellin PUC konseptiin, kun tuohon aikaan maailmassa se oli se "hyvä" ratkaisu. Tuon aikaisten virtalähteiden toimintaperiaate oli sellainen, että siinä luonnostaan syntyi kahta jännitettä, jotka pystyivät poikkeamaan toisistaan. Kauneutena oli se, että tehontuoton rajapinta noiden kahden välillä oli liukuva. (en osaa tätä tämän fiksummin selittää, kun en ole omalla ammatti vyöhykkeelläni.) Rakenteesta tehtiin samalla kaksijakoinen, PUC rakenteessa on tavallaan virtalähteen sisällä kaksi rinnakkaista virtalähdettä, toinen tuotti 12 voltin ja 5 voltin jännitteellä ne virrat, ja toinen tuotti 12 voltin ja 3,3 voltin jännitteellä ne tarvittavat virrat. Kuormituksessa jos tarvittiin enemmän 3,3 tai 5 voltin virtoja, ne pienensivät sitten sitä omaa 12 voltin alueensa virtaa liukuvasti. On selvää, että tällaiset kahden rinnakkaisen sisäisen virtalähteen powerit olivat yleensä vähän ylipitkiä, ja samalla rinnakkaisuus vähän huononsi sitä hyötysuhdetta. Rakenne noin muuten on aika etevä, koska voimaa saadaan sinne missä sitä kaivataan.

Virtalähteet kuitenkin kehittyivät. Käsitykseni mukaan nämä uudemmat muuttavat kaiken jännitteen ensin 12 voltin jännitteiseksi virraksi, ja jollain nokkelalla tavalla tuosta sitten pilkotaan alaspäin ne pienemmät jännitteet ja niiden vaatimat virrat. Käsitykseni mukaan tällainen uusimman sukupolven kapistus voidaan kyllä tehdä ihan siihen vakioiseen aika lyhyeen mittaansa. Niiden hyötysuhteetkin ovat jo reilusti yli 90%, kun tuo kahden sisäisen virtalähteen rakenne tuskin pystyy ylittämään jotain noin 88% hyötysuhdetta, eikä ainakaan koko alueellaan. Mutta: pitäisi pystyä puristamaan isokin virtalähde nykytekniikalla ihan siihen pienen virtalähteen neliskanttiseen muotoon. Näin siis käsittääkseni. Mutta: en ole ollut kiinnostunut virtalähteistä todella pitkään aikaan, joten olen vähän pihalla siitä, missä jamassa ne nykyisin ovat.

Koska olet itsellesikin nyt ostamassa uutta virtalähdettä hyvin palvelleen 750 wattisen jälkeen... Katso nyt kuitenkin sinne noin tuhannen watin suuntaan... vuodet vierivät ja yhtä äkkiä oletkin tilanteessa, että kädessä on jokin Epyc emolauta serrinä ja vaikkapa ensimmäisen sukupolven 32 ytiminen Epyc siihen laitettavaksi. Ei siihen mene kuin vaivaiset 10 vuotta... ja se iso virtalähde on kyllä vielä tuolloinkin hengissä. Ja sitten tulee vastaan 10 vuotta vanha Volta tai jotain sellaista ja sen tapaista... äkkiä voi olla kädessä kone, joka haluaa enimmillään sen 500 wattia tehoja.

Yleensä on vielä niin, että sen kalliin tuotteen (minkä tahansa) ostaminen kirpaisee vain yhden ainoan kerran siinä ostaessa, mutta jos ostaa väärän, liian pienen tai muuten vain vähänkään sopimattoman, niin SE asia kyllä harmittaa sitten ihan pitkäänkin. En oikein usko, että kukaan koskaan katuu sitä, että meni ostamaan "liian hyvän" virtalähteen. Ei, jos puhutaan nyt ihan normaaleista parin sadan euron kamppeista kuitenkin, eikä mistään yli 600 euron high-end osasta.

Minulla ei ole nyt tarkoitus tuputtaa mitään omaa totuuttani minään yleisenä ja yleispätevänä totuutena yhtään mihinkään, vaan toin vain esiin kysyjälle tämän oman mielipiteeni tästä virtalähde asiasta. Virtalähteitä myös voi ja pitääkin itse aukoa ja imuroida, ja niitä tuulettimia voi ja kannattaa vaihtaa, kun ne aikanaan käyvät äänekkäiksi. Samalla voi tehdä silmämääräisen tarkastuksen, että ne kondensaattorit (niiden päät)eivät hirveästi pullota. Niitä voi itsekin yrittää vaihtaa, sitä komponenttia ei tarvitse edes yrittää juottamalla irrottaa, vaan sen osan voi myös tongeilla murskata, ja juottaa se uusi komponentti niihin kortista tököttäviin lankoihin. Jostain tuli tämäkin neuvo itselle vastaan. Homma tehdään tietenkin alhaalta päin, ettei se virtalähteen kortti mitenkään sotkeudu.

Se rippeli on tärkeä, kyllä se kertoo sen virtalähteen laadusta, mutta senkään asian kanssa ei tarvitse liioitella. Se emo suunnitellaan sietämään määrätyn suuruista pientä rippeliä, ja se emo sisältää ne omat metodinsa millä se sitten sitä jännitettä taas pudottaa alaspäin sille prosessorille ja muisteille. Kumpikaan noista ei käytä 3,3 voltin jännitteistä virtaa. Emo sen tekee. Mutta tietenkin... pienempi rippeli on aina parempi, kuin isompi. Kyllä se tavallaan siitä suunnittelun ja mitoittamisen onnistuneisuudesta kertoo.

Voisi joku alan ihminen näitä vaikka valottaa enemmänkin, eivät kaikki kahlaa jotain JonnyGurun sivustoja. Uuden virtalähteen ostajan kyllä kannattaa siellä vierailla.

Ovat nämä omatkin virtalähteet alle 200 euron hintaisia olleet, ja ihan hyvin ovat palvelleet. Käsitykseni mukaan yllättävän moni merkki on lisäksi lähinnä jokin markkinointi koneisto, joka vain tilaa nuo virtalähteet kyseisten vempeleiden muutamalta harvalta isommalta valmistajalta. Toki omilla spekseillään, mutta jos niissä on vähänkään vikaa, niin sutta ja sekundaa tulee. Annan esimerkkinä vaikkapa jonkin muinaisen Thermaltaken jättisuuren 1500 watin virtalähteen. En minä sitä tosissani ollut ostamassakaan, mutta kun puolilaiskasti niitä teknisiä tietoja selailin ja selailin, niin eipä ollut suojaa ylikuumenemista vastaan. Ei helvetti... puolentoista kilowatin sähkövempele, ja jätetty lämpösulake pois. Muita suojauksia kyllä lueteltiin, mutta eipä juuri tuota. Joku oli joko töpännyt kunnolla noiden markkinointi papereidensa kanssa, tai todellakin, tyhmälle tilaajalle oli tehty tasan tarkkaan täsmälleen sitä, mitä hän oli tilannut. Jos osa maksaa vaikka euronkin, eikä sitä ostaja / tilaaja ymmärrä erikseen vaatia, niin kyllä kiinalainen valmistaja sen pois jättää ja näin nostaa omaa katettaan ylöspäin. Maailma toimii nykyisin noin.

Silleen saa olla aika tarkkana, että nuo kaikki suojaukset siis ilmoitetaan ja ihan takitilleen ne kaikki erikseen luettelemalla. Jos jotain ei erikseen ilmoiteta, niin hyvä lähtökohta on se, ettei kyseistä suojausta siis myöskään ole.

T -.-


Kyllä varmaan pienemmälläkin pärjää, kuin tuhat wattia... en minä mitään sellaista halua väittää, etteikö pärjäisi. On vain niin kovin vaikeaa aina ennustaa sitä, mihin käyttöön se virtalähde sitten myöhemmin päätyy. Tämmöiselle serri hamsterille ne jäävät sitten nurkkiin pyörimään ja sitkaaseen jatkokäyttöön aina johonkin, niin siksi vissi suuren koon tuoma joustavuus on toivottava ominaisuus. Jos ylisuuri (pitkä) rakenne ei todellakaan nappaa yhtään, niin olen aika varma (mutten siis kuitenkaan tiedä), että isojakin virtalähteitä saa nykyisin ostettua vakioisilla mitoilla.

Kyllä minä nyt kuitenkin lämpimästi neuvon ostamaan jotain tuollaista. Maailman sivu on pitkä. Vielä pari vuotta tästä eteenpäin, ja high end prosessorissa voi olla jo vaikka 64 ydintä. Ja joskus nekin ovat sitten serriä.

-.-
 
Viimeksi muokattu:
Kaikki on mahdollista. Edes 1200w virtalähteellä en lähtisi ruokkimaan 64-ytimistä prosessoria, kyllä se virtalähdekkin ikääntyy. Tutulla on täysin toimiva 750w Chieftec serrikoneessa, kyllähän se poweri toimii mutta todellakaan "halpaa kalliimpaan" en laittaisi yli viittä vuotta vanhempaa virtalähdettä. Toisaalta, ristiriitaisesti, jos kasaisin koneen, laittaisin Seasonicin jonkun todella laadukkaan virtalähteen reilulla ylimääräisellä varalla. Tällöin, ei ole mitään tarvetta vaihtaa virtalähdettä ainakaan kymmeneen vuoteen jos kone toimii normaalisti.


Toki nyt vaikka 550w laadukkaalla powerilla, uudella, Seasonicilta tms ihan hyvin voisin laittaa.
 
Koska olet itsellesikin nyt ostamassa uutta virtalähdettä hyvin palvelleen 750 wattisen jälkeen... Katso nyt kuitenkin sinne noin tuhannen watin suuntaan... vuodet vierivät ja yhtä äkkiä oletkin tilanteessa, että kädessä on jokin Epyc emolauta serrinä ja vaikkapa ensimmäisen sukupolven 32 ytiminen Epyc siihen laitettavaksi. Ei siihen mene kuin vaivaiset 10 vuotta... ja se iso virtalähde on kyllä vielä tuolloinkin hengissä. Ja sitten tulee vastaan 10 vuotta vanha Volta tai jotain sellaista ja sen tapaista... äkkiä voi olla kädessä kone, joka haluaa enimmillään sen 500 wattia tehoja.
Edellinen poweri oli tätä sinun mainitsemaa multi-rail arkkitehtuuria. Se oli 850W ja jäi pieneksi minulle. Siksipä ostin 750W powerin jolla pärjään. Kyllä, isompi laite jäi pieneksi siinä missä pienempi riittää mainiosti.

Se rippeli on tärkeä, kyllä se kertoo sen virtalähteen laadusta, mutta senkään asian kanssa ei tarvitse liioitella. Se emo suunnitellaan sietämään määrätyn suuruista pientä rippeliä, ja se emo sisältää ne omat metodinsa millä se sitten sitä jännitettä taas pudottaa alaspäin sille prosessorille ja muisteille. Kumpikaan noista ei käytä 3,3 voltin jännitteistä virtaa. Emo sen tekee. Mutta tietenkin... pienempi rippeli on aina parempi, kuin isompi. Kyllä se tavallaan siitä suunnittelun ja mitoittamisen onnistuneisuudesta kertoo.
3.3v jännitettä käytetään jatkuvasti vähemmän ja vähemmän.

Väitteesi siitä ettei isosta ole haittaa, on silti kyseenalainen. Edelleen se alle 10% kuormitus on powerille hyvin epäoptimaalista.
Lisäksi turha verrata poweria ja jonkun teräksen lujuuslaskentaa.

Kaikki on mahdollista. Edes 1200w virtalähteellä en lähtisi ruokkimaan 64-ytimistä prosessoria, kyllä se virtalähdekkin ikääntyy.
64 ydintä ei kerro tehonkulutuksesta mitään. 64 ytimen prossu voi vaatia tulevaisuudessa 120W, johon melkein mikä vain hattiwattipowerikin kykenee.

Oma kokemus vain kertoo että kun mennään yli 500W tehon niin oikeasti joutuu jo miettimään sitä jäähdytystä ihan tosissaan. En näe järkeväksi suositella kellekkään asiaa kysyvälle kilowattikonetta vain siksi että joskus tulevaisuudessa haluat ehkä uusiokäyttää powerin betonimyllyn moottorille. Se jolle moinen on tarpeen, ostaa toki sellaisen kuin haluaa. Se joka kysyy uuteen pelikoneeseen poweria niin 650-750W on max mitä tarvitaan.
 
Käsitykseni mukaan hyvä iso kone voi vaatia noin 500 watin tehon.
500 watin kuormitukseen pääseminen vaatisi ylivoltitetun jo stockina virtasyöpömmän pään näytönohjaimen ja ylivoltitetun prossun.
Tai kaksi näytönohjainta.

Keskivertopelaajan näytönohjaimella ja pelien vain muutaman prossuytimen kovalla kuormituksella puhutaan lähinnä reilun 250 watin kuormasta.
350 wattiin mahtuu jo tehokastakin näytönohjainta ja 400 wattiin monet niistä.
Vegastakin tulee kulutukseltaan järkevä ~200 wattinen, kunhan vain käyttää perseelleen "balansoidun" sijaan PowerSave profiilia tai alivoltittaa ja vähän säätää kelloja.
(default kellot edes toteudu throttlauksen takia)


Ja suurimman osan ajastahan se normikone on työpöydällä hyvin kevyessä kuormituksessa/käytännössä idlenä.
Äänikortti löytyy enää harvasta koneesta ja optiset asemat seuraavat perässä ja jos ei ole mekaanista kiintolevyäkään, niin silloin keskivertokoneen kulutus on hyvinkin 50W paikkeilla.
Oli rakenne mikä tahansa, niin silloin se järjettömän ylimitoitettu kilowatin poweri käy niin surkealla hyötysuhteella, että hukkatehoa tulee varmasti ainakin puolet enemmän kuin järkevästi mitoitetulla.
Ja ellei powerin tuuletus vastaavasti kierrätä ilmaa sen verran enempää, niin se yliampuva poweri myös lämpenee sen verran enemmän!

Mitoituksesta ja antiikkisuudesta riippuen erot powerin lämmöksi hukkaamassa tehossa ovat huomattavia idlenä:
http://www.silentpcreview.com/files/images/power-lost/Figure-2-16-PSU-idle.png
80+ Titanium malleja tuossa ei ole mukana, mutta se ei pelastaisi kilowattimallin osalta yhtään mitään!
Kingwin LZP-1000 on 80+ Platinum malli ja pärjää todella surkeasti häviten vain teknisesti vanhentuneille powereille ja myöskin kuormaan nähden täysin ylisuurelle 80+ Goldille.


Käytännössähän vielä tapahtuisi hyötysuhteesta tinkimällä.
Isompitehoisilla powereilla hinta nousee hyvin nopeasti myynti/valmistusmäärien laskiessa ja järkevämmän tehoisia powereita saa kohtuullisemmalla hinnalla korkeammillakin hyötysuhteilla.
Eli yliampuva poweri todennäköisesti tuottaisi hukkalämpöä enemmän myös pelatessakin.

Ja hinnan nousun huomioiden sen pakko saada PR-watteja kuluttajan valinta menisi helposti johonkin toisen luokan brändiin laaduttomammilla komponenteilla.



Vielä pari vuotta tästä eteenpäin, ja high end prosessorissa voi olla jo vaikka 64 ydintä.
Ensinnäkin piipinta-ala maksaa niin paljon ,että valmistusprosessien kehityksen hidastuessa ydinmäärän kasvu ei tule jatkumaan desktop-puolella kuin rauhallisesti.
Uudemmat valmistusprosessitkin tahtovat melkein vain nostaa hintaa per mm2.
Ja Chernobylin/Fukushiman core meltdownin toistumisen välttämiseksi ei nekään voi nykyprossuja enempää kuluttaa.
Nämä tarkoittaisivat reilua yhden ytimen suorituskyvystä tinkimistä.

Palvelimissa/tieteellisessä laskennassa jne sillä ei ole väliä, mutta desktop käytössä se olisi anteeksi antamatonta.
Kotikäytössä harva asia rinnaistuu reilusti, joten 16 ydintäkin tulee olemaan erittäin paljon todella pitkään.
Pelikoneessa vielä pitempään.
Ja mikäli pelit monimutkaistaisivat vaikka fysiikkalaskentaansa, niin se sopisi paljon paremmin integroidulle GPU:lle, kuin tarkoitukseen täysin ylibloateille CPU-ytimille.
 
Yksikään kommentoija ei ole kyllä väärässä. Totta. Poweri ei kuitenkaan sananmukaisesti lisää koneen sisäistä lämpökuormaa, kun se puhaltaa sen sisällään lämmenneen ilman aina ulospäin ja poispäin siitä kotelosta. Kotiahan se silloin lämmittää, eikä siitä ole Suomessa haittaa noin 10 kuukautena vuodessa, tuleepahan lopuksi vielä toiseen kertaan hyötykäyttöön tuokin kulutettu vähäinen energia.

Prosessoreiden virrankulutukset ovat kuitenkin käytännössä kasvaneet ylöspäin kun ydinten määrä on lisääntynyt. Kaksiytimisten aikakaudella sata wattia oli kova kulutus, nyt tuon arvo on raskaimman sarjan prosessoreilla jo liki kaksinkertaistunut. Toki, ytimiä on tullut kahteen verrattuna 9 kertainen määrä lisää, eikä loppua ole näkyvissä. Mutta minun käsitykseni mukaan haasteet virtalähteelle eivät ole vähentymässä, vaan pikemminkin päin vastoin.

Tässä iässä sitä uskoo sitkaasti vanhoihin totuuksiin, ja yksi niistä on "enemmän on parempi". En minä tiedä, mihin noita ytimiä haluaa jatkossa käyttää, mutta seuraavaan koneeseen minä haluan niitä rutkasti enemmän, kuin tähän nykyiseen, missä niitä on neljä. En usko muuttavani mieltäni siitä, mikä on haluamani suuntaus näissä vermeissä. Tabletit ovat tabletteja, mutta työpöytä koneen pitäisi olla alusta, jossa voisi ajaa vaikka jumalan inkarnaatiota tekoälyn muodossa. Näin siis jos minulta asiaa kysytään. Siksi minä varautuisin kuitenkin tulevaan sellaisella vähän jykevämmän pään virtalähteellä, ihan vain varmuuden varoiksi.

On kyllä totta, että kun poistutaan keskeltä tietä, niin laadun suhde hintaan ei varsin nouse, vain se hinta nousee. On myös mahdollista, että yli 5 vuotta vanha virtalähde ehkä kannattaa jo vaihtaa siinä alustan vaihdon yhteydessä, jolloin se kannattaa mitoittaa aina vain se kulloisenkin ja juuri vain sen hetkisen tarpeen mukaan. Jotenkin tuo tuntuu vähän sellaiselta kertakäyttö kulttuurilta, jota hiukan vastustan. Oman havaintoni on ainakin aikaisemmin ollut, että laatuun kannattaa kohtuullisesti ja järkevästi panostaa, ja ostaa esim. juuri tuollainen hiukan keskimääräistä parempi ja jykevämpi virtalähde, jotain sellaista mitä voi käyttää useammankin emokortin kanssa ja helpostikin pitkälti yli 10 vuotta. Tarpeeksi iso kestää kyllä vähäisessä käytössä hyvinkin pitkään.

Jokainen tekee näistä asioista ne omat valintansa. Minä uskon isoon ja jykevään virtalähteeseen. Sopivasti kun ostaa, niin hintaero pienempään ei ole kuitenkaan kovin merkittävä asia. Uskoisin, että uusimmissa on otettu huomioon myös tuo hyvin vähäinen kulutus. Ellei ole, niin kysymyksessä on jo suunnittelu ja taitovirhe sen valmistajan taholta.

T -.-

Tietty jos tähtää lähinnä tähän kuluttajaluokkaan niin asia on eri. Minä himoan itselleni noita high end työasemia. Älkää kysykö, mitä minä niillä aion tehdä. Tuen vaikka kaluni kulmaa, jos se on siitä kiinni ja se asia halutaan noin nähdä. Ei vain ole vielä tähän ikään mennessä tullut vastaan konetta, josta ei olisi ajan mittaan teho ja muistimäärä käynyt ajan mittaan pieneksi. Tuo "tämä riittää kyllä kaikille" sanonta muistuttaa niin kovasti sitä "640 kilobittiä riittää kyllä kaikille" lausahdusta, siksi en siihen niin uskokaan.

Kun ihmiskunta ajan mittaan suistuu täydelliseen typeryyteen, niin haluan vanhana ukkona nojailla otsaani monitoriin, ja jutella tekoälyn kanssa, joka asuu minun omistamassani koneessa. Siellä se saa olla ihan rauhassa, ja lähinnä nauraa meille ihmisille.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla on Intel 6700K ja GTX1070 näytönohjain vesijäähdytettynä ja lievästi ylikellotettuna pyörimässä tuollaisella HDPlex 300W/400W
combolla HDPLEX 400W HiFi DC-ATX elikkä 300W ac/dc virtalähteellä ja ihan hyvin pyörii Esim WOT kaikilla mausteilla(nykyisin sekin käyttää prossun kaikkia ytimiä), en ole mitään benchmark ohjelmia tuolla yhtä aikaa näyttikselle ja prossulle ajellu joten en osaa miten kävisi jos molemmat ajettaisiin aivan äärirajoille. Kotelossa on vain kohtuullinen ilmanvaihto mutta tuntuu hyvin kestävän ja hyötysuhteen ollessa hyvä ei liikaa kuumene.
Tähän kun vertaa niin puheet kilowatin powereista tuntuu yhden prossun ja yhden näyttiksen setupin kohdalla aivan hullulta.

Naura Tle vaan ei me siitä suututa...

Mut monessa powerissa nykyään tuo puhallin ei pienillä tehoilla pyöri ollenkaan (Alle 25-35% maksimitehosta) ja juuri silloin huonolla hyötysuhteella se lämpö jää tuonne koppaan kiertelemään.
 
Poweri ei kuitenkaan sananmukaisesti lisää koneen sisäistä lämpökuormaa...


Prosessoreiden virrankulutukset ovat kuitenkin käytännössä kasvaneet ylöspäin kun ydinten määrä on lisääntynyt. Kaksiytimisten aikakaudella sata wattia oli kova kulutus...


Jokainen tekee näistä asioista ne omat valintansa. Minä uskon isoon ja jykevään virtalähteeseen. Sopivasti kun ostaa, niin hintaero pienempään ei ole kuitenkaan kovin merkittävä asia. Uskoisin, että uusimmissa on otettu huomioon myös tuo hyvin vähäinen kulutus. Ellei ole, niin kysymyksessä on jo suunnittelu ja taitovirhe sen valmistajan taholta.
Lakkasiko powerin lämmmöntuotto vaikuttamasta powerin itsensä lämpökuormitukseen?


Eikä prosessorien kulutukset ole mihinkään nousseet.
Intelin Pentium 4 ajan pahimmat "pitää jotenkin yrittää vastata AMD:n ylivoimaiseeen arkkitehtuuriin"-paniikkipainokset saavuttivat 150W rajan.
Ja kun eivät kellojaankaan osanneet vielä säädellä kuorman mukaan, niin pahimmat mallit söivät 70W ilman kuormaa käytännössä throttlaten jo työpöydällä kroonisen alimitoitetuilla vakiosirkkeleillä.

Tuon rajan on rikkonut vain AMD:n tolkuton FX9590 paniikkipainos.
No, kyllä tuo Intelinkin "pakko vastata Ryzeniin" Skylake-X:kin osaa syödä täysrasituksessa tolkuttomasti, jos ei BIOS/emolevy vedä jarruja:
Intel Core i9-7900X: Power & Overclocking
(Ryzenilla pelikulutus reilu puolet maksimista)

Mutta näissä kaikissa on aina ongelmana prossun lämpötilan kurissa pitäminen.
Ja vaikkei Suomessa pääosin olekaan ongelma, niin kyllä 99% PC-käyttäjistä koneen huoneeseeen tuottama lämpömääräkin on hyvin merkityksellinen asia.
Normaalimmilla kuluttajamalleilla tehonkulutus onkin pysynyt pitempään hyvin samassa luokassa.
Näytänohjaimilla aivan samoin. (PCI-e standardikin määrää maksimikulutuksesta)

Eli on selkeät tehonkulutus/lämmöntuottorajat, joita osavalmistajien ei ole järkevää lähteä ylittämään kotikäyttäjien koneissa.


Ja reilusti isompi virtalähde syö aina enemmän tehoa itsensä pyörittämiseen aivan samoin kuin isompi auton moottori.
Ei siihen ole mitään rakenteellista ratkaisua... tai pitäisi olla kuoren alla kaksi erikokoista poweria.
Tuossa Corsairin ei hintarajaa ökypowerin kaikilla teknisillä erikoisuuksilla/hienouksilla 10 watin tyhjäkäynti:
Corsair AXi Series 1600 W Review

80+ Titanium on ensimmäinen hyötysuhdestandardikin, joka menee alle 20% kuorman 10% kuorman hyötysuhdevaatimukseltaan.
Ja 80+ Titanium powereita löytyy hyvin vähän vain muutaman valmistajan tekemänä.

Siitä voit sitten katsoa mitä (12v takuiset) Seasonic Prime Titaniumit maksavat.
 
650w on hyvä kapasiteetti ihan mille vain yhden näytönohjaimen/prosessorin kokoonpanolle. 750w on vielä myöskin ihan ok, jokseenkin ylimitoitusta suurimmalle osalle kokoonpanoista.
 
Itellä Corsairin HX1000i sigun/speksien r5 1600/GTX1070 pelikoneessa ja eihän tässä mitään järkeä ole mutta kun joulukuussa uutena mainauskäyttöön halvalla sain ja nyt ylimääräisenä niin samapa tuo. Seinästä kiskoo kellotettunakin koko pönttö ainoastaan 275w eli aivan typerän kokoinen poweri.
 
No tuota... tuosta kun katsoo oikealta ja kohtalaisen alhaalta, siellä ovat ne "Typical Gaming" ja "Maximum" kulutukset. Vanhimmat ja huonoimmat - ne mitkä ovat juuri nyt sitä serriä - vievät aika paljon tehoja. Ja konehan rakennetaan sellaiseksi, että sinne voi heittämällä heittää sisään aivan mitä tahansa. Tämmöinen serri -hiiri ainakin katsoo asiaa juuri tästä vinkkelistä. Muitakin katsanto vinkkeleitä tietenkin on.

NVIDIA GeForce GTX 1060 6 GB Review

Onneksi tästä(-kään) asiasta ei ole mitään ihmeellistä tarvetta löytää mitään yhtä yhteistä säveltä ja yksimielisyyttä, vaan jokainen voi poimia itselleen sopivia perusteluja ihan oman maun mukaan.

Itse asiassa, minäkin mietin hyvin vähävirtaisia ratkaisuja jatkossa, juuri äänen ja turhan jäähdytystarpeen minimoimiseksi, mutta toisaalta... enemmän tehoa ja vääntöä ja enemmän aivan kaikkea on kyllä hyvä johtotähti sekin...

T -.-
 
Ja konehan rakennetaan sellaiseksi, että sinne voi heittämällä heittää sisään aivan mitä tahansa
En minä ainakaan. Ei minun koneeseen mahtuisi neljää kolmen korttipaikan GPU:ta ja serveri-emoa, puhumattakaan 28 kiintolevyn raid-clusterista. Ei ole 100L E-ATX HPTX koppaakaan, joten olen ilmeisesti tehnyt ison virheen komponentteja valitessa. :(

650W on "enemmän kuin suurin osa koskaan tarvitsee" ja 750W on "lähes kaikille ylimitoitettu", kuten täällä moni todennut. Nykykoneet idlaa 50-60W tehoissa, joten liian iso poweri on vain ja ainoastaan haitaksi. Samalla rahalla laadukkaampi pienempi, tai käyttää sen ylijäävän rahan johonkin hyödylliseen.
 
Tätä kirjoittaessa kone käyttää hwinfon mukaan cpu ~22-23W, näyttis 11-12W. Käsittääkseni ton softan ilmoittamat kulutukset pitää paikkansa melko tarkasti. Koneessa pyörii samalla kaksi 140mm maglevia, d5 pumppu 20% teholla ja pari ssd:tä + nvme. Lisälaitteet eivät syöne surffatessa yhteensä 10W enempää. Eli tuo 50-60W on melko yläkanttiin ainakin amd+asus (zenstates) kanssa.

Rasituksessa taas cpu ~115W ja gpu ~340W (prime small fft + furmark yhtäaikaa). Prossun kellot 3.85Ghz@1,275v, näyttis vakiovolteilla ja powertarget 118% +70Mhz/+500Mhz.
Hyvin on tuo 650W corsairin RM riittänyt ja saa riittääkin kunnes laukeaa.


Edit: tapatalk-ihmisille jotka ei voi kattoa speksejä. Ryzen 1700 + 1080TI
 
Viimeksi muokattu:
En minä ainakaan. Ei minun koneeseen mahtuisi neljää kolmen korttipaikan GPU:ta ja serveri-emoa, puhumattakaan 28 kiintolevyn raid-clusterista. Ei ole 100L E-ATX HPTX koppaakaan, joten olen ilmeisesti tehnyt ison virheen komponentteja valitessa. :(

650W on "enemmän kuin suurin osa koskaan tarvitsee" ja 750W on "lähes kaikille ylimitoitettu", kuten täällä moni todennut. Nykykoneet idlaa 50-60W tehoissa, joten liian iso poweri on vain ja ainoastaan haitaksi. Samalla rahalla laadukkaampi pienempi, tai käyttää sen ylijäävän rahan johonkin hyödylliseen.



Ei liian isosta powerista mitään haittaa ole. Ainoastaan hyötysuhde on paska idlessä.
 
Jollekin se että ostaa turhan kalliin powerin on haitta, kun sen rahan voisi laittaa tehokkampaan näyttikseen tai isompaan SSD levyyn.
Samoin paska hyötysuhde idlessä tuottaa koneeseen turhaa lämpöä ja lisää sähkön kulutusta = haitta (omasta mielestäni).
Vähän sama asia kun autoa ostettaessa rajaa kaikki alle 150L polttoainetankin omaavat pois. Ihan vaan siltä varalta että pitää joskus ajaa vähän kauemmas. Tämä siis kärjistettynä
 
Minun mielestäni virtalähde voi aivan hyvin olla hiukan ylimitoitettu. Tarpeet voivat muuttua ajan mittaan, ja kalliiksi sekin tulee, jos joka uuteen kokoonpanoon pitäisi aina ostaa uusi virtalähde. Kun ostaa kerralla kunnollisen ja tarpeeksi ison, niin sitä ei tarvitse vaihtaa, eikä se myöskään käytössä niin rasitu. Itselläni särkyi joskus vuosituhannen vaihteen jälkeen oma virtalähde oikein kunnolla, ja sen jälkeen päätin, että ostan jatkossa omat virtalähteet mieluummin kilowatti luokasta ja niin, että ne sisältävät joka ainoan mahdollisen suojauksen. Miniminä olen pitänyt seuraavan listauksen täyttymistä:

• OCP (Over Current Protection): suojaus virtapiikkejä vastaan

• OVP (Over Voltage Protection) suojaus jännitepiikkejä vastaan

• OPP (Over Power Protection): liikakuormasuojaus, joskus nimellä OLP

• OTP (Over Temperature Protection): ylikuumenemissuojaus

• UVP (Under Voltage Protection) alivoltitussuoja

• SCP (Short Circuit Protection) Oikosulkusuoja

• NLO (No Load Operation): tämä ei oikeastaan ole samankaltainen suojaus kuin muut, mutta se mahdollistaa virtalähteen käynnistämisen
ilman kuormaa.

Tietty jos on tarpeeksi isot kassit, niin voihan sitä ihan polleana väittää, ettei noita kaikkia muka tarvita, ja nuo ovat ihan turhaan laitettu paremman laatuluokan virtalähteisiin mukaan. Minä itse en kyllä omaan kotiini huolisi minkään muunlaisia, kuin noilla aivan kaikilla em. suojauksilla varustettuja virtalähteitä. Ei noita eri suojauksia ihan huvikseen sinne virtalähteen sisälle ole valmistajien toimesta kehitetty.

Vuosituhannen vaihteessa suurin osa kuluttajapowereista oli ultimatekurapaskaa.

Nykyisin esim. Corsairin CX- ja VS-kurasarjoistakin löytyy samat suojaukset (OCP:tä ei mainita, mutta se käytännössä tärkeämpi SCP pitäisi löytyä kaikille jännitteille.), joten eiköhän nuo ole aika selviöitä ns. laatupowereissakin. (NLO:sta en ole varma, mutta eiköhän miltei kaikki modernit powerit ainakin käynnisty ilman kuormaa. Pointtina lienee se, että powerin pitäisi olla myös vakaa nollakuormalla tai lähellä sitä.)
Corsairin specsiläpyskässä ei OCP:tä erikseen mainita edes kalleimmille malleille, vaikka esim. HX1500i:lle voi softalla määritellä OCP-rajat ns. virtuaali-raileille, mikä onkin ihan fiksua tuommoisessa 125 ampeeria 12 voltin linjaan ulostavassa vehkeessä. Tosin ei noista säädöistä ole sitä teoreettista hyötyäkään, jos heittelee arvoja ihan hatusta.
Virtapiikkisuojaksi en tuota ylivirtasuojaa kutsuisi.
Muutenkin noilla järeillä kilowattipowereilla räjäyttää/sulattaa/sytyttää tuleen sen sopivasti paskaksi menneen komponentin ennen kuin suojat reagoi.
Jos komponentti sattuu muuttumaan naulaksi, niin SCP kyllä katkoo virrat välittömästi. Tosin 3,3 voltin linjassa oleva huono liittimen kontakti voisi hyötyä sopivasti mitoitetusta OCP:stä vähemmän savun muodossa.

Kyllähän se laatupowerikin päästää iloiset kipinät ja savut, jos sopivassa paikassa on huono juotos. Tästä syystä kannattaa aina silloin tällöin tarkastaa, ettei poweri ole täynnä villakoiria. Se kun muuttuu helposti liekinheittimeksi, jos kymmenen vuoden pölykertymät saavat kipinää.
Onhan noissa koteloissa nykyisin pohjassa ne onnettomat hyttysverkkofiltterit. Alkavat estää pölyn kertymistä vasta siinä vaiheessa, kun filtterin pintaan kertyy riittävä pölykerros, joten filtteriä ei kannata liian usein imuroida,
mikäli kämppä ei satu olemaan jonkun pakkomielteisen siivousintoilijan pölyvapaa puhdastila. (Sama pätee toki kotelon suodattimiinkin. Ei ne lämmöt paria astetta enempää nouse vaikka vähän tukkoisen näköinen filtteri olisikin.)

Tokihan poweri kannattaa aina ylimitoittaa ja käytännössä 550 wattinenkin on jo monelle kokoonpanolle reilusti ylimitoitettu.
Itsellä on 550 wattinen platinakukka ykköskoneessa ja käytännön kuormitus peleissä ylikellotetulla raudallani on max. 300 wattia mukaan lukien powerin hukkaama teho. Tulevalla vähintään kaksi kertaa tehokkaammalla raudalla se tulee olemaan samaa luokkaa ja surffailukulutus laskenee reilusta sadasta watista hattuarviolta 70 wattiin tai alle. En ole tuota kuutisen vuotta vanhaa poweria vielä mihinkään vaihtamassa. Uuden raudan asennuksen lomassa mittailen siitä korkeintaan parin pikkuelkon ESR:t varmuuden vuoksi ja voisihan tuon skoopillakin mulkaista jos jaksaisi viritellä 600 watin edestä keinokuormaa ja sopivan johtohässäkän eli en mittaile.

Tuoreessa J4205-boxissa tosin hieman reilummin ylimitoitettu Corsair TX550M Gold. Idlenä näyttää repivän 12 wattia, kun tuo powerin hyötysuhde menee alle 80 prosentin näin pienillä kuormilla. Primellä saa 24 wattia tuosta irti ja pörrömarkilla överit 30 wattia sekä 4k 60fps ulostus 20 wattia. Keskimääräinen kuormitus alle 20 wattia, joten muutaman levyn uskaltanee vielä lisätä powerin tukehtumatta.

Kassit ovat sen verran kookkaat, että reilun satasen poweria uskallan käyttää ykköskoneessa ja kaikkiin muihin tuo reilun 60 euron Nipponin lyyteillä varustettu TX550M Gold seitsemän vuoden takuulla, mikäli ei ole tarvetta järeämmälle raudalle ja semmoisia en toistaiseksi harrasta.
Mökkikoneessa tosin vielä noin 10 vuotta (?) vanha Corsair VX450, mutta sekin käy ja kukkuu, koska japsilyytit eivät mätäne hetkessä. Ei tosin ole ollut käytössä 24/7 överikuormalla, mutta CX olisi lahonnut Teapoineen jo pariin kertaan. Ja juotoksetkaan eivät lahoa ennen aikojaan, kun on holkitettu levy ja riittävän hyvin läpi juottuneet juotokset. Uudemmissa laatuhalpiksissa ei holkkeja taida kovin usein olla, mutta tuohon ei kannata kiinnittää sen tarkempaa huomiota, mikäli ei ole pakkomielteinen elektroniikkahermanni.
Huonoin powerini taitaa olla tällä hetkellä Fortronin FSP350-60THA-P. Tarran mukaan olen vaihtanut tuohon lyyteiksi Nichicon PW:t ym. japsikannut tammikuussa 2012 ja sekalaiset SERrit pyörii vielä vallan mainiosti.
FSC 0546 lukee tarrassa, joten ei edes 13 vuotta vanha. Teknisesti erittäin masentava laitos, mutta ulostaa laatusähköä aina kun sitä tarvitsee.
 
Cooler Master julkaisi juuri powereita, josta ei tule ihan speksien mukaisia tehoja.

Ko-Linkin paska räjähti testissä, kun sitä rasitettiin täysillä. Testin tekijä arvioi, että turvallinen raja on puolet.

Noita ylimoitetaan sen takia, että porukka ostaa halvimman, kun esim. "Corsair on tuttu ja turvallinen merkki". Sitten ostetaan se VS450.. Vähän huono esimerkki, mutta valmistajat pyrkii ylimitoituksella siihen, ettei Pertti Peruskokoajan kokoonpano kuole, koska osti halvinta merkkiä ja katseli vain wattimäärää..
 
Uus poweri pitäis hommata tulevaa koneen päivitystä ajatellen. i7 8700k tai jokin vastaava tulevista ryzeneistä, gpu varmaan 1070/1070 ti tai vastaava. Ainakin 650 wattisen haluaasin, että on edes vähän ylimitoitettu. Vai pitäisikö olla heti 750w? Nykyinen 2500k buildi speksattiin alunperin murossa saatujen ohjeiden mukaan superkukan 450 wattisella powerilla joka jäi heti pieneksi kun päivitin 7970 näyttikseen aikoinaan. Joten ei enää vastaavaa alimitoitettua/siinä rajoilla olevaa missä ei ole edes gpu:n lisävirtaliitäntää.

Seasonic 650w/750w focus+ platinum vai vastaava prime titanium? Hinnan eroa ~50-100 euroa wateista riippuen, joten olisiko focus kuitenkin parempi? Hieman myös tuo Primen passiivinen jäähdytys mietityttää. Pitänee tsekata revikat kun ehdin.

Seasonic 650W FOCUS+ 650 Platinum, modulaarinen ATX-virtalähde, 80Plus Platinum - 115,90€

Seasonic 650W PRIME Ultra 650 Titanium, modulaarinen ATX-virtalähde, 80 Plus Titanium - 163,90€
 
^Corsairin Rm750x:ää uskallan ainakin suositella. Joskus hyvät virtalähteet-ketjusta tuon bongasin ja ostin ja hetkeäkään en ole katunut. 10 vuoden takuu ja toistaiseksi joka tilanteessa äänetön. Edes 7950 crossfire-setti 5,1GHz:iin kellotetun 7700K:n kanssa ei saanut virtalähdettä ilmoittamaan itsestään mitään. Pieni ylimitoitus lienee suotavampaa kuin kiikun kaakun rajoilla oleva/alimitoitettu virtalähde. Toiseen koneeseen hommasin Seasonicin S12 II bronzen (620W) ja tuon tuuletin jo sitten huutaakin 7950 crossfiren kanssa jäätävästi (3DMarkin verran oli pakko kokeilla crossfireä..."normikuormassa" tämäkin kyllä hiljainen). :)
 
Viimeksi muokattu:
Uus poweri pitäis hommata tulevaa koneen päivitystä ajatellen. i7 8700k tai jokin vastaava tulevista ryzeneistä, gpu varmaan 1070/1070 ti tai vastaava. Ainakin 650 wattisen haluaasin, että on edes vähän ylimitoitettu. Vai pitäisikö olla heti 750w? Nykyinen 2500k buildi speksattiin alunperin murossa saatujen ohjeiden mukaan superkukan 450 wattisella powerilla joka jäi heti pieneksi kun päivitin 7970 näyttikseen aikoinaan. Joten ei enää vastaavaa alimitoitettua/siinä rajoilla olevaa missä ei ole edes gpu:n lisävirtaliitäntää.

Seasonic 650w/750w focus+ platinum vai vastaava prime titanium? Hinnan eroa ~50-100 euroa wateista riippuen, joten olisiko focus kuitenkin parempi? Hieman myös tuo Primen passiivinen jäähdytys mietityttää. Pitänee tsekata revikat kun ehdin.

Seasonic 650W FOCUS+ 650 Platinum, modulaarinen ATX-virtalähde, 80Plus Platinum - 115,90€

Seasonic 650W PRIME Ultra 650 Titanium, modulaarinen ATX-virtalähde, 80 Plus Titanium - 163,90€
Aivan taatusti kummalla tahansa pärjäät vallan mainiosti ja pitkän aikaa, teitpä koneella melkein mitä vaan. Jos passiivisuus mietityttää, mutta hiljaisuutta arvostat, niin kannattaa katsella semi-passiivista (tuuletin alkaa pyöriä vasta tietyllä kuormalla, joten idlatessa ja kevyessä rasituksessakin ainakin äänetön). Vaikea myöskään kuvitella aivan lähitulevaisuudessa mitään lisälaitetta, joka vaatisi kummankaan virtalähteen uusintaa (ja jos sellainen tulisikin, tuskinpa mikään nykyisistä powereista olisi sen suhteen future proof.)

^Corsairin Rm750x:ää uskallan ainakin suositella. Joskus hyvät virtalähteet-ketjusta tuon bongasin ja ostin ja hetkeäkään en ole katunut. 10 vuoden takuu ja toistaiseksi joka tilanteessa äänetön. Edes 7950 crossfire-setti 5,1GHz:iin kellotetun 7700K:n kanssa ei saanut virtalähdettä ilmoittamaan itsestään mitään. Pieni ylimitoitus lienee suotavampaa kuin kiikun kaakun rajoilla oleva/alimitoitettu virtalähde. Toiseen koneeseen hommasin Seasonicin S12 II bronzen (620W) ja tuon tuuletin jo sitten huutaakin 7950 crossfiren parina (3DMarkin verran oli pakko kokeilla). :)
RM750x:ää uskallan myös suositella, omasta kokoonpanosta löytyy (ks. PC-speksit tuosta vasemmalta) ja täysin tyytyväinen ollut.
 
Semipassiivinen kannattaakin ylimitoittaa. Se RM750x on passiivinen melkein koko ajan normaalissa pelikoneessa.

Ei tehojen, vaan tuulettimen äänen puolesta :)
 
Okei! Piisaako tuo 750w vai pitääkö yliylimitoittaa 850 wattiin? :D Ykkössivulla joku oli vahvasti sitä mieltä, että isompi parempi.

Hylkäsin tuon Focus+ 120mm tuulettimen vuoksi. Revikoiden mukaan ei ole sieltä hiljaisimmasta päästä kuormitettuna. Sen tilalle vaihtoehdoksi Seasonic Prime ja Prime ultra. Villinä korttina Evga Supernova.

Tuo Corsairi kyllä revikoissakin on kiitosta saanut. Ainut miinus, että ei ole kahta eps liitintä (jos oikein ymmärsin) mutta tuo on ilmeisesti ongelma vain jonkun threadripperin tms kanssa? Hyötysuhde on gold vs seasonicin platinum/titanium mutta seasonicci on kyllä paljon kalliimpikin.
 
Tuo Corsairi kyllä revikoissakin on kiitosta saanut. Ainut miinus, että ei ole kahta eps liitintä (jos oikein ymmärsin) mutta tuo on ilmeisesti ongelma vain jonkun threadripperin tms kanssa? Hyötysuhde on gold vs seasonicin platinum/titanium mutta seasonicci on kyllä paljon kalliimpikin.
Tainnut Corsairi päivittää 2018 malliinsa yhden EPSin lisää.

Liitännät:
1 x 20+4 pin ATX
2 x 4+4 pin EPS/ATX12V
4 x 6+2 pin PCIe
8 x 4 pin
9 x SATA
1 x floppy
 
Viimeksi muokattu:
Tainnut Corsairi päivittää 2018 malliinsa yhden EPSin lisää.

Liitännät:
1 x 20+4 pin ATX
2 x 4+4 pin EPS/ATX12V
4 x 6+2 pin PCIe
8 x 4 pin
9 x SATA
1 x floppy

No niinpä näkyy. Revikka taisi olla vuoden pari vanha.

Kyllä se taitaa sitten olla joko tuo RM750x tai RM850x. Pikaisesti googlasin 80plus gold ja platinum eroja ja ei vaikuttanut niin merkittävältä, että 60 euroa viitsisi ekstraa maksaa platinum seasonicista.
 
Peruskäyttäjällä tuskin on HEDT-alustaa ja Titania. ;)

Itsekin olisin tuon 650W kannalla, hyvin riittää esim. 7700K:lle ja GTX 1080 Ti:lle, myös kellotettuna.

Mulla pyörii (kellottamaton) 7700k ja 1080TI (kellottu) 550W evga 80+ gold virtalähteellä
 
No niinpä näkyy. Revikka taisi olla vuoden pari vanha.

Kyllä se taitaa sitten olla joko tuo RM750x tai RM850x. Pikaisesti googlasin 80plus gold ja platinum eroja ja ei vaikuttanut niin merkittävältä, että 60 euroa viitsisi ekstraa maksaa platinum seasonicista.
Ei noissa isoa eroa taida olla. En usko, että ainakaan 60 euron edestä, mutta tämä ihan omaa mutuilua. Jos toinen vetää muutaman watin enempi seinästä täydellä kuormalla, niin aika se ja sama. 109 euron hintaan RMx on (Jimms) ainakin hyvä laatuvirtalähde (elleivät ole huonontaneet edelliseen sukupolveen nähden, mutta ei KAI). :)
 
3770k 4,5Ghz kellollai ja 2x gtx 970, corsair rm750x mennään eikä watit lopu kesken. toises konees i5 4570 ja 1060 6g, 450w kolink sfx psu, ja sit on viel kolmannes konees 430w corsair cx, xeon x3450 ~40% ylikelloilla ja 660ti tappii kellotettuna.
että kyllä sillä 550wattisella ajaa vaikka mitä.
 
Mulla loppui 660W Seasonicista puhti kesken nykyisellä kokoonpanolla (tuon sivustolla näkyvän listauksen lisäksi 2 HDD:tä kiinni), vaikka prossukin on alivoltitettuna. Nyt sitten 1kW laitoksella eteenpäin.
 
Näen yhä edelleen sangen perusteltuja syitä virtalähteen hienoiseen ylimitoittamiseen, koska oma arkijärki kertoo, että hienoisesti ja kertoimella kahden verran ylimitoitettu laite kestää omassa toiminta ympäristössään kaikkein pisimmän ajan.

Mistä juontaa tämä into laittaa tai suositella seinän ja laitteen väliin yhdyskäytäväksi vekotin, joka juuri ja juuri suoriutuu siitä omasta tehtävästään? Moderni iso virtalähde tuottaa jo koko toimintakaistaltaan sen muunnoksen hyvin korkealla hyötysuhteella. Jos vaikka ennen vanhaan ei asia ehkä vielä ollutkaan näin, niin nyt ja tänään se kyllä on sitä. Ellei ole, niin virtalähde on väärin ja huonosti valittu. ( ja edelleenkään suosittele yhtään mitään merkkiä enkä versiota, kun en ole asioita niin seurannut. Varmasti on monia hyviä vaihtoehtoja olemassa ja valittavaksi.)

Nimimerkki "edupin" omakohtainen kokemus on empiirinen havainto tästä asiasta. Jos ja kun ostaa alkuun liian pienen virtalähteen, voi joutua ostamaan myöhemmin uuden. Kyllä siinä rahaa menee silloin hukkaan, josko sille pienemmällekin varmasti jotain käyttöä löytyy joskus myöhemmin.

T -.-

Seuraava on mielipide: En pidä täysin tuulettamattomista laitteista. Aika pienikin mutta jatkuva hönkä laitteen lävitse kuitenkin laskee aika merkittävästi niiden komponenttien lämpötilaa. Niin pieni hönkä, että se laite on käytännössä kuitenkin lähes täysin äänetön.

En ottaisi itselleni edes sellaista puoli passiivista laitetta, nimittäin: mistä sen tietää, onko se jakopiste siinä oikein valittu vaiko ei? Niinpä. Ei se valmistaja mitään äärimmäisen pitkää elinikää sille laitteelle todellakaan havittele. Lähinnähän ne ihan himona säätävät ja hiplaavat juuri sitä asiaa, että laite oikeasti hajoaisi ihan suunnittelemalla suunnitellun aikataulun mukaisesti. Rahaa kun tulee firmaan sisään niiden uusien virtalähteiden valmistamisesta.

Arrheniuksen yhtälöstä johdettava noin "8 asteen sääntö" karkeasti 0-100 celsiuksen välillä äkkiä tuplaa sen virtalähteen eliniän, jos sitä edes vähänkin viitsii tuulettaa. 54->46 voi merkitä vaikka kymmentä lisävuotta sille laitteelle.

Olen kai todella "köyhä" serri-hiiri, kun murehdin sitä, kestääkö virtalähde käytössä 10 vaiko 30 vuotta... joo... sellaisen suolan kanssa näitä juttuja kannattaa siis syödä ja lukea.

Sitten vielä avaus toiseen suuntaan: Pitäisikö sen virtalähteen olla jo 2.4 versio? Siinä lienee eroa juuri siinä "low power sleep state" tilassa? Muutos ei vaikuta kovin merkittävältä arkisessa käytössä. Samahan se on tuollaiseen kuitenkin jo mennä, kun tuollaisia on jo tehty. Uudempi on aina uudempi, aivan kaikin tavoin.
 
Mulla loppui 660W Seasonicista puhti kesken nykyisellä kokoonpanolla (tuon sivustolla näkyvän listauksen lisäksi 2 HDD:tä kiinni), vaikka prossukin on alivoltitettuna. Nyt sitten 1kW laitoksella eteenpäin.
Joku vanha multi-rail malli?

Itsellä hyytyi aikanaan 850w ja korvasin sen 750w mallilla. :)
 
En mielellään tallo kenenkään mielipiteille ja ymmärrän aivan täysin tämän ketjun "kilowattimiehen" näkemyksen, että omakohtainen ylimitoitus ei ole pahitteeksi. Ja niinhän se on.

Jos taas joku kysyy, että mitä jos en haluakkaan varautua muuhun, kuin hyvin suunniteltuun tulevaisuuteen ja kohtuulliseen tai jopa vähä intensiiviseenkin peruskäyttöön? Kyllä, se 650W on aivan riittävä yleiseen pelikoneen virrankulutukseen. Toki jos raha ei ole este, niin kyllä minäkin varmaan laittaisin sadan tai muutaman sadan watin verran enemmän tehoa reserviin.

Onko se järkevää? Oma mielenrauha on rahanarvoinen asia ;)

Itsellä GTX 580 SLI ajoista ja 6 kiintolevyn ajamisesta jäänyt nykykonetta palvelemaan 800W perusmötikkä hajoo jos hajoo...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 532
Viestejä
4 539 515
Jäsenet
74 817
Uusin jäsen
pepponen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom