TCL esitteli fyysisellä näppäimistöllä varustetun Blackberry KEY2 -älypuhelimen

Juha Kokkonen

Ylläpidon jäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
13 866
blackberry-key2.png


TCL on esitellyt New Yorkissa järjestetyssä tilaisuudessaan uuden Blackberry KEY2 -älypuhelimensa. Kuten nimestäkin voi päätellä, kyseessä on seuraaja KeyOne-mallille. KEY2:n runko on 7000-sarjan alumiinia ja takakuori soft-touch pinnoitettua ja pitäväksi kuvioitua muovia.

Laitteen erikoisuus on 3:2-kuvasuhteen 4,5-tuumainen näyttö 1080 x 1620 pikselin tarkkuudella sekä sen alapuolelle sijoitettu hipaisuntunnistusta tukeva fyysinen QWERTY-näppäimistö. Sisältä löytyy Snapdragon 660 -järjestelmäpiiri, 6 Gt RAM-mustia, 64 Gt tallennustilaa sekä 3500 mAh akku. 12 + 12 megapikselin takakamera tarjoaa kaksinkertaisen optisen zoomin.

Android Oreo -käyttöjärjestelmän luvataan saavan kuukausittaiset tietoturvakorjauset sekä ainakin Android P -versiopäivityksen.

BlackBerry KEY2:n myynti alkaa kuluvan kuun aikana maailmanlaajuisesti 649 euron suositushintaan. Suomen saatavuudesta ei ole tietoa.

Lähde:
BLACKBERRY KEY2: AN ICON REBORN - BlackBerry Mobile - Official website
BlackBerry KEY2 - BlackBerry Mobile - Official website
 
Viimeksi muokattu:
"hipaisuntunnistusta tukeva" tarkoittanee sitä, että näppiksen tuntuma on onneton, eikä se anna sitä haptista palautetta mikä on oikean näppisen pointti.

Ja sitten portrait-moodi vielä :(


Tämä vaikuttaa oikein malliesimerkiltä siitä, että saadaan bullet pointti "fyysinen näppis" mutta homma tehty niin pieleen ettei mitään järkeä :(
 
"hipaisuntunnistusta tukeva" tarkoittanee sitä, että näppiksen tuntuma on onneton, eikä se anna sitä haptista palautetta mikä on oikean näppisen pointti.

Ja sitten portrait-moodi vielä :(


Tämä vaikuttaa oikein malliesimerkiltä siitä, että saadaan bullet pointti "fyysinen näppis" mutta homma tehty niin pieleen ettei mitään järkeä :(
Ei tarkoita. Kyseessä on oikea fyysinen näppis, jonka näppäimien pinta tukee myös pyyhkäisyeleitä. Vastaava on ollut aiemmissakin malleissa.
 
Ihan hyvältä tuokin näyttää. Blackberry saisi kuitenkin tuoda selvästi halvemmankin näppismallin myyntiin. Ei huvita maksaa yli kuuttasataa puhelimsta jossa 90% ominaisuuksista on turhia. Tekisivät fyysisellä näppiksellä varustetun mallin jossa 2 gigaa muistia, 8 gigaa flashia, joku perusprosessori ja ihansamamikä kamera kolmanneksella tuollaisen hinnasta.

Siinä mielessä Blackberry menee vähän perse edellä puuhun. Näppäimistöpuhelimia hankkivat ovat yleensä sellaisia joita ei kiinnosta alastonkuvien postaus someen ym. turhuus. Sellaisilta käyttäjiltä tuollaiset huippukamerat ja isot tallennustilat menevät pitkälti hukkaan eikä puhelimesta olla valmiita maksamaan puolta tonnia. Brändin arvon laskua jos pelkäävät, voisivat laittaa toisella merkillä myyntiin. Ei nytkään BlackBerryllä kummoisesti mene.
 
8 gigaa flashia
Ei enää nykypuhelimessa toimi. Android alkaa viemään tuosta perusohjelmistolla 80-90% ja on pienessä hetkessä niin täynnä että mitään tietoturva tai ohjelmapäivitystä ei enää saa luuriin.
 
Ei enää nykypuhelimessa toimi. Android alkaa viemään tuosta perusohjelmistolla 80-90% ja on pienessä hetkessä niin täynnä että mitään tietoturva tai ohjelmapäivitystä ei enää saa luuriin.
Ylipäätään 32 gt ei ole niin paljoa kalliimpi, että näkyisi mitenkään merkittävästi hinnassakaan.
 
Ei enää nykypuhelimessa toimi. Android alkaa viemään tuosta perusohjelmistolla 80-90% ja on pienessä hetkessä niin täynnä että mitään tietoturva tai ohjelmapäivitystä ei enää saa luuriin.

Ylipäätään 32 gt ei ole niin paljoa kalliimpi, että näkyisi mitenkään merkittävästi hinnassakaan.

Jaa Android on noin bloatti nykyisin. No 16 gigan luulisi riittävän. Windows puolella 8 gigaa riittää.

Merkittävästi veikkaisin näkyvän hinnassa kun puhutaan 200 euron hintaluokasta.
 
Jaa Android on noin bloatti nykyisin.
Ei taida olla yhtään sen enempää kuin ennenkään, mutta jos on 8 gigaa sisäistä muistia ja siitä n. 5 gigaa käytettävissä niin ei sillä pitkälle mennä. Toki riippuu siitä kuinka paljon sovelluksia puhelimeen tarvitsee asentaa.
 
Ei taida olla yhtään sen enempää kuin ennenkään, mutta jos on 8 gigaa sisäistä muistia ja siitä n. 5 gigaa käytettävissä niin ei sillä pitkälle mennä. Toki riippuu siitä kuinka paljon sovelluksia puhelimeen tarvitsee asentaa.
Tuohon päälle vielä myös se kaikki muu data.

Nämä ovat kuitenkin edelleen suunnattu ”yrityskäyttöön” joten ei tuolla 5 gigalla paljoa pötkitä jos vähänkään luuria käyttää työasioihin yms.
 
Ei taida olla yhtään sen enempää kuin ennenkään, mutta jos on 8 gigaa sisäistä muistia ja siitä n. 5 gigaa käytettävissä niin ei sillä pitkälle mennä. Toki riippuu siitä kuinka paljon sovelluksia puhelimeen tarvitsee asentaa.

Tuohon päälle vielä myös se kaikki muu data.

Nämä ovat kuitenkin edelleen suunnattu ”yrityskäyttöön” joten ei tuolla 5 gigalla paljoa pötkitä jos vähänkään luuria käyttää työasioihin yms.

Kysyinkin sitä miksi Blackberryn ei kannattaisi tehdä halpisversiota. Fyysinen näppäimistö ja hintaa 200 euroa olisi kova juttu. Tunnen monta henkilöä jotka tuntevat monta henkilöä jotka tuntevat monta henkilöä jotka kaikki ostaisivat parilla sadalla näppäimistöpuhelimen, jos sellaista saisi.

Yrityskäyttäjille puhelimeen voi laittaa kaikkea ylimääräistä (kuten tässäkin mallissa), eikä hinnannousu haittaa. Ja koska somehipsterit haluavat hiplata, ei tällainen somekäyttäjiin vetoa. Blackberry yrittää vähän samaa kuin Apple, eli melko vähän kalliita malleja. Sillä erolla että Applella myynti sujuu hyvin, Blackberryllä liikevaihto näyttäisi olevan kahdeskymmenesosa seitsemän vuoden takaisesta. Kannattaisi koittaa jotain muuta?
 
Tuohon päälle vielä myös se kaikki muu data.

Nämä ovat kuitenkin edelleen suunnattu ”yrityskäyttöön” joten ei tuolla 5 gigalla paljoa pötkitä jos vähänkään luuria käyttää työasioihin yms.
Juurikin näin. Ja tosiaan kun kyseessä on yrityskäyttäjille suunnatut laitteet, niin raudan täytyy olla siinä määrin riittävää, ettei se tule aiheuttamaan parin vuoden syklissä työkäytössä suurempia ongelmia. Tuo ei ole taattavissa 200 euron hintaluokassa tällaisessa erikoistyypin puhelimessa.
 
Niin?

Kenen työpuhelin saa maksaa yli 500? Noita hintakäytäntöjä on monenlaisia. Omassa työpaikassa hintaluokka on alle 300e.

Poikkeuksia löytyy aina. Blackberry suuntaa käytännössä kaikki mallinsa työpuhelimiksi ja kun hinnat ovat lähes poikkeuksetta sen 500+, se kertoo aika paljon siitä missä mennään.
 
Niin? En nyt ihan tajua silti että miks ton kameran kanssa mennään perse edellä puuhun.

Luitko edes koko viestiä? Blackberry yrittää edelleen pärjätä myymällä puhtaasti työkäyttöön puhelimia niille joilla rahaa riittää. Liikevaihtoa katsoessa voi todeta niitä käyttäjiä olevan aika vähän. Rahat tehdään massoilla ja mikäli ei ole takana jotain Applen kaltaista kulttia jonka jäsenet maksavat kännykästä sen 500 mukisematta, Blackberryn kannattaisi tehdä halvempi puhelin massoille. Halvassa puhelimessa kamera on ensimmäinen asia josta voi karsia.
 
Jaa. Asia kunnossa.

Kannattaa katsoa millainen kilpailu ja katteet tuolla halpasarjassa on...

Kilpailu on nopeasti katsottu.

Näppäimistöllä varustettujen älypuhelimien kilpailu kalliimmassa sarjassa: Blackberry

Näppäimistöllä varustettujen älypuhelimien kilpailu halvassa sarjassa: -

Tuohon samaan puhelimeen halvempi järjestelmäpiiri, huonompi kamera, vähemmän muistia etc. Suunnittelukustannukset olisivat lähes olemattomat.
 
Kilpailu on nopeasti katsottu.

Näppäimistöllä varustettujen älypuhelimien kilpailu kalliimmassa sarjassa: Blackberry

Näppäimistöllä varustettujen älypuhelimien kilpailu halvassa sarjassa: -

Tuohon samaan puhelimeen halvempi järjestelmäpiiri, huonompi kamera, vähemmän muistia etc. Suunnittelukustannukset olisivat lähes olemattomat.

Ja, koska halvempi järjestelmäpiiri, se halvempi yksi kameramoduuli, tai edes muistien (keskus- ja kesto-) määrän pudottaminen ei oleellisesti pudota laitteen valmistuskustannuksia... Niin, sillä halpamallilla olisi oleellisesti huonompi kate.

Lisäksi, jos nyt ei ihan perunaa kameraksi laiteta, ja prosessori on edes siedettävää tasoa, niin se halpamalli söisi huomattavasti tuon lippulaivan markkinoita. Miksipä sitä työntekijälle 600 euron näppäimistöpuhelinta hankkimaan, jos (toiminnallisesti) vastaavan saa vaikka neljälläsadalla?
 
Ja, koska halvempi järjestelmäpiiri, se halvempi yksi kameramoduuli, tai edes muistien (keskus- ja kesto-) määrän pudottaminen ei oleellisesti pudota laitteen valmistuskustannuksia... Niin, sillä halpamallilla olisi oleellisesti huonompi kate.

Lisäksi, jos nyt ei ihan perunaa kameraksi laiteta, ja prosessori on edes siedettävää tasoa, niin se halpamalli söisi huomattavasti tuon lippulaivan markkinoita. Miksipä sitä työntekijälle 600 euron näppäimistöpuhelinta hankkimaan, jos (toiminnallisesti) vastaavan saa vaikka neljälläsadalla?

Aika olennaista se pudotus on jos hinnan pitäisi olla alle parisataa. Vaikka kate olisi huonompi, myyntimäärät olisivat moninkertaiset.

Miksi työntekijöille nytkin ostetaan tonnin älypuhelimia vaikka toiminnallisesti vastaavia saisi neljälläsadalla? No koska sillä tonnin vehkeen superkameralla voi ottaa parempia kuvia jotka joissakin tapauksissa voivat tuottaa isoa lisäarvoa. Lisäksi nopea puhelin säästää työaikaa pari sekuntia päivässä ja se pari sekuntia kertaa kolme vuotta maksaa sen tonnin puhelimen nopeasti takaisin. Vaikka kumpikaan ei toteutuisi, joku 600 euroa on täysin mitätön kun mietitään työntekijän aiheuttamia kustannuksia kokonaisuudessaan :psmoke:

Logiikallasi jonkun Samsungin tai Applen ei kannattaisi myydä halpoja puhelimia ollenkaan koska niissä on pienempi kate kuin huippumalleissa ja kukaan ei ostaisi niitä kalliimpia työpuhelimiksi koska saman toiminnallisuuden saa yli puolet halvemmalla. Logiikka ei käytännössä näytä toimivan. Joka tapauksessa Blackberry tarvitsisi edelleen jotain uutta. Valmistuksen siirto Kiinaan ja Androidin ottaminen käyttöön ei näytä riittävän alkuunkaan.
 
Niin, ei niiden kannatakaan. Halpispuhelimissa nimenomaan on aivan paska kate joka korvataan massalla. Ei sillä rahoiksi lyödä, mutta sillä saadaan vallattua markkinoita ja nimeä ihmisten tietoisuuteen.

Applellakin taitaa halvin puhelin olla jotain 500 euroa, että ei ne mitään halpiksia kyllä edes myy.
upload_2018-6-10_20-12-45.png

Alunperin olit oikeassa. Nykyään niillä on halpismallistokin.
 
Aika olennaista se pudotus on jos hinnan pitäisi olla alle parisataa. Vaikka kate olisi huonompi, myyntimäärät olisivat moninkertaiset.

Miksi työntekijöille nytkin ostetaan tonnin älypuhelimia vaikka toiminnallisesti vastaavia saisi neljälläsadalla? No koska sillä tonnin vehkeen superkameralla voi ottaa parempia kuvia jotka joissakin tapauksissa voivat tuottaa isoa lisäarvoa. Lisäksi nopea puhelin säästää työaikaa pari sekuntia päivässä ja se pari sekuntia kertaa kolme vuotta maksaa sen tonnin puhelimen nopeasti takaisin. Vaikka kumpikaan ei toteutuisi, joku 600 euroa on täysin mitätön kun mietitään työntekijän aiheuttamia kustannuksia kokonaisuudessaan :psmoke:

Logiikallasi jonkun Samsungin tai Applen ei kannattaisi myydä halpoja puhelimia ollenkaan koska niissä on pienempi kate kuin huippumalleissa ja kukaan ei ostaisi niitä kalliimpia työpuhelimiksi koska saman toiminnallisuuden saa yli puolet halvemmalla. Logiikka ei käytännössä näytä toimivan. Joka tapauksessa Blackberry tarvitsisi edelleen jotain uutta. Valmistuksen siirto Kiinaan ja Androidin ottaminen käyttöön ei näytä riittävän alkuunkaan.

Lienee hieman eri asia toimia äärimmäisen kilpaillussa segmentissä, siis puhtaan kosketusnäytölliset luurit, kuin olla ainoana markkinoilla (kuten alkuaikojen iPhone, ainoa silloin järkevästi toimiva kosketusnäyttöluuri).

Ja mitä tuohon heittoon mielestäsi sopivasta hinnasta: 650 euron luurista ei pelkästään prosessoria, kameroita ja muistia vaihtamalla saa alle 200 euron luuria... Siis ilman, että kate romahtaa täysin. Tuossa on nytkin vain ”muiden” 400–500 euron luurien tekniikkaa, eli katetta halutaan korkeaksi – erikoispuhelin, erikoishinta. (Toki joku voisi argumentoida myynnin raketoivan hintaa pudottamalla, mutta jotenkin uskon Blackberryn tehneen edes auttavasti ”kotiläksynsä”.)

Mikäköhän lienee oikeasti työpuhelimien keskihinta? Hintakattona useimmilla kyllä on varmasti selvästi alle tuo tonnin lippulaivamallisto. Ylivuotisia lippulaivoja esim. olen nähnyt kaverien saavan työluureikseen, ja ne on alle 500 rahan laitteita. Yliopistopuolella oli sitten vieläkin alempana rima, ja massahankintoina olevat pari vaihtoehtoa oli kaikki jotain noin 300 rahalla tai alle irtoavia luureja (joiden joukkoon Applekin oli omansa tunkenut, eikä ollut edes SE). Tai, no, 300 rahan luurit rupeaa olemaan melko edistyneitä.
 
Onko toi oikeasti mallistossa vai varaston tyhjennystä? Tonkin hinta oli julkaisussa vissiin joku 400-500.

E: on mallistossa 420 euron hintaan. Gigantin oma hinta on tuo. :)
Apple iPhone SE - Hintaseuranta | Hinta.fi Applen oma hinnasto on ihan naurettava. Julkaisussa se maksoi halvimmillaan ovh:n 499, kuukauden päästä 399 ja siitä kuukausi 329. kolmen kuukauden jälkeen halvin hinta on pysynyt 300 tai alle. Tuo ei ole mikään oma hinta vaan yleinen hintataso missä power ja gigantti sitä on myynyt nyt vuoden. Se että Apple myy omassa kaupassa ovh:lla eikä yleisellä hintatasolla on eri asia.
 
Lienee hieman eri asia toimia äärimmäisen kilpaillussa segmentissä, siis puhtaan kosketusnäytölliset luurit, kuin olla ainoana markkinoilla (kuten alkuaikojen iPhone, ainoa silloin järkevästi toimiva kosketusnäyttöluuri).

Ja mitä tuohon heittoon mielestäsi sopivasta hinnasta: 650 euron luurista ei pelkästään prosessoria, kameroita ja muistia vaihtamalla saa alle 200 euron luuria... Siis ilman, että kate romahtaa täysin. Tuossa on nytkin vain ”muiden” 400–500 euron luurien tekniikkaa, eli katetta halutaan korkeaksi – erikoispuhelin, erikoishinta. (Toki joku voisi argumentoida myynnin raketoivan hintaa pudottamalla, mutta jotenkin uskon Blackberryn tehneen edes auttavasti ”kotiläksynsä”.)

Ehkä se 200 euron luuri vaatii vähän muutakin muttei silti tarvitse puhelinta suunnitella alusta alkaen uudelleen. Mitä kotiläksyihin tulee, tuossa Blackberryn liikevaihtoa:

chartoftheday_9982_blackberry_revenue_n.jpg


Jotain uutta kannattaisi kokeilla :think:

Mikäköhän lienee oikeasti työpuhelimien keskihinta? Hintakattona useimmilla kyllä on varmasti selvästi alle tuo tonnin lippulaivamallisto. Ylivuotisia lippulaivoja esim. olen nähnyt kaverien saavan työluureikseen, ja ne on alle 500 rahan laitteita. Yliopistopuolella oli sitten vieläkin alempana rima, ja massahankintoina olevat pari vaihtoehtoa oli kaikki jotain noin 300 rahalla tai alle irtoavia luureja (joiden joukkoon Applekin oli omansa tunkenut, eikä ollut edes SE). Tai, no, 300 rahan luurit rupeaa olemaan melko edistyneitä.

Tähän on tietenkin paha tarkkaan sanoa koska aina löytyy poikkeuksia molemmista ääripäistä. Silti niitäkin ääripäitä on jotka hommaavat työntekijöille tonnin puhelimen syystä X.
 
"hipaisuntunnistusta tukeva" tarkoittanee sitä, että näppiksen tuntuma on onneton, eikä se anna sitä haptista palautetta mikä on oikean näppisen pointti.

Ja sitten portrait-moodi vielä :(


Tämä vaikuttaa oikein malliesimerkiltä siitä, että saadaan bullet pointti "fyysinen näppis" mutta homma tehty niin pieleen ettei mitään järkeä :(

Sama tuli heti itsellä mieleen.


Eiköhän pyyhkäisyt olisi kannattanut säästää kosketusnäytölle.
Kuka esim kaipaa tietokone näppäimistölle pyyhkäisykirjoitusta.
 
Viimeksi muokattu:
Aika olennaista se pudotus on jos hinnan pitäisi olla alle parisataa. Vaikka kate olisi huonompi, myyntimäärät olisivat moninkertaiset.

Miksi työntekijöille nytkin ostetaan tonnin älypuhelimia vaikka toiminnallisesti vastaavia saisi neljälläsadalla? No koska sillä tonnin vehkeen superkameralla voi ottaa parempia kuvia jotka joissakin tapauksissa voivat tuottaa isoa lisäarvoa. Lisäksi nopea puhelin säästää työaikaa pari sekuntia päivässä ja se pari sekuntia kertaa kolme vuotta maksaa sen tonnin puhelimen nopeasti takaisin. Vaikka kumpikaan ei toteutuisi, joku 600 euroa on täysin mitätön kun mietitään työntekijän aiheuttamia kustannuksia kokonaisuudessaan :psmoke:

Logiikallasi jonkun Samsungin tai Applen ei kannattaisi myydä halpoja puhelimia ollenkaan koska niissä on pienempi kate kuin huippumalleissa ja kukaan ei ostaisi niitä kalliimpia työpuhelimiksi koska saman toiminnallisuuden saa yli puolet halvemmalla. Logiikka ei käytännössä näytä toimivan. Joka tapauksessa Blackberry tarvitsisi edelleen jotain uutta. Valmistuksen siirto Kiinaan ja Androidin ottaminen käyttöön ei näytä riittävän alkuunkaan.
Kaikki valmistajat (etenkään pienet) eivät pysty eivätkä edes halua ryhtyä hakemaan sitä tulosta suurten massojen kautta, koska siihen liittyy ihan omanlaisensa riskit. Ja tosiaan tuolla 200 euron hintaluokassa on laitteiden kate muutenkin aivan olematon, joten sinne on melko turha lähteä tuotetta ilman suuria volyymeja tarjoamaan. Ihan siis ymmärrettävää, että Blackberry-brändillä halutaan pysyä tällä hetkellä vain tietyssä nichessä.
 
Kaikki valmistajat (etenkään pienet) eivät pysty eivätkä edes halua ryhtyä hakemaan sitä tulosta suurten massojen kautta, koska siihen liittyy ihan omanlaisensa riskit. Ja tosiaan tuolla 200 euron hintaluokassa on laitteiden kate muutenkin aivan olematon, joten sinne on melko turha lähteä tuotetta ilman suuria volyymeja tarjoamaan. Ihan siis ymmärrettävää, että Blackberry-brändillä halutaan pysyä tällä hetkellä vain tietyssä nichessä.

Tällä hetkellä? Historiaa katsoessa, mikäli Blabkberry haluaa pysyä nichessä, se todennäköisesti tulee aina pysymään nichessä eikä sieltä nouse:

Blackberry vuonna 2011: Liikevaihto noin 20 miljardia, oma puhelintuotanto, oma käyttöjärjestelmä
Blackberry vuonna 2018: Liikevaihto noin miljardi (ja laskussa), puhelintuotanto ulkoistettu Kiinaan, käyttöjärjestelmänä enimmäkseen Android

Toisin sanoen, Blackberrylla on enää brändinsä (jolla ei ole juurikaan arvoa) ja se on ainoa valmistaja joka myy näppäinpuhelimia. vaikea nähdä Blackberryn kauaa pärjäävän nichellä. Ja mitäs jos joku muu valmistaja keksii tuoda halvan näppäinpuhelimen markkinoille? Sen jälkeen Blackberryllä ei ole juuri muuta kuin brändinsä ja silloin on entistä haastavampaa kaapata markkinoita halpavalmistajalta. Eli game over.

Blackberryn ainoa toivo selviytyä pitkällä tähtäimellä on kaapata haltuunsa koko näppäinpuhelinmarkkinat myös alapäästä jolloin muiden valmistajien mahdollisuudet kaapata alapään näppäinpuhelinmarkkinat ovat selvästi heikommat. Lääppimisvehjevalmistajia on jo miljoona eikä sillä osastolla ole juurikaan laajennusvaraa ellei selvästi ala kisaamaan hinnassa. Siksi hyvin todennäköisesti jossakin vaiheessa joku valmistaja haistaa markkinaraon ja iskee. Ja Blackberrylle käy huonosti.
 
Tällä hetkellä? Historiaa katsoessa, mikäli Blabkberry haluaa pysyä nichessä, se todennäköisesti tulee aina pysymään nichessä eikä sieltä nouse:

Blackberry vuonna 2011: Liikevaihto noin 20 miljardia, oma puhelintuotanto, oma käyttöjärjestelmä
Blackberry vuonna 2018: Liikevaihto noin miljardi (ja laskussa), puhelintuotanto ulkoistettu Kiinaan, käyttöjärjestelmänä enimmäkseen Android

Toisin sanoen, Blackberrylla on enää brändinsä (jolla ei ole juurikaan arvoa) ja se on ainoa valmistaja joka myy näppäinpuhelimia. vaikea nähdä Blackberryn kauaa pärjäävän nichellä. Ja mitäs jos joku muu valmistaja keksii tuoda halvan näppäinpuhelimen markkinoille? Sen jälkeen Blackberryllä ei ole juuri muuta kuin brändinsä ja silloin on entistä haastavampaa kaapata markkinoita halpavalmistajalta. Eli game over.

Blackberryn ainoa toivo selviytyä pitkällä tähtäimellä on kaapata haltuunsa koko näppäinpuhelinmarkkinat myös alapäästä jolloin muiden valmistajien mahdollisuudet kaapata alapään näppäinpuhelinmarkkinat ovat selvästi heikommat. Lääppimisvehjevalmistajia on jo miljoona eikä sillä osastolla ole juurikaan laajennusvaraa ellei selvästi ala kisaamaan hinnassa. Siksi hyvin todennäköisesti jossakin vaiheessa joku valmistaja haistaa markkinaraon ja iskee. Ja Blackberrylle käy huonosti.
"Tällä hetkellä" viittasin siihen, että Blackberryn taru loppui RIM:n valmistamana ja nykyinen TCL:n lisensointiaika (syksystä 2016 lähtien) on vielä melko alussa ja aika varovaisesti starttailtu. Kyllä se oman käyttöjärjestelmän aikakausi päättyi ihan firman vanhanaikaisuuteen ja uudistumiskyvyttömyyteen, eikä sen mahalaskun syihin ole nykyisellä Android-käyttikseen pohjautuvalla konseptilla mitään osaa eikä arpaa.

Mielestäni Blackberryllä on edelleen varsin hyvä mahdollisuus erottua kilpailijoista tämän business-suuntautumisen sekä fyysisten näppisten avulla. En nyt tiedä onko tuollaisia edullisen hintaluokan näppäimistöllisien älypuhelimien markkinoita juuri edes nykypäivänä olemassa ja kuten jo yllä sanoin, halpapuhelimien massamarkkinoille ei välttämättä kaikki yritykset edes halua riskin ja pienen katteen takia lähteä. Ehkä tämä nykyinen suosio kertoo kuitenkin osaltaan myös todellista kieltään siitä, mikä näiden fyysisillä näppisillä varustettujen puhelimien todellinen kysyntä nykypäivänä on?
 
Vaikka e71stä tykkäsin ottaisin silti mielummin näppäimet vaakatasoon.
Mulla oli E72 (tai on tallessa vieläkin) ja ehdottomasti haluan tuolleen pystyyn. E72 näppis oli perhanan hyvä ja näytti hyvältä (oleellista ;)). Mutta ei tämä ko. valmistaja/ominaisuudet ole ihan mitä haen/odotan.
 
"Tällä hetkellä" viittasin siihen, että Blackberryn taru loppui RIM:n valmistamana ja nykyinen TCL:n lisensointiaika (syksystä 2016 lähtien) on vielä melko alussa ja aika varovaisesti starttailtu. Kyllä se oman käyttöjärjestelmän aikakausi päättyi ihan firman vanhanaikaisuuteen ja uudistumiskyvyttömyyteen, eikä sen mahalaskun syihin ole nykyisellä Android-käyttikseen pohjautuvalla konseptilla mitään osaa eikä arpaa.

Mielestäni Blackberryllä on edelleen varsin hyvä mahdollisuus erottua kilpailijoista tämän business-suuntautumisen sekä fyysisten näppisten avulla. En nyt tiedä onko tuollaisia edullisen hintaluokan näppäimistöllisien älypuhelimien markkinoita juuri edes nykypäivänä olemassa ja kuten jo yllä sanoin, halpapuhelimien massamarkkinoille ei välttämättä kaikki yritykset edes halua riskin ja pienen katteen takia lähteä. Ehkä tämä nykyinen suosio kertoo kuitenkin osaltaan myös todellista kieltään siitä, mikä näiden fyysisillä näppisillä varustettujen puhelimien todellinen kysyntä nykypäivänä on?

Oma käyttöjärjestelmä oli hyvä tapa erottua joukosta. Nyt sitäkään ei enää ole, eli Blackberry on enemmänkin yksi miljoonista Androidia käyttävistä valmistajista. Lähtevät vielä kisaamaan muiden kanssa kosketusnäyttöpuhelimien kanssa, niin siinä onkin tekemistä.

Blackberry totta kai erottuu, se erottuminen näkyy liikevaihdossa aika karusti. Jossain kohtaa on pakko tehdä jotakin. Mitä pikemmin, sitä suuremmat mahdollisuudet onnistua.

Nykyinen suosio kertoo näppäinpuhelimille olevan kysyntää vaikka ne 1. ovat kalliita ja 2. niissä tarjotaan ominaisuuksia jotka eivät suurinta osaa niiden käyttäjistä kiinnosta. Lääppimisvehkeiden käyttäjät haluavat ottaa itsestään kuvia/videoita ja iskeä niitä kaikkien katsottavaksi. Sama kohderyhmä ei myöskään paljoa käytä puhelinta soittamiseen. Näppäinpuhelimella päinvastoin, puhelin on soittamiseen ja nettiselailuun ym, ei kuvien postaamiseen someen. Täysin eri vaatimukset. Sitten on sekin etten viiteen viime vuoteen ole nähnyt yhdessäkään fyysisissä liikkeessä yhtäkään näppäinpuhelinta myynnissä (perusromuja ei lasketa). Tarjonta 0 = kysyntä 0. Eiköhän se tarjonta vielä jossain vaiheessa tule.
 
Oma käyttöjärjestelmä oli hyvä tapa erottua joukosta. Nyt sitäkään ei enää ole, eli Blackberry on enemmänkin yksi miljoonista Androidia käyttävistä valmistajista.
Koska toinen vaihtoehto olisi ettei koko merkkiä olisi enää olemassa. Oma käyttöjärjestelmä ei ole vaihtoehto, se markkinaosuus suli jo ennen Androidiin siirtymistä eikä se olisi sieltä noussut enää, kuten ei noussut Windows Mobilekaan
 
Oma käyttöjärjestelmä oli hyvä tapa erottua joukosta. Nyt sitäkään ei enää ole, eli Blackberry on enemmänkin yksi miljoonista Androidia käyttävistä valmistajista. Lähtevät vielä kisaamaan muiden kanssa kosketusnäyttöpuhelimien kanssa, niin siinä onkin tekemistä.

Blackberry totta kai erottuu, se erottuminen näkyy liikevaihdossa aika karusti. Jossain kohtaa on pakko tehdä jotakin. Mitä pikemmin, sitä suuremmat mahdollisuudet onnistua.

Nykyinen suosio kertoo näppäinpuhelimille olevan kysyntää vaikka ne 1. ovat kalliita ja 2. niissä tarjotaan ominaisuuksia jotka eivät suurinta osaa niiden käyttäjistä kiinnosta. Lääppimisvehkeiden käyttäjät haluavat ottaa itsestään kuvia/videoita ja iskeä niitä kaikkien katsottavaksi. Sama kohderyhmä ei myöskään paljoa käytä puhelinta soittamiseen. Näppäinpuhelimella päinvastoin, puhelin on soittamiseen ja nettiselailuun ym, ei kuvien postaamiseen someen. Täysin eri vaatimukset. Sitten on sekin etten viiteen viime vuoteen ole nähnyt yhdessäkään fyysisissä liikkeessä yhtäkään näppäinpuhelinta myynnissä (perusromuja ei lasketa). Tarjonta 0 = kysyntä 0. Eiköhän se tarjonta vielä jossain vaiheessa tule.
Oli varmasti hyvä tapa erottua joukosta, mutta eipä sekään näyttänyt silti riittävän tekemään bisneksestä kannattavaa, kun iOS- ja Android-kosketusnäyttöpuhelimet yleistyivät markkinoilla. BlackBerry OS:n kohtalo oli hieman sama kuin Symbianilla, mutta hieman suuremmalla viiveellä uskollisemman business-käyttäjäkunnan ansiosta. En näe mitään syytä miksi tällä Key2-mallilla ei voisi hoitaa mainosti mainitsemiasi asioita, eli soittaa ja selailla nettiä sekä sähköpostia. Fakta kuitenkin on, että monille käyttäjille myös hyvä kamera on puhelimissa tärkeä, eikä sitä olisi järkeä jättää pois. Perushyvä kamera ei muutenkaan ole kovinkaan monen kympin kustannuserä tällaisessa puhelimessa.

Itse en ainakaan näe näppispuhelimille mitään erityistä suosiota, kun liikevaihtoja ja myyntimääriä tarkastelee. Toki löytyy se äänekäs fyysisten näppisten puolesta puhuva käyttäjäjoukko, joista kuitenkin vain rajattu osa on lopulta valmis ostamaan sen näppispuhelimen kun joku valmistaja sellaisen toteuttaa. Ei se näppis usein enää olekaan niin tärkeä ominaisuus, kun muutama muu feature ei ole aivan omien toiveiden mukainen. Fakta kuitenkin on, että näitä nyt tarjolla olevia näppiksellisiä malleja pitäisi kuluttajien ostaa suuremmissa määrin, ennen kuin niitä kannattaa syytää markkinoille lisää. Ei voi olettaa, että tällaisille niche-markkinoille julkaistaisiin joku jumalpuhelin, joka täyttää tismalleen kaikkien tarpeet ja tekee sen vielä edullisesti. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee tässäkin.
 
Jep. Itsekin odotan, jos joku haluamani valmistaja tekisi näyttävän näköisen kapulan, ja siihen todellakin hyvä kamera yms. nykyaikaisen kännyn ominaisuudet. Todennäköisesti en moista tule saamaan. Ei se niin haittaa, että maailma menisi rikki siitä. ;)
 
Koska toinen vaihtoehto olisi ettei koko merkkiä olisi enää olemassa. Oma käyttöjärjestelmä ei ole vaihtoehto, se markkinaosuus suli jo ennen Androidiin siirtymistä eikä se olisi sieltä noussut enää, kuten ei noussut Windows Mobilekaan

No totta kai mutta samalla Blackberryltä lähti yksi asia jossa se oikeasti erottuu massasta eikä ole yksi Android valmistaja lisää.

Oli varmasti hyvä tapa erottua joukosta, mutta eipä sekään näyttänyt silti riittävän tekemään bisneksestä kannattavaa, kun iOS- ja Android-kosketusnäyttöpuhelimet yleistyivät markkinoilla. BlackBerry OS:n kohtalo oli hieman sama kuin Symbianilla, mutta hieman suuremmalla viiveellä uskollisemman business-käyttäjäkunnan ansiosta. En näe mitään syytä miksi tällä Key2-mallilla ei voisi hoitaa mainosti mainitsemiasi asioita, eli soittaa ja selailla nettiä sekä sähköpostia. Fakta kuitenkin on, että monille käyttäjille myös hyvä kamera on puhelimissa tärkeä, eikä sitä olisi järkeä jättää pois. Perushyvä kamera ei muutenkaan ole kovinkaan monen kympin kustannuserä tällaisessa puhelimessa.

Jossain määrin kannattavaa se teki, ei kuitenkaan suuria voittoja. Key2:lla voi vallan mainiosti tehdä mainittuja asioita, ongelmana on hinta. 650 euroa puhelimesta on liikaa kun puhelimen lisäksi käyttö olisi vähäistä eikä 24/7 sometusta. Myös saatavuus on oma ongelmansa.

Itse en ainakaan näe näppispuhelimille mitään erityistä suosiota, kun liikevaihtoja ja myyntimääriä tarkastelee. Toki löytyy se äänekäs fyysisten näppisten puolesta puhuva käyttäjäjoukko, joista kuitenkin vain rajattu osa on lopulta valmis ostamaan sen näppispuhelimen kun joku valmistaja sellaisen toteuttaa. Ei se näppis usein enää olekaan niin tärkeä ominaisuus, kun muutama muu feature ei ole aivan omien toiveiden mukainen. Fakta kuitenkin on, että näitä nyt tarjolla olevia näppiksellisiä malleja pitäisi kuluttajien ostaa suuremmissa määrin, ennen kuin niitä kannattaa syytää markkinoille lisää. Ei voi olettaa, että tällaisille niche-markkinoille julkaistaisiin joku jumalpuhelin, joka täyttää tismalleen kaikkien tarpeet ja tekee sen vielä edullisesti. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee tässäkin.

Ennen iPhonea näppäinpuhelimien liikevaihto oli melkoisen huikea. Ei fyysinen näppäimistö ominaisuutena vanhentunut iPhonen tullessa vaan valmistajat hylkäsivät kokonaan käytännössä kokonaan näppäinpuhelimien kehityksen kun halusivat kopioida i:ta. Nykyisiä näppäinpuhelimia ei osteta suuressa määrin koska 1. saatavuus surkea ja 2. hinta kova. Mikäli kosketusnäyttöpuhelimiakin myytäisiin vain hintaluokassa 650e+, vain suurimmat fanit ostaisivat niitä ja massat hakisivat muuta. Ei tarjontaa, ei myyntiä. Siihen liittyen, katselin Blackberryn sivuilta mistä voi ostaa Key Onen Euroopasta. Ei mistään.

Se "halpa jumalpuhelin" ei tarvitsisi olla muuta kuin nykyaikainen peruspuhelin jossa fyysinen näppäimistö. Eli perustason perussettiä.

Mitä taas tulee siihen "ei tulisi myymään" -mantraan, aikanaan ylivoimaisesti maailman suurin puhelinvalmistaja ennusti kosketusnäyttöjen menestyksen puhelimissa täysin päin mäntyä. Jos miljardien liikevaihtoa pyörittävä yritys joka myy kymmeniä miljoonia puhelimia vuosittain ennustaa kysynnän täysin pieleen, se kertoo ettei uuden tuotteen kysyntää näillä markkinoilla ole helppo ennustaa.
 
Jossain määrin kannattavaa se teki, ei kuitenkaan suuria voittoja. Key2:lla voi vallan mainiosti tehdä mainittuja asioita, ongelmana on hinta. 650 euroa puhelimesta on liikaa kun puhelimen lisäksi käyttö olisi vähäistä eikä 24/7 sometusta. Myös saatavuus on oma ongelmansa.

Ennen iPhonea näppäinpuhelimien liikevaihto oli melkoisen huikea. Ei fyysinen näppäimistö ominaisuutena vanhentunut iPhonen tullessa vaan valmistajat hylkäsivät kokonaan käytännössä kokonaan näppäinpuhelimien kehityksen kun halusivat kopioida i:ta. Nykyisiä näppäinpuhelimia ei osteta suuressa määrin koska 1. saatavuus surkea ja 2. hinta kova. Mikäli kosketusnäyttöpuhelimiakin myytäisiin vain hintaluokassa 650e+, vain suurimmat fanit ostaisivat niitä ja massat hakisivat muuta. Ei tarjontaa, ei myyntiä. Siihen liittyen, katselin Blackberryn sivuilta mistä voi ostaa Key Onen Euroopasta. Ei mistään.

Se "halpa jumalpuhelin" ei tarvitsisi olla muuta kuin nykyaikainen peruspuhelin jossa fyysinen näppäimistö. Eli perustason perussettiä.

Mitä taas tulee siihen "ei tulisi myymään" -mantraan, aikanaan ylivoimaisesti maailman suurin puhelinvalmistaja ennusti kosketusnäyttöjen menestyksen puhelimissa täysin päin mäntyä. Jos miljardien liikevaihtoa pyörittävä yritys joka myy kymmeniä miljoonia puhelimia vuosittain ennustaa kysynnän täysin pieleen, se kertoo ettei uuden tuotteen kysyntää näillä markkinoilla ole helppo ennustaa.
Kyllä niiden näppäimistöllisien puhelimien kysyntä myös romahti merkittävästi, kun kosketusnäytöistä ja käyttöliittymistä alkoi tulla alkukankeuden jälkeen parempia. Kyllä peruspuhelimienkin markkinaosuus oli vuosituhanne alussa melkoisen huikea, mutta tekniikka kehittyy ja kuluttajien tarpeet muuttuvat.

Blackberryllä on ollut vielä 3-4 vuotta sitten myös edullisia näppiksellisiä malleja, mutta käsittääkseni ne eivät olleet myynnillisesti minkäänlainen menestys. Nykyään TCL:n alaisena pikkubrändinä on ymmärrettävää, etteivät halua ja ehkä pystykään lähtemään riskeeraamaan niche form factorilla edullisille massamarkkinoille - tämä tosin nyt menee jo toistoksi. Kalliimmilla malleilla toiminnasta saa kannattavaa pienemmilläkin myyntimäärillä ja pienemmällä riskillä. Hyvällä tuurilla hyvät tuotteet lisäävät kysyntää ja mallistoa voi sitten hiljalleen kasvattaa.

Se, että Nokia arvioi aikanaan kosketusnäyttöpuhelimien kysynnän pieleen, ei ole sinällään mitenkään verrattavissa tähän tilanteeseen, jossa puhutaan ns. menneiden aikojen puhelintyypistä ja jonka kysynnän taso on kyllä valmistajilla aika hyvin tiedossa. Olen tästä menneinä vuosina keskustellut useasti eri valmistajien kanssa ja kaikki olivat todenneet käyttäjätutkimuksissaan, ettei ole nykyään kannattavaa.
 
Kyllä niiden näppäimistöllisien puhelimien kysyntä myös romahti merkittävästi, kun kosketusnäytöistä ja käyttöliittymistä alkoi tulla alkukankeuden jälkeen parempia. Kyllä peruspuhelimienkin markkinaosuus oli vuosituhanne alussa melkoisen huikea, mutta tekniikka kehittyy ja kuluttajien tarpeet muuttuvat.

Blackberryllä on ollut vielä 3-4 vuotta sitten myös edullisia näppiksellisiä malleja, mutta käsittääkseni ne eivät olleet myynnillisesti minkäänlainen menestys. Nykyään TCL:n alaisena pikkubrändinä on ymmärrettävää, etteivät halua ja ehkä pystykään lähtemään riskeeraamaan niche form factorilla edullisille massamarkkinoille - tämä tosin nyt menee jo toistoksi. Kalliimmilla malleilla toiminnasta saa kannattavaa pienemmilläkin myyntimäärillä ja pienemmällä riskillä. Hyvällä tuurilla hyvät tuotteet lisäävät kysyntää ja mallistoa voi sitten hiljalleen kasvattaa.

Tai sitten mitkään tarpeet eivät muuttuneet vaan markkinoille lykättiin miljoona uutta kosketusnäyttöpuhelinta ja pari näppäinpuhelinta. Vaikea ostaa sitä mitä ei ole tarjolla.

Blackberry Classic pääsi ehkä lähimmäksi (450 dollaria) tuota "edullista". Siitä julkaistiin myös versio ilman kameraa ja se olisi voinut olla se edullinen puhelin. Jostain syystä malli ilman kameraa maksoi saman kuin kameran kanssa. Mitä tuohon sanoisi. Mikäli se halpa puhelin on tarpeeksi huono verrattuna parempaan, se ei syö kalliimpien puhelimien kysyntää. Ja samalla Blackberry saisi mainetta joka voisi kasvattaa kalliimpienkin mallien myyntiä. Riskikin on lähes olematon. Menee toiston puolelle mutta tuota "hyvät tuotteet lisäävät kysyntää" -hommaa on katseltu 7 vuotta ja tulokset ovat surkeat.

Se, että Nokia arvioi aikanaan kosketusnäyttöpuhelimien kysynnän pieleen, ei ole sinällään mitenkään verrattavissa tähän tilanteeseen, jossa puhutaan ns. menneiden aikojen puhelintyypistä ja jonka kysynnän taso on kyllä valmistajilla aika hyvin tiedossa. Olen tästä menneinä vuosina keskustellut useasti eri valmistajien kanssa ja kaikki olivat todenneet käyttäjätutkimuksissaan, ettei ole nykyään kannattavaa.

Sinällään on verrattavissa ettei kysyntää voi tarkasti tietää ennen tarjontaa. Pätee lähes kaikkeen.

Vai että "käyttäjätutkimuksia". Pystytkö antamaan linkkiä tuollaisiin käyttäjätutkimuksiin? Vieläpä sellaisiin joissa annetaan selkeästi vaihtoehtona fyysinen näppäimistö. Paljon suuremmalla todennäköisyydellä valmistajat vetävät nuo tutkimukset täysin hatusta. Looginen selitys: ei ole suunnitelmissa tehdä qwerty näppiksellä varustettua puhelinta joten kerrotaan "tutkimuksen" sanoneen ettei sellaisille ole kysyntää. Eihän olisi mitään järkeä valmistajien kertoa että qwerty puhelimille on kysyntää mutta me emme sellaisia tee :smoke:
 
Tai sitten mitkään tarpeet eivät muuttuneet vaan markkinoille lykättiin miljoona uutta kosketusnäyttöpuhelinta ja pari näppäinpuhelinta. Vaikea ostaa sitä mitä ei ole tarjolla.
Tai sitten lopetat turhan vänkäämisen ihmisten kanssa, jotka oikeasti seuraavat tätä maailmaa.
Näppiksellä varustetut puhelimet katosivat markkinoilta koska niille ei ollut kysyntää riittävästi. Ei siellä päätetty vaan joku satunnainen päivä lopettaa tuotantoa kun myyntimäärät olivat vielä riittäviä.
 
Tai sitten mitkään tarpeet eivät muuttuneet vaan markkinoille lykättiin miljoona uutta kosketusnäyttöpuhelinta ja pari näppäinpuhelinta. Vaikea ostaa sitä mitä ei ole tarjolla.

Blackberry Classic pääsi ehkä lähimmäksi (450 dollaria) tuota "edullista". Siitä julkaistiin myös versio ilman kameraa ja se olisi voinut olla se edullinen puhelin. Jostain syystä malli ilman kameraa maksoi saman kuin kameran kanssa. Mitä tuohon sanoisi. Mikäli se halpa puhelin on tarpeeksi huono verrattuna parempaan, se ei syö kalliimpien puhelimien kysyntää. Ja samalla Blackberry saisi mainetta joka voisi kasvattaa kalliimpienkin mallien myyntiä. Riskikin on lähes olematon. Menee toiston puolelle mutta tuota "hyvät tuotteet lisäävät kysyntää" -hommaa on katseltu 7 vuotta ja tulokset ovat surkeat.
Olihan niitä näppäimistöllisiä älypuhelimia jonkin aikaa rinnakkain tarjolla, mutta kosketusnäytölliset vetivät ja näppäimistölliset eivät niinkään. Ei kosketusnäyttöpuhelimien tarjonta toki ainakaan hyvää näppismallien tarjonnalle tehnyt. Ei toki ole mikään kovinkaan relevantti tai pitävä argumentti, mutta enpä tunne nykypäivänä kuin ihan yksittäisiä henkilöitä, jotka olisivat halukkaita ostamaan QWERTY-näppäimistöllisen älypuhelimen kokonaan kosketusnäytöllisen sijaan ja työn myötä tulee sentään aika paljon näistä asioista keskusteltua.

Olet oikeassa tuon Classicin hinnan suhteen, luin nopeasti GSMArenasta että hinta olisi ollut 180 euroa, mutta se oli sitten ilmeisesti joku muu hinta.

En nyt tiedä oliko esimerkiksi KeyONE mitenkään huono puhelin, vaikka ei ollutkaan toteutukseltaan tai hinnaltaan kaikkien mieleen. On helppo sanoa, että pitäisi tehdä hyvä halpa puhelin, joka myy sen jälkeen miljoonia, mutta todellisuus on hieman erilainen. Nykymarkkinoilla ei riitä, että pelkkä tuote on varsin hyvä, ja tästä on nähty jatkuvasti esimerkkejä monessakin eri hintaluokissa.
Sinällään on verrattavissa ettei kysyntää voi tarkasti tietää ennen tarjontaa. Pätee lähes kaikkeen.

Vai että "käyttäjätutkimuksia". Pystytkö antamaan linkkiä tuollaisiin käyttäjätutkimuksiin? Vieläpä sellaisiin joissa annetaan selkeästi vaihtoehtona fyysinen näppäimistö. Paljon suuremmalla todennäköisyydellä valmistajat vetävät nuo tutkimukset täysin hatusta. Looginen selitys: ei ole suunnitelmissa tehdä qwerty näppiksellä varustettua puhelinta joten kerrotaan "tutkimuksen" sanoneen ettei sellaisille ole kysyntää. Eihän olisi mitään järkeä valmistajien kertoa että qwerty puhelimille on kysyntää mutta me emme sellaisia tee :smoke:
Ei voi toki kysyntää toki ennakkoon tarkasti tietää, mutta monissa asioissa suuntaa-antavasti varsin hyvin. Kaikki valmistajat tekevät jatkuvasti paljon sisäistä kuluttaja- ja käyttäjätutkimusta, ja ne eivät luonnollisesti ole julkisesti esillä. Tuskimpa näppismallien kysyntään liittyvää tutkimusta enää kovin aktiivisesti tehdään, mutta vielä 3-4 vuotta sitten olen nähnyt NDA:n alaisina diaesityksinä form factoria käsitteleviä tutkimuksia, jossa ne ovat olleet osana. Ei kuulosta loogiselle tuo sinun ajatuksesi, että valmistajat eivät valmista qwerty-puhelimia, vaikka niille olisi kysyntää ja tarjolla olisi helpot tuotot kyseisestä markkinasegmentistä.

Nämä nyt ovat vain omia ammattitaitooni, tietoihini ja kokemuksiini perustuvia näkemyksiä aiheesta, kun asiasta syntyi keskustelua ja esitettiin väitteitä. Jos kaipaat jotain faktaa aiheesta, niin sellaista ei taida valitettavasti olla missään julkisesti tarjolla. Ei nyt kuitenkaan vaikuta olevan kovin hedelmällistä vääntää asiasta enää tämän enempää - itse ainakin sanoin jo melkolailla kaiken oleellisen.
 
Tai sitten lopetat turhan vänkäämisen ihmisten kanssa, jotka oikeasti seuraavat tätä maailmaa.
Näppiksellä varustetut puhelimet katosivat markkinoilta koska niille ei ollut kysyntää riittävästi. Ei siellä päätetty vaan joku satunnainen päivä lopettaa tuotantoa kun myyntimäärät olivat vielä riittäviä.

Tai sitten en ole niin amatööri että uskon kaiken mitä yritykset kertovat ulospäin. Esim. tuohon "Intelin 5 GHz 28 ydintä" -kusetukseen meni aika monta ihmistä "jotka oikeasti seuraavat tätä maailmaa" :rolleyes::D

Ja miksi ei? Löytyy lähes loputtomiin tuotteita joille oli kysyntää enemmän kuin riittävästi mutta niiden valmistus lopetettiin syystä X. Sitten ihmetellään kun tuotetta ei saa ja kysyntää on.

Hyvin tuore esimerkki aiheesta "se nyt vaan päätettiin lopettaa vaikka kysyntää on" päivän varoitusajalla

Elisa Viihteen tallenteet omalle koneelle (lopettaa toimintansa 24.5.18)

Elisa Viihde API - Elisa Palsta

Voin väittää että tuo maksoi Elisalle aika monta asiakasta :hammer:

Olihan niitä näppäimistöllisiä älypuhelimia jonkin aikaa rinnakkain tarjolla, mutta kosketusnäytölliset vetivät ja näppäimistölliset eivät niinkään. Ei kosketusnäyttöpuhelimien tarjonta toki ainakaan hyvää näppismallien tarjonnalle tehnyt. Ei toki ole mikään kovinkaan relevantti tai pitävä argumentti, mutta enpä tunne nykypäivänä kuin ihan yksittäisiä henkilöitä, jotka olisivat halukkaita ostamaan QWERTY-näppäimistöllisen älypuhelimen kokonaan kosketusnäytöllisen sijaan ja työn myötä tulee sentään aika paljon näistä asioista keskusteltua.

Olet oikeassa tuon Classicin hinnan suhteen, luin nopeasti GSMArenasta että hinta olisi ollut 180 euroa, mutta se oli sitten ilmeisesti joku muu hinta.

Näppäinpuhelimien kehitys lähes lopetettiin siinä kohtaa kun iPhone alkoi menestymään. Luonnollinen seuraus on uusien mallien väheneminen ja samalla valmistusmäärät vähenevät huomattavasti. Lopulta tarjonta vähenee olemattomiin.

Itse tunnen useita henkilöitä jotka tuntevat useita henkilöitä jotka tuntevat useita henkilöitä jotka ovat kiinnostuneita ostamaan QWERTY puhelimen. Kaikki on suhteellista.

Useammasta lähteestä tarkistettuna Classicin hinta julkaisussa oli £349/$449

En nyt tiedä oliko esimerkiksi KeyONE mitenkään huono puhelin, vaikka ei ollutkaan toteutukseltaan tai hinnaltaan kaikkien mieleen. On helppo sanoa, että pitäisi tehdä hyvä halpa puhelin, joka myy sen jälkeen miljoonia, mutta todellisuus on hieman erilainen. Nykymarkkinoilla ei riitä, että pelkkä tuote on varsin hyvä, ja tästä on nähty jatkuvasti esimerkkejä monessakin eri hintaluokissa.

Ei voi toki kysyntää toki ennakkoon tarkasti tietää, mutta monissa asioissa suuntaa-antavasti varsin hyvin. Kaikki valmistajat tekevät jatkuvasti paljon sisäistä kuluttaja- ja käyttäjätutkimusta, ja ne eivät luonnollisesti ole julkisesti esillä. Tuskimpa näppismallien kysyntään liittyvää tutkimusta enää kovin aktiivisesti tehdään, mutta vielä 3-4 vuotta sitten olen nähnyt NDA:n alaisina diaesityksinä form factoria käsitteleviä tutkimuksia, jossa ne ovat olleet osana. Ei kuulosta loogiselle tuo sinun ajatuksesi, että valmistajat eivät valmista qwerty-puhelimia, vaikka niille olisi kysyntää ja tarjolla olisi helpot tuotot kyseisestä markkinasegmentistä.

Nämä nyt ovat vain omia ammattitaitooni, tietoihini ja kokemuksiini perustuvia näkemyksiä aiheesta, kun asiasta syntyi keskustelua ja esitettiin väitteitä. Jos kaipaat jotain faktaa aiheesta, niin sellaista ei taida valitettavasti olla missään julkisesti tarjolla. Ei nyt kuitenkaan vaikuta olevan kovin hedelmällistä vääntää asiasta enää tämän enempää - itse ainakin sanoin jo melkolailla kaiken oleellisen.

Massat saa liikkeelle halvalla hinnalla. Eipä noita kosketusnäyttöpuhelimiakaan massoille asti saatu ennen kuin hinnat laskivat tarpeeksi alas. KeyONE on oikein hyvä puhelin mutta hinta ajaa massat muualle. Se on ongelmana.

Vai oikein NDA:n alaisia. Tässä päästäänkin kysymykseen: jos niitä on oikeasti tehty miksi ne ovat NDA:n alaisia? Miksi niitä ei voi kertoa julkisesti? Siihen voin vastata. Vaihtoehdot:

1. Tutkimus kertoo ettei QWERTY-puhelimille ole kysyntää. Tässä tapauksessa tuloksen voi julkaista ja kertoa asian olevan näin. Samalla valmistajat säästyvät kyselyiltä "teettekö tällaisia puhelimia" joita ainakin minä pommitan aina välillä.

2. Tutkimus kertoo QWERTY-puhelimille olevan kysyntää. Tällaista tulosta valmistaja ei voi julkaista ellei sillä oikeasti ole tarjolla QWERTY-puhelinta. "Näille olisi kysyntää, mutta kun emme viitsi valmistaa".

3. Kuten 2 mutta tulos muokataan vaihtoehdon 1 kaltaiseksi. Tässä on suuret riskit nettiaikana, huijauksen tullessa ilmi "äänekäs vähemmistö" laittaisi paskamyrskyn aikaan.

Mikäli tulos olisi 1, sen tuloksen voisi julkistaa ilman mitään ongelmaa, koska se sopisi valmistajalle, tähän tapaan Nokia poll says QWERTY keyboards still rule

Jos tulos on 2, sitä ei voi julkistaa mainitusta syystä. Mikäli tulos pidetään "salassa", vaihtoehto 3 onnistuu hyvin. Vaihtoehdossa 3 ei edes haittaa vaikka joku joka näki sen NDA:n alaisen BS-dian vuotaisi muokatun tuloksen julkisuuteen.

Minun kokemuksellani on helppo sanoa homman olevan näin: valmistaja on päättänyt ettei tule valmistamaan QWERTY-puhelimia ja siksi valmistaja ei ole tehnyt mitään tutkimuksia asiasta (vaikka olisikin, sillä ei ole mitään väliä) ja talon ulkopuolelle sanotaan ettei niillä ole kysyntää (koska valmistaja ei aio niitä tehdä).

Yleisellä tasolla homma menee näin: valmistaja julkaisee tuotteen X jolla korvataan tuote Y. Valmistaja kertoo kuinka tuote X on parempi ja sille on kysyntää tutkimusten mukaan enemmän kuin tuotteelle Y (ja muuta vastaavaa soopaa). Tällaiset ns. "tutkimukset" (joita usein ei todellisuudessa edes ole tehty) ovat historiassa niin monta kertaa menneet pieleen ettei niille tarvitse antaa painoarvoa.

Maailmasta löytyy aika paljonkin olemattomia tuotteita tai tekeleitä joilla olisi pomminvarmasti kysyntää ja siitä huolimatta sellaista ei tehdä. Tuo ei siis kerro asiasta mitään. Tuosta löytyy hyvä esimerkki: TOHKBD — The Other Half Keyboard for your Jolla

Kalliin marginaalipuhelimen QWERTY-näppislisäosa keräsi 166 tuhatta euroa joukkorahoitusta. Markkinaosuudella "alle 0,4%" se on aika saakelin hyvin.

Sinänsä totta ettei tästä keskustelusta tule sen enempää, koska minkäänlaista kunnollista näyttöä QWERTY puhelimien pienestä suosiosta ei löydy.
 
Vai oikein NDA:n alaisia. Tässä päästäänkin kysymykseen: jos niitä on oikeasti tehty miksi ne ovat NDA:n alaisia? Miksi niitä ei voi kertoa julkisesti?

Minun kokemuksellani on helppo sanoa homman olevan näin: valmistaja on päättänyt ettei tule valmistamaan QWERTY-puhelimia ja siksi valmistaja ei ole tehnyt mitään tutkimuksia asiasta (vaikka olisikin, sillä ei ole mitään väliä) ja talon ulkopuolelle sanotaan ettei niillä ole kysyntää (koska valmistaja ei aio niitä tehdä).

Yleisellä tasolla homma menee näin: valmistaja julkaisee tuotteen X jolla korvataan tuote Y. Valmistaja kertoo kuinka tuote X on parempi ja sille on kysyntää tutkimusten mukaan enemmän kuin tuotteelle Y (ja muuta vastaavaa soopaa). Tällaiset ns. "tutkimukset" (joita usein ei todellisuudessa edes ole tehty) ovat historiassa niin monta kertaa menneet pieleen ettei niille tarvitse antaa painoarvoa.

Maailmasta löytyy aika paljonkin olemattomia tuotteita tai tekeleitä joilla olisi pomminvarmasti kysyntää ja siitä huolimatta sellaista ei tehdä. Tuo ei siis kerro asiasta mitään. Tuosta löytyy hyvä esimerkki: TOHKBD — The Other Half Keyboard for your Jolla

Kalliin marginaalipuhelimen QWERTY-näppislisäosa keräsi 166 tuhatta euroa joukkorahoitusta. Markkinaosuudella "alle 0,4%" se on aika saakelin hyvin.

Sinänsä totta ettei tästä keskustelusta tule sen enempää, koska minkäänlaista kunnollista näyttöä QWERTY puhelimien pienestä suosiosta ei löydy.
Ei kai nyt oikeasti tarvitse alkaa perustelemaan, miksi yritysten sisäisten dokumenttien ja tutkimusten tuloksia ei esitetä julkisesti? Yrityksillä on valtavasti sisäistä dataa, joka ei tule koskaan päätymään julkisuuteen tai kuluttajien tietoon, joten tuossa ei nyt ole yhtään mitään ihmeellistä.

Ei tuossa sinun teoriassasi vaan ole mitään järkeä, että valmistajat toteaisivat jollekin tuotteelle olevan kysyntää, mutta siitä huolimatta eivät ala niitä valmistamaan, vaikka kilpailuakaan ei ole käytännössä lainkaan :D Jos markkinoilla olisi valtava tyhjiö näppäimistöllisille älypuhelimille, olisi joku valmistaja sen tähän mennessä jo onnistuneesti täyttänyt. Vaikuttaa että sinun kanssasi on aika turha asiasta enempää keskustella, kun olet valmiiksi päättänyt todellisuuden laidan asian suhteen etkä aio näkemystäsi kuitenkaan avartaa.

Kyllä ilman muuta maailmasta löytyy paljon tuotteita joille olisi kysyntää, mutta kysyntä on siinä määrin pientä, ettei sen ympärille ole kannattavaa mitään bisnestä perustaa. Jollan niche-näppikseen liittyen tuo 166 tuhatta ei vielä loppujen lopuksi ole raha eikä mikään, kun aletaan miettimään tuollaisen lisätarvikkeen valmistuskustannuksia ja tuotteistamista sekä sitä onko rahallisesti kannattavaa alkaa tekemään moista massatuotantona. Vaikka markkinaosuus olisi 4 % ja summa 1,66 miljoonaa, ei kyse ole mistään kultaisesta bisnesraosta.

Toki olisin mieluusti väärässä ja näkisin mieluusti markkinoilla erilaisia hyviä puhelimia eri käyttötarpeisiin, mutta nykyisellään qwerty-puhelimien tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai nyt oikeasti tarvitse alkaa perustelemaan, miksi yritysten sisäisten dokumenttien ja tutkimusten tuloksia ei esitetä julkisesti? Yrityksillä on valtavasti sisäistä dataa, joka ei tule koskaan päätymään julkisuuteen tai kuluttajien tietoon, joten tuossa ei nyt ole yhtään mitään ihmeellistä.

Ei tuossa sinun teoriassasi vaan ole mitään järkeä, että valmistajat toteaisivat jollekin tuotteelle olevan kysyntää, mutta siitä huolimatta eivät ala niitä valmistamaan, vaikka kilpailuakaan ei ole käytännössä lainkaan :D Jos markkinoilla olisi valtava tyhjiö näppäimistöllisille älypuhelimille, olisi joku valmistaja sen tähän mennessä jo onnistuneesti täyttänyt.

Ei tietenkään. Niitä tuloksia ei tietenkään esitetä julkisesti mikäli niissä on yrityksen toiminnan kannalta haittaa. Jos niistä taas on hyötyä, asia on eri. Lisäksi, jos yritys kertoo julkisesti ettei tuotteelle X ole kysyntää, mitä haittaa on julkaista asiasta tarkempaa tietoa? Mitään haittaa siitä ei ole ja saisi hyvää julkisuutta. Selitys löytyy noista aiemmista.

Siinähän on paljonkin järkeä. Kuten aiemmin sanoin, maailmassa on nähty vaikka kuinka paljon tuotteita joita ei enää valmisteta mutta joille olisi kysyntää. Syynä voi olla vaikka tuotannolliset syyt, halu puskea markkinoille uutta tuotetta syystä X, halu suuntautua muuhun valmistukseen ja patentit estävät muiden valmistavan tuotetta eikä yritys halua antaa sitä muiden valmistettavaksi tmv. Sillä menisikö tuote hyvään hintaan kaupaksi, ei noissa tapauksissa ole välttämättä mitään merkitystä. Käytettyjen myyjät tietenkin kiittävät.

Mihin perustat näkemyksesi siitä ettei maailmassa ole "valtavaa tyhjiötä" näppäimistöllisille älypuhelimille?

Nokia kokeili 2004 kosketusnäytöllistä puhelinta. Samsung ja LG kokeilivat molemmat 2006. Kaikki floppasivat. Oli kiistatta todistettu ettei kosketusnäytöllisille puhelimille ole kysyntää. Niitä oli satavilla, eivät myyneet. Miksi Apple päätti tehdä kosketusnäytöllisen puhelimen vaikkei todistetusti kosketusnäytöllä varustetuille puhelimille ole kysyntää? Vai tekikö esim. Apple parempaa markkinatutkimusta aiheesta kuin Nokia? Applella oli siinä vaiheessa 0 valmistettua puhelinmallia ja Nokialla satoja.

Tuossa tapauksessa oli kiistatonta näyttöä kosketusnäyttöpuhelimien heikosta kysynnästä. Tällä hetkellä ei ole mitään näyttöä halvempien näppispuhelimien heikosta kysynnästä koska tarjontaa ei ole ollut.

Kyllä ilman muuta maailmasta löytyy paljon tuotteita joille olisi kysyntää, mutta kysyntä on siinä määrin pientä, ettei sen ympärille ole kannattavaa mitään bisnestä perustaa. Jollan niche-näppikseen liittyen tuo 166 tuhatta ei vielä loppujen lopuksi ole raha eikä mikään, kun aletaan miettimään tuollaisen lisätarvikkeen valmistuskustannuksia ja tuotteistamista sekä sitä onko rahallisesti kannattavaa alkaa tekemään moista massatuotantona. Vaikka markkinaosuus olisi 4 % ja summa 1,66 miljoonaa, ei kyse ole mistään kultaisesta bisnesraosta.

Toki näkisin mieluusti markkinoilla erilaisia hyviä puhelimia eri käyttötarpeisiin, mutta nykyisellään qwerty-puhelimien tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta.

Useimmat menestystuotteet ovat sellaisia joille "ei ole ollut kannattavaa bisnestä perustaa". 166 tuhatta on joukkorahoituksella marginaalituotteen lisälaitteesta todella iso summa, varsinkin kun eniten annettiin rahaa niinkin suuresta maasta kuin Suomi.

QWERTY puhelimien tulevaisuus ei näytä hyvältä, ellei joku valmistaja päätä kokeilla. Edelleen puuttuu hyvä perustelu sille miksi halpojen näppispuhelimien kysyntä olisi heikkoa. Siitä tässä on kyse. Jonkun yrityksen "sanomiset ja" "salaiset markkinatutkimukset" ovat pelkkää paperia kun verrataan tapaus kosketusnäyttöpuhelimet. Niiden kohdalla oli "tutkimusten" lisäksi myös oikeaa myyntidataa koska niitä oli oikeasti saatavilla.
 
Ei tietenkään. Niitä tuloksia ei tietenkään esitetä julkisesti mikäli niissä on yrityksen toiminnan kannalta haittaa. Jos niistä taas on hyötyä, asia on eri. Lisäksi, jos yritys kertoo julkisesti ettei tuotteelle X ole kysyntää, mitä haittaa on julkaista asiasta tarkempaa tietoa? Mitään haittaa siitä ei ole ja saisi hyvää julkisuutta. Selitys löytyy noista aiemmista.

Siinähän on paljonkin järkeä. Kuten aiemmin sanoin, maailmassa on nähty vaikka kuinka paljon tuotteita joita ei enää valmisteta mutta joille olisi kysyntää. Syynä voi olla vaikka tuotannolliset syyt, halu puskea markkinoille uutta tuotetta syystä X, halu suuntautua muuhun valmistukseen ja patentit estävät muiden valmistavan tuotetta eikä yritys halua antaa sitä muiden valmistettavaksi tmv. Sillä menisikö tuote hyvään hintaan kaupaksi, ei noissa tapauksissa ole välttämättä mitään merkitystä. Käytettyjen myyjät tietenkin kiittävät.

Mihin perustat näkemyksesi siitä ettei maailmassa ole "valtavaa tyhjiötä" näppäimistöllisille älypuhelimille?

Nokia kokeili 2004 kosketusnäytöllistä puhelinta. Samsung ja LG kokeilivat molemmat 2006. Kaikki floppasivat. Oli kiistatta todistettu ettei kosketusnäytöllisille puhelimille ole kysyntää. Niitä oli satavilla, eivät myyneet. Miksi Apple päätti tehdä kosketusnäytöllisen puhelimen vaikkei todistetusti kosketusnäytöllä varustetuille puhelimille ole kysyntää? Vai tekikö esim. Apple parempaa markkinatutkimusta aiheesta kuin Nokia? Applella oli siinä vaiheessa 0 valmistettua puhelinmallia ja Nokialla satoja.

Tuossa tapauksessa oli kiistatonta näyttöä kosketusnäyttöpuhelimien heikosta kysynnästä. Tällä hetkellä ei ole mitään näyttöä halvempien näppispuhelimien heikosta kysynnästä koska tarjontaa ei ole ollut.

Useimmat menestystuotteet ovat sellaisia joille "ei ole ollut kannattavaa bisnestä perustaa". 166 tuhatta on joukkorahoituksella marginaalituotteen lisälaitteesta todella iso summa, varsinkin kun eniten annettiin rahaa niinkin suuresta maasta kuin Suomi.

QWERTY puhelimien tulevaisuus ei näytä hyvältä, ellei joku valmistaja päätä kokeilla. Edelleen puuttuu hyvä perustelu sille miksi halpojen näppispuhelimien kysyntä olisi heikkoa. Siitä tässä on kyse. Jonkun yrityksen "sanomiset ja" "salaiset markkinatutkimukset" ovat pelkkää paperia kun verrataan tapaus kosketusnäyttöpuhelimet. Niiden kohdalla oli "tutkimusten" lisäksi myös oikeaa myyntidataa koska niitä oli oikeasti saatavilla.
Nämä sinun kirjoitukset yritysten sisäisistä dokumenteista ja tutkimuksista ovat nyt aika pitkälti mutuilua, jotka olet naamioinut faktoilta kuulostavaan muotoon. Itse en esittänyt näkemyksiäni faktoina, vaan kerroin vain mitä olen asiaan liittyen nähnyt ja todennut. Toki on mahdollista, että lehdistölle ja yhteistyökumppaneille esitetyt tutkimustulokset ovat soopaa, mutta sitä et sinä tiedä sen paremmin kuin minäkään.

Yrityksillä on paljon sisäisiä dokumentteja, joiden sisällön julkistamisesta ei välttämättä olisi mitään haittaa, mutta niitä ei vain ole tarkoitettu julkiseen jakoon. Ei kai tuossa nyt pitäisi olla mitään ihmeellistä? Ei se, että dokumentti on sisäinen, tarkoita automaattisesti sitä että siitä olisi yrityksellle jotain haittaa. Yritystoiminnan perusasioita.

Vertauksesi kosketusnäytön floppaamisesta liittyvät uuteen tekniikkaan, joka ei ollut vielä markkinoille valmis. Fyysiset näppikset ovat vanhaa tekniikkaa, jotka ovat olleet jo markkinoilla ja jääneet pois uuden tekniikan tieltä. Tuossa on aika valtava ero - kuten sanottua, tekniikka menee eteenpäin ja se mikä toimi vielä 10 vuotta sitten, ei välttämättä enää kiinnosta nykypäivänä. Apple teki todennäköisesti kotiläksynsä laitteiden käytettävyyden yms. osalta kuin Nokia, koska ensimmäinen iPhone oli niissä asioissa valovuoden edellä.

Kuten jo sanoin, minä on ole mikään taho, joka osaisi antaa faktatietoa siitä, miksei QWERTY-puhelimia ole juuri saatavilla. Annoin kuitenkin yllä omiin tietoihini ja kokemuksiini perustuvan näkemyksen asiasta.
 
Nämä sinun kirjoitukset yritysten sisäisistä dokumenteista ja tutkimuksista ovat nyt aika pitkälti mutuilua, jotka olet naamioinut faktoilta kuulostavaan muotoon. Itse en esittänyt näkemyksiäni faktoina, vaan kerroin vain mitä olen asiaan liittyen nähnyt ja todennut. Toki on mahdollista, että lehdistölle ja yhteistyökumppaneille esitetyt tutkimustulokset ovat soopaa, mutta sitä et sinä tiedä sen paremmin kuin minäkään.

Yrityksillä on paljon sisäisiä dokumentteja, joiden sisällön julkistamisesta ei välttämättä olisi mitään haittaa, mutta niitä ei vain ole tarkoitettu julkiseen jakoon. Ei kai tuossa nyt pitäisi olla mitään ihmeellistä? Ei se, että dokumentti on sisäinen, tarkoita automaattisesti sitä että siitä olisi yrityksellle jotain haittaa. Yritystoiminnan perusasioita.

Vertauksesi kosketusnäytön floppaamisesta liittyvät uuteen tekniikkaan, joka ei ollut vielä markkinoille valmis. Fyysiset näppikset ovat vanhaa tekniikkaa, jotka ovat olleet jo markkinoilla ja jääneet pois uuden tekniikan tieltä. Tuossa on aika valtava ero - kuten sanottua, tekniikka menee eteenpäin ja se mikä toimi vielä 10 vuotta sitten, ei välttämättä enää kiinnosta nykypäivänä. Apple teki todennäköisesti kotiläksynsä laitteiden käytettävyyden yms. osalta kuin Nokia, koska ensimmäinen iPhone oli niissä asioissa valovuoden edellä.

Kuten jo sanoin, minä on ole mikään taho, joka osaisi antaa faktatietoa siitä, miksei QWERTY-puhelimia ole juuri saatavilla. Annoin kuitenkin yllä omiin tietoihini ja kokemuksiini perustuvan näkemyksen asiasta.

Noista kerrotuista tutkimustuloksista voi tehdä tiettyjä päätelmiä pikkuasioista. Esim. Mitä tuoreempi tutkimus (yleensä ne tulokset ovat tuoreita), sitä todennäköisemmin sen tulos on: näppäinpuhelimille ei ole tarvetta. Täysin riippumatta siitä mitä tutkimustulos todellisuudessa sanoi tai tehtiinkö sitä tutkimusta ylipäätään. Perusteluna se ettei muussa ole yrityksen kannalta järkeä. En ole ihan amatööri näissä asioissa ja siksi lähden aina siitä ettei yritys kerro totuutta vaan vääntää totuutta itsensä kannalta parhaaksi. Tuo lähtökohta myös tarkoittaa etten mene halpaan kuten "alan ihmiset" Intelin demotilaisuudessa.

Toisaalta taas: mikäli siitä tutkimustuloksesta tai dokumentista on omalle yritykselle hyötyä (tai muille yrityksille haittaa), miksi sitä ei julkaistaisi? Tai annettaisi jonkinlaista lausuntoa "tutkimus tehtiin näin ja noin ja se sanoi tällä tavalla". Sekin on ihan perussettiä.

Sehän tässä onkin se kaikkein huvittavin asia. Nokia, maailman suurin kännykkävalmistaja. Suhteita ympäri maailman kännykänkäyttäjiin. Osaa tehdä markkinatutkimuksia. Apple, valmistanut 0 kännykkää, suhteet kännykänkäyttäjiin 0, tuskin osaa tehdä markkinatutkimuksia kännyköissä. Toisin sanoen, kun nollaosaamisella ja nollakokemuksella Apple ne "kotiläksyt" ne markkinatutkimukset teki paremmin, kannattaako kännyköissä käyttää markkinatutkimuksia sun muita minkäänlaisina perusteluina? Mitä tulee "vanhaan tekniikkaan", pöytäkoneissa ei ole pahemmin näkynyt kosketusnäppäimistöjä. Jos kosketusnäppäimistö on oikeasti parempi about kaikkeen, eiköhän pöytäkoneisiinkin sellaisia tungettaisi. Mikään ei myöskään estä yhdistämästä kosketusnäyttöä fyysiseen näppäimistöön kuten on tehty phableteissa ja monissa puhelimissa.

Olet oikeassa. Olen tässä yrittänyt hakea kunnollisia syitä halpojen QWERTY puhelimien poissaololle. Valitettavasti paras perustelu näyttäisi edelleen olevan se vanha tuttu "ei kysyntää koska valmistajat sanovat niin". Kun katselee mitä tapahtui Nokialle ja miten Apple jyräsi nollista, on hyvin perusteltua olla antamatta arvoa markkinatutkimuksille ja valmistajien sanomisille.
 
Sehän tässä onkin se kaikkein huvittavin asia. Nokia, maailman suurin kännykkävalmistaja. Suhteita ympäri maailman kännykänkäyttäjiin. Osaa tehdä markkinatutkimuksia. Apple, valmistanut 0 kännykkää, suhteet kännykänkäyttäjiin 0, tuskin osaa tehdä markkinatutkimuksia kännyköissä. Toisin sanoen, kun nollaosaamisella ja nollakokemuksella Apple ne "kotiläksyt" ne markkinatutkimukset teki paremmin, kannattaako kännyköissä käyttää markkinatutkimuksia sun muita minkäänlaisina perusteluina?

Mitä tulee "vanhaan tekniikkaan", pöytäkoneissa ei ole pahemmin näkynyt kosketusnäppäimistöjä. Jos kosketusnäppäimistö on oikeasti parempi about kaikkeen, eiköhän pöytäkoneisiinkin sellaisia tungettaisi. Mikään ei myöskään estä yhdistämästä kosketusnäyttöä fyysiseen näppäimistöön kuten on tehty phableteissa ja monissa puhelimissa.
Menee nyt Blackberryn osalta jo selvästi offtopiciksi, mutta vaikka tietty osa markkina- ja kuluttajatutkimuksista menisikin aina reisille, ei se silti tee niistä kaikista turhia tai virheellisiä. iPhonen tapauksessahan Apple teki heti kärkeen rohkeita ratkaisuja (mm. laitteen rakenne, lasipintainen kapasitiivinen näyttö), joita perinteisillä puhelinvalmistajilla ei ehkä ollut uskallusta tehdä. Ihan puskistahan tuo osaaminen ei kuitenkaan siltä osin tullut, että Apple oli jo useamman vuoden ajan valmistanut massoittain suosittuja mobiililaitteita, eli iPodeja, joista saatua kokemusta se saattoi hyödyntää.

Pöytäkone on näppiksen osalta vähän huono verrokki älypuhelimelle siltä osin, että käytettävissä oleva tila ja siltä osin näppäimistön koko ovat ihan eri luokkaa. Älypuhelimissa lähtökohdat ovat ergonomian suhteen koon puolesta joka tapauksessa huonot ja mobiililaitteilla ei koskaan tuoteta niin suuria määriä tekstiä kuin tietokoneilla. En ainakaan itse edes väitä, että kosketusnäyttö olisi parempi kaikkeen, mutta käyttäjämassoille fyysinen näppis ei kuitenkaan vaikuttaisi enää nykyään olevan se valintaa ohjaava tekijä älypuhelimissa.
 
Olet oikeassa. Olen tässä yrittänyt hakea kunnollisia syitä halpojen QWERTY puhelimien poissaololle. Valitettavasti paras perustelu näyttäisi edelleen olevan se vanha tuttu "ei kysyntää koska valmistajat sanovat niin". Kun katselee mitä tapahtui Nokialle ja miten Apple jyräsi nollista, on hyvin perusteltua olla antamatta arvoa markkinatutkimuksille ja valmistajien sanomisille.

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että Blackberry valmisti niitä omia näppäimistöluurejaan vielä pitkään ensimmäisen iPhonen jälkeen.

Ongelmathan alkoi BB OS9 vanhetessa ja kun se lupailtu BB OS10 viivästyi ja viivästyi. Lopulta kun 10 versio saatiin ulos (jossa oli siis kunnollinen tuki kosketustoiminnoille) alkoi olla jo myöhäistä koska iPhone (ja Android) oli jo vallannut kovasti yritysmarkkinoita joissa BB oli aikaisemmin ollut se "ainoa" vaihtoehto, varsinkin jenkeissä ja osassa eurooppaa.

Lopullinen kuolema tuli kun BB vaatimaa serveri puolta ei enää kukaan jaksanut tukea ja kehittäjät olivat jo kääntyneet Applen ja Androidin puoleen.

Kyse ei siis ollut siitä etteikö niille näppisluureille olisi ollut kysyntään, vaan enemmän siitä että käyttö/softa oli jo niin jälkeenjäänyt, raudasta puhumattakaan.

BB siirtyikin lisensointi on ja TCL on siitä sitten jatkanut. Kyllähän näillä uusilla blackberryillä on muutamia eriloisuuksiatarjita kuten vahvennettu tietoturva (kernelit yms).

Varsinkin viime vuoden KeyOne oli pitkästä aikaa sellainen luuri josta entiset BB käyttäjätilin kiinnostuivat (Passport oli ihan ok mutta ei yltänyt sellaiseen suosioon ).

Kun katsoo esim KeyOnen arvosteluja niin kovin paljoa pahaa sanottavaa ei monellakaan löydy, lähinnä näppiksen tuntumasta joka nyt 2.versioon korjattu.
 
Menee nyt Blackberryn osalta jo selvästi offtopiciksi, mutta vaikka tietty osa markkina- ja kuluttajatutkimuksista menisikin aina reisille, ei se silti tee niistä kaikista turhia tai virheellisiä. iPhonen tapauksessahan Apple teki heti kärkeen rohkeita ratkaisuja (mm. laitteen rakenne, lasipintainen kapasitiivinen näyttö), joita perinteisillä puhelinvalmistajilla ei ehkä ollut uskallusta tehdä. Ihan puskistahan tuo osaaminen ei kuitenkaan siltä osin tullut, että Apple oli jo useamman vuoden ajan valmistanut massoittain suosittuja mobiililaitteita, eli iPodeja, joista saatua kokemusta se saattoi hyödyntää.

Ei aina mutta Nokian kaltainen täydellinen romahdus (ja niin nopea kuin se oli) ensikertalaista vastaan on jotain aivan käsittämätöntä. Varsinkin kun jälkikäteen näyttää siltä ettei Nokia tajunnut asiaa edes iPhonen julkaisun jälkeen toisin kuin monet muut valmistajat. Matkan iPodista puhelimeen pitäisi olla melko iso kun puhelin tehdään nollakokemuksella.

Pöytäkone on näppiksen osalta vähän huono verrokki älypuhelimelle siltä osin, että käytettävissä oleva tila ja siltä osin näppäimistön koko ovat ihan eri luokkaa. Älypuhelimissa lähtökohdat ovat ergonomian suhteen koon puolesta joka tapauksessa huonot ja mobiililaitteilla ei koskaan tuoteta niin suuria määriä tekstiä kuin tietokoneilla. En ainakaan itse edes väitä, että kosketusnäyttö olisi parempi kaikkeen, mutta käyttäjämassoille fyysinen näppis ei kuitenkaan vaikuttaisi enää nykyään olevan se valintaa ohjaava tekijä älypuhelimissa.

Tavallaan tuo on ihan totta mikäli massoilla tarkoitetaan käyttäjiä jotka kirjoittavat keskimäärin yhden kirjaimen väärin per sana. Tiettyjen ihmisten osalta näkee yhdellä vilkaisulla onko kirjoitettu fyysisellä näppäimistöllä vai lääpitty. Ehkä kyseisten käyttäjien pitäisi oikeasti käyttää fyysistä näppistä. Tai sitten eivät välitä.

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että Blackberry valmisti niitä omia näppäimistöluurejaan vielä pitkään ensimmäisen iPhonen jälkeen.

Ongelmathan alkoi BB OS9 vanhetessa ja kun se lupailtu BB OS10 viivästyi ja viivästyi. Lopulta kun 10 versio saatiin ulos (jossa oli siis kunnollinen tuki kosketustoiminnoille) alkoi olla jo myöhäistä koska iPhone (ja Android) oli jo vallannut kovasti yritysmarkkinoita joissa BB oli aikaisemmin ollut se "ainoa" vaihtoehto, varsinkin jenkeissä ja osassa eurooppaa.

Lopullinen kuolema tuli kun BB vaatimaa serveri puolta ei enää kukaan jaksanut tukea ja kehittäjät olivat jo kääntyneet Applen ja Androidin puoleen.

Kyse ei siis ollut siitä etteikö niille näppisluureille olisi ollut kysyntään, vaan enemmän siitä että käyttö/softa oli jo niin jälkeenjäänyt, raudasta puhumattakaan.

BB siirtyikin lisensointi on ja TCL on siitä sitten jatkanut. Kyllähän näillä uusilla blackberryillä on muutamia eriloisuuksiatarjita kuten vahvennettu tietoturva (kernelit yms).

Varsinkin viime vuoden KeyOne oli pitkästä aikaa sellainen luuri josta entiset BB käyttäjätilin kiinnostuivat (Passport oli ihan ok mutta ei yltänyt sellaiseen suosioon ).

Kun katsoo esim KeyOnen arvosteluja niin kovin paljoa pahaa sanottavaa ei monellakaan löydy, lähinnä näppiksen tuntumasta joka nyt 2.versioon korjattu.

Niinhän siinä kävi, Blackberry jäi osittain nicheen softapuolen osalta kun kolmikko ja nykyisin kaksikko valtasi sovelluskaupat. Siirto Androidiin toi ohjelmistotarjonnan kuntoon (ohjelmistopäivitykset jäävät nähtäväksi). Sikäli tuolla Androidiin siirtymisellä saatiin enemmän massat liikkeelle, enää hintapuoli on se este. Yrityksillä on varaa maksaa se 500+, massoilla ei.

Eihän tuossa KeyOnessa olekaan muuta suurempaa vikaa kuin hinta. Kun 4,7 tuumaisen puhelimen sai pari vuotta sitten viidelläkympillä ja perus näppispuhelimen 5 vuotta sitten satasella, ei joku 200-300 euron näppispuhelimen pitäisi olla mitenkään erikoisen haastava tehdä nykytekniikalla niin että voittoakin tulisi.

Tästä päästään taas siihen mistä keskustelu alkoi. On toki mahdollista ettei kovinkaan pitkän ajan kuluttua Blackberry oikeasti julkaisee halvan puhelimen. Jonka jälkeen tiedetään onko sellaiselle kysyntää ;)
 
Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että Blackberry valmisti niitä omia näppäimistöluurejaan vielä pitkään ensimmäisen iPhonen jälkeen.

Ongelmathan alkoi BB OS9 vanhetessa ja kun se lupailtu BB OS10 viivästyi ja viivästyi. Lopulta kun 10 versio saatiin ulos (jossa oli siis kunnollinen tuki kosketustoiminnoille) alkoi olla jo myöhäistä koska iPhone (ja Android) oli jo vallannut kovasti yritysmarkkinoita joissa BB oli aikaisemmin ollut se "ainoa" vaihtoehto, varsinkin jenkeissä ja osassa eurooppaa.

Lopullinen kuolema tuli kun BB vaatimaa serveri puolta ei enää kukaan jaksanut tukea ja kehittäjät olivat jo kääntyneet Applen ja Androidin puoleen.

Kyse ei siis ollut siitä etteikö niille näppisluureille olisi ollut kysyntään, vaan enemmän siitä että käyttö/softa oli jo niin jälkeenjäänyt, raudasta puhumattakaan.

BB OS 7 oli versio ennen kymppiä :) Ennen kymppiä olleissa laitteissa oli myös varsin normaalisti toimiva kosketusnäyttö, olihan suosituimmat mallit juusi kosketusnäytöllisiä. Käyttöjärjestelmä sen sijaan oli varsin lähellä Symbiania, joten on varsin selvää miten BB10:n myöhästyminen parilla vuodella juuri markkinoiden käännekohdassa tappoi yrityksen.

BB10:iin tehtiin myös varsin päteviä näppisluureja. Ne, tai puhtaat kosketusnäyttöpuhelimet olivat edistyksellisen käyttiksen myötä melkoisesti edellä Android tai iOS vaihtoehtoja. Ostajat olivat kuitenkin jo karanneet ja siten softakehitys kuoli ennen kuin alkoikaan, varsin samaan tapaan kuin WP:lle kävi.
 
BB OS 7 oli versio ennen kymppiä :) Ennen kymppiä olleissa laitteissa oli myös varsin normaalisti toimiva kosketusnäyttö, olihan suosituimmat mallit juusi kosketusnäytöllisiä. Käyttöjärjestelmä sen sijaan oli varsin lähellä Symbiania, joten on varsin selvää miten BB10:n myöhästyminen parilla vuodella juuri markkinoiden käännekohdassa tappoi yrityksen.
Joo näinhän se olikin, ei oikein enää itse muistanut mutta taisihan niiltä tulla silloin kun BB10 tiedettiin myöhästyvän niin ainakin joku Bold mallin uudelleenlämmittely jossa oli myös kosketusnäyttö (vai mitä malleja niiitä nyt silloin olikaan). Toiminta tosin taisi olla vähä samaa kuin Symbian + kosketusnäyttö Nokialla :P

Mulla oli jossain vaiheessa se BB Z10 (se eka BB10 luuri) ihan työluurina. Olihan se hyvä käyttis, mutta kuten sanoit niin kehittäjät oli jo karanneet ja vähä käyttäjätkin. Jotain perussoftiahan sille löytyi mutta hiljaista oli kyllä. Harmi kyllä...
 
Halvan näppisluurin riskiä nostaa entisestään joka regionille tarvittavat omat mallit. Esim. Skandi-mallia pitäisi valmistaa varastoon (ehkä myös useita värejä), tilata tukkureiden varastoon, kauppojen varastoon ja sitten vain toivoa, että ne menevät kaupaksi. Tältä osin optimoitu toimitusketju oli Nokian vahvuus värikuorien kulta-aikana. Ne myymättömät kappaleet nimittäin syövät äkkiä ne laihat katteet siellä 200e hintaluokassa. Kosketusnäytön kanssa voidaan tehdä yhteinen malli koko eurooppaan.
Lisäksi näppäimistö itsessään nostaa puhelimen kuluja. Saadakseen edes välttävät katteet tulisi valmistajan karsia muita osia entisestään, eikä kuluttaja välttämättä halua hyväksyä ajatusta, että 200e näppispuhelin olisi monilta osin puutteellinen saman hintaiseen kosketusnäyttömalliin nähden.
Samsungilla oli ainakin s-sarjaan tarjolla näytön päälle tuleva fyysinen näppis. Ehkä jotain sellaista voisi kuvitella näkevänsä tuolla edullisemmassa luokassa. Tai sitten ei... Edes näppäimistökuoret eivät ole ottaneet puhelimissa tuulta alleen, vaikka tabletteihin niitä on hyvin saatavilla.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
255 122
Viestejä
4 435 912
Jäsenet
73 485
Uusin jäsen
ramboaslak

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom