Vaikka tässä ketjussa onkin näemmä keskusteltu lähinnä liittymien hinnoista, niin kuvittelisin silti tämän olevan osuva paikka kysymykselleni.
Onko ihmisillä millaisia kokemuksia valokuitunetistä vanhoissa kerrostaloissa? Olen tässä katsellut asuntoja 60-, 70- ja 80-luvun kerrostaloista ja ilmoituksissa yleensä mainitaan jonkin operaattorin talonyhtiönetistä ja sen perusnopeus. Kuitenkin kun tarkkaan tihrustaa ilmoituksien kuvia kämpistä voi huomata ettei ainakaan asunnon pistorasioita näytä olevan uusittu ns. moderniin aikaan, eli niistä löytyisi RJ45 liitännät. Eikä tietenkään kukaan vuokraaja ole kuvannut asunnon sulakekaappia löytyykö sieltäkään kuidulle nousuja. Myöskin hyvin harvoin on ilmoitustekstissä tai pohjapiirroskuvissa mainittu asunnon tarkka osoite jolloin voisi liittymätarjoojien sivuilta yrittää tarkistaa millaista nettiä ja millaisella toteutuksella tai lisävauhdilla asuntoon voi ostaa. Vaikeaksi on siis tehty kämpän liittymätyypin selvitys. Vuokraajaltahan voisi tietysti aina yrittää kysyä, mutta mahtaakohan Sepot ja Marjatat jotka näin vanhoja asuntoja vuokraa olla sen tietoisempia asiasta ja näytön sopiminen vain pistorasioiden ja sähkökaapin tarkistamiseen tuntuu turhalta.
Onko tämmöisiin asuntoihin siis vedetty ns. "oikeaa" kuituyhteyttä ollenkaan, vai voiko näistä paljastua jotain ukotuksia tyyliin liittymä tuleekin VDSL- tai jopa ADSL-tekniikalla kuparia pitkin asuntoon, tai vaikka kaapelimodeemilla?
Taloyhtiöissä netti kuidulla asuntoon on lähinnä poikkeus. Hyvin paikkakunta kohtaista, eli joilla paikkakunilla paikallnen operaattori on sitä saattanut harrastaa.
Kuitu kiinteistölle, kuitu kellariin, se on tänäpäivänä varsin yleistä, riippuen alueesta, niin voi olla melkeimpä sääntö, jossa ehkä poikkeuksia. sitten voi olla lähiöitä joissa e kuitua, tai se poikkeus.
Rakennuksen sisäverkko, määräykset vuosikymmenten aikana muuttuneet , riittävän tuoreet uutiskohteet ainoa ns selvä juttu, jotka luvitettu sen jälkeen kun määrätykset vaati. Sitä vanhemissa pitää selvittää, vaikka kohteessa olsi tehty linajsto saneeraus niin se ei ole tae mistään, vaikka se olisi "tuore", niin määräykset eläneet ja pakottavuus sellanen että tällä vuosituhannella rempatussa kohteissa ei välttämättä tule kuitua asuntoon, ei välttämättä edes kupari yleiskaapelointia missä ethernet gigabittiin menisi heittämällä. Jossain sitten kiutu pääteltynä, aito valmius ja gigabitin ethernet kelponen kupari.
Rakennuksen ,kiinteistön yleiskaapelointi ei kerro sitä tuleeko kiinteistölle kuitua, tai sitä millä tekniikalla mahdollinen taloytiönetti asuntoon.
. Vaikeaksi on siis tehty kämpän liittymätyypin selvitys.
Jos vuokralel tarjoaja ei tiedä, uskalla luvata.
Jos valintaperus on se millaisen netin saa, jos taloytihössä ei ole ihan omaa (*, vaan jonkun operaattorin kanssa soppari ja tai ilman sopimusta, niin operaattorilta selvitettävä. Taloyhtiö todennäköisesti tietää mitä sopimuksia ovat tehneet ja miten pitkään voimassa, mutta muista ne eivät välttämättä tiedä. KTV sopparin tietävät, mutta eivät välttämättä teknisestä toteutusta, saako esim sitä kautta nettiä (kaapelimodeemi). KTV soppari voi katketa "milloin" vain.
Näytöää katselle mitä tarttoja, tiedotteita on, ei aina, mutta usein on operaattorien mainoksa ovessa, ilmoitustaululla, näytöllä. Näytöllä voi katsoa myös asunnon "rajapintoja", jos ei löydy kuitua ja rj45 Ethernettiä, niin tuskin sillä saa ainakaan kohtuu kustannuksin. RJ45 liitin ei takaa sen kuparin speksejä ja CAT5 tai parempi kohteessakin voi olla DSL. Päätelty kuitu ei kerro saako siitä mitään kohtuu rahaan.
Kuten sanoit, niin noiden puuttumisesta huolimatta voi olla kelpo netti tarjolla, kaapelimodeemi, DSL (VDSl. G.Fas), toki kupari modeemi tuo aina jännitystä, miten laadukas se on. Jossain 5G mokkula voi olla parempi.
(*
Joillain yhtiöillä voi olla "oma netti", tosin entistä harvinaisempaa, isoilla vuokrataloytihöillä voi olla yhtiön tarjoama, mutta niilläkin siirrytty siihen että tehty jonkin operaattorin kanssa sopimus ja muistuttaa ns perinteisiä taloyhtiösoppareita. missä asoidaan operaattorin kanssa. Isoilla yhtiöillä yleensä tiedetään mitä tarjolle, no noillakkin oslla voi olla vaikea kaivaa kohdekohteiset yksityiskohdat.