SUPERKONE 2030 – konepaketti 10 vuodeksi eteenpäin

Liittynyt
28.04.2021
Viestejä
204
Tervehdys kaikille ja tervetuloa tähän vähän perusteellisempaan konepaketti-threadiin! Tässä threadissa suunnitellaan sisällöntuottamiseen unelmakonetta, jonka tulisi kestää työkoneena seuraavat 10 vuotta.

Päätin avata asialle oman threadin, jossa toivottavasti käydään keskustelua yksittäisistä komponenttivaihtoehdoista, mutta pohditaan myös vähän syvällisemmin asiaan liittyviä haasteita. Kysehän on tietotekniikan kehitykseen liittyvästä perinteisestä haasteesta, jossa transistorimäärän tasainen kasvu (Moore) ja suorituskyvyn kehitys tekevät mistä tahansa koneesta pitkällä aikavälillä vanhentuneen matolaatikon. Hyvillä ja viisailla komponenttivalinnoilla voidaan kuitenkin ehkä viivästyttää väistämätöntä ja venyttää koneen käyttöikää mahdollisimman pitkälle. Tavoitteena on siis valita osat sisällöntuottamisen huippukoneeseen siten, että kone toimisi hyvänä työkoneena vielä 10 vuoden päästäkin.

Keskustelun jatkona kone on tarkoitus tilata ja pistää kasaan toukokuun loppupuolella.

Koneen käyttötarkoitus: ensisijaisesti ammattimainen työkone valokuvauksen työnkulkuun. Käytännössä tämä tarkoittaa raakakuvien siirtoa ja työstöä (Lightroom & Photoshop), valmiiden kuvien/kirjojen tuottamista sekä työlevyn ja kuvakirjaston ylläpitoa.

Tämän lisäksi teen koneella myös graafista suunnittelua (Adobe CC). Aikaisemmasta menneisyydestä myös äänityöskentely on tuttua. Ainoastaan video taitaa olla sellainen medium, jonka toteuttamiseen en ole vielä tutustunut.

Laajemmin ja tulevaisuuteen katsoen kone voisi olla tällainen ’Creator’-tyyppinen työkone yleiseen sisällöntuotantoon, pitäen sisällään pääasiassa kuvatuotantoa, mutta haluan pitää tulevaisuuden avoimena esimerkiksi myös videotuotannolle tms.

Pelikäyttöä koneelle tuskin tulee.

Erityishaaste: koneen rakennuksen erityishaasteena siis se, että sen pitäisi olla mahdollisimman pitkäikäinen ja käyttökelpoinen vielä 2030-luvulla. Kyse on tietysti klassisesta unelmakoneen rakentamisesta, mutta sellaisella twistillä, että samalla tavoitellaan mahdollisimman pitkää käyttöikää. Pitkän käyttöiän myötä koneen suunnittelun voi liittää myös vastuulliseen kuluttamiseen ja ympäristönäkökulmiin.

Vähän taustaa tälle erityishaasteelle. Rakensin nykyisen koneeni vuonna 2010 (i7-930, 8gt, 80 gt SSD, 1tb HD). Suunnittelin koneen kyselemällä neuvoja silloisessa MuroBBS:ssä ja tästä on jäänyt todella positiivinen muistijälki. Vaikka kone on kestänyt käytössä nyt reilut 10 vuotta, ei pitkä käyttöikä ollut buildin alkuperäisenä tavoitteena. Nyt nykyinen kone on tietysti virallisesti SER-jätettä (tyrmistyttävää), mutta olen kyllä yllättynytkin, että olen saattanut pärjätä koneella näin kauan. Markkina-arvo ja käyttöarvo ovat kaksi eri asiaa. Tosiasia on kuitenkin se, että koneen ikääntyminen alkaa rajoittaa toimintaa ja toiseksi siihen liittyy myös jatkuvasti kasvava hajoamisen riski. Kuvakirjastosta on backupit, mutta suuronnettomuuden mahdollisuus varjostaa käyttöä silti koko ajan.

Ajattelen, että (1) haluaisin suunnitella koneen tällä kertaa paljon tietoisemmin edellä mainitulla erityishaasteella. Tietysti olisi helppoa kerätä vain joitakin osia koriin ja pistää tilaukseen, mutta koko hommasta tulee paljon mielenkiintoisempi, kun teen siitä projektin vähän laajemmilla tavoitteilla. Haluaisin siis puristaa kasaan timanttisen kokonaisuuden, joka tulee kestämään seuraavat 10 vuotta. Tämän ansiosta pääsen myöhemmin myös arvioimaan, että miten hyvin omat arviot kehityksestä osuivat maaliin ja miten onnistuneita konkreettiset komponenttivalinnat olivat.

Toisena ajatuksena on (2), että haluan suunnitella konepaketin muiden samanmielisten nörttien kanssa, samalla tavoin kuin MuroBBS:ssä aikoinaan. Tekniikka on edennyt ja tarvitsen varmasti apua yksityiskohtien kanssa. Enemmän on kuitenkin kyse siitä, että kun rakentaa koneen kerran kymmenessä vuodessa, niin silloin pitää ottaa harrastamisesta kaikki irti. Suunnittelu ja rakentaminen ovat koneharrastamisen ydintä, koneen käyttö sitten enemmän jotain muuta, johon ei liity rakentamisen ja virittämisen kaltaisia tähtihetkiä.

Muita ajatuksia: varmaan lähdetään rakentamaan tavallista ATX-kokoista konetta. Käyttöääniltään se saisi olla mahdollisimman hiljainen. Nykyisistä RGB-hommista en osaa sanoa mitään, näyttää vähän siltä, että aika paljon näyttää nykyään tulevan kaiken maailman värejä noiden osien kanssa.

Mitä osia tarvitaan: Käytännössä keskusyksikkö ja kaikki mitä siihen tulee, eli prossua, emoa, muisteja, kovot, jne + näppäimistö ja hiiri.

Monitoria ei onneksi tarvita, sillä sellainen minulla jo on, eli kuvankäsittelyyn ja visuaaliseen työskentelyyn hyvin sopiva Eizo.

Kaupallinen yhteistyö: Koneen rakennukseen liittyy myös kaupallinen yhteistyö Jimm’sin kanssa, minkä vuoksi kaikki komponentit tulevat Jimm’siltä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teen koneen suunnittelusta ja hankinnasta pari hyvin kirjoitettua artikkelia omaan Sony Alpha -aiheiseen blogiini (plus viestin siitä seuraajilleni omissa kanavissani). Saan sitä kautta pienen alennuksen koneesta. Suurimman osan koneesta maksan kuitenkin ihan itse. Blogi löytyy osoitteesta yearofthealpha.fi, ja jos omasta käytöstä löytyy Sony Alpha -kamera, niin blogi kannattaa käydä tarkistamassa.

Budjetti: Koneen budjetti toistaiseksi vielä vähän avoin. Kun kyse on kerran 10 vuodessa tapahtuvasta koneen hankinnasta, niin budjetissa ei ehkä tarvitse kiristellä hampaita ihan jokaisen valinnan kanssa. Enemmän kiinnostaa uusimman teknologian hyödyntäminen, suorituskyvyn ja kapasiteetin mitoittaminen tulevaisuutta tarpeita varten, valittujen komponenttien ja tuotemerkkien laatu, komponenttien kestävyys, takuu ja vastuullisuus sekä koneen mahdollinen laajennettavuus.

Tietysti se kipurajakin tulee sitten jossain vaiheessa vastaan (varmaan aika piankin), että mitään Jimm’sin Legendary Toasteria ei lähdetä rakentamaan eikä käyttämättömistä ominaisuuksista kannata maksaa. Mutta rationaalisista ja hyvin perustelluista komponenttivalinnoista kannattaa. Threadin otsikon "Superkone" kannattaakin ottaa enemmän harrastuspuheena kuin kuin tietoteknisen kehityksen vakavana tavoitteena, samanlainen laatikko siitä tulee pöydän alle kuin muistakin laatikoista, paitsi että valinnat ovat tietysti timanttiset. Katsotaan, että tuleeko @Sampsa sitten lopussa roastamaan paketin kaiken vaivannäön jälkeen.. :lol:

Missä tarvitaan apua ja mitä seuraavaksi: Apua tarvitaan varmaan tekniikassa, yksityiskohdissa ja fiksuissa komponenttivalinnoissa. Samanaikaisesti kiinnostaa kuitenkin ehkä vielä enemmän se, millä filosofialla te lähtisitte rakentamaan konepakettia, jonka tulisi kestää 10 vuotta? Minkälaista suorituskykyä kannattaisi lähteä hakemaan, paljonko levytilaa ja millä tekniikalla, mitä liitäntöjä, millä osilla, mihin suunnitella laajennettavuutta jne?

Konepakettia voisi ehkä miettiä osakokonaisuus kerrallaan, lähtien liikkeelle esimerkiksi prossusta, emosta ja muisteista.

Sikäli kun pyydän tässä aika paljon apua foorumin käyttäjiltä, niin ajattelin yrittää panostaa itsekin vähän enemmän tähän threadiin – minulle tämä on kuitenkin se kerran 10 vuodessa tapahtuva kohokohta. Eli heitän tänne varmaan omia kokemuksia esimerkiksi siitä, mikä toimi vanhassa koneessa ja mikä osoittautui huonommaksi valinnaksi. Yritän myös kasata jotain, mistä yrittää vähän ennustaa tulevaa kehitystä, että näkisi senkin, miten realistinen tällainen 10 vuoden konepaketti ylipäätään on.

Näillä sanoilla SUPERKONE 2030 -konepaketin suunnittelu- ja rakennusthreadi on virallisesti avattu!!
 
Viimeksi muokattu:
millä filosofialla te lähtisitte rakentamaan konepakettia, jonka tulisi kestää 10 vuotta?

Jättäisin rakentamatta. ARM ajanut jo x86 raudan ohi vasemmalta ja oikealta. Joka vuosi erot vaan kasvaa. 2010 luvun skenaario ei tule enää toistumaan jossa prossutehot vain tuplaantuivat vuosikymmenen aikana.
 
Mutuilen, että skippaisin surutta kaikki kuluttajille markkinoidut tuotemerkit ja lähtisin hakemaan lankkua, kiveä ja kampoja serveripuolelta.
 
No, eihän tässä ole mitään järkeä. Varsinkaan tallennustilan osalta. Fiksuinta on nyt ostaa 2 tb ssd ja ostaa sitten lisää jos jää pieneksi. Sama muiden osien suhteen ja 5v aikaikkuna olisi realistisempi.

Sen verran rupesi kiinnostamaan, että laitetaan oma ehdotus ja ketju samalla seurantaan.

Muisteiksi ottaisin ehkä tämän kitin tai ehkä jopa 2 kappaletta tätä kittiä


Emoksi tämä saattaa olla ehkä yliampuva, varsinkin jos ei tarvitse thunderboltia.


Joten tässä halvempi emo ilman thunderbolt liitintä


Prossuksi 12900k


Myös 12700k voisi olla riittävä.


Virtalähteeksi rm100x

Mutta tämä 850W voisi myös riittää.


Jäähyksi noctua nh d15 tai ak620, koska ilmajäähy on varmatoimisempi



2 tb ssd



Gpu 3090 ti Asus GeForce RTX 3090 Ti TUF Gaming -näytönohjain, 24GB GDDR6X - 2 399,90€

Nämä voisi laitttaa tähän koteloon, koska taitaa olla parasta jäähdytyksen kannalta

Fractal Design Torrent Compact - Black Solid -miditornikotelo, musta - 159,90€

Ja thunderbolt kortti

Kokoonpanon hinta olisi 5200 € + lisätuulettimet, joita suosittelen laittamaan niin paljon kuin koteloon mahtuu.
 
Viimeksi muokattu:
Mutuilen, että skippaisin surutta kaikki kuluttajille markkinoidut tuotemerkit ja lähtisin hakemaan lankkua, kiveä ja kampoja serveripuolelta.
Näistä saa maksaa itsensä kipeäksi eikä saa samaa suorituskykyä.
 
Tervehdys kaikille ja tervetuloa tähän vähän perusteellisempaan konepaketti-threadiin! Tässä threadissa suunnitellaan sisällöntuottamiseen unelmakonetta, jonka tulisi kestää työkoneena seuraavat 10 vuotta.

Päätin avata asialle oman threadin, jossa toivottavasti käydään keskustelua yksittäisistä komponenttivaihtoehdoista, mutta pohditaan myös vähän syvällisemmin asiaan liittyviä haasteita. Kysehän on tietotekniikan kehitykseen liittyvästä perinteisestä haasteesta, jossa transistorimäärän tasainen kasvu (Moore) ja suorituskyvyn kehitys tekevät mistä tahansa koneesta pitkällä aikavälillä vanhentuneen matolaatikon. Hyvillä ja viisailla komponenttivalinnoilla voidaan kuitenkin ehkä viivästyttää väistämätöntä ja venyttää koneen käyttöikää mahdollisimman pitkälle. Tavoitteena on siis valita osat sisällöntuottamisen huippukoneeseen siten, että kone toimisi hyvänä työkoneena vielä 10 vuoden päästäkin.

Keskustelun jatkona kone on tarkoitus tilata ja pistää kasaan toukokuun loppupuolella.

Koneen käyttötarkoitus: ensisijaisesti ammattimainen työkone valokuvauksen työnkulkuun. Käytännössä tämä tarkoittaa raakakuvien siirtoa ja työstöä (Lightroom & Photoshop), valmiiden kuvien/kirjojen tuottamista sekä työlevyn ja kuvakirjaston ylläpitoa.

Tämän lisäksi teen koneella myös graafista suunnittelua (Adobe CC). Aikaisemmasta menneisyydestä myös äänityöskentely on tuttua. Ainoastaan video taitaa olla sellainen medium, jonka toteuttamiseen en ole vielä tutustunut.

Laajemmin ja tulevaisuuteen katsoen kone voisi olla tällainen ’Creator’-tyyppinen työkone yleiseen sisällöntuotantoon, pitäen sisällään pääasiassa kuvatuotantoa, mutta haluan pitää tulevaisuuden avoimena esimerkiksi myös videotuotannolle tms.

Pelikäyttöä koneelle tuskin tulee.

Erityishaaste: koneen rakennuksen erityishaasteena siis se, että sen pitäisi olla mahdollisimman pitkäikäinen ja käyttökelpoinen vielä 2030-luvulla. Kyse on tietysti klassisesta unelmakoneen rakentamisesta, mutta sellaisella twistillä, että samalla tavoitellaan mahdollisimman pitkää käyttöikää. Pitkän käyttöiän myötä koneen suunnittelun voi liittää myös vastuulliseen kuluttamiseen ja ympäristönäkökulmiin.

Vähän taustaa tälle erityishaasteelle. Rakensin nykyisen koneeni vuonna 2010 (i7-930, 8gt, 80 gt SSD, 1tb HD). Suunnittelin koneen kyselemällä neuvoja silloisessa MuroBBS:ssä ja tästä on jäänyt todella positiivinen muistijälki. Vaikka kone on kestänyt käytössä nyt reilut 10 vuotta, ei pitkä käyttöikä ollut buildin alkuperäisenä tavoitteena. Nyt nykyinen kone on tietysti virallisesti SER-jätettä (tyrmistyttävää), mutta olen kyllä yllättynytkin, että olen saattanut pärjätä koneella näin kauan. Markkina-arvo ja käyttöarvo ovat kaksi eri asiaa. Tosiasia on kuitenkin se, että koneen ikääntyminen alkaa rajoittaa toimintaa ja toiseksi siihen liittyy myös jatkuvasti kasvava hajoamisen riski. Kuvakirjastosta on backupit, mutta suuronnettomuuden mahdollisuus varjostaa käyttöä silti koko ajan.

Ajattelen, että (1) haluaisin suunnitella koneen tällä kertaa paljon tietoisemmin edellä mainitulla erityishaasteella. Tietysti olisi helppoa kerätä vain joitakin osia koriin ja pistää tilaukseen, mutta koko hommasta tulee paljon mielenkiintoisempi, kun teen siitä projektin vähän laajemmilla tavoitteilla. Haluaisin siis puristaa kasaan timanttisen kokonaisuuden, joka tulee kestämään seuraavat 10 vuotta. Tämän ansiosta pääsen myöhemmin myös arvioimaan, että miten hyvin omat arviot kehityksestä osuivat maaliin ja miten onnistuneita konkreettiset komponenttivalinnat olivat.

Toisena ajatuksena on (2), että haluan suunnitella konepaketin muiden samanmielisten nörttien kanssa, samalla tavoin kuin MuroBBS:ssä aikoinaan. Tekniikka on edennyt ja tarvitsen varmasti apua yksityiskohtien kanssa. Enemmän on kuitenkin kyse siitä, että kun rakentaa koneen kerran kymmenessä vuodessa, niin silloin pitää ottaa harrastamisesta kaikki irti. Suunnittelu ja rakentaminen ovat koneharrastamisen ydintä, koneen käyttö sitten enemmän jotain muuta, johon ei liity rakentamisen ja virittämisen kaltaisia tähtihetkiä.

Muita ajatuksia: varmaan lähdetään rakentamaan tavallista ATX-kokoista konetta. Käyttöääniltään se saisi olla mahdollisimman hiljainen. Nykyisistä RGB-hommista en osaa sanoa mitään, näyttää vähän siltä, että aika paljon näyttää nykyään tulevan kaiken maailman värejä noiden osien kanssa.

Mitä osia tarvitaan: Käytännössä keskusyksikkö ja kaikki mitä siihen tulee, eli prossua, emoa, muisteja, kovot, jne + näppäimistö ja hiiri.

Monitoria ei onneksi tarvita, sillä sellainen minulla jo on, eli kuvankäsittelyyn ja visuaaliseen työskentelyyn hyvin sopiva Eizo.

Kaupallinen yhteistyö: Koneen rakennukseen liittyy myös kaupallinen yhteistyö Jimm’sin kanssa, minkä vuoksi kaikki komponentit tulevat Jimm’siltä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teen koneen suunnittelusta ja hankinnasta pari hyvin kirjoitettua artikkelia omaan Sony Alpha -aiheiseen blogiini (plus viestin siitä seuraajilleni omissa kanavissani). Saan sitä kautta pienen alennuksen koneesta. Suurimman osan koneesta maksan kuitenkin ihan itse. Blogi löytyy osoitteesta yearofthealpha.fi, ja jos omasta käytöstä löytyy Sony Alpha -kamera, niin blogi kannattaa käydä tarkistamassa.

Budjetti: Koneen budjetti toistaiseksi vielä vähän avoin. Kun kyse on kerran 10 vuodessa tapahtuvasta koneen hankinnasta, niin budjetissa ei ehkä tarvitse kiristellä hampaita ihan jokaisen valinnan kanssa. Enemmän kiinnostaa uusimman teknologian hyödyntäminen, suorituskyvyn ja kapasiteetin mitoittaminen tulevaisuutta tarpeita varten, valittujen komponenttien ja tuotemerkkien laatu, komponenttien kestävyys, takuu ja vastuullisuus sekä koneen mahdollinen laajennettavuus.

Tietysti se kipurajakin tulee sitten jossain vaiheessa vastaan (varmaan aika piankin), että mitään Jimm’sin Legendary Toasteria ei lähdetä rakentamaan eikä käyttämättömistä ominaisuuksista kannata maksaa. Mutta rationaalisista ja hyvin perustelluista komponenttivalinnoista kannattaa. Katsotaan, että tuleeko @Sampsa sitten lopussa roastamaan paketin kaiken vaivannäön jälkeen.. :lol:

Missä tarvitaan apua ja mitä seuraavaksi: Apua tarvitaan varmaan tekniikassa, yksityiskohdissa ja fiksuissa komponenttivalinnoissa. Samanaikaisesti kiinnostaa kuitenkin ehkä vielä enemmän se, millä filosofialla te lähtisitte rakentamaan konepakettia, jonka tulisi kestää 10 vuotta? Minkälaista suorituskykyä kannattaisi lähteä hakemaan, paljonko levytilaa ja millä tekniikalla, mitä liitäntöjä, millä osilla, mihin suunnitella laajennettavuutta jne?

Konepakettia voisi ehkä miettiä osakokonaisuus kerrallaan, lähtien liikkeelle esimerkiksi prossusta, emosta ja muisteista.

Sikäli kun pyydän tässä aika paljon apua foorumin käyttäjiltä, niin ajattelin yrittää panostaa itsekin vähän enemmän tähän threadiin – minulle tämä on kuitenkin se kerran 10 vuodessa tapahtuva kohokohta. Eli heitän tänne varmaan omia kokemuksia esimerkiksi siitä, mikä toimi vanhassa koneessa ja mikä osoittautui huonommaksi valinnaksi. Yritän myös kasata jotain, mistä yrittää vähän ennustaa tulevaa kehitystä, että näkisi senkin, miten realistinen tällainen 10 vuoden konepaketti ylipäätään on.

Näillä sanoilla SUPERKONE 2030 -konepaketin suunnittelu- ja rakennusthreadi on virallisesti avattu!!
Hiljainen kotelo:

Lightroom/Photari pyörivät parhaiten 12900K:lla (ja KS:llä, mutta liian kuuma ja kalliskin). Prossu jäähtyy hiljaisella ja varmatoimisella ilmajäähyllä, jonka voi siirtää aikanaan seuraavaankin kokoonpanoon.

Emolevy on perushyvä ja riittävän järeä.

Oikein nopea muisti on toistaiseksi pirun kallista. Jos pitää kerralla saada 10 vuodeksi riittävä määrä (64 Gt), niin nopeimpia joutuu ostamaan neljä tikkua. En ole perehtynyt millä nopeudella neljä kapulaa suostuvat toimimaan. Riskinä on, että nopeudesta maksettu raha menee hukkaan. Siinä tapauksessa 2 * 32 Gt tikkua (5600CL40) hintaan 682 € voisi olla järkevämpi.

Tallennustilakin maksaa paljon, jos se pitää ostaa kerralla. Kaksi erillistä asemaa nopeuttanee kyseisissä ohjelmissa. Laitoin pakettiin suuren kirjoituskestävyyden 2 + 4 Tt tikut.

Näytönohjain ei yleensä vaikuta noissa ohjelmissa RTX 3050 jälkeen. En osaa sanoa valitun mallin äänekkyydestä, mutta ainakaan se ei vie paljon sähköä.

VIrtalähteessä on aiottuun käyttöön nähden riittävä 12 vuoden takuu.


Rautasuosituksia:



Edit. Näyttäisi se GPU sittenkin vaikuttavan jopa RTX 3070 asti (3060 Ti pärjää lähes yhtä hyvin). Itse päivittäisin GPU:n vaikkapa puolivälissä koneen käyttöikää.
 

Liitteet

  • Screenshot_20220502-023741.png
    Screenshot_20220502-023741.png
    503,3 KB · Luettu: 230
  • Screenshot_20220502-030424.png
    Screenshot_20220502-030424.png
    500 KB · Luettu: 223
Viimeksi muokattu:
Kuvankäsittelyssä ja etenkin videotuotannossa suurin haaste on tallennustila. Itse lähtisin lähestymään hommaan tuosta suunnasta. Seuraavan 10v tilantarvetta on mahdoton arvioida, etenkin jos ei tiedä sisältääkö se videotuotantoa jtai ei, niin panostaisin laajennettavuuteen. Omasta mielestä jonkunlainen NAS-ratkaisu on ammattimaisessa sisällöntuotannossa pakollinen ratkaisu raakamateriaalin säilömiseen, sisällön jakamiseen asiakkaille yms. Eli työasemaan ei välttämättä tarvita isoja määriä HDD-tilaa. SSD tarve riippuu taas isolta osin työkuluista ja ne voivat kehittyä/muuttua 10-vuodessa.

Lähtisin ensimmäisenä etsimään emoa 2.5G/10G verkkoliitännällä ja riittävän monella M.2-paikalla ja kasailisin sen ympärille koneen. Esim:Gigabyte X570S AERO G, ATX-emolevy - 354,90€ sisällöntuotantoon suunnatut ohjelmistot ovat siirtymässä voimakkaasti GPU-intensiivisiksi ja Adobekin linkuttaa hiljalleen kilpailijoiden perässä tuohon suuntaan. Mutta kyllä CPU-tehoakin jatkossa tarvitaan.
 
Mulle tuli ensimmäisenä mieleen täysin sama, mitä @JuhaH :lle. Eli lähtisin kanssa liikenteeseen siitä, että joku NAS riittävän monella levypaikalla hoitamaan sitä varsinaista tallennusta ja säilytystä, ja koneessa vain (muutama) m2-ssd käyttikselle ja työstössä olevalle materiaalille. Tällöin pystyy molempia laajentamaan simppelisti tilantarpeen kasvaessa.

Mutta muuten varmaan mahdollisimman monta ydintä/säiettä prosessorille ja muistia kerralla tarpeeksi kahdella kammalla, jotta voi tulevaisuudessa halutessaan päivittää ne loput kaksi kampaa ja tuplata keskusmuistin. Intel vissiin oli jo hypännyt DDR5-aikakaudelle, joten sen suuntaan itse suuntaisin tällä kertaa katseet.
 
Jättäisin rakentamatta. ARM ajanut jo x86 raudan ohi vasemmalta ja oikealta. Joka vuosi erot vaan kasvaa. 2010 luvun skenaario ei tule enää toistumaan jossa prossutehot vain tuplaantuivat vuosikymmenen aikana.
No niin, tässä onkin ihan mielenkiintoinen kulma tähän keskusteluun, eli tuo ARMin ja x86:n väliset erot ja niiden eriytyminen tulevaisuudessa. Uusi konepaketti pitää rakennella nyt kun näin olen päättänyt, mutta voihan se tosiaan olla, ollaan tietyn tyyppisen murroksen kynnyksellä. "Superkone 2030" on tuossa threadin otsikossa vähän kieli poskessa, kun onhan se selvää, että mikä tahansa kone vanhenee. Ja jos koko ajan haluaa olla suorituskyvyn huipulla, niin kone vanhenee vähintään yhdessä cpu/gpu-sukupolvessa. Onneksi minulle "Superkone" on vähän iisimpi konsepti, eli lähinnä haen konetta, jolla pärjäilisin samalla tavalla noin 10v kuin edelliselläkin koneella.

Mutta jos siulla on vaikka jotain hyviä linkkejä tuohon ARM vs x86 teemaan, niin kiinnostaa kyllä tarkistaa.
 
No, eihän tässä ole mitään järkeä. Varsinkaan tallennustilan osalta. Fiksuinta on nyt ostaa 2 tb ssd ja ostaa sitten lisää jos jää pieneksi. Sama muiden osien suhteen ja 5v aikaikkuna olisi realistisempi.
[/QUOTE]
Joo, vähän samalla tavalla uumoilin, että miettisin konepaketin perusratkaisut nyt hyvällä tapaa kohdalleen, mutta jättäisin laajennettavuutta. Eli cpu ja emo pitäisi osua nyt nappiin, kun niiden päivittäminen myöhemmin on käytännössä kaiken uudelleen ostamista, mutta laajennettavuus voisi olla esimerkiksi sitä, että käyttäisi emolta nyt vaan puolet muistipaikoista, esim 2x16gt, ja täyttäisi loput jossain vaiheessa kun muistin hinnatkin ovat varmaan välissä tippuneet. Sama asia kovojen kanssa.


Sen verran rupesi kiinnostamaan, että laitetaan oma ehdotus ja ketju samalla seurantaan.

Muisteiksi ottaisin ehkä tämän kitin tai ehkä jopa 2 kappaletta tätä kittiä


Emoksi tämä saattaa olla ehkä yliampuva, varsinkin jos ei tarvitse thunderboltia.


Joten tässä halvempi emo ilman thunderbolt liitintä


Prossuksi 12900k


Myös 12700k voisi olla riittävä.


Virtalähteeksi rm100x

Mutta tämä 850W voisi myös riittää.


Jäähyksi noctua nh d15 tai ak620, koska ilmajäähy on varmatoimisempi



2 tb ssd



Gpu 3090 ti Asus GeForce RTX 3090 Ti TUF Gaming -näytönohjain, 24GB GDDR6X - 2 399,90€

Nämä voisi laitttaa tähän koteloon, koska taitaa olla parasta jäähdytyksen kannalta

Fractal Design Torrent Compact - Black Solid -miditornikotelo, musta - 159,90€

Ja thunderbolt kortti
No niin, tässä on upea lista komponentteja ja tätä kyllä arvostan, että jaksat kaivaa hyviä suosituksia esiin. Esimerkiksi tuo MSI:n emohan vaikutti aika pätevältä laajennattavuuden suhteen - puhuisimme siis Intel-paketista.

Myös koteloiden suhteen on helpottavaa kuulla perusteluita niiden valinnalle, kun pelkkää verkkokaupan katalogia selaamalla ei oikein saa selvää, että mitä käytännön eroja näillä oikein on.

Alan tekemään näistä komponenttiehdotuksia itselleni listaa plussien ja miinuksien kera. Varmaan näitä ehtii tulla aika paljon kuukauden sisään.

Kokoonpanon hinta olisi 5200 € + lisätuulettimet, joita suosittelen laittamaan niin paljon kuin koteloon mahtuu.
Joo, tässä mennään jo kyllä vähän yli, eli alkaa takapuoli aukeamaan. :lol:
Mutta alustavasti olen ajatellut, että näytönohjainpuoli on varmaan sellainen, josta olisin alussa valmis tinkimään. Mun käsityksen mukaan LR / Photoshop eivät osaa paremmin niitä hyödyntää. Videopuolella niistä varmaan on enemmän hyötyä, mutta kun videopuolen juttuihin meno on vielä vähän spekulatiivista, niin siihen ei ehkä kannata etukäteen panostaa paljoa taloudellisesti.
 
Hiljainen kotelo:
Hyvä, tämä on pistetty muistiin!


Oikein nopea muisti on toistaiseksi pirun kallista. Jos pitää kerralla saada 10 vuodeksi riittävä määrä (64 Gt), niin nopeimpia joutuu ostamaan neljä tikkua. En ole perehtynyt millä nopeudella neljä kapulaa suostuvat toimimaan. Riskinä on, että nopeudesta maksettu raha menee hukkaan. Siinä tapauksessa 2 * 32 Gt tikkua (5600CL40) hintaan 682 € voisi olla järkevämpi.

Tallennustilakin maksaa paljon, jos se pitää ostaa kerralla. Kaksi erillistä asemaa nopeuttanee kyseisissä ohjelmissa. Laitoin pakettiin suuren kirjoituskestävyyden 2 + 4 Tt tikut.
Joo, ajattelin muistin ja kovojen suhteen, että niissä voisi olla laajennusvaraa, eli niiden osalta ei tarvitse heti lähteä tavoittelemaan 10 vuotta, vaan aika helppo heittää vaikka puolessa välissä pari kampaa lisää ja sillä tavalla ylläpitää konetta matkan varrella. Emo/prossu/muisti -yhdistelmää ei kuitenkaan aleta matkan varrella päivittelemään, kun se on melkein uuden koneen ostamista jo sitten.

Erinomainen huomio tuo kirjoituskestävyys noiden tikkujen suhteen! Tämä pitää asiana kirjata ylös ja pistää myös siun laittamat tikut komponenttilistaan. Voisi olla myös 1 + 2 Tt tikut. Pitää vähän katsoa, että miten tallennustilan määrän tarve kasvoi edellisen koneen aikana ja mitä mulla nyt on siinä.

Näytönohjain ei yleensä vaikuta noissa ohjelmissa RTX 3050 jälkeen. En osaa sanoa valitun mallin äänekkyydestä, mutta ainakaan se ei vie paljon sähköä.
Joo, ajattelin, että näytönohjain on varmaan yksi asia, jossa pystyy vähän tinkimään, kun ei pelikäyttöä kuitenkaan ole (ja ne on niin pirun kalliita).

VIrtalähteessä on aiottuun käyttöön nähden riittävä 12 vuoden takuu.
Joo, takuu-aspekti on kyllä hyvä ottaa näissä huomioon myös. Tuollainen 12v takuu onkin jo aika hyvä!

Rautasuosituksia:

Joo, perkaan näitä ja siun liittämää komponenttilistaa vähän vähän myöhemmin ja kirjaan ylös itselleni mahdollisia komponentteja.
 
Kuvankäsittelyssä ja etenkin videotuotannossa suurin haaste on tallennustila. Itse lähtisin lähestymään hommaan tuosta suunnasta. Seuraavan 10v tilantarvetta on mahdoton arvioida, etenkin jos ei tiedä sisältääkö se videotuotantoa jtai ei, niin panostaisin laajennettavuuteen. Omasta mielestä jonkunlainen NAS-ratkaisu on ammattimaisessa sisällöntuotannossa pakollinen ratkaisu raakamateriaalin säilömiseen, sisällön jakamiseen asiakkaille yms. Eli työasemaan ei välttämättä tarvita isoja määriä HDD-tilaa. SSD tarve riippuu taas isolta osin työkuluista ja ne voivat kehittyä/muuttua 10-vuodessa.
Voi olla, että NAS-ratkaisu on minun tekemisiin ehkä vähän liiankin edistynyt ratkaisu, ja tietysti nostaisi koneen hintaa melkoisesti. Mutta tuota tallennustilaa ja backup-hommaa joutuu varmaan tässä kans vähän miettimään projektin aikana. Käytännössähän mulla pyörii lähinnä omat projektit tuossa, että en ole oikeasti ammattimaisessa vastuussa tekemisistäni kenellekään, eli silläkään ei tarvitse NAS:iin lähteä.

Lähtisin ensimmäisenä etsimään emoa 2.5G/10G verkkoliitännällä ja riittävän monella M.2-paikalla ja kasailisin sen ympärille koneen. Esim:Gigabyte X570S AERO G, ATX-emolevy - 354,90€ sisällöntuotantoon suunnatut ohjelmistot ovat siirtymässä voimakkaasti GPU-intensiivisiksi ja Adobekin linkuttaa hiljalleen kilpailijoiden perässä tuohon suuntaan. Mutta kyllä CPU-tehoakin jatkossa tarvitaan.
Tää Aero G vaikuttaa aika hyvältä, ja huomasin, että tällainen on tarjolla myös Z690 piirillä, eli Alder Lake leirissä. Voisi olla hyvä.

Onko sulla jotain linkkiä tms. tuosta GPU-intensiivisyyden kasvusta, koska se on ihan mielenkiintoinen näkökulma tähän tulevaisuuden kannalta. Ja ilmeisesti Adobe on vähän jäljessä tästä? Oon tippunut näistä GPU-asioista aikalailla kun ei tällaisia ollut silloin kun ostin edellisen koneeni.
 
Mulle tuli ensimmäisenä mieleen täysin sama, mitä @JuhaH :lle. Eli lähtisin kanssa liikenteeseen siitä, että joku NAS riittävän monella levypaikalla hoitamaan sitä varsinaista tallennusta ja säilytystä, ja koneessa vain (muutama) m2-ssd käyttikselle ja työstössä olevalle materiaalille. Tällöin pystyy molempia laajentamaan simppelisti tilantarpeen kasvaessa.
Joo NASsia jo vähän jarruttelin tuossa edellisessä viestissä, eli mietin, että onko vähän liian paljon mun omille projekteille.

Mutta muuten varmaan mahdollisimman monta ydintä/säiettä prosessorille ja muistia kerralla tarpeeksi kahdella kammalla, jotta voi tulevaisuudessa halutessaan päivittää ne loput kaksi kampaa ja tuplata keskusmuistin. Intel vissiin oli jo hypännyt DDR5-aikakaudelle, joten sen suuntaan itse suuntaisin tällä kertaa katseet.
Joo, jotain tämän tyyppistä olin itsekin hahmotellut. Eli ytimien määrä on tulevaisuuden kannalta oleellista, ja laajennettavuutta voi suunnitella niin, että jättää emolla osan laajennuspaikoista vielä auki - pitää vaan tietysti hommata sellainen emo, että siinä on tarpeeksi paikkoja jo lähtökohtaisesti.
 
Applelta löytyy tähän käyttöön aika näppärä ratkaisu Osta Mac Studio
Tuossa tosin rakentelun ilo jää pois.

Muuten odotelisin syksyyn ja uutta näytönohjain sukupolvea.
Joo, Apple on tarttunut markkinoinnissa aika hyvin nyt tällaisiin uuden sukupolven sisällöntuottajiin. Varmaan siellä on huomattu, että videotuotanto ym. työllistää aika hyvin nuoria kun yksi mies pystyy nykyään tuottamaan 'production value'ta enemmän kuin kokonainen mainostoimista joitakin vuosia sitten. Itse olen ollut x86-mies jo 386dx:stä lähtien ja vaikka tunnustan Applen edistyksellisyyden uusien M1 prosessoreiden ym. myötä, niin varmaan pysyn ainakin toistaiseksi pc-leirissä. Mutta onhan se varmaan niin, että muutosta siinä "mikä tietokone on" tulee tapahtumaan. Onneksi vielä saa harrastaa pc-koneita. :)
 
eli lähinnä haen konetta, jolla pärjäilisin samalla tavalla noin 10v kuin edelliselläkin koneella.

Niin, määrittele pärjääminen. Jos jonkun operaation X suorittamiseen menee i7-930 prossulla 60 sekuntia, niin nykyisellä i9-12900k:lla se voisi pyörähtää läpi 20 sekunnissa. Vastaavasti taas ero 12900k:n ja sen 10 vuoden päästä ulos tulevan huippuprosessorin välillä voi olla 20s -> 2s, tai kun vääjäämättä sovellukset ja tiedostot muuttuvat raskaammiksi niin nuo lukuarvot voi ekstrapoloida 2000s -> 200s, eli odotteletko puoli tuntia vai 3 minuuttia yhtä operaatiota. Niin kauan kun käyttöjärjestelmät ja sovellukset tukee rautaa niin hitaammallakin raudalla "pärjää"
 
Ei noissa hinnat maksimissa osissa ole yleensä mitään järkeä. Laittaa sen 2000-3000€ nyt ja päivittää emon, näyttiksen sekä prossun 5v päästä taas selvästi nopeampaan. Nyt sillä +4000€ koneella saa ehkä sen 5% lisää vauhtia, mutta 5v päivityksellä samalla elinkaarikustannuksella tulee tod näk ainakin +25% vielä siihen nähden jollei +50%.
 
Hyvä, tämä on pistetty muistiin!



Joo, ajattelin muistin ja kovojen suhteen, että niissä voisi olla laajennusvaraa, eli niiden osalta ei tarvitse heti lähteä tavoittelemaan 10 vuotta, vaan aika helppo heittää vaikka puolessa välissä pari kampaa lisää ja sillä tavalla ylläpitää konetta matkan varrella. Emo/prossu/muisti -yhdistelmää ei kuitenkaan aleta matkan varrella päivittelemään, kun se on melkein uuden koneen ostamista jo sitten.

Erinomainen huomio tuo kirjoituskestävyys noiden tikkujen suhteen! Tämä pitää asiana kirjata ylös ja pistää myös siun laittamat tikut komponenttilistaan. Voisi olla myös 1 + 2 Tt tikut. Pitää vähän katsoa, että miten tallennustilan määrän tarve kasvoi edellisen koneen aikana ja mitä mulla nyt on siinä.


Joo, ajattelin, että näytönohjain on varmaan yksi asia, jossa pystyy vähän tinkimään, kun ei pelikäyttöä kuitenkaan ole (ja ne on niin pirun kalliita).


Joo, takuu-aspekti on kyllä hyvä ottaa näissä huomioon myös. Tuollainen 12v takuu onkin jo aika hyvä!


Joo, perkaan näitä ja siun liittämää komponenttilistaa vähän vähän myöhemmin ja kirjaan ylös itselleni mahdollisia komponentteja.
Tässä vähän vähemmän "super", mutta tehokkaammalla näytönohjaimella. Muistin voi joskus tuplata. Tallennustilaa saa helposti lisättyä, koska emolle jää vielä kolme vapaata M.2:a. Tulevaisuudessa lisäkortilla saa USB4/tms, johon saa nopeamman muistikortinlukijan kiinni.
 

Liitteet

  • Screenshot_20220502-135530.png
    Screenshot_20220502-135530.png
    501 KB · Luettu: 260
Ei noissa hinnat maksimissa osissa ole yleensä mitään järkeä. Laittaa sen 2000-3000€ nyt ja päivittää emon, näyttiksen sekä prossun 5v päästä taas selvästi nopeampaan. Nyt sillä +4000€ koneella saa ehkä sen 5% lisää vauhtia, mutta 5v päivityksellä samalla elinkaarikustannuksella tulee tod näk ainakin +25% vielä siihen nähden jollei +50%.
Ja saa 5v koneestakin jotain kun myy.
 
Tässä vähän vähemmän "super", mutta tehokkaammalla näytönohjaimella. Muistin voi joskus tuplata. Tallennustilaa saa helposti lisättyä, koska emolle jää vielä kolme vapaata M.2:a. Tulevaisuudessa lisäkortilla saa USB4/tms, johon saa nopeamman muistikortinlukijan kiinni.

Populoi nyt ainakin yksi M.2-paikka vielä :) Eli osta 2x2TB NVME. Se on melkein kannattavaa. Tällä hetkellä hinta/laatu-suhteen kärjessä on 1TB M.2 SSD , mutta ei tuo nyt niiiiin paljon enemmän maksa. Sitten, jos ei karsasta mekaanisia, niin 2x4TB tai 2x6TB NAS-levyjä, joilla voi pitää kuvia tallessa. Ehdottomasti ei SMR kuluttajalevyjä, vaan kestäviä CMR NAS-levyjä.

Lisäksi , jos tuolla tehdään kovaa valokuvien käsittelyä, niin riittääkö Noctua? Tuo voi vaatia AIO:n ja sen kestäminen 10v mietityttää.. Noctua kyllä kestää, mutta onko se rajoittava tekijä, kun tehdään kunnon workloadeja?

Sitten, tuolla budjetilla, heittäisin kutelon omat tuulettimet pois ja ostaisin vaikka Noctuaa tilalle (tai Arcticcia, mutta jos rahalla ei ole väliä..). Sen verran, että edessä on 3x ja takana 1x. Mahdollinen AIO kattoon.
Tai suoraan FD Torrent, ja kerrotaan, että tuuletinprofiileja saa säätää ja sillä sitä hiljaisuutta. Itsellä on Meshify 2 Compactissa hiljainen kone tuossa pöydällä vieressä. Virtalähde on desktopilla äänetön, edessä on kaksi hiljaista tuuletinta, prosessorijäähy on hiljainen ja takana on se mukanatullut tuuletin, mutta ei sitäkään kuule.

--

Pääsyy, miksi kommentoin: laita se 2x32GB muistia. Olen oikeasti tätä mieltä. Jos joku hullu haluaa käyttää koneettaan 10v, niin aivan varmasti tuosta jää kiinni. Toki se on hidasta silloin loppupuolella, mutta silloin on muut jo DDR6:ssa.
 
Voi olla, että NAS-ratkaisu on minun tekemisiin ehkä vähän liiankin edistynyt ratkaisu, ja tietysti nostaisi koneen hintaa melkoisesti. Mutta tuota tallennustilaa ja backup-hommaa joutuu varmaan tässä kans vähän miettimään projektin aikana. Käytännössähän mulla pyörii lähinnä omat projektit tuossa, että en ole oikeasti ammattimaisessa vastuussa tekemisistäni kenellekään, eli silläkään ei tarvitse NAS:iin lähteä.
Ymmärrän pohdintasi. Enkä nyt siis tuputa ideaa, vaan enemmänkin valotan ajatukseni taustoja jos NAS:t eivät ole tutuinta aluetta: Synologyn kahden levyn NAS:t ovat alkaen 220e ja neljän levyn 350e. Joten periaatteessa valitsemassa muissa osissa sopivasti, voi noiden verran tulla paketissa hintaeroa ihan itsestään. Ja toki onhan noista sitten iloa, jos sattuu haluamaan samasta verkosta eri koneelta pääsyn materiaaleihin.

Ja toinen mikä juolahti mieleeni: Pitkäikäisyyttä pohtiessa itse kallistuisin jäähdytyksessä ennemmin ilma- kuin vesijäähdytykseen. Ilmajäähdytyksessä on vähemmän hajoavia osia ja ei onhan niissäkin huippumalleissa jäähdytystehoa vähintäänkin riittävästi. Ja ehkäpä kotelon valinnassa kannattaa valita erityisesti se itseä miellyttävä ulkoasu edellä. Kymmenen vuotta saman möykyn katselua saattaa jurppia, jos sen ulkonäkö onkin vain välttävä :lol:.
 
Täältä nyt kyllä myös ääni sille NAS-ratkaisulle, kun kerran median kanssa pelaamisesta kyse. Saa kaikki ne tuotoksensa ja raakamateriaalit sinne talteen, kahdennettuna jos tarve, ja laajennettavuus tulee kuin itsestään. Ja ne X TB lisälevyt sitten muutaman vuoden päästä kun tarvii ehkä laajentaa, on oletettavasti taas hieman halvempia kuin nykyään. Samalla sitten saa ne möykkäävät levyt johonkin vähän kauemmas siitä työpisteeltä.

Sen jälkeen sitten saakin rauhassa keskittyä sen itse työjuhdan osalta siihen että saa hintalaatusuhteeltaan fiksua tavaraa. Itse varmaan oottaisin AM5-kannan, ja suunnittelisin päivittäväni prossua sitten jossain vaiheessa konepaketin elämää. Jos 10 vuotta pitää mennä, niin DDR5-tuki olisi kanssa kiva. Ja tuonkin suhteen voi sitten miettiä sitä, että jos nyt ei tarvitse esim. sitä 64 GB muistia, niin jossain vaiheessa voi sitten laajentaa. Ja jälleen, hinnat lienee siinä kohtaa sitten taas hieman alempia kuin nykyään.
 
1651497191327.png


edit: myös tämä mukaan:

Tämmöistä menisi itsellä ostoskoriin jos olisi 4000€ ja pitäisi saada Photoshop/Lightroom-kone.


  • Laadukkaat kovalevyt ovat sitä varten, että parin vuoden kokoelma kuvia voi olla koneella koko ajan - eikä tarvitse mitään erillisiä NAS-pönttöjä siihen viereen..
    (nämä voi vaihtaa 5x00 RPM CMR-malleihin, jos hiljaisuus on tärkeintä näissäkin)
  • Kerroinlukitun voi vaihtaa K-malliin, mutta sitten säätää itse niin, että kone toimii rasituksessakin hyvin ja viileästi. Tässä on säätöä myös alaspäin, ja sen saa toimimaan energiatehokkaasti.
  • Emolevyssä on Thunderbolt integroituna, eikä millään add-in kortilla
  • Näytönohjaimessa on maksettu ihan turhaa siitä, että saadaan hyvä, hiljainen malli
  • Muistit on "kerralla kuntoon" 2x32GB, ja jäi vielä kaksi paikkaa vapaaksi, jos niissä toimisi päivitys joskus 5v kohdalla..
  • Yksi m.2 paikka jää vapaaksi, siihen voi päivittää levyn 5v kohdalla..
  • Suljetussa kotelossa kannattaa maksaa extraa siitä, että prosessorijäähy on musta
  • Kotelo on ilmavirtaoptimoitu, pitää säätää tuulettimien kanssa, mutta sen saa hiljaiseksi.. Siksi prosessorissakin on valintana pistää energiatehokas 65W päälle, niin ei tarvitse huudattaa niitä
  • Virtalähde on enemmän kuin riittävä, 10 vuoden takuulla
PS. Kun kerran on rahaa, millä mällätä - niin en katsonut edukkainta vaihtoehtoa, vaan laadukkainta kohtuuhintaan. Siksi ei ole 4TB SSD:tä, eikä Asus Phoenixia.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, määrittele pärjääminen. Jos jonkun operaation X suorittamiseen menee i7-930 prossulla 60 sekuntia, niin nykyisellä i9-12900k:lla se voisi pyörähtää läpi 20 sekunnissa. Vastaavasti taas ero 12900k:n ja sen 10 vuoden päästä ulos tulevan huippuprosessorin välillä voi olla 20s -> 2s, tai kun vääjäämättä sovellukset ja tiedostot muuttuvat raskaammiksi niin nuo lukuarvot voi ekstrapoloida 2000s -> 200s, eli odotteletko puoli tuntia vai 3 minuuttia yhtä operaatiota. Niin kauan kun käyttöjärjestelmät ja sovellukset tukee rautaa niin hitaammallakin raudalla "pärjää"

Mikä saa sinut päättelemään, että yhtäkkiä softien tehovaatimukset ampaisivat johonkin massiiviseen kasvuun lähivuosina? Viimeisen kymmenen vuoden aikana kun ei ainakaan ole mitään kovin järkkyä kasvua näkynyt. Ai mistäkö tiedän? No siitä, että päivitin just aika tasan kymmenen vuotta vanhan mid-tier setin (i5-3550, 16 gigaa rammia, sata-SSD) lähes viimeisintä huutoa olevaan pakettiin (i7-12700, 32 gigaa rammia, m2 nvme SSD jne) ja perus työpöytäkäytössä ei kyllä huomaa oikeastaan mitään isompaa muutosta. Ehkä sekkarin kanssa saattaisi jossain kuormissa huomata pientä eroa, mutta siinäpä se. Ajossa siis esim. raskaahkoa musasoftaa plugareineen, lightroomia, blenderiä jne. Toki rendauksessa on paremmasta näyttiksestä iloa, mutta OP:lla ei oikein ollut sille ilmeisesti tarvetta. Kuvien käsittely nyt ei mikään superraskas operaatio kuitenkaan loppupeleissä ole ja megapikselisodatkin pääosin loppui jo vuosia sitten, joten raw-kuvien kootkaan eivät ole enää vuosiin pahemmin kasvaneet.

Oikeastaan ainoa huomattavampi muutos omassa käytössä on ollut, että kasvanut corejen määrä prossussa ja muistin tuplaaminen mahdollistaa tehokkaamman moniajon, eli voi helposti tabata raskaimmistakin peleistä pois ja mennä selaimella youtubeen ilman, että kumpikaan aktiviteetti erityisemmin kärsii toisesta jne. Pelikäytössä tehot tietysti moninkertaistui (pääosin koska näyttis päivittyi samalla GTX970->RTX3080), mutta työpöytäkäytössä ei tosiaan mitään älytöntä eroa ole. Mikä käy toisaalta järkeen, koska loppujen lopuksi prosessoreiden single core performancet eivät ole juuri kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana ja suurin osa softista ei vieläkään osaa kovin hyvin hyödyntää moniydinajoa.

Eli toistan, mikä saa sinut ennakoimaan, että softat muuttuvat seuraavan kymmenen vuoden aikana jotenkin merkittävästi resurssi-intensiivisemmiksi?

---

Mitä taas itse topsuun tulee, niin itse varmaan venailisin kanssa syksyyn, että saadaan uudet AM5-kantaiset prossut ulos, AMD kun on kuitenkin pari viimeistä sukupolvea loistanut nimenomaan hyötykuormissa ja moniajossa. Toisaalta i9 on varmasti myös ihan kelpo valinta myös ja intel on edelleen single core suorituskyvyn kunkku. Rammiksi DDR5:sta 64 gigaa, käyttislevyksi yksi 1-2 Tb PCI-E 4.0 nvme levy ja toinen moinen scratch-käyttöön. Massatallennukseen tavarat johonkin valmiiseen NAS-viritelmään RAID 5:een tms, kuten muut ovatkin jo ehdottaneet.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on jo aika hyvin tullut asiaa ja komponettia, että ajattelin höystää threadia välillä vähän omilla kokemuksilla kehityksestä ja päivityksestä:

Koin ensimmäisen tietokoneen päivityskokemukseni joskus vuonna 1989 tai 1990, kun päivitin 386DX 33Mhz koneen 486DX 33 Mhz:iin. Muistan, että oli jokin pyhä tulossa ja jännitin, että tuleeko kone Fintekiltä päivityksestä. Viimein auringonlaskun aikaan Fintekin mies ajoi autolla pihaan ja pukuun pukeutuneena toi koneen uudella emolla ja prossulla päivitettynä, oli kuulemma hautajaisiin menossa.

Sen ikäiselle nuorelle miehelle päivitys oli huikea, kun noin 18 Mipsistä päästiin 36 Mipsiin ja Stunts pyöri selvästi aikaisempaa sulavammin. Kyseessä oli siis yhden prosessorisukupolven päivitys, joka kaksinkertaisti koneen suorituskyvyn. Vanhoina hyvinä aikoina suorituskyvyn kasvu on varmaan ihan Mooren lain mukaista, eli transistorimäärän tuplaantuessa noin 1,5 vuodessa myös suorituskyky tuplaantui. 1990-luvun alussa olikin sanonta, että koneet kehittyvät niin nopeasti, että vanhenevat kaupasta kotiin kannattaessa.

Toinen selkeä muistikuva koneen päivityksestä on se, kun vaihdoin Intel Celeron 450 Mhz koneen nykyiseen, elin i7-930 2,8 Ghz koneeseen. Huolellisen vertailurumban ja murotuksen jälkeen tilasin osat ja pistin koneen kasaan itse. Tuolloin koneessa oli myös paljon muutakin uutta, kuten uuden tekniikan mukainen ssd-asema (Intel G2 80Gt). Laskin tuolloin, että suorituskyvyn lisäys oli noin kymmenkertainen!

Kun jälkeenpäin mietin näitä kahta eri päivitystä, niin tuo ensimmäinen päivityskerta, jossa suorituskyky kaksinkertaistui, ei sittenkään ollut kovin kummoinen muutos. Tietysti se oli nuorelle miehelle kaikkein kovin juttu, mutta ei käytännössä vaikuttanut paljoakaan siihen, mitä koneella tehtiin. Pelien ruudunpäivitys vähän kasvoi, mutta edelleen vaan pelattiin niitä samoja pelejä. Falcon 3.0:ssa 486:sen matikkaprossa kyllä toi peliin parempaa koneenkäyttäytymisen mallintamista, mutta viime kädessä se oli kuitenkin sitä samaa pelaamista ja välillä Fractint 18.0:n ajelua.

Jälkimmäinen päivitys oli sitten jo aika paljon merkittävämpi. Enkä puhu pelkästään suorituskyvystä vaan sen suorituskyvyn päälle rakentuvista ohjelmista, uusista tekemisen tavoista ym. Se itsessään tarkoitti myös uusien taitojen kehittämistä ja oli sitä kautta paljon merkityksellisempi tietokoneen päivitys kuin mikään aikaisempi.

Näiden kokemusten pohjalta minulle on jäänyt vähän sellainen asenne päivityshommiin, että kyllä suorituskyvyn pitää vähintään kymmenkertaistua, että viitsii ruveta edes päivittämään konetta. No, se on vähän kieli poskella sanottu, mutta kyllä muutoksen täytyisi olla jollakin tavoin merkittävämpi kuin pelkkä ruudunpäivitysnopeuden muutos, että päivitykselle saa vastinetta. Viime kädessä kyse onkin henkilökohtaisesta preferenssistä, että miten usein haluaa koneensa päivittää. Jos haluaa koko ajan huippusuorituskykyä, niin sitten pitää uusia kamat joka sukupolven kohdalla. Toinen ääripää on varmaan sitten tällainen 10 vuoden välein tapahtuva uudistus.

Tämän innoittamana päätin vähän laskeskella suorituskyvyn kasvua sitten i7-930:in jälkeen. Oheisessa kuvassa on PassMarkista poimittuna single-core suorituskyvyt jokaiselle Intelin uudelle sukupolvelle i7-930 jälkeen. Kaikki valitut prossut pitäisi siis olla näitä i7-performance luokan malleja omalta ajaltaan (voi olla virheitäkin, kun en ole seurannut näitä niin tarkkaan ja jälkeenpäin näistä mallinimistä tolkun saaminen on vähän työlästä).

single-core-cpu.jpg


Muutamia huomiota:
1. Yhden ytimen raa’an suorituskyvyn kehitys on kyllä vähän toista kuin ennen vanhaan! Suorituskyvyn tuplaamiseen on mennyt 2010 vuodesta viisi vuotta (i7-930->i7-6700K). Vaihtoehtoisesti voidaan katsoa, että vuonna 2012 ostettu i7-3770K:n tehot on tuplaantuneet vasta vuonna 2021 i7-12700K:n myötä. Se on 8 vuotta!
2. Keskimääräinen suorituskyvyn lisäys on noin 10% per sukupolvi, eli teho tuplaantuu noin 7 vuodessa.
3. Tästä näkökulmasta katsottuna i7-8700K on ollut aika surkea ostos, huimat 1,2 % nopeampi kuin edellinen sukupolvi. Toisaalta Sandy Bridge i7-2600K on ollut erinomainen ostos. Se on kestänyt tällä single-core puolella aika hyvin ja jäänyt puolinopeuteen huipuista vasta vuonna 2021 i7-10700K:n myötä. Ehkä itse ostin oman i7-930:sen liian aikaisin ja olisin saanut seuraavana vuonna selvästi kestävämmän valinnan...
4. Intelin stagnaatio näkyy tässä aika hyvin, eli ainakin kolme vuotta laahattu siinä 2017-2018 paikkeilla.
5. Uusin Alder Lake näyttää kuitenkin aika hyvältä julkistukselta, kun yhden ytimen suorituskyky on noussut enemmän kuin 8 vuoteen Intelin leirissä.

Täytyy sanoa, että kyllähän tämä näyttää siltä kuin kehitys olisi törmännyt seinään single-core suorituskyvyn osalta. Vähän kylmää vettä päivityssuunnitelmille, sillä ei tuo nykyinen i7-12700K ole kuin kolme kertaa yli kymmenen vuotta vanhaa i7-930:a nopeampi!

Mutta oleellinen asia on tietysti siellä multi-core suorituskyvyn puolella. Nopean vilkaisun perusteella vähän paremmalta, mutta yritän tehdä jonkun kuvan siitäkin, vaikka illaksi/huomiseksi.

ps. Vielä täytyy tuohon 386 -> 486 päivitykseen lisätä, että ei se ihan niin huono päivitys ollut. Kävi muistaakseni nimittäin niin, että Fintekin mies unohti lähettää päivityksestä laskun ja sehän kävi minulle hyvin. Nykyään en kehtaisi ehkä tuolla tavalla tehdä, mutta nuorena oli ajatukset toiset.
 
Passmarkkia ei kannata käyttää yhtään mihinkään. Onneksi ovat sentään saaneet nuo luvut linjaan.. Laita vielä 5775C sinne, vai sotkeeko Pas**mark sen ?

Kilpailun puute näkyy ja sattuu.
4c/8t -> 4c/8t -> 4c/8t -> 4c/8t -> kaaviosta puuttuva 4c/8t -> 4c/8t -> 4c/8t -> samana vuonna tullut 6c/12t (arvaa, minä vuonna Ryzenit tuli?) -> kuriositeetiksi jäänyt 8c/8t -> 8c/16t -> 8c/16t -> 12c/20t.

Niin aika sama, vaikka vetäisit ekat 7 vuotta suoraa viivaa. Ei ollut mitään muutoksia. Ja Intelillä oli serveripuolella kellotettavia 6c/12t prosessoreja Sandy Bridgen (2012) aikoihin ja 8c/16t Ivy Bridgen (2013). Vuodet ei ole väärin, nuo on serveri/workstation puolen julkaisuja.

Jos AMD ei olisi julkaissut Ryzeniä, niin varmasti Intel olisi rahastanut 4c/8t-prosessoreilla sen 10v. Onneksi kuitenkin on kilpailua ja varmasti tulee ytimet lisääntymään seuraavan 10v aikana.

--

Ja tuossa kaaviossa on selvästi rampautettu vanhoja prosessoreita spectre/meltdown/vunerability-tauhkalla. Ne oli nopeampia julkaisunsa aikoihin. Tietenkin , ekassa ei ollut AVX:ää ja nytkin ostamalla Intelin joudut kikkailemaan ja disabloimaan puolet ytimistä, että saat AVX-512:n päälle.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi ihmeessä koneen elinkaaren pitäisi olla 10v, joka on näissä touhuissa pari ikuisuutta?
Tee periaatepäätäs, että elinkaari on 5 v ja ostat "maltillisen" koneen nyt ja ostat sitten 2027 kokonaan uuden koneen senaikaisilla herkuilla. Ei varmasti tule paljoa kallimmaksi ja olet paljon tyytyväisempi myös vuodet 27- 32. Teet vanhasta sitten jonkun fileserverin/backuppikoneen uuden kaveriksi.
 
Sellaiset 1.5v sitten rakentelin itselle koneen pelaamiseen ja kuvien käsittelyyn:


Mielestäni on toiminut hyvin. Ohessa muutamia kokemuksia:
  • 64GB muistia minimi (esim. kuvien pinoamiset syö sitä). Itse otin kerralla 128Gb eikä ole loppunut kesken. Päivitystä ei kuitenkaan tule tehtyä kesken elinkaaren, tai ainakin minulla jäisi tekemättä :)
  • Prossuun coreja niin paljon kuin lompsa kestää, vähenee odottelut kuvien säädössä. Itsellä ei tosin kokemuksia lightroomista, joten en tiedä miten se osaa nykyisin niitä hyödyntää.
  • Lonkalta heittäisin että näytönohjaimista Nvidia tuettu paremmin kuin AMD kuvankäsittelysoftissa. Itsellä Nvidian 3090 eikä ole tökkinyt mitkään laskentaintensiiviset softat (mm. topaz labs).
  • Laita kerralla 2x2TB nvme levyt ja kuvat yms tuotettu sisältö molemmille. Silkkaa herkkua vanhaan koneeseen ja SSD levyhin, kun ei tarvitse odotella mitään.
  • Poweri suosiolla vähän ylimitoitetuksi, varsinkin jos suunnittelet edes kerran esim. näyttiksen päivittämistä nopeampaan. Niiden tehotarve näyttää jatkavan edelleen kasvu-uralla.
  • Varmista, että kotelosta löytyy uusimman standardin USB liitäntä päältä tai etupaneelista. Ei kestä kuvien siirrot pitkään myöskään tulevaisuudessa.
Harkitsisin kuitenkin Applen tehokkaimmalla M1 max vai mikä niistä prossuista onkaan tehokkain, jos pelkkää kuvien/äänen/videon käsittelyä tekisin. Niissä vaikuttaisi olevan esim. kaikki mediakoodekit yms todella hyvin toteutettuja ja 64 gigan muisti riittää melko pitkään. Siinä joutuu tosin opettelemaan ja sietämään kaikki Appleismit käyttiksen osalta, toiset tykkää, toiset ei. Itse en ymmärrä sitä alkuunkaan.
 
Mikä saa sinut päättelemään, että yhtäkkiä softien tehovaatimukset ampaisivat johonkin massiiviseen kasvuun lähivuosina?

Koneen käyttötarkoitus oli multimediakäyttö / kuvien käpistely, olettaisin että jossain vaiheessa saattaa videokin tulla mukaan. Videoiden ja kuvien resoluutiot eivät ainakaan pienene seuraavan 10 vuoden aikana, joten enempi jerkkua tarvitaan jotta saa sen korkeamman reson kuvan / videopätkän efektit laskeskeltua samassa ajassa kuin ennenkin.

Lisäksi mitään syytä resurssi-intensiivisempien sovellusten kehittämiselle ja julkaisemiselle ei ole ollut, koska prosessorien suorituskyky polki viime vuosikymmenen lähes paikallaan. Nyt kun vihdoin ollaan ottamassa isompia askelia koodin monisäikeistämisen suuntaan (koska valmistajat valmistavat vihdoin myös "kuluttajakäyttöön" moniytimellisiä prossuja) sekä yhden ytimen suorituskyvyssä tapahtuu myös isompia parannuksia, niin oletus on että 10 vuoden päästä lähes kaikki sovellukset osaavat hyödyntää 32-64-128 ydintä laskutoimituksiinsa ja sovellukset / niillä tehtävät efektit koodataan toki hyödyntämään kaikki tarjolla oleva teho.
 
Koneen käyttötarkoitus oli multimediakäyttö / kuvien käpistely, olettaisin että jossain vaiheessa saattaa videokin tulla mukaan. Videoiden ja kuvien resoluutiot eivät ainakaan pienene seuraavan 10 vuoden aikana, joten enempi jerkkua tarvitaan jotta saa sen korkeamman reson kuvan / videopätkän efektit laskeskeltua samassa ajassa kuin ennenkin.

Kuten tuossa jo sivusin, digikuvien koot eivät ole enää vuosiin isommin kasvaneet ja kun ottaa huomioon miten hitaasti 4K:kin oikeasti yleistynyt ja miten tavattoman epäsuosittu 8K on, en nyt odottaisi mitään ihan masiivisia muutoksia siihenkään vielä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Varsinkin kun oikeasti iso osa videomateriaalista menee nykyään striimauskäyttöön, eli verkkoinfra on oikeasti koko ajan kasvava pullonkaula ilman merkittäviä edistysaskelia näkyvissä, melkeinpä päin vastoin. Kuituyhteydet ovat erittäin hitaasti ja 5G:kin alkaa jo kohta tukossa. Missä siis tilaus jollekin yli 4k resoluution videomateriaaleille?

Lisäksi mitään syytä resurssi-intensiivisempien sovellusten kehittämiselle ja julkaisemiselle ei ole ollut, koska prosessorien suorituskyky polki viime vuosikymmenen lähes paikallaan. Nyt kun vihdoin ollaan ottamassa isompia askelia koodin monisäikeistämisen suuntaan (koska valmistajat valmistavat vihdoin myös "kuluttajakäyttöön" moniytimellisiä prossuja) sekä yhden ytimen suorituskyvyssä tapahtuu myös isompia parannuksia, niin oletus on että 10 vuoden päästä lähes kaikki sovellukset osaavat hyödyntää 32-64-128 ydintä laskutoimituksiinsa ja sovellukset / niillä tehtävät efektit koodataan toki hyödyntämään kaikki tarjolla oleva teho.

Moniytimellisiä- ja säikeisiä prosessoreita on ollut edullisesti saatavilla reilusti yli 15 vuotta. Siihen on kuitenkin syynsä, miksi suuri osa softasta ja pelistä on edelleen aika nihkeästi säikeistettyä. Se syy on, että nämä rinnakkaisajotekniikat lisäävät koodipohjan monimutkaisuutta aivan tavattoman paljon, erityisesti jos softa ei ole ihan alusta asti rakennettu aidosti näitä hyödyntäväksi, eikä monissa tapauksissa monisäikeisyyden implementoinnista saatavat hyödyt yksinkertaisesti silti ole tarpeeksi suuria ollakseen vaivan arvoisia. Lisäksi iso osa kaikesta softasta rakentuu vanhan päälle ja se vanha tavara on harvoin kovin rinnakkaisajoystävällistä, eikä sen jälkikäteen sellaiseksi muuttaminen ole kovin helppoa tai edes kannattavaa suurimmassa osassa tapauksista.

Prosessorien ydinlukumäärät eivät ole lähteneet kasvuun mistään erityisesti kasvaneesta kysynnästä, vaan enemmänkin kyse on vain kilpailun kasvattamasta tarjonnasta. Nykyisen kaltaisten prosessorien yhden ytimen maksimisuorituskyvyssä aletaan saavuttamaan ihan fysiikan lakien asettamia suhteellisen kovia rajoitteita, joten AMD ja Intel eivät oikein sillä pysty enää keulimaan. Ratkaisuna on siis läiskiä lisää ytimiä ja kutsua sitä edistykseksi. Onhan siitä toki loppukäyttäjällekin jotain iloa, mutta lähinnä sen suhteen että voit ajaa useampaa, kukin iloisesti omassa yhdessä ytimessään hurisevaa, softaa samaan aikaan. Kyllähän siinäkin koko ajan jotain kehitystä tapahtuu kuinka hyvin yksittäiset softat hyödyntävät useampaa ydintä, mutta henkilökohtaisesti en kyllä ainakaan vielä kymmenen vuoden aikajänteellä mitään massiivista loikkaan eteenpäin odota. Koodarit on kuitenkin keskimäärin aika laiskoja ja todella monet prosessit eivät edes isommin moniajosta hyödy, joten single core performance tulee olemaan se juttu vielä pitkään ja siinä taas ei ole mitään kovin massiivisia kvanttiloikkia odotettavissa.
 
Viimeksi muokattu:
Resoluutio on vain yksi asia, jos intresseissä on tehdä vähääkään värimäärittelyä, niin 8bit värit raakamateriaalissa ei riitä mihinkään. Braw tai tasokkaampi prores vie helposti 6K laadulla 200-500Mt/s (eli tunti raakavideota vie hieman oikoen 1TB tilaa). Tuo 6K on hyvä aihio 4K videoon se kun mahdollistaa stabiloinnin ja hieman rajaamista postissa. Tästä voi sitten vähän haarukoida kuinka paljon tilaa tarvitaan ja se NAS alkaa nopeasti kuulostaa fiksulta vaihtoehdolta. Mutta stillien kanssa pärjää huomattavasti vähemmälläkin.
 
Jos mä nyt lähtisin tuollaista kasaamaan niin jokin tuollainen lähtisi varmaan haaviin.
1651528907480.png


Siinä on sellainen mielenkiintoinen tilanne, että DDR5 kammat eivät vielä oikein ole maturoituneet, joten tulee early adopter veroa. Sitä ei kait oikein voi välttää jos hakee tällaisen aikavälin alustaa. No kuitenkin, kun muistit kehittyy niin niitä voi vaihtaa tuohon ja DDR5 on alustana kuitenkin nyt ehdoton noilla vaateilla. Lisäksi tämä rajaa prosun Inteliin tällä hetkellä, joten kun negaatiot ottaan pois niin alkaahan se avautua. En hirveän tarkkaan tutkinut emoa tai virtalähdettä. Siihen voi joku muu kommentoida jos löytää paremmat.

Mulla oli tulossa tuohon RTX 3090 ihan sen takia, että siinä on paljon muistia (24 GB) ja ajattelin, että se voi tulla kynnyskysymykseksi jossain vaiheessa tuossa hommassa. Sitten kattelin, että puolet hinnasta pois ja saisi AMD:n puolelta tuon 6800 XT:n 16GB:llä. En tiedä onko softien osalta eroa onko AMD vai NVIDIA, sen päättäköön ammattilainen. Jos Nvidian hommaa, niin sitten melkein menisin kuitenkin 3090:lla, koska ero muistissa on tosi iso seuraavaan ja se voi oikeasti tulla ajan myötä kynnyskysymykseksi.

Heitin tuollaisen semineutraalin OK kopan ja muutaman hyvän tuulettimen mukaan niin ilmanvaihdon saa kuntoon. Prossujäähy meni ihan käyttöiän mukaan ilmaksi.
 
oletus on että 10 vuoden päästä lähes kaikki sovellukset osaavat hyödyntää 32-64-128 ydintä laskutoimituksiinsa
En jaksa tätä uskoa. 32 voi olla realistinen ja 64 saattaa olla mahdollista, mutta ottaisin tämän suolan kera. 128 ei varmasti.
 
Mulla tulee aika usein katsottua data-analyysissa sitä logiikkaa, millä laskutoimitukset menee. Se on usein ihan sama, että minkä verran noita ytimiä on, kun on yksi pääsäie, joka määrittää tahdin. Sitten tulee välillä osia, jotka pystyy hajauttamaan monelle ytimelle ja ne siirtyy, mutta silti pääsäie pääsääntöisesti määrittää sen lopullisen keston. Jos on paljon samaan aikaan erillisiä toisistaan riippumattomia juttuja niin sitten kaikki skaalautuu, mutta usein ei ihan loogisestikaan ole. Tämä määrittää suuren osan muistakin ohjelmista. Sitten toisella puolella on monet graafiset sovellukset: niissä laskennan voi hajauttaa vaikka kuinka moneen erilliseen osaan ja ne voidaan toteuttaa toisistaan riippumatta. Välillä tämän tekee GPU ja välillä CPU. Ei siis mikään ihme, että moniajoa testataan esim Cinebenchillä. Todellisuudessa työkuormat eivät kuitenkaan monesti graafisten asioiden ulkopuolella koostu tuollaisista toisistaan täysin riippumattomista palasista ja siinä ei sitten minkäänlainen koodaaminen niitä muuksi muuta: single thread tulee aina olemaan kuluttajalle tärkeä.

Tämä on muuten yksi syy miksi on tällaiseen käyttöön lämpene noille serveriprossuille. Ne on hyviä siihen, että on paljon pieniä erillisiä prosesseja (vaikka monta erillistä verkkoyhteyttä käsiteltävänä jne), mutta ne on monesti aika hitaita kun pitää olla nopea yksi prosessi.
 
Miksi laittaa jotain ihan järjettömän tehokasta korttia photarille kun jo melkein integroitukin riittää. Jos nyt välttämättä haluaa tehokkaan niin vaikka rx 6600: MSI Radeon RX 6600 MECH 2X -näytönohjain, 8GB (Tarjous! Norm. 429,90€) - 379,90€

6500 tai rtx 3050 riittäisi jo oikein hyvin. Ei tossa nyt pelejä kuiteskaan pyöritetä eikä aloituksen mukaan mitään videohommia.

Siis oikeastiko täällä porukka on ehdottanut KUVANKÄSITTELYYN sellaisia kortteja kun 3090 Ti ja 6800XT.

Aloituksessa lukee: ”ensisijaisesti ammattimainen työkone valokuvauksen työnkulkuun. Käytännössä tämä tarkoittaa raakakuvien siirtoa ja työstöä (Lightroom & Photoshop), valmiiden kuvien/kirjojen tuottamista sekä työlevyn ja kuvakirjaston ylläpitoa.”
 
Viimeksi muokattu:
Miksi laittaa jotain ihan järjettömän tehokasta korttia photarille kun jo melkein integroitukin riittää. Jos nyt välttämättä haluaa tehokkaan niin vaikka rx 6600: MSI Radeon RX 6600 MECH 2X -näytönohjain, 8GB (Tarjous! Norm. 429,90€) - 379,90€

6500 riittäisi jo oikein hyvin. Ei tossa nyt pelejä kuiteskaan pyöritetä eikä aloituksen mukaan mitään videohommia.

Siis oikeastiko täällä porukka on ehdottanut KUVANKÄSITTELYYN sellaisia kortteja kun 3090 Ti ja 6800XT.

Aloituksessa lukee: ”ensisijaisesti ammattimainen työkone valokuvauksen työnkulkuun. Käytännössä tämä tarkoittaa raakakuvien siirtoa ja työstöä (Lightroom & Photoshop), valmiiden kuvien/kirjojen tuottamista sekä työlevyn ja kuvakirjaston ylläpitoa.”
Koneen kuulema pitää riittää 10 vuodeksi ja puhutaan videon käsittelystä ja graafisesta suunnittelusta.

Jotta kone on vielä 9 vuoden päästä hyvä niin osasuositukset ovat tätä tasoa, varsinkin kun budejettikin on hyvin epämääräinen. 5200 oli kuulemma liikaa, mutta entä n. 4000 €, 3500 €, 3000 €, 2500 €, you get point.
 
Koneen kuulema pitää riittää 10 vuodeksi ja puhutaan videon käsittelystä ja graafisesta suunnittelusta.

Jotta kone on vielä 9 vuoden päästä hyvä niin osasuositukset ovat tätä tasoa, varsinkin kun budejettikin on hyvin epämääräinen. 5200 oli kuulemma liikaa, mutta entä n. 4000 €, 3500 €, 3000 €, 2500 €, you get point.

Paljon järkevämpää päivittää sitä näyttistä sitten kun tarve tulee ja ymmärsin aloituksesta että videonkäsittely on muutenkin vähän epävarma juttu. Mutta ei siihenkään nyt mitään 3090 titä tarvita. Ihan järjetöntä.
 
Periaatteessa sillä 10v sitten rakennetulla konepaketilla nykyäänkin pystyy tekemään täysin samat asiat kun jos nyt rakentais samalla rahalla koneen.
Ainut vaan että voi kestää hieman kauemmin. Tosin pelaamisessa ja vastaavassa se vanha kone on jäänyt kehityksen takia tehojen takia auttamatta tehottomaks.
Mutta jos sillä koneella on tarkotus tehdä samaa hommaa ilman minkäänlaista muutosta sen 10 vuotta siitä ostohetkestä eteenpäin, niin ostaa sen mihin rahat riittää tai tuntuu järkevimmältä sillä hetkellä.
Ite ennemmin laittasin jemmaan rahaa että pystyy mahdollisesti päivittämään jatkossa sitä masiinaa vaikka 5 vuoden päästä tms.
 
Minustakin valokuvatyöskentelyyn joku 3090 on aivan järjetön satsaus, sen kortin kapasiteettia ei tule ikinä hyödynnettyä. Toki tämä sillä perusolettamuksella, että kuten aivan kaikki muut, käyttäjä tulee tarpeiden muuttuessa tekemään esim 5 vuoden päästä tarpeidensa mukaisen upgreidin tehokkaampaan. Tässä nyt jostain kumman syystä väkisin halutaan kone, johon ei edes vaikka hengellä uhatessa tulla tekemään muutoksia vuosikymmeneen, mikä on kyllä ihan nurinkurinen ajatus. Ei rautaa ole suunniteltu käytettäväksi niin pitkäksi aikaa vaan silloin tällöin matkan varrella tehdään niitä osan vaihtoja. En kuitenkaan ala AP:n päätä kääntämään jos hän on kovin tiukkaehtoinen. 3090:n osto silloin sallittaneen, jos on mahdollista että siirrytään raskaaseen video-editointiin jossain vaiheessa koneen elinkaarta. Silloinkin yleiset lait pätee, RTX 3080 10 GB tarjoaa rahalla selkeästi parempaa vastinetta, jos ostoksen hintalaatusuhde yhtään painaa vaakakupissa. Adoben softilla tietääkseni Nvidia on CUDA-tukensa vuoksi suorituskykyisempi vaihtoehto.

Prosessoriksi mielestäni i7-12700 on järkevämpi vaihtoehto kun vertaa hintoja. Se on vain inasen hitaampi kuin 12900K ja helpompi jäähdyttää enkä usko että 12700:sta ylöspäin mentäessä saadaan enää mitään merkittävää elinikää korottavaa parannusta. Kyllä 12700 sen 10 vuotta kestää siinä missä kalliimpi veljensäkin, olen siitä itsevarma.

Muistia laittaisin itsekin 64 gigaa, se tuntuu perustellulta.

Emolevy täytyy valita ominaisuuksien tarjonnan perusteella, mieluummin runsaammin liitäntöjä kuin liian vähän. Olen itse iskenyt silmäni Z690 Tomahawkiin MSI:ltä, kun siinä on runtua kestävä, viileänä käyvä virransyöttö.

Muut osat ovat helpompi määrittää, esim virtalähde ja kotelo. Jostain syystä luottovalmistaja Seasonicin powereita ei enää suositella. Tässä yksi hyvä 12 vuoden takuulla: Seasonic 1000W PRIME GX-1000, modulaarinen ATX-virtalähde, 80 PLUS Gold, musta - 209,90€

Toinen vaihtoehto olisi Corsairin RMx tehonlähteet, nekin on laadukkaita vehkeitä pitkällä takuulla.

Koteloksi valitsisin itse varmaan Fractalin Define R -sarjasta tai Torrent-sarjasta mustan laatikon tai jos enempi tykkää Lian Li:stä, niin siellä olisi O11 Air Mini. Myös Corsair 4000D Airflow vaikuttaa pätevältä.

Jään mielenkiinnolla seuraamaan ketjua, mitä tuleman pitää, sen verran mielenkiintoisia virityksiä AP:lla taas menossa :kahvi:
 
Pelkkää Lightroomia ja Photoshoppia käyttävän tuskin kannattaa 3080/3090 panostaa. Adobe oli ainakin joskus todella hidas lisäämään multithread ja GPU kykyjä softiinsa. Nykyisin LR taitaa tukea jo hyvin prossujen isoa coremäärää, mutta PS taitaa olla vieläkin jumissa jossain max8 corea. Tulevaisuudessa niiden on pakko panostaa tuohon lisää, sillä kamerat on menossa kohti 100Mpix kennoja ja homma käy hitaaksi ilman kunnollista rinnakkaisuuden tukea. Koskee niin CPUa kuin GPUa.

Jos työkalupalettiin kuuluu GPUa paremmin hyödyntäviä softia (esim. Topaz Labs AI softat) noilla tehokkailla näytönohjaimilla saa sekunteja pois käsittelyajoista. Se on sitten jokaisen itse päätettävä kuinka monta euroa noista ajan säästöistä on valmis maksamaan.

Tuolla vähän testiä tuosta Topazin Sharpen AI:sta eri laitteistolla.


Esimerkiksi +10v vanhalla koneella menee ketjun testisetiin yli 600s. Oma kone 3090:n kanssa menee 59s. Tuolla keskustelussa 3080 74s, 3070 84s, 3060 131s jne. Ja nuo testit koski vain yhtä softaa. Nuo näyttää tulevaisuutta siinä suhteessa, että tulevaisuudessa tarvitaan paljon coreja niin prossusta kuin näytönohjaimesta (IMO).
 
Kannattaa huomioida sekin ettei välttämättä osat kestä kymmentä vuotta. Etenkin jos tuollaista 12900K laittaa NH-D15 kaveriksi joka nippa nappa edes riittää tuolle CPU:lle täydellä kuormalla. Jos et hanki varaosia valmiiksi varastoon (emolevy, CPU, muistit, jne) niin saattaa hyvinkin olla että esim. emolevy rikkoutuu ennen tuota 10 vuoden rajaa ja sitten joutuu alkaa metsästelemään korvaavaa emolevyä jostain eBayn syövereistä. Siinä vaiheessa voi olla sitten jo paljon järkevämpää uusia koneen ydinosat.
 
No niin tehdäänpä threadiin taas pieni päivitys ihan keskustelu- ja harrastusmielessä, eli lupasin eilen, että pistäisin vielä jotakin multi-core suorituskyvystä (Disclaimer: en ole tekemässä tieteellistä tutkimusta prosessorikehityksestä enkä väitä totuuksia, vaan pikemminkin heitän hauskaa tietotekniikkaharrastuksen sisältöä konesuunnittelun taustalle. Eli ei kannata suhtautua näihin turhan otsa rypyssä. Vähän käytännöllisemmistä asioista postausta sitten kohta perään).

Datan lähteenä on edelleen taas PassMark (koita kestää @hsalonen), koska pisteet eri prosesseroille ovat melko vaivattomasti saatavissa ilman suurempaa sivuilta toisille siirtymisiä. PassMark on tietysti vähän vanha lähde, tajusin sen kyllä itsekin tuota katsoessa, että ei näytä ihan uusimmalta, mutta kun olin lähtenyt jo tälle linjalle, niin ajattelin jatkaa – helpompi verrata aiempiin single-core tuloksiin ja vaikka tarkkuus ei olisi ihan parasta, niin varmaan iso kuva on kuitenkin oikeansuuntainen. Paras vaihtoehto olisi tietysti käyttää jotain tosielämän testiä, niin nähtäisiin todelliset käyttäjille realisoituvat edut suorituskyvyn kasvusta, mutta kun puhutaan 10 vuotta vanhoista prosessoreista, niin eihän tällaisia tietenkään mistään löydy.

multi-core-cpu.jpg


Huomioita:
1. Heti ensimmäiseksi on sanottava, että onneksi multi-core kehitys näyttää vähän toisenlaiselta kuin edellinen postaamani single-core kuva. Jos päivittäisin i7-12700K:n niin suorituskykyä tulisi lisää melkein kaksitoistakertainen määrä. Tämä kuulostaa jo ihan hyvältä.
2. Intelin moniydinsuorituskykyä on luonnehtinut poukkoileva kehitys. Välillä ytimiä on saatu työllistettyä hyvin, välillä taas tehonlisäys on ollut vaatimatonta. Kun tätä katsoo aiemman single-core kuvan kanssa, niin näyttää siltä, että Intel on joutunut valitsemaan usein näiden kahden välillä, eli joko single-core tai multi-core.
3. Sandy Bridge 2600K on edelleen ollut erittäin hyvä ostos. Edelliseen sukupolveen verrattuna suorituskyky on melkein tuplaantunut. Se on myös kestänyt 5 vuotta, ennen kuin sen teho on puolittunut huippuihin nähden.
4. Yllättäen edellä moittimani i7-8700K on ollut hyvä, vaikka yksiydinsuorituskyky on ollut surkea.
5. i7-10700K:stä lähtien tehonlisäys on ollut melko hyvää, eli noin 30% sukupolvessa. Tässä on melko selvästi kohta, jossa Intel on saanut pakkansa kasaan ja kehitystä on alkanut tapahtua (kilpailupaine AMD:n puolelta?).
6. Alder Lake on hyvä julkistus ja edustaa toiseksi suurinta suorituskyvyn kasvua 10 vuoteen.
7. Keskimäärin tehonlisäys on ollut 23 % vuodessa. Tällä laskukaavalla voi laskea myös tulevaisuuteen, eli suorituskyky tuplaantuu noin kolmessa vuodessa (kuvassa vihreät palkit). Jäädään vähän Mooresta, mutta suorituskyky tuplaantuu kuitenkin tasaisesti.

Ohessa vielä kuvat AMD:n leiristä, single-core ja multi-core suorityskyvyn osalta. En askarrellut näitä niin tarkasti kun tuo AMD:n mallinimistö ei ole niin tuttu eikä netistäkään löytynyt selvää listaa, että mitä Bulldozerin ja Ryzenin välillä on ollut, jos mitään..

single-core-cpu-amd.jpg

multi-core-cpu-amd.jpg



Mielenkiinnon vuoksi etsin netistä myös vähän tieteellisemmin tehtyjä kuvia samasta aiheesta. Ihan uusimpiin kehityksenvirtoihin ei näitä löydy, mutta tässä pari ihan mielenkiintoista:

hidastuva-kehitys.png


Tässä on vähän pidemmältä aikaväliltä katsottu single-core suorituskyvyn kehitystä ja kyllähän sen tästä näkee, että kulmakerroin laskee koko ajan.

hidastuva-kehitys2.png


Tässä toisessa kuvassa kans mielenkiintoisella tavalla tuon single-core suorituskyvyn oletetaan pysähtyvän kokonaan, yhdessä kellotaajuuden ja virrankulutuksen kanssa. Multi-core suorituskyvyn oletetaan jatkavan, mutta tuossa ei näytä olevan varsinaisia näytteitä tukemassa tuota, vaan pikemminkin viivaa on vain jatkettu.

Oleellinen ”filosofinen” huomio: olemme ilmeisesti todistamassa historiallista tilannetta, jossa yhden ytimen suorituskyvyn kasvulle alkaa tulla rajat vastaan. Ihan mielenkiintoinen klassikkoartikkeli vuosien takaa on esimerkiksi The Free Lunch Is Over - A Fundamental Turn Toward Concurrency in Software.

Vastaus tähän ongelmaan on tietyst ollut moniydinprosessorit, joissa suorituskyvyn kasvu on jatkunut pienen yskimisen jälkeen melko hyvännäköisenä, mutta voidaanko niidenkään osalta odottaa loputonta kasvua? 64 ydintä, 128 ydintä, 512 ydintä jne.? Nopealla etsinnällä en löytänyt tähän mitään erityistä artikkelia, mutta jos joku tietää jonkun, niin mielenkiinnolla otan linkin vastaan.

Omaa tietoteknistä varhaisnuoruuttani siivitti uskomus Mooren lakiin, jonka perusteella kerroin itselleni (ja muille) tarinaa siitä, että suorituskyky kasvaa loputtomiin. Nyt katsottuna täytyy todeta, että Mooren lakihan ei edes viittaa suorituskyvyn kasvuun, vaan siihen, että transistoreiden määrä tuplaantuu noin 1,5 vuoden välein. Näin se ilmeisesti tehnytkin, suorituskyky ei ole vain seurannut perässä.

Toiseksi, pidin nuorena Mooren lakia jonkinlaisena ”fysiikan lakina”, joka kertoi ihmiskunnan kyvystä avata yhä suurempia matemaattisia ongelmia kehityksen myötä. Nyt vähän vanhempana näen sen enemmän tuotantotaloudellisena periaatteena, johon valmistajat ovat sitoutuneet, ja jonka perusteella on taloudellisesti kannattavaa tuoda markkinoille tasaiseen tahtiin uusia prosessoreita (Mooren laki on Intelin silloisen CEO:n Gordon Mooren kehittämä). Esimerkiksi näennäisestä hinnannoususta huolimatta Intelin i7-performance prosessorit ovat olleet koko ajan suurin piirtein samanhintaisia, kun inflaatiokorjaus otetaan huomioon.

Kun tätä suorituskykyasiaa tutkii vähän enemmän, niin löytää helposti Mooren lisäksi myös muita mielenkiintoisia ja hauskoja lakeja. Pari esimerkkiä alla:

Amdahlin laki: moniydin prosessorin teoreettista suorituskykyä rajoittaa väistämässä ohjelmassa olevat peräkkäistä laskentaa vaativat tehtävät.
Amdahl's law - Wikipedia

Wirthin laki: ohjelmistojen vaatimusten kasvu toteutuu nopeammin kuin prosessorien suorituskyvyn kasvu. Esimerkkinä on joskus heitetty, että esimerkiksi Office 2007 on hitaampi kuin Office 2000 oman aikansa koneissa, vaikka ohjelmistolla tehdään käytännössä samoja asioita.
Wirth's law - Wikipedia

Viime kädessä suorituskyvyn kehitys on tietysti suorituskyvyn kehitystä, joka on vähän eri asia kuin koneen vanhentuminen. Vanheneminen on enemmän subjektiivinen asia, joka liittyy siihenkin mitä koneella tekee. Ääriesimerkkinä, jos koneella kirjoittaa pelkästään tekstejä, niin melkein mikä tahansa 2000-luvun kone on edelleen täysin riittävä, olettaen että onnistuu luovimaan nykyaikaisessa tietoteknisessa ympäristössä ja saa tekstinsä lähetettyä eteenpäin. Vanhentumista ohjaakin enemmän ohjelmistojen kehitys, mikä taas puolestaan riippuu paljon ohjelmatyypistä, eli onko kyseessä vaikkapa Office-hommat vai Pixel-studion renderöintihommat.
 
Sitten joitakin käytännön huomioita:

1. Katselin eilen illalla läpi erilaisia threadissa suositeltuja emolevyjä. Monia hyviä ehdotuksia, kiitos vaivannäöstä kaikille vaikka en ehdi kaikille vastaamaankaan! Se, mihin kiinnitin ehkä eniten nyt huomiota, oli m2-levyjen paikat. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olisin kallistumassa johonkin sellaiseen emoon, jossa olisi 4 kpl m2 paikkaa. Tällöin voisi alussa pistää vaikka kaksi asemaa paikalleen ja loput kaksi jäisi vapaiksi tulevaisuuden päivitystä varten. Sama juttu muistikampojen kanssa, eli neljä paikkaa, josta kaksi käyttäisi ehkä nyt alussa ja loput myöhemmin.

Vähän, tai oikeastaan aika paljonkin, epäselvää on, että montako ja millaisia korttipaikkoja emossa tulisi olla. Nyt siellä on listattuna välillä pci4.0/pci5.0 jne. Enkä ihan tajua, mitä nuo käytännössä tarkoittavat. Jos jollakin on jokin linkki hyvään opiskelumateriaaliin, niin käyn mielelläni opiskelemassa tämän.

Teen osista listaa ja jossain vaiheessa kunhan komponenttikaaos oman pään sisällä vähän rauhoittuu, niin alan postaamaan konkreettisia osapaketteja.

2. Konepaketin käyttöiästä on joillekin tullut sellainen käsitys, että nyt pitää väkisin yrittää ostaa sellainen kone, joka kestää sen 10 vuotta. Olisi pitänyt kirjoittaa alustuksessa paremmin, pahoittelut, mutta tämä olisi enemmän positiivinen toive kuin ehdoton tavoite. Käytännössä olen kyennyt siihen aikaisemmalla koneellani ja sen vuoksi näkisin sen mahdollisena myös uuden koneen kohdalla. Ymmärrän, että vanhentumisen sietoraja on monilla lyhyempi, mutta omalla kohdalla vähän epäilen innostustani vaihtaa emolevyjä/prosessoria viiden vuoden kohdalla. Mutta ’never say never’…

3. Samalla myös konepaketin hinnasta on joillekin tullut käsitys, että raha ei ole rajoite tässä projektissa. Ymmärrän tämänkin että miksi tällainen tulkinta on tullut – ei olisi ehkä pitänyt kirjoittaa threadin otsikkoon ”Superkone”, kun se taitaa olla enemmän vain minun päässäni olevaa innostusta kuin reaalimaailman Superkone. :lol:

Konepaketin hinnan suhteen tilanne on tosiasiassa se, että olen käyttänyt nykyistäkin konetta 10 vuotta lähinnä siksi, että taloudellisesti sopivaa rakoa päivitykselle ei ole ollut. Nyt sellainen kuitenkin on, ja ostan mieluummin laadukkaan ja hyvän kuin halvan ja kehnon, mutta konepaketin kipuraja pyörii kyllä varmasti jo 3000 eurossa. Jos päivitys tulee jossain vaiheessa mahdolliseksi, niin sehän on hienoa, mutta lähtökohtaisesti ollaan kuitenkin hankkimassa konetta pitkäikäisempään käyttöön.
 
2. Konepaketin käyttöiästä on joillekin tullut sellainen käsitys, että nyt pitää väkisin yrittää ostaa sellainen kone, joka kestää sen 10 vuotta. Olisi pitänyt kirjoittaa alustuksessa paremmin, pahoittelut, mutta tämä olisi enemmän positiivinen toive kuin ehdoton tavoite. Käytännössä olen kyennyt siihen aikaisemmalla koneellani ja sen vuoksi näkisin sen mahdollisena myös uuden koneen kohdalla. Ymmärrän, että vanhentumisen sietoraja on monilla lyhyempi, mutta omalla kohdalla vähän epäilen innostustani vaihtaa emolevyjä/prosessoria viiden vuoden kohdalla. Mutta ’never say never’…
Siinä tapauksessa älä tosiaan osta 3090-korttia. Osta nyt RTX 3060 ja jos aikanaan alat tekeen raskasta videoeditointia, päivitä silloin tehokkaampaan, varsinkin nyt kun kerroit budjettisikin olevan se 3k€. Lisäksi 12900K menee hukkaan rahat, i7-12700 ajaa lähes saman asian selvästi halvemmalla.

Olet jo tehnyt hyvää pohdintaa emolevyistä, osta ihmeessa lankku jossa niitä M.2 paikkoja on useita.

PCIe 4.0 -asiaa voi aloittaa opiskelemaan vaikkapa io-techin mainosta selaamalla, toki teksti on jo 1,5 vuotta vanha:

 
Mulla tulee aika usein katsottua data-analyysissa sitä logiikkaa, millä laskutoimitukset menee. Se on usein ihan sama, että minkä verran noita ytimiä on, kun on yksi pääsäie, joka määrittää tahdin. Sitten tulee välillä osia, jotka pystyy hajauttamaan monelle ytimelle ja ne siirtyy, mutta silti pääsäie pääsääntöisesti määrittää sen lopullisen keston. Jos on paljon samaan aikaan erillisiä toisistaan riippumattomia juttuja niin sitten kaikki skaalautuu, mutta usein ei ihan loogisestikaan ole. Tämä määrittää suuren osan muistakin ohjelmista. Sitten toisella puolella on monet graafiset sovellukset: niissä laskennan voi hajauttaa vaikka kuinka moneen erilliseen osaan ja ne voidaan toteuttaa toisistaan riippumatta. Välillä tämän tekee GPU ja välillä CPU. Ei siis mikään ihme, että moniajoa testataan esim Cinebenchillä. Todellisuudessa työkuormat eivät kuitenkaan monesti graafisten asioiden ulkopuolella koostu tuollaisista toisistaan täysin riippumattomista palasista ja siinä ei sitten minkäänlainen koodaaminen niitä muuksi muuta: single thread tulee aina olemaan kuluttajalle tärkeä.

Tämä on muuten yksi syy miksi on tällaiseen käyttöön lämpene noille serveriprossuille. Ne on hyviä siihen, että on paljon pieniä erillisiä prosesseja (vaikka monta erillistä verkkoyhteyttä käsiteltävänä jne), mutta ne on monesti aika hitaita kun pitää olla nopea yksi prosessi.

Näinhän se menee. Vain hyvin tietynlaiset kuormat ja prosessit hyötyvät merkittävästi moniajosta, mutta _kaikki_ kuormat hyötyvät yhden ytimen/säikeen suorituskyvystä.
 
Kone_vuosiksi.JPG

Oheisella kokoonpanolla itse varmaan lähtisin miettimään konetta vastaavaan pääasiassa kuvakäsittelyyn.

- Emolevyssä ainakin tarpeeksi m.2 paikkoja ja hinta miellyttävä vrt +500e emoihin. Jos haluaa 5kpl m.2 niin ehkä sit +500e carbon
- Prossu ei olisi sitä parasta kalleinta vaan tehokas i7 ja sille tehokas ilmacooleri (mustana koska kotelossa lasikylki). Ei varmaan käytössä eroa juuri huomaa i9 ja hintakin pysyy ehkä ilman pahempaa nikottelua
- Rammia suoraan 2x32gb, määrän voi tuplata myöhemmin
- 2kpl massamuistia, gen4 pääkäyttöön ja gen3 varastoon/työmuistiksi
- 3060 ventus näyttikseksi, ehkä heikompikin riittäisi mut tuolla voisi olla hyvä lähtä etenemään jos joskus into kasvaa ja alkaakin videoita muokkailemaan. Helppo päivittää myöhemmin tarpeen mukaan tehokkaammaksi jos tulee tarve
- Seasonicin 750w poweri, pienempikin menisi tälle setille
- Kotelona 4000D ja eteen 2x 140mm tuulettimet imemään puhdasta ilmaa. Tuulettimien säädöllä saa yllättävän hiljaiseksi, näyttis melkein ratkaisee äänekkyyden. Mut kotelossa menisin oman mieltymyksen mukaan, mikä on sinun silmille kivoin ja samalla olisi hyvällä ilmankierrolla.

Tuleeko kotelo pöydän alle potkittavaksi/pölyä ja hämähäkkejä keräämään vai onko tason päällä?
 
No niin tehdäänpä threadiin taas pieni päivitys ihan keskustelu- ja harrastusmielessä, eli lupasin eilen, että pistäisin vielä jotakin multi-core suorituskyvystä (Disclaimer: en ole tekemässä tieteellistä tutkimusta prosessorikehityksestä enkä väitä totuuksia, vaan pikemminkin heitän hauskaa tietotekniikkaharrastuksen sisältöä konesuunnittelun taustalle. Eli ei kannata suhtautua näihin turhan otsa rypyssä. Vähän käytännöllisemmistä asioista postausta sitten kohta perään).

Datan lähteenä on edelleen taas PassMark (koita kestää @hsalonen), koska pisteet eri prosesseroille ovat melko vaivattomasti saatavissa ilman suurempaa sivuilta toisille siirtymisiä. PassMark on tietysti vähän vanha lähde, tajusin sen kyllä itsekin tuota katsoessa, että ei näytä ihan uusimmalta, mutta kun olin lähtenyt jo tälle linjalle, niin ajattelin jatkaa – helpompi verrata aiempiin single-core tuloksiin ja vaikka tarkkuus ei olisi ihan parasta, niin varmaan iso kuva on kuitenkin oikeansuuntainen. Paras vaihtoehto olisi tietysti käyttää jotain tosielämän testiä, niin nähtäisiin todelliset käyttäjille realisoituvat edut suorituskyvyn kasvusta, mutta kun puhutaan 10 vuotta vanhoista prosessoreista, niin eihän tällaisia tietenkään mistään löydy.

multi-core-cpu.jpg


Huomioita:
1. Heti ensimmäiseksi on sanottava, että onneksi multi-core kehitys näyttää vähän toisenlaiselta kuin edellinen postaamani single-core kuva. Jos päivittäisin i7-12700K:n niin suorituskykyä tulisi lisää melkein kaksitoistakertainen määrä. Tämä kuulostaa jo ihan hyvältä.
2. Intelin moniydinsuorituskykyä on luonnehtinut poukkoileva kehitys. Välillä ytimiä on saatu työllistettyä hyvin, välillä taas tehonlisäys on ollut vaatimatonta. Kun tätä katsoo aiemman single-core kuvan kanssa, niin näyttää siltä, että Intel on joutunut valitsemaan usein näiden kahden välillä, eli joko single-core tai multi-core.
3. Sandy Bridge 2600K on edelleen ollut erittäin hyvä ostos. Edelliseen sukupolveen verrattuna suorituskyky on melkein tuplaantunut. Se on myös kestänyt 5 vuotta, ennen kuin sen teho on puolittunut huippuihin nähden.
4. Yllättäen edellä moittimani i7-8700K on ollut hyvä, vaikka yksiydinsuorituskyky on ollut surkea.
5. i7-10700K:stä lähtien tehonlisäys on ollut melko hyvää, eli noin 30% sukupolvessa. Tässä on melko selvästi kohta, jossa Intel on saanut pakkansa kasaan ja kehitystä on alkanut tapahtua (kilpailupaine AMD:n puolelta?).
6. Alder Lake on hyvä julkistus ja edustaa toiseksi suurinta suorituskyvyn kasvua 10 vuoteen.
7. Keskimäärin tehonlisäys on ollut 23 % vuodessa. Tällä laskukaavalla voi laskea myös tulevaisuuteen, eli suorituskyky tuplaantuu noin kolmessa vuodessa (kuvassa vihreät palkit). Jäädään vähän Mooresta, mutta suorituskyky tuplaantuu kuitenkin tasaisesti.

Ohessa vielä kuvat AMD:n leiristä, single-core ja multi-core suorityskyvyn osalta. En askarrellut näitä niin tarkasti kun tuo AMD:n mallinimistö ei ole niin tuttu eikä netistäkään löytynyt selvää listaa, että mitä Bulldozerin ja Ryzenin välillä on ollut, jos mitään..

single-core-cpu-amd.jpg

multi-core-cpu-amd.jpg



Mielenkiinnon vuoksi etsin netistä myös vähän tieteellisemmin tehtyjä kuvia samasta aiheesta. Ihan uusimpiin kehityksenvirtoihin ei näitä löydy, mutta tässä pari ihan mielenkiintoista:

hidastuva-kehitys.png


Tässä on vähän pidemmältä aikaväliltä katsottu single-core suorituskyvyn kehitystä ja kyllähän sen tästä näkee, että kulmakerroin laskee koko ajan.

hidastuva-kehitys2.png


Tässä toisessa kuvassa kans mielenkiintoisella tavalla tuon single-core suorituskyvyn oletetaan pysähtyvän kokonaan, yhdessä kellotaajuuden ja virrankulutuksen kanssa. Multi-core suorituskyvyn oletetaan jatkavan, mutta tuossa ei näytä olevan varsinaisia näytteitä tukemassa tuota, vaan pikemminkin viivaa on vain jatkettu.

Oleellinen ”filosofinen” huomio: olemme ilmeisesti todistamassa historiallista tilannetta, jossa yhden ytimen suorituskyvyn kasvulle alkaa tulla rajat vastaan. Ihan mielenkiintoinen klassikkoartikkeli vuosien takaa on esimerkiksi The Free Lunch Is Over - A Fundamental Turn Toward Concurrency in Software.

Vastaus tähän ongelmaan on tietyst ollut moniydinprosessorit, joissa suorituskyvyn kasvu on jatkunut pienen yskimisen jälkeen melko hyvännäköisenä, mutta voidaanko niidenkään osalta odottaa loputonta kasvua? 64 ydintä, 128 ydintä, 512 ydintä jne.? Nopealla etsinnällä en löytänyt tähän mitään erityistä artikkelia, mutta jos joku tietää jonkun, niin mielenkiinnolla otan linkin vastaan.

Omaa tietoteknistä varhaisnuoruuttani siivitti uskomus Mooren lakiin, jonka perusteella kerroin itselleni (ja muille) tarinaa siitä, että suorituskyky kasvaa loputtomiin. Nyt katsottuna täytyy todeta, että Mooren lakihan ei edes viittaa suorituskyvyn kasvuun, vaan siihen, että transistoreiden määrä tuplaantuu noin 1,5 vuoden välein. Näin se ilmeisesti tehnytkin, suorituskyky ei ole vain seurannut perässä.

Toiseksi, pidin nuorena Mooren lakia jonkinlaisena ”fysiikan lakina”, joka kertoi ihmiskunnan kyvystä avata yhä suurempia matemaattisia ongelmia kehityksen myötä. Nyt vähän vanhempana näen sen enemmän tuotantotaloudellisena periaatteena, johon valmistajat ovat sitoutuneet, ja jonka perusteella on taloudellisesti kannattavaa tuoda markkinoille tasaiseen tahtiin uusia prosessoreita (Mooren laki on Intelin silloisen CEO:n Gordon Mooren kehittämä). Esimerkiksi näennäisestä hinnannoususta huolimatta Intelin i7-performance prosessorit ovat olleet koko ajan suurin piirtein samanhintaisia, kun inflaatiokorjaus otetaan huomioon.

Kun tätä suorituskykyasiaa tutkii vähän enemmän, niin löytää helposti Mooren lisäksi myös muita mielenkiintoisia ja hauskoja lakeja. Pari esimerkkiä alla:

Amdahlin laki: moniydin prosessorin teoreettista suorituskykyä rajoittaa väistämässä ohjelmassa olevat peräkkäistä laskentaa vaativat tehtävät.
Amdahl's law - Wikipedia

Wirthin laki: ohjelmistojen vaatimusten kasvu toteutuu nopeammin kuin prosessorien suorituskyvyn kasvu. Esimerkkinä on joskus heitetty, että esimerkiksi Office 2007 on hitaampi kuin Office 2000 oman aikansa koneissa, vaikka ohjelmistolla tehdään käytännössä samoja asioita.
Wirth's law - Wikipedia

Viime kädessä suorituskyvyn kehitys on tietysti suorituskyvyn kehitystä, joka on vähän eri asia kuin koneen vanhentuminen. Vanheneminen on enemmän subjektiivinen asia, joka liittyy siihenkin mitä koneella tekee. Ääriesimerkkinä, jos koneella kirjoittaa pelkästään tekstejä, niin melkein mikä tahansa 2000-luvun kone on edelleen täysin riittävä, olettaen että onnistuu luovimaan nykyaikaisessa tietoteknisessa ympäristössä ja saa tekstinsä lähetettyä eteenpäin. Vanhentumista ohjaakin enemmän ohjelmistojen kehitys, mikä taas puolestaan riippuu paljon ohjelmatyypistä, eli onko kyseessä vaikkapa Office-hommat vai Pixel-studion renderöintihommat.

Ehkä kestän Passmarkin, mutta sieltä puuttuu edelleen 1-2 generaatiota välistä, kun et ymmärrä Broadwellin nimeämisiä (ja Devil's Canyon oli omalla koodinimellään, niille, jotka ei broadwelliä halunneet). Hirveästi tekstiä, mutta et lukenut lyhyttä vastaustani.

Transistorien kasvua voit seurata, trackkaamalla valmistusprosesseja. AMD:n puolesta voin sanoa, että surkeat FX-sarjan prosessorit olivat seurausta siistä, että AMD jumitti GloFon 32nm SOI -prosessissa (ja saattoi siellä joku APU olla jopa 28nm, mutta Intel huiteli 14nm+++++++ siinä vaiheessa). Sitten kun GloFo sai 14nm valmistusprosessin kopioitua Samsungilta, niin julkaistiin Ryzenit. Ne tulivat markkinatilanteeseen, jossa Intel oli 14nm+++++ ja aloittivat melkein samalta viivalta. Chiplettien ja TSMC:n 7nm FF kanssa AMD meni ohi transistoritiheydessä (3000-sarja) ja sillä mennään vieläkin. Zen 4 tulee sitten käyttämään TSMC:n 5nm prosessia ja Intelin Meteor Lake Intel 5:tä, joiden pitäisi olla lähellä toisiaan.

Intel:
Sandy Bridge: 32nm tock
Ivy Bridge: 22nm tick
Haswell: 22nm tock
Broadwell: 14 nm .. ja ei me enää mitään tick tockkia.. ja broadwell oli aikakauden alku, niin sen unohtaminen on vaan .. no englanninkielinen termi on ignorant. Tästä alkoi vuosien 14nm junnutus, niinkuin AMD jumitti 32nm SOI:ssa työmaakoneidensa kanssa.
Seuraava Intel: 14nm+
Seuraava Intel: 14nm++
Seuraava Intel: 14nm+++
Seuraava Intel: 14nm++++
Seuraava Intel: 14nm+++++
Seuraava Intel: 14nm++++++
..
Alder Lake: Hei! 10nm on valmis ! Nimetään toi 7nm Intel vitoseksi ja seuraava on sitten Intel 5.. Tämä voisi olla Intel 7.. Joo, se kuulostaa hyvältä. Intel 7:lla on tehty.
 
Viimeksi muokattu:
Sitten joitakin käytännön huomioita:

1. Katselin eilen illalla läpi erilaisia threadissa suositeltuja emolevyjä. Monia hyviä ehdotuksia, kiitos vaivannäöstä kaikille vaikka en ehdi kaikille vastaamaankaan! Se, mihin kiinnitin ehkä eniten nyt huomiota, oli m2-levyjen paikat. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olisin kallistumassa johonkin sellaiseen emoon, jossa olisi 4 kpl m2 paikkaa. Tällöin voisi alussa pistää vaikka kaksi asemaa paikalleen ja loput kaksi jäisi vapaiksi tulevaisuuden päivitystä varten. Sama juttu muistikampojen kanssa, eli neljä paikkaa, josta kaksi käyttäisi ehkä nyt alussa ja loput myöhemmin.

Vähän, tai oikeastaan aika paljonkin, epäselvää on, että montako ja millaisia korttipaikkoja emossa tulisi olla. Nyt siellä on listattuna välillä pci4.0/pci5.0 jne. Enkä ihan tajua, mitä nuo käytännössä tarkoittavat. Jos jollakin on jokin linkki hyvään opiskelumateriaaliin, niin käyn mielelläni opiskelemassa tämän.

Teen osista listaa ja jossain vaiheessa kunhan komponenttikaaos oman pään sisällä vähän rauhoittuu, niin alan postaamaan konkreettisia osapaketteja.

2. Konepaketin käyttöiästä on joillekin tullut sellainen käsitys, että nyt pitää väkisin yrittää ostaa sellainen kone, joka kestää sen 10 vuotta. Olisi pitänyt kirjoittaa alustuksessa paremmin, pahoittelut, mutta tämä olisi enemmän positiivinen toive kuin ehdoton tavoite. Käytännössä olen kyennyt siihen aikaisemmalla koneellani ja sen vuoksi näkisin sen mahdollisena myös uuden koneen kohdalla. Ymmärrän, että vanhentumisen sietoraja on monilla lyhyempi, mutta omalla kohdalla vähän epäilen innostustani vaihtaa emolevyjä/prosessoria viiden vuoden kohdalla. Mutta ’never say never’…

3. Samalla myös konepaketin hinnasta on joillekin tullut käsitys, että raha ei ole rajoite tässä projektissa. Ymmärrän tämänkin että miksi tällainen tulkinta on tullut – ei olisi ehkä pitänyt kirjoittaa threadin otsikkoon ”Superkone”, kun se taitaa olla enemmän vain minun päässäni olevaa innostusta kuin reaalimaailman Superkone. :lol:

Konepaketin hinnan suhteen tilanne on tosiasiassa se, että olen käyttänyt nykyistäkin konetta 10 vuotta lähinnä siksi, että taloudellisesti sopivaa rakoa päivitykselle ei ole ollut. Nyt sellainen kuitenkin on, ja ostan mieluummin laadukkaan ja hyvän kuin halvan ja kehnon, mutta konepaketin kipuraja pyörii kyllä varmasti jo 3000 eurossa. Jos päivitys tulee jossain vaiheessa mahdolliseksi, niin sehän on hienoa, mutta lähtökohtaisesti ollaan kuitenkin hankkimassa konetta pitkäikäisempään käyttöön.
Vajaaseen kolmeen tonniin syntyi tällainen i9-12900F, 64 Gt 5600CL40, 2 Tt + 2 Tt, RTX 3060.

Kotelo on edelleen se vaimennettu Antec.

Suorittimeksi valitsin tehorajoitetun i9:n ilman integroitua näytönohjainta. PS ja Lightroom käyttävät noin moniytimistä niin matalalla käyttöasteella, että uskon 12900F:n suorituskyvyn olevan samaa tasoa kuin 12900K:lla. Jos jossain vaiheessa alat käyttämään jotain raskaampaa ohjelmaa, niin voit Biosista avata tehorajat vastaamaan 12900K:ta. Toisaalta jopa 12700K antaisi mainituissa kahdessa sovelluksessa ihan vastaavan suorituskyvyn, mutta sinuna ottaisin i9:n tarjoamat ylimääräiset 4 kpl "puoliytimiä". Uskon niille tulevan käyttöä seuraavan 10 vuoden aikana. Liitteessä näkyy 12700K ja 12900K yhtäläinen nopeus tällä hetkellä. Siitä näkee myös DDR5-4400:n tuoman selvän boostin. Todennäköisesti koriin valittu 5600CL40 auttaa vielä enemmän.

Valitsin taas vaihteeksi Tomahawkin. Siinä on samat 4 kpl M2, mutta vielä parempi virransyöttö kuin Prime Z690-A D5:ssa. Lisäksi siinä on Wifi ja BT. Et ole kertonut haluatko ne.

Uskoisin sinulle riittävän 10 vuodeksi 64 Gt RAM, jos käyttötapasi eivät muutu, etkä ala tekemään raskasta videoeditointia. Käsitin, että nyt olet pärjännyt 8 gigalla? Periaatteessa tällöin voisit aluksi ottaa 32 Gt ja lisätä muutaman vuoden kuluttua toiset 32 Gt. Laitoin kuitenkin varmuuden vuoksi pakettiin kahdella kammalla 64 Gt, jotta mahdollinen käyttötapojen muuttuminen ei tuottaisi ongelmia. Näin voit helposti lisätä muistin 128 gigaan.

Tallennustilaa on nyt 2 * 2 Tt. Ensimmäinen on nopeahko PCIe3 ja toinen tuplanopea PCIe4. Oikeastaan pärjäisit ensimmäisinä vuosina yhdelläkin asemalla, koska nämä ovat yksittäinkin niin paljon nopeampia kuin vanhat 80 Gt SSD ja 1 Tt HDD:si. Tallennustilakin lähes tuplaantuisi yhdellä asemalla.

Näytönohjain on RTX 3060, mutta jäähdytys saattaa olla raskaassa käytössä (ainakin pelikäytössä) hieman äänekäs. Vaimennettu kotelo auttaa jonkin verran. Nykyiset ohjelmasi tuskin saavat näyttistä puhisemaan, mutta jos haluat varmasti hiljaisen, niin osta parempijäähyinen 3060 tai 3050. Näytönohjaimen voit tarvittaessa päivittää viiden vuoden kohdalla.

Virtalähde on 760 W Platinum 10 v takuulla.
 

Liitteet

  • Screenshot_20220503-232704.png
    Screenshot_20220503-232704.png
    510,9 KB · Luettu: 51
  • Screenshot_20220503-234828.png
    Screenshot_20220503-234828.png
    521,4 KB · Luettu: 50
Vajaaseen kolmeen tonniin syntyi tällainen i9-12900F, 64 Gt 5600CL40, 2 Tt + 2 Tt, RTX 3060.

Kotelo on edelleen se vaimennettu Antec.

Suorittimeksi valitsin tehorajoitetun i9:n ilman integroitua näytönohjainta. PS ja Lightroom käyttävät noin moniytimistä niin matalalla käyttöasteella, että uskon 12900F:n suorituskyvyn olevan samaa tasoa kuin 12900K:lla. Jos jossain vaiheessa alat käyttämään jotain raskaampaa ohjelmaa, niin voit Biosista avata tehorajat vastaamaan 12900K:ta. Toisaalta jopa 12700K antaisi mainituissa kahdessa sovelluksessa ihan vastaavan suorituskyvyn, mutta sinuna ottaisin i9:n tarjoamat ylimääräiset 4 kpl "puoliytimiä". Uskon niille tulevan käyttöä seuraavan 10 vuoden aikana. Liitteessä näkyy 12700K ja 12900K yhtäläinen nopeus tällä hetkellä. Siitä näkee myös DDR5-4400:n tuoman selvän boostin. Todennäköisesti koriin valittu 5600CL40 auttaa vielä enemmän.

Valitsin taas vaihteeksi Tomahawkin. Siinä on samat 4 kpl M2, mutta vielä parempi virransyöttö kuin Prime Z690-A D5:ssa. Lisäksi siinä on Wifi ja BT. Et ole kertonut haluatko ne.

Uskoisin sinulle riittävän 10 vuodeksi 64 Gt RAM, jos käyttötapasi eivät muutu, etkä ala tekemään raskasta videoeditointia. Käsitin, että nyt olet pärjännyt 8 gigalla? Periaatteessa tällöin voisit aluksi ottaa 32 Gt ja lisätä muutaman vuoden kuluttua toiset 32 Gt. Laitoin kuitenkin varmuuden vuoksi pakettiin kahdella kammalla 64 Gt, jotta mahdollinen käyttötapojen muuttuminen ei tuottaisi ongelmia. Näin voit helposti lisätä muistin 128 gigaan.

Tallennustilaa on nyt 2 * 2 Tt. Ensimmäinen on nopeahko PCIe3 ja toinen tuplanopea PCIe4. Oikeastaan pärjäisit ensimmäisinä vuosina yhdelläkin asemalla, koska nämä ovat yksittäinkin niin paljon nopeampia kuin vanhat 80 Gt SSD ja 1 Tt HDD:si. Tallennustilakin lähes tuplaantuisi yhdellä asemalla.

Näytönohjain on RTX 3060, mutta jäähdytys saattaa olla raskaassa käytössä (ainakin pelikäytössä) hieman äänekäs. Vaimennettu kotelo auttaa jonkin verran. Nykyiset ohjelmasi tuskin saavat näyttistä puhisemaan, mutta jos haluat varmasti hiljaisen, niin osta parempijäähyinen 3060 tai 3050. Näytönohjaimen voit tarvittaessa päivittää viiden vuoden kohdalla.

Virtalähde on 760 W Platinum 10 v takuulla.
Ihan hyvältä paketilta näyttää, mutta mutuilisin että 970 evo plus olisi parempi, kuin tuo kc2500. Ovat saman hintaisia.
 
Pistetään tähän väliin lyhyt iltapäivitys ajatuksista (pääsen usein vasta illasta katsomaan tätä hommaa kun muu perhe on pistetty nukkumaan):

1. Prosessori
Keskustelun perusteella mielestäni on kaksi eri vaihtoehtoa: i7-12700K tai i9-12700K. Ilmeisesti K-mallit ovat kerroinlukottomia. Ilman kirjainta olevat mallit ovat sitten vissiin kerroinlukittuja. Ja mallit joissa on F-kirjain ovat ilmeisesti malleja, joissa ei ole näytönohjaimeen liittyviä piirejä? Jostain luin, ettei missään nimessä kannata ottaa F-mallia, mikäli kone tulee sisällöntuotantoon. Näytönohjaimeen liittyvien piirien mukana tulee ilmeisesti jotain videokoodaukseen soveltuvia apupiirejä, joita esimerkiksi Premiere osaa hyödyntää. Ja hintaero F-mallien ja muiden mallien välillä on pieni.

Monille tuntuu K-mallit olevan selvä valinta. Oletan, että tällöin prosessoreita kellotetaan. Itse mietin vähän, että onkohan syytä kellottaa, jos meinaa vähän pidempää käyttöikää. Varsinkin i9-12700K taitaa olla melko kuuma jo ilman kellotuksiakin. Tällöin ilman kirjainta oleva perusmallikin ehkä riittäisi? Elinkaaren loppupuolella ei kellottamalla enää paljoa asioita muuteta. Toisaalta ei se K-mallikaan niin paljoa enempää maksa… :-/

Joka tapauksessa sydän sanoo tässä kohtaa i9-12700(K?). Sillä ajatuksella, että (1) useammasta ytimestä on ehkä enemmän hyötyä tulevaisuudessa, olettaen että ohjelmat hyödyntävät niitä yhä paremmin (ehkä), ja (2) ”kun kerran ostetaan, niin ostetaan sitten kunnollista”. Voi tietysti olla, että kun paketti alkaa tulla kasaan ja hinta alkaa hirvittämään, niin tuossa on yksi nipistyksen paikka.

2. Emolevyt
Katselin tänään taas emolevyjä läpi ja koitin ymmärtää niiden eroja. Jos lähden siitä, että 4 M.2 paikkaa, niin vaihtoehtoja on edelleen aika paljon – eikä kovin montaa vaihtoehtoa, jossa M.2 paikkoja olisi peräti 5 kpl (MSI MPG Z690 FORCE WIFI & MSI MPG Z690 CARBON WIFI), jotka ovatkin sitten vähän kalliimpia (462e & 510e).

Olen silmäillyt useamman kerran Gigabyte Z690 AERO G -lankkua, jossa on niin ikään 4 M.2 paikkaa ja hinta 230e. Tällekin löytyy kyllä kilpailijoita, kuten esimerkiksi MSI PRO Z690-A WIFI (282e) tai Asus PRIME Z690-A (290e). Olen yrittänyt keksiä, että mikä näissä on erona, mutta ei ole vielä välähtänyt. Monessa tuntuu esimerkiksi olevan 3 pci korttipaikkaa, ehkä vähän samanlaisilla spekseilläkin, mutta en ole ihan varma, kun ovat välillä kirjoitettu niin perhanan kryptisesti.

Eroja löytyy sitten varmaan myös siitä, että onko wifiä tai Bluetoothia. On hyvä kysymys, että tarvitsenko näitä, enkä osaa siihen heti vastata, mutta käyttöiän puolesta voisi ajatella, että ”hyvä olla mukana, just in case”. Jos en tiedä nyt, saatan silti jossain vaiheessa tarvita.

Ja USB-liitännöistä saattaa myös löytyä eroja. USB2:illa ei varmaan tee enää yhtään mitään. USB3:ssa taitaa olla muutama eri nopeus (2x / 2x2 / c-type) ja niitä on varmaan hyvä olla tulevaisuutta ajatellen. USB4:sen saa varmaan kortin kautta tulevaisuudessa.

Olen vähän myös ihmetellyt noita verkkokorttiasioita. Useimmissa on 2.5 Gbps, joissakin kalliimmissa sitten 10 Gbps. Mihin noita nopeampia yhteyksiä sitten käytettäisiin, puhutaanko nyt sitten NAS:sta? Lupaa katsoa tätä NAS-asiaa myös, mutta nyt ainakin tuntuu ylimitoitetulta.

Virransyötön eroistakin arvioissa puhutaan, mutta en osaa sitä arvioida, en noiden lankkujen kuvauksista, enkä tosielämän merkityksistäkään.

Osaisikohan joku tiivistää hyvin keskeiset erot, minkä väliltä haluan todennäköisesti valita?

3. Muistit
DDR5:sta tottakai. Arvon vielä 32Gt:n ja 64Gt:n välillä. Käsittääkseni kaikkein nopeinta ei välttämättä tarvitse ostaa, sillä (1) reaalimaailman lisä on verraten pieni suhteessa hinnan nousuun, ja (2) pienemmälläkin nopeudella olevaa voi ajaa vähän yli vaikka mihinkään ennätysnopeuksiin ei päästäisikään.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 439
Viestejä
4 512 333
Jäsenet
74 368
Uusin jäsen
ElZurjuZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom