- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 578
Vastaan sulle täällä, koska on jo Natosta aika erillään oleveva asia
Aika kauan seuranneena jollain tasolla voinen kommentoida.
Kyllä mielestäni olimme erityisasemassa ainakin Kekkosen aikaan. Jolloin tehtiin kahdenvälistä kauppaa, eli jos vietiin piti ostaa. Siksi meillä on niitä Ladoja, kun ne olivat niitä harvoja asioita jotka meille kelpasivat. Sekä tietenkin MIC 21 F hävittäjät, jotka Neuvostoliitto käytänössä pakotti ostaamaan kun usalaiset lentelivät ilmatilassa. Sotilaamme olivat kyllä niihin enemmän kuin tyytyväisiä vaikka eivät saaneet asiasta päättää. Aikansa parhaita koneita.Kaupallinen ja taiteellinen yhteistyö eivät ole edellyttäneet koskaan suomettunutta politiikkaa. Tällaista yhteistyötä ovat tehneet useimmat NATO-maatkin nyt ja tekivät jossain määrin Neuvostoliitonkin aikana. Suomi ei ole ollut mitenkään erityisasemassa kaupankäynnissä Venäjän kanssa eurooppalaisiin NATO-maihin nähden.
Kyllä Suomi oli aivan eturintamassa venäjn suhteissa ja meidän kaikki presidentit ovat pystyneet sitä suhdetta ylläpitämään ja monet USA ja Neunostoliiton-Venäjän käymät neuvottelut on käyty täällä pienessä Suomessa. Ja vielä tänä päivänäkin Tasavallan presidentimme mielipiteet kiinnostavat länsimaita aina kun jossain on konflikti.Hyvien suhteiden pitäminen Venäjään ei ole sekään edellyttänyt suomettuneisuutta. NATO-maatkin ovat siihen kyenneet aivan hyvin.
Joo tossa on jälkikäteen käynyt ilmi, että USA esti meiltä Nevostoliittoon teknologiansa vientiä. Sekä taisi ne Rauma Repolan tekemät maailman parhaat piensukellusveneet jäädä 2-kappaleeseen USA:npainostuksen takia. Matomäki siitä joitakin aikoja sitten kertoili TV:ssä. USA antoi siis alunperin luvan heidän komponettien käytölle, USAlaiset eivät ilmeisesti uskoneet että Rauma Repola kykenee syvänmeren sukellusveneen tekemään.Suomalaisen suomettuneisuuden ajan ilmiöitä:
- Neuvostoliittolaista vakoilua ja teollisuusvakoilua siedettiin ulkopolitiikan takia todella pitkään ennen kuin vasta räikeimmissä tilanteissa puututtiin ja silloinkin ihan hiljaa taustoissa. Pahimmillaan olisi voinut vaarantaa läntisen teknologian saamisen Suomeen, jos sitä olisi päässyt liikaa vuotamaan Neuvostoliittoon joka oli teknologiarajoitteiden alainen.
Eli kuten olen todennut tasapainoilimme Idän ja Lännen välissä. Historia sitten joskus kertoo mitä nyt tapahtuu.
Ja kyllä se USA:kin jo silloin vakoili. Ja viestejä varmaan tarkkaillaan, kaikilta suunnilta. Siis täällä Suomessakin.
Tuota varmasti tapahtui, mutta toisaalta se antoi meille mahdollisuuden viedä Neuvostoliittoon. mm. "Turo tyylin tekee" vaateteollisuus kukoisti Kostamuksen rakennushankkeet antoivat monelle työtä.- Jouduttiin tekemään sellaisia ratkaisuja, joita ei olisi vapaasta tahdosta haluttu tehdä: esim. ydinvoimalan ja sähkövetureiden tilaus NL:stä vaikka niitä ei pidetty parhaana vaihtoehtona
- Olennaista ei ollut pelkästään se, mitä NL halusi meidän tekevän, vaan myös se, mitä NL ei halunnut meidän tekevän (esim. Suomelle elintärkeiden länsisuhteiden syventämistä, EEC-vapaakauppasopimuskin aiheutti vaikeuksia, täysjäsenyys olisi ollut mahdoton vaikka kyseessä kaupallinen liitto jne.)
En epäile yhtään, etteikö EEC- sopimuksiin olisi yritetty puuttua jollain tasolla, mutta ne vaan sovittiin ja Venäläiset tyytyivät siihen ja saimme sinnekin vientiä.
Joo alkuaikoina Kekkonen joutui noiden kanssa painimaan, mutta taitavana politikkona hoiti homman hienosti kotiin. Häntä pitävät monet sodan jälkeisistä presidenteistä parhaimmin etuamme ajaneena. Teki hienoa työtä niihin oloihin nähden.- NL:n Suomeen kohdistuva jatkuva kiristäminen, esim. jatkuva kieltäytyminen tunnustamasta Suomen puolueettomuutta, vaatimukset YYA-sopimuksen muuttamisesta Suomelle epäedulliseen suuntaan, jopa vaatimukset yhteisistä sotaharjoituksista jne. Erilaisten vaatimusten torjuminen vaati työtä, aiheutti huolta ja vaati myönnytyksiä.
Täyttyy tässä samalla antaa arvostusta Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllekin, hän on vaikeina aikoina hyvin pystynyt luovimaan erilaisten paineiden alla.
Oikeasti tämä ei ole ollut meille sodan jälkeen mikään ongelma. Sen aikainen länsikalusto olisi nyt vanhanaikaista. Ja saimme aseostojen- Liian läheinen suhden NL:ään vaikeutti / esti asehankintoja lännestä, kansainvälistä yhteistyötä tärkeillä mutta herkillä alueilla kuten tiedustelussa ym.
tilalle sitä vientiä Neuvostoliittoon ja työtä Suomeen.
Noi toki olivat haittoja, mutta oikeasti tavalliselle Suomen kansalaiselle merkityksettömiä, emmekä tosiaan niille mitään mahtaneet.- NL:stä tulleiden loikkareiden systemaattinen palauttaminen takaisin NL:ään, jossa heillä kohtalona loppuikä vankileirillä, suoranainen ihmisoikeusrikkomus
- Sisäpoliittinen näivettyminen, idänsuhteiden käyttäminen sisäpoliittisena aseena jne., sananvapauden rajoittaminen, esim. "neuvostovastaisen" kirjallisuuden ja elokuvien sensurointi
- Neuvostomallisen dogmaattisen kommunismin oleminen NL:n tukemana suomalaisen radikalismin pääsuunta siinä missä radikalismi muualla lännessä oli enemmän yleisvasemmistolaista. Pahimmillaan oli jopa yhteiskuntajärjestelmälle riski.
Ja kyllä me oikeasti tiedettiin Neuvostoliiton todellinen tilanne ja naureskeltiin "hehkutuksille". Mutta kansalaisten kesken luottamus alkoi palautumaan ja rajoilalkin pystyttiin tekämään hyvää yhteistyötä. Esim. neuvostoliitto salli raja-alueilla olevien maanviljeliöijen tehdä kuivatus ojat heidän puolleen. Tämä siis varma tieto, toki tarkkailivat että muut ohjattu
Politiikassa ainoastaan Kokoomus kärsi noista ajoista. Nyt kun katsot aikaa n. 1987 jolloin Kokoomuskin pääsi hallituskelpoiseksi
huomaat, että olemme velkaantuneet todella paljon. Eli ei ne välttämättä huonoja aikoaja oleet. (siinä välissä oli kuitenkin 1975? lama)
Nato-kanta on ollut Venäjä myönteinen vuosikymmeniä, vasta nyt kun Ukrainaan on hyökätty ja peloittelua lisätty on Galuppien mukaan kannatus nousut, katsellaan mitä Naton suhteen käy, mutta jätetään kommentit sinne ketjuun.Suomettumisen ajasta selvittiin ilman pysyviä vahinkoja. Yhteiskunta jopa kehittyi sinä aikana. Mutta painostuksen ja kiristämisen alla oleminen ei ollut missään tapauksessa sitä mitä oikeasti haluttiin. NATO-kannatuksen kasvun perusteena on sotilaallisen uhan vähenemisen lisäksi halu välttyä joutumasta painostuksen ja kiristämisen kohteeksi uudelleen.
Idänkauppaa käytiin ja se oli jonkin verran tuottoisaa, mutta toisaalta aiheutti myös jonkin verran laiskistumista kun yritysten ei tarvinnut kehittää kilpailukykyään tai hakea laajempia markkinoita.
Idän kauppa on ollut aivan olleelisessa asemassa, jotta maamme on teollisesti kehittynyt. Näin jälkikäteen voi sanoa, että aiheettomat sotakorvauksenne koituivat meidän siunaukseksemme. Koska meidän piti kehittää teollisuuttamme. Ja kyllä ne yritykset kehityivät, mutta kun meillä muutettiin politiikkaa niin, että kannattavatkin yritykset voitiin siirtää vielä vähän kannattavampaan maahan. Niin se vei niitä taloudellisen kasvun edellytyksiä ja teki lisää työttömyyttä. Osa yrityksistä on sittemmin todennut tehneesä virheen kun kohdemaassa on kilpailijoiden toimesta alettu kopioimaan.
Viimeksi muokattu: