Suomettuminen

[tietokonerikki]

Vastaan sulle täällä, koska on jo Natosta aika erillään oleveva asia
Aika kauan seuranneena jollain tasolla voinen kommentoida.

Kaupallinen ja taiteellinen yhteistyö eivät ole edellyttäneet koskaan suomettunutta politiikkaa. Tällaista yhteistyötä ovat tehneet useimmat NATO-maatkin nyt ja tekivät jossain määrin Neuvostoliitonkin aikana. Suomi ei ole ollut mitenkään erityisasemassa kaupankäynnissä Venäjän kanssa eurooppalaisiin NATO-maihin nähden.

Kyllä mielestäni olimme erityisasemassa ainakin Kekkosen aikaan. Jolloin tehtiin kahdenvälistä kauppaa, eli jos vietiin piti ostaa. Siksi meillä on niitä Ladoja, kun ne olivat niitä harvoja asioita jotka meille kelpasivat. Sekä tietenkin MIC 21 F hävittäjät, jotka Neuvostoliitto käytänössä pakotti ostaamaan kun usalaiset lentelivät ilmatilassa. Sotilaamme olivat kyllä niihin enemmän kuin tyytyväisiä vaikka eivät saaneet asiasta päättää. Aikansa parhaita koneita.

Hyvien suhteiden pitäminen Venäjään ei ole sekään edellyttänyt suomettuneisuutta. NATO-maatkin ovat siihen kyenneet aivan hyvin.

Kyllä Suomi oli aivan eturintamassa venäjn suhteissa ja meidän kaikki presidentit ovat pystyneet sitä suhdetta ylläpitämään ja monet USA ja Neunostoliiton-Venäjän käymät neuvottelut on käyty täällä pienessä Suomessa. Ja vielä tänä päivänäkin Tasavallan presidentimme mielipiteet kiinnostavat länsimaita aina kun jossain on konflikti.

Suomalaisen suomettuneisuuden ajan ilmiöitä:
- Neuvostoliittolaista vakoilua ja teollisuusvakoilua siedettiin ulkopolitiikan takia todella pitkään ennen kuin vasta räikeimmissä tilanteissa puututtiin ja silloinkin ihan hiljaa taustoissa. Pahimmillaan olisi voinut vaarantaa läntisen teknologian saamisen Suomeen, jos sitä olisi päässyt liikaa vuotamaan Neuvostoliittoon joka oli teknologiarajoitteiden alainen.

Joo tossa on jälkikäteen käynyt ilmi, että USA esti meiltä Nevostoliittoon teknologiansa vientiä. Sekä taisi ne Rauma Repolan tekemät maailman parhaat piensukellusveneet jäädä 2-kappaleeseen USA:npainostuksen takia. Matomäki siitä joitakin aikoja sitten kertoili TV:ssä. USA antoi siis alunperin luvan heidän komponettien käytölle, USAlaiset eivät ilmeisesti uskoneet että Rauma Repola kykenee syvänmeren sukellusveneen tekemään.

Eli kuten olen todennut tasapainoilimme Idän ja Lännen välissä. Historia sitten joskus kertoo mitä nyt tapahtuu.
Ja kyllä se USA:kin jo silloin vakoili. Ja viestejä varmaan tarkkaillaan, kaikilta suunnilta. Siis täällä Suomessakin.

- Jouduttiin tekemään sellaisia ratkaisuja, joita ei olisi vapaasta tahdosta haluttu tehdä: esim. ydinvoimalan ja sähkövetureiden tilaus NL:stä vaikka niitä ei pidetty parhaana vaihtoehtona
- Olennaista ei ollut pelkästään se, mitä NL halusi meidän tekevän, vaan myös se, mitä NL ei halunnut meidän tekevän (esim. Suomelle elintärkeiden länsisuhteiden syventämistä, EEC-vapaakauppasopimuskin aiheutti vaikeuksia, täysjäsenyys olisi ollut mahdoton vaikka kyseessä kaupallinen liitto jne.)

Tuota varmasti tapahtui, mutta toisaalta se antoi meille mahdollisuuden viedä Neuvostoliittoon. mm. "Turo tyylin tekee" vaateteollisuus kukoisti Kostamuksen rakennushankkeet antoivat monelle työtä.
En epäile yhtään, etteikö EEC- sopimuksiin olisi yritetty puuttua jollain tasolla, mutta ne vaan sovittiin ja Venäläiset tyytyivät siihen ja saimme sinnekin vientiä.

- NL:n Suomeen kohdistuva jatkuva kiristäminen, esim. jatkuva kieltäytyminen tunnustamasta Suomen puolueettomuutta, vaatimukset YYA-sopimuksen muuttamisesta Suomelle epäedulliseen suuntaan, jopa vaatimukset yhteisistä sotaharjoituksista jne. Erilaisten vaatimusten torjuminen vaati työtä, aiheutti huolta ja vaati myönnytyksiä.

Joo alkuaikoina Kekkonen joutui noiden kanssa painimaan, mutta taitavana politikkona hoiti homman hienosti kotiin. Häntä pitävät monet sodan jälkeisistä presidenteistä parhaimmin etuamme ajaneena. Teki hienoa työtä niihin oloihin nähden.
Täyttyy tässä samalla antaa arvostusta Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllekin, hän on vaikeina aikoina hyvin pystynyt luovimaan erilaisten paineiden alla.

- Liian läheinen suhden NL:ään vaikeutti / esti asehankintoja lännestä, kansainvälistä yhteistyötä tärkeillä mutta herkillä alueilla kuten tiedustelussa ym.

Oikeasti tämä ei ole ollut meille sodan jälkeen mikään ongelma. Sen aikainen länsikalusto olisi nyt vanhanaikaista. Ja saimme aseostojen
tilalle sitä vientiä Neuvostoliittoon ja työtä Suomeen.

- NL:stä tulleiden loikkareiden systemaattinen palauttaminen takaisin NL:ään, jossa heillä kohtalona loppuikä vankileirillä, suoranainen ihmisoikeusrikkomus
- Sisäpoliittinen näivettyminen, idänsuhteiden käyttäminen sisäpoliittisena aseena jne., sananvapauden rajoittaminen, esim. "neuvostovastaisen" kirjallisuuden ja elokuvien sensurointi
- Neuvostomallisen dogmaattisen kommunismin oleminen NL:n tukemana suomalaisen radikalismin pääsuunta siinä missä radikalismi muualla lännessä oli enemmän yleisvasemmistolaista. Pahimmillaan oli jopa yhteiskuntajärjestelmälle riski.

Noi toki olivat haittoja, mutta oikeasti tavalliselle Suomen kansalaiselle merkityksettömiä, emmekä tosiaan niille mitään mahtaneet.
Ja kyllä me oikeasti tiedettiin Neuvostoliiton todellinen tilanne ja naureskeltiin "hehkutuksille". Mutta kansalaisten kesken luottamus alkoi palautumaan ja rajoilalkin pystyttiin tekämään hyvää yhteistyötä. Esim. neuvostoliitto salli raja-alueilla olevien maanviljeliöijen tehdä kuivatus ojat heidän puolleen. Tämä siis varma tieto, toki tarkkailivat että muut ohjattu

Politiikassa ainoastaan Kokoomus kärsi noista ajoista. Nyt kun katsot aikaa n. 1987 jolloin Kokoomuskin pääsi hallituskelpoiseksi
huomaat, että olemme velkaantuneet todella paljon. Eli ei ne välttämättä huonoja aikoaja oleet. (siinä välissä oli kuitenkin 1975? lama)

Suomettumisen ajasta selvittiin ilman pysyviä vahinkoja. Yhteiskunta jopa kehittyi sinä aikana. Mutta painostuksen ja kiristämisen alla oleminen ei ollut missään tapauksessa sitä mitä oikeasti haluttiin. NATO-kannatuksen kasvun perusteena on sotilaallisen uhan vähenemisen lisäksi halu välttyä joutumasta painostuksen ja kiristämisen kohteeksi uudelleen.

Idänkauppaa käytiin ja se oli jonkin verran tuottoisaa, mutta toisaalta aiheutti myös jonkin verran laiskistumista kun yritysten ei tarvinnut kehittää kilpailukykyään tai hakea laajempia markkinoita.

Nato-kanta on ollut Venäjä myönteinen vuosikymmeniä, vasta nyt kun Ukrainaan on hyökätty ja peloittelua lisätty on Galuppien mukaan kannatus nousut, katsellaan mitä Naton suhteen käy, mutta jätetään kommentit sinne ketjuun.

Idän kauppa on ollut aivan olleelisessa asemassa, jotta maamme on teollisesti kehittynyt. Näin jälkikäteen voi sanoa, että aiheettomat sotakorvauksenne koituivat meidän siunaukseksemme. Koska meidän piti kehittää teollisuuttamme. Ja kyllä ne yritykset kehityivät, mutta kun meillä muutettiin politiikkaa niin, että kannattavatkin yritykset voitiin siirtää vielä vähän kannattavampaan maahan. Niin se vei niitä taloudellisen kasvun edellytyksiä ja teki lisää työttömyyttä. Osa yrityksistä on sittemmin todennut tehneesä virheen kun kohdemaassa on kilpailijoiden toimesta alettu kopioimaan.

 

[tietokonerikki]

Vastaan sulle täällä koska tämä on ehkä parempi ketju liittyy tähän aikakakauteetn

En tiedä mitä tarkoitat kultaisella sukupolvella, sotien jälkeiset suuret ikäpolvet, niin suurin kärsimys taisi olla se kekkoslovakia. Jännittivät toki tuleeko neuvosto panssarit (osa varmaan toivo) , ja myöhemmin kokivat toki 90 luvun laman. Nyt nauttivat hyvin voinnista, niin eläkkeiden kuin etujen puolesta.

Joo toi "Kultaiset sukupolvet" mullekin hämärä raja. Mutta eiköhän voida tässä käsitellä sodanjälkeisiä suku poljvia...aikaa ennen 1980 ja jolloin sitten alkoi elämän taso selkeämmin muuttumaan

Toki heidän nuoruudessa oli ruummiillista työtä enemmän kuin nyt (mitä sitten, oliko se ongelma?, mutta heillä siis paljon lepposampaa kuin heidän vanhemmilla, ja ovat siis päässeet eläkkeelle suurin joukoin.

Sitä ruumiillista työtä oli todella paljon. Ja se oli monella todella raskasta. Voit tehdä testin, jos satut asumaan OK- talossa.
- Ota kottikärry täyteen hiekkaa (annetaan sulle tässä tasoitus sen sun pienen kottikärrysi kanssa),
kärräät sillä hiekkaa vaikka 30m päähän ja taas täytät ja kärräät sen 30m päähän jne.
Teet sitä 4-tuntia ja pidät välissä 15min kahvitauon (virallisesti se oli 12min) sitten tunnin ruokatunnin ja jatkat sitä 3,45min tuntia ja pidät välissä 15min kahvitauon. Tämän teet 5-päivänä viikon ajan satoi tai paistoi.
Annan vielä sen verran lisää tasoitusta, ettet tarvitse tehdä lauantaina lisäksi 6 tuntia.

Ton kun teet kuntosi kasvaa ja takaan hyvät yöunet ja hyvin todennäköisesti lihaskivut ja pääset noiden aikojen "fiilikseen". Niin ja sitten he vasta alkoivat ne kotityöt puiden kantamiset ja uunien lämmittämiset ja
ulkosaunassa käynnit jne..., tosin monella ei ollut omaa saunaa, jolloin se saunassa käynti jäi yleisten saunojen varaan, eikä ollut lähellekkään jokapäiväistä.

Työturvallisuudesta ei todellakaan oltu kaikissa paikoissa huolissaan. Hyvin monilla asuntoina 2-huoneen (jos oli tuuria) "rivitalot" joissa oli 100mm koolinkista tehtyt väliseinät ja siinä sahanpuru välissä ja pinkopahvi. Hyvin tiedettiin naapurin asiat
Eikä tietenkään lämmintä vettä sekä se puulämmitys.

Meillä oli myös 1975 lama öljykriisi ja ne eläkkeet tosta hel**tin raskaasta työstä ovat pahimmillaan sellaiset
ettei niillä tule ilman toimeen meillä on aivan hirveästi eläkeläisiä jotka saavat alle 1000€/kk

Tätä en ihan suorilta niele, toki olimme paljon, paljon paremmassa asemassa kuin muut itäblokin maat. Mutta muuten olimme ihan läntinen kehitysmaa, kopiointi länsitekniikkaa, vastan joskus 80 luvulla jotkin länsimarkkinoille suuntautuneet firmat alkoi kuromaan kehitys eroa.

Tähän olikin jo tossa ed. viestissä. Sekä meitä paremminkin (Varsinkin Neuvostoliitossa kopioitiin)
Vielä 90-luvulla Moskovassa "Neuvostoliiton saavutusten näyttelyssä" oli kovasti Lokomon nosturilta näyttävä
heidän saavutsensa.

Sen jälkeen on sitten pitänytkin tehdä oikeasti töitä.

Kuten totesin 80-luvulla koneistaminen oli jo pitkällä sekä asuttiin jo kerrostaloissa yleisesti joissa oli jo keskulämmitys ja kuuma vesi. Taloja oletkin varmaan nähnyt. Ja sitä myöten se "laiskistuminen" alkoi.
Toki monet tekevät vieläkin raskasta työtä, muttaparemmin välinein ja huomattavasti vähäisempi joukka raataa
leipänsä eteen.

En sitä kiellä ettemmekkö olisi saaneet lännestä jotain etuja kun olimme köyhiä ja N-liiton varjossa. ja sitä että N-liitto veljeilyn ansiosta saimme halvalla öljyä. siis saimme huonoatavaraa vaihdettua öljyyn, siinä missä moni muukin itäblokin maa.

Minusta emme lännestä saaneet mitään etuja. Ostivat meiltä vain, jos meidän hinnat ja laatu olivat kilpailukykyisen. Suomalainen laatu oli kyllä hyvässä maineessa ja olimme ammattiylpeitä arvostaen työtämme.
Ja ostimme kotimaista todella paljon.

Mutta ne niin sanotut "puolueettomuus" edut on menneet, "puolueettomuudesta" ei ole enään meille mitään kuviteltuja etuja, ei Nato kriittisen suulla, saati Nato myönteisten suulla.

Edes Putin ei ole palkinnut meidän nykyistä puolueettomuuttaan mitenkään, päinvastoin, hänen vihamieliset toimensa on kohditustuneet enemmän Suomeen kuin esim EU maihin yleisesti.

Minusta Putin auttoi (tai jätti vastapakotteita tekemättä, tai näytti vain malliksi) meitä 2015 vaikka meillä oli Venäjälle vastapakotteita länsirintaman pakotteiden myötä.
Nyt kyllä Ukrainan sodan takia suhteet ovat aika jäässä, mutta minusta se on ymmärrettävää sen verran kovasti Venäjää yhteisrintamana painostamme.
Toivotaan ettei tosta jää pitkään pysyviä traumoja maidemme välille. Ukrainan sota loppuu aina joskus, mutta Venäjä ei viereltämme katoa.

 

[pulatunnus]

Sitä ruumiillista työtä oli todella paljon. Ja se oli monella todella raskasta.

Toki oli ruumiillista työtä, se nyt vaan oli sitä aikaa, lapsena niukkaa, mutta sen jälkeen aika pullamössöä, edellisiin verrattuna.
Nyt nuorena elekkeelle ja vielä vuosia jäljellä ties kuinka paljon.

Se toki oli että maalta kaupunkiin ja tuli talvellakkin säännölliset työajat, mutta muuten vapaa-aikaakin alkoi duunarillakkin olla.
Enkä siitäkään ihan varma oliko ne työtunnit aina niin kovin tiukkoja noilla sukupolvilla kuin ehkä maalilit.

Tähän olikin jo tossa ed. viestissä. Sekä meitä paremminkin (Varsinkin Neuvostoliitossa kopioitiin)
Vielä 90-luvulla Moskovassa "Neuvostoliiton saavutusten näyttelyssä" oli kovasti Lokomon nosturilta näyttävä
heidän saavutsensa.

Ehkä kuvaavaa että 90 luvulla jotain suomalaista kopioitu Neuvostoliitossa.

Minusta emme lännestä saaneet mitään etuja. Ostivat meiltä vain, jos meidän hinnat ja laatu olivat kilpailukykyisen.

Kyllä Suomella oli etuja, aika jännä erikoisuus, jossa oli sekä itää että länttä. ja meihin luotettiin, ja siitä aika hyvin pidettiin kiinni.

Jos kommentilla viittaat vientiin, niin ei meillä oli vähän länsimaihin kelpaavaa.
Ja pärjättiin kun myytiin sontaa N-liittoon ja saatiin sieltä vastineeksi Öljyä, joten sitä laatua ei tarvinnut olla niin paljoa.

Ja ostimme kotimaista todella paljon.

No niitä N-liiton vaihtokauppa tuotteita lukuunottamatta meillä oli kovat sisämarkkina suojat (toki muissakin maissa), joten tehtiin (kopioitiin) itse se mitä pystyttiin, laatu ehkä parempaa kun N-liiton.

Minusta Putin auttoi (tai jätti vastapakotteita tekemättä, tai näytti vain malliksi) meitä 2015 vaikka meillä oli Venäjälle vastapakotteita länsirintaman pakotteiden myötä.

Nyt minun on vaikea ymmärtää, siis putin lättäsi mielle pakotteita, kiusasi joka välissä, mutta hieno heppu, jonkin uhkauksen jätti tekemättä. Liittyykö siihen että annettiin kaasuputkelle lupa ?

Toivotaan ettei tosta jää pitkään pysyviä traumoja maidemme välille. Ukrainan sota loppuu aina joskus, mutta Venäjä ei viereltämme katoa.

Uskon toki että jos rauha tulee, niin tuonne ryntää taasen uusisukupolvi työntään rahojaan.. Nyt on uusi tilanne, nyt onnistuu.

Mutta itse asiaan, meille ei ole hyötyä sotilas liittoutumattomuudesta, ei ole kuviteltavissa tilannetta missä siitä olisi hyötyä venäjän kanssa toimiessa. Kunnon uskottavat "turvatakuut" voivat olla eduksi.

 

[tietokonerikki]

Toki oli ruumiillista työtä, se nyt vaan oli sitä aikaa, lapsena niukkaa, mutta sen jälkeen aika pullamössöä, edellisiin verrattuna.

Jos synnyit 1945 niin, töihin mentiin jo 16-vuotiaina ja vielä 1961 oli olot ja ne koneet huonot,
sekä nuoremmat köyhien perheiden lapset tekivät hyvin yleisesti juoksupoika yms. kevyttä hommaa.

Kaikesta oli puutetta ei ollut koulukyytejä, kouluun käveltiin kilometrikaupalla asuinpaikasta riippuen ja
peruskoulu tuli vasta joskus 1972? sitä, ennen lapset jaoteltiin "työläisiksi" , jotka kävivät vain "kansalaiskoulun"
(josta oli aika vaikeaa päästä eteenpäin koulutksen avulla) sekä heihin jotka saivat lisää opetusta, osa jäi sitten keskikoulutasolle (vastaa ehkä nykyistä peruskoulua) ja ahkerimmat sitten jatkoivat lukioon. Jonka käynnillä oli
silloin oikeasti merkitystä nykyistä enemmän. Toki lukiossa ne pojatkin sitten alkoivat oikeasti tekemään koulun eteen töitä.

Jos vertaat heidän elämään pullamössöksi, niin nykynuorison n. 1980-1990 jälkeen syntyneiden elämää pitäisi kuvata pumpulissa kasvaneiksi. Toki sekin on mitä arvottaa. Ennen piti lapsenakin tehdä, he eivät saaneet tehdä.

Yhteiskunnan tuet olivat kyllä aika heikot nykytasoon verrattaessa, oli pakko asua muiden nurkissa alivuokralaisena.

Nyt nuorena elekkeelle ja vielä vuosia jäljellä ties kuinka paljon.

Tossakin on kyllä paljon hajontaa, osa teki työllä itsensä sairaiksi ja kuolivat ennen aikojaan, ja osa
on päässyt nuorena eläkkeelle. Ne eläkeet vaan valtaosalla on todella huonot.

Se toki oli että maalta kaupunkiin ja tuli talvellakkin säännölliset työajat, mutta muuten vapaa-aikaakin alkoi duunarillakkin olla.
Enkä siitäkään ihan varma oliko ne työtunnit aina niin kovin tiukkoja noilla sukupolvilla kuin ehkä maalilit.

Kyllä ne oli, helposti tuli kommentti, jos "työ ei maista niin tulijoita on". Ja hommia piti monessa paikassa tehdä
"tehdasmaisesti"
1970 luvulla sitten lakkoiltiin todella herkästi.

Kyllä Suomella oli etuja, aika jännä erikoisuus, jossa oli sekä itää että länttä. ja meihin luotettiin, ja siitä aika hyvin pidettiin kiinni.

Jos kommentilla viittaat vientiin, niin ei meillä oli vähän länsimaihin kelpaavaa.
Ja pärjättiin kun myytiin sontaa N-liittoon ja saatiin sieltä vastineeksi Öljyä, joten sitä laatua ei tarvinnut olla niin paljoa.

Joo vientiä tarkoitin tavaraa kyllä saatiin jo 70-luvulla hyvin lännestäkin 50-luvulla oli vielä paljon asioita kirjaimellisesti kortilla.

Sulla on kyllä aivan väärä kuva Neuvostoliiton vaatimasta laadusta, ei sinne mitään huonoa työtä voinut viedä.
Vaikka monet heidän omat (ei kaikki) vastineensa olivat aika "ei länsimaista" tasoa

No niitä N-liiton vaihtokauppa tuotteita lukuunottamatta meillä oli kovat sisämarkkina suojat (toki muissakin maissa), joten tehtiin (kopioitiin) itse se mitä pystyttiin, laatu ehkä parempaa kun N-liiton.

Kyllä täällä paljon suunniteltiinkin omaa uutta ja tosiaan kotimaista purittiin suosimaan, vasta Kokoomuksen päästessä valtaan alettiin suosimaan ulkomaille sijoittamista, jota sitten on "ansiokkaasti" jatkettu, nythän valtio ei enää juuri mitään omista.

Nyt minun on vaikea ymmärtää, siis putin lättäsi mielle pakotteita, kiusasi joka välissä, mutta hieno heppu, jonkin uhkauksen jätti tekemättä. Liittyykö siihen että annettiin kaasuputkelle lupa ?

Pakotteita tuli meille joka suunnasta myös USA esti meidän vientiä Venäjälle. Ei tässä kukaan Putia ole hienoksi hepuksi sanonut, vaan sen tosiasian kerroin, että 2015 valtiojohtomme pystyi neuvottelemaan että Venäjältä päin ei enää lisää pakolaisia tullut. Nyt sitten tilanne ollee eri.

Uskon toki että jos rauha tulee, niin tuonne ryntää taasen uusisukupolvi työntään rahojaan.. Nyt on uusi tilanne, nyt onnistuu.

Näin minäkin, osa ehkä hyötyy ja osa ei. Eiköhän siinä sitten maksumieheksi panna suomalaiset veronmaksajat jos pieleen menee. Jos hyvin niin laitetaan omaan taskuun ja viedään pois Suomesta. Näinhän se on ainakin 30-viimeisintä vuosikymmentä hoidettu. Miksipä se tosta muuttuisi?

Mutta itse asiaan, meille ei ole hyötyä sotilas liittoutumattomuudesta, ei ole kuviteltavissa tilannetta missä siitä olisi hyötyä venäjän kanssa toimiessa. Kunnon uskottavat "turvatakuut" voivat olla eduksi.

Tässä me ollaan eri linjoilla. Minä en usko, että meillä on mitään lisähyötyä Nato-liittymisestä nykyistä tiukemmin. EU on näyttänyt Venäjälle, että ovat oman talouten kustannuksellakin sotaa vastaan, jopa ei EU:hun kuuluvan maan puolesta.

Joo nytkun ollaan Putin saatu suutumaan, niin eipä tässä enää minullakaan ole suuria odotuksia, että Natoon liitymisen jälkeen hän haluaisi estää Venäjän läpi Suomeen tulevia vapaaehtoisia pakolaisvirtoja.

 

[jad]

Idän kauppa on ollut aivan olleelisessa asemassa, jotta maamme on teollisesti kehittynyt. Näin jälkikäteen voi sanoa, että aiheettomat sotakorvauksenne koituivat meidän siunaukseksemme. Koska meidän piti kehittää teollisuuttamme.

Tästäkin on vahvasti poikkeavia mielipiteitä. Ja totuus lienee, että suomettuneisuuden aikana sotakorvausten positiivisia vaikutuksia on valtiovallan suunnalta liioiteltu ja vastaavasti negatiivisia vaikutuksia vähätelty.

Pakotteita tuli meille joka suunnasta myös USA esti meidän vientiä Venäjälle.

Onko tästä muita esimerkkejä kuin tuo Rauma-Repolan Mir- tapaus ?

Joo nytkun ollaan Putin saatu suutumaan, niin eipä tässä enää minullakaan ole suuria odotuksia, että Natoon liitymisen jälkeen hän haluaisi estää Venäjän läpi Suomeen tulevia vapaaehtoisia pakolaisvirtoja.

Minäkin juuri estin lähikaupan aseellisen ryöstön kun kassalla päätinkin maksaa ostokseni ihan rahalla enkä vetänytkään keklua povitaskusta.

 

[tietokonerikki]

Tästäkin on vahvasti poikkeavia mielipiteitä. Ja totuus lienee, että suomettuneisuuden aikana sotakorvausten positiivisia vaikutuksia on valtiovallan suunnalta liioiteltu ja vastaavasti negatiivisia vaikutuksia vähätelty.

Joo aina voidaan historiaa miettiä ja kertoa sen tulkinnat monella eri tavalla. Mutta muistelen, että emme tarvinneet ihan kaikkea virallisia sotakorvauksia maksaa ja kukaan ei kiistäne, että siitä saatiin konepajateollisuuteen piristysruiske.
Mitäs negatiivista mielestäsi siitä aiheutui?
Varsinkin aikaa eläneet kertokaa toki omia kokemuksianne. Näemme asiat omien "lasiemme" läpi.
Uskon monia nuoria kiinnostavan.

Onko tästä muita esimerkkejä kuin tuo Rauma-Repolan Mir- tapaus ?

Olis aika epäuskottavaa, ettei muitakin olisi ( ATK tekniikkansa venäjälle vienti, varsinkin jos sitä sotateollisuudessa voitaisiin käyttää). Itse en nyt muita muista. Tästäkin olis mielenkiintoista kuulla.

Minäkin juuri estin lähikaupan aseellisen ryöstön kun kassalla päätinkin maksaa ostokseni ihan rahalla enkä vetänytkään keklua povitaskusta.

Miksi pitää pilata hyvää keskustelua... "kiistellään" siellä "Nato ja Suomi" ketjussa.

 

[jad]

Joo aina voidaan historiaa miettiä ja kertoa sen tulkinnat monella eri tavalla. Mutta muistelen, että emme tarvinneet ihan kaikkea virallisia sotakorvauksia maksaa ja kukaan ei kiistäne, että siitä saatiin konepajateollisuuteen piristysruiske.
Mitäs negatiivista mielestäsi siitä aiheutui?

Vuonna -48 sotakorvausten määrää tosiaan tiputettiin liki 25%, mutta kyllä kaikki sovitut korvaukset maksettiin pennilleen. Suomi taisikin olla ainoa maa joka näin onnistui tekemään.
Nyt on pakko vähän lainailla wikipediasta, kun en tähän hätään parempaakaan lähdettä löytänyt.

Raskaimmillaan 1945–1949 sotakorvaukset sitoivat 15–16 % valtion menoista ... Vuosina 1950–1952 sotakorvauksia oli vielä 7–5 % valtion menoista

Näilläkin varoilla oltaisiin saatu paljon aikaiseksi jos olisi voitu käyttää johnkin muuhun kuin sotakorvauksiin. Lisäksi heti ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduimme luovuttamaan neljäsosan jäljellä olevasta kauppalaivastosta neuvostoliitolle. Tämäkin kaikki pois ainakin osin länteen suuntautuvasta kaupasta. Esimerkiksi puutavaraa olisi varmasti saanut myytyä ympäri keskieurooppaa. Myös uusia veroja piti ottaa käyttöön, mikä taas hidasti elintason nousua.

Jos hyötyjen puolella on jonkinlainen metalliteollisuuden kehitys, niin äkkiseltään mutuillen tulee mieleen, että tappiolle tuossa vaihtokaupassa jäätiin.

Olis aika epäuskottavaa, ettei muitakin olisi ( ATK tekniikkansa venäjälle vienti, varsinkin jos sitä sotateollisuudessa voitaisiin käyttää). Itse en nyt muita muista. Tästäkin olis mielenkiintoista kuulla.

Varmasti on olemassa muitakin tapauksia kuin tuo Mir- jupakka, mutta itse en ainakaan ole tietoinen muista vastaavista, joissa USA olisi suoraan puuttunut meidän idänkauppaan. Näinpä päättelisin, että USA:n / Lännen puuttuminen oli hyvin marginaalista siihen nähden paljonko neuvostoliitto meidän tekemisiimme puuttui.

Miksi pitää pilata hyvää keskustelua... "kiistellään" siellä "Nato ja Suomi" ketjussa.

Joo, totta, väärä ketju tälle. Mutta ihan itse tuon Putinin ja Naton tähän ketjuun toit.

 

[tietokonerikki]

Vuonna -48 sotakorvausten määrää tosiaan tiputettiin liki 25%, mutta kyllä kaikki sovitut korvaukset maksettiin pennilleen. Suomi taisikin olla ainoa maa joka näin onnistui tekemään.
Nyt on pakko vähän lainailla wikipediasta, kun en tähän hätään parempaakaan lähdettä löytänyt.

Toi me on saatu moninkerroin takaisin hyvän maineen (maksaa velkansa) muodossa ja halvempina korkoina.

Näilläkin varoilla oltaisiin saatu paljon aikaiseksi jos olisi voitu käyttää johnkin muuhun kuin sotakorvauksiin. Lisäksi heti ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduimme luovuttamaan neljäsosan jäljellä olevasta kauppalaivastosta neuvostoliitolle. Tämäkin kaikki pois ainakin osin länteen suuntautuvasta kaupasta. Esimerkiksi puutavaraa olisi varmasti saanut myytyä ympäri keskieurooppaa. Myös uusia veroja piti ottaa käyttöön, mikä taas hidasti elintason nousua.

Joo ihan alkuvuosina painostivat kovasti, mutta jo Paasikiven loppuvuosian ja varsinkin Kekkosen aikana sitten vienti veti neuvostoliittoon ja ihan hyvällä katteella ja kansalla oli töitä aivan eri malliin kuin nyt.
Teimme kansana hyvää työnlaatua.

Jos hyötyjen puolella on jonkinlainen metalliteollisuuden kehitys, niin äkkiseltään mutuillen tulee mieleen, että tappiolle tuossa vaihtokaupassa jäätiin.

Jos vertaa tähän päivään (valtiontalouden kannalta) niin, kuten yllä totesin tuskin jäimme. En nyt muista kauanko maksettiin sotakorvauksia, mutta ei ne muistaakseni ihan järjettömän kauan kestäneet.

Varmasti on olemassa muitakin tapauksia kuin tuo Mir- jupakka, mutta itse en ainakaan ole tietoinen muista vastaavista, joissa USA olisi suoraan puuttunut meidän idänkauppaan. Näinpä päättelisin, että USA:n / Lännen puuttuminen oli hyvin marginaalista siihen nähden paljonko neuvostoliitto meidän tekemisiimme puuttui.

No tosta emme todellakaan ole eri mieltä, mutta mä ajattelen asian näin, että "työnantajan ääntä on kuunneltava kohtuullisesti" näinhän se meillä muutenkin menee.
ja Venäjältä töitä saatiin ja Kekkonen osasi sopivasti toimia "kaupparatsuna ja ryyppykaverina"

Eikä me tavankansalaiset Venäjän "hehkuja" uskottu, vaikka Yle parhaansa tekikin, pikkuhiljaa sitten alettiin pärjäämään muutenkin paremmin Venäläisten kanssa.

 

[pulatunnus]

Jos synnyit 1945 niin, töihin mentiin jo 16-vuotiaina ja vielä 1961 oli olot ja ne koneet huonot,

sekä nuoremmat köyhien perheiden lapset tekivät hyvin yleisesti juoksupoika yms. kevyttä hommaa.

Niin, no ihan normi juttua, jos nyt haluat hakea jotain isoa juttua, niin ehkä sitten siitä että työssäkäynnin kaunnistimet oli suuremmat, ei ollu kannustinloukkuja. Mutta sitä pullamössä laimaa noihin sotienjälkeisiin lapsiin leimattiin, kuten me teemme nykyisille.

Tossakin on kyllä paljon hajontaa, osa teki työllä itsensä sairaiksi ja kuolivat ennen aikojaan, ja osa

on päässyt nuorena eläkkeelle. Ne eläkeet vaan valtaosalla on todella huonot.

Huonot ?
Siis nyt ne vetää hyvää eläkettä, ja ne eläkkeet maksetaan meidän eläkemaksuilla.

Se mikä on muuttunut, niin viimevuosisadalla rahat meni ruokaa, ja loput asumiseen, nyt rahat menee muuhun, tai no asumiseen edelleen, mutta ennen asumisen kustannuksia pysty sovittaan, nyt sitä rahaa palaa vaikka olisi oma maksettu rintsikka.

Sulla on kyllä aivan väärä kuva Neuvostoliiton vaatimasta laadusta, ei sinne mitään huonoa työtä voinut viedä.

Vertasin ns länsilaatuun ja ajantasaisuuteen ja sinä ilmeisesti ns itälaatuun / moderniuteen.

Kyllä täällä paljon suunniteltiinkin omaa uutta ja tosiaan kotimaista purittiin suosimaan, vasta Kokoomuksen päästessä valtaan alettiin suosimaan ulkomaille sijoittamista, jota sitten on "ansiokkaasti" jatkettu, nythän valtio ei enää juuri mitään omista.

Jos yleistetään, niin suomi oli halpavienti maa, jossa laatu ja taso sen mukaista, ja osaaminen kopiontia, tai "tuonti" osaamista.
Haltuonti maassakin voi olla jotain yksittäisiä onnistumisia, oli niitä yksittäisiä onnsitumisia N-liitossakin.

Kotimaista suosittiin voimakkailla tuontirajoituksille.

80 luvulla jotkin yritykset lähti kehittään, ne jotka suuntasivat muille markkinoille kuin N-liitto tai sisämarkkinat. Nämä toimijat olivat niitä joiden ansiosta meillä on elintasomme, eli ihan tyypillinen kehittyvien maiden tie.



Valtio omistaja kommenttia en ymmärtänyt, haikailetko siinä sosialismin kulta-aikoja.

Pakotteita tuli meille joka suunnasta myös USA esti meidän vientiä Venäjälle. Ei tässä kukaan Putia ole hienoksi hepuksi sanonut, vaan sen tosiasian kerroin, että 2015 valtiojohtomme pystyi neuvottelemaan että Venäjältä päin ei enää lisää pakolaisia tullut. Nyt sitten tilanne ollee eri.

Oleelliset vienti pakotteet oli Putinin asettamia, ja osa niistä nimenomaan iski Suomeen verrattuna EU maita yleisesti.

Nyt viimeviikkoina on tullut sitten liuta pakotteita, joita me ollaan ihan itse yhdessä muiden kanssa asetettu.

En nyt Putinin hyvyydeksi laske sitä että hän kuljettaa meille pakolaisia ja sitten hyvänä kaverina neuvottelee meidän kanssa kuvion millä lopettaa sen touhun. Minusta se on on yksi niitä ikäviä esimerkkejä.

Tässä me ollaan eri linjoilla. Minä en usko, että meillä on mitään lisähyötyä Nato-liittymisestä nykyistä tiukemmin. EU on näyttänyt Venäjälle, että ovat oman talouten kustannuksellakin sotaa vastaan, jopa ei EU:hun kuuluvan maan puolesta.

Tuossa kohtaa kommentoin sitä että meillä ei ole enään niitä perusteltuja etuja puolueettomuudesta.

Mutta yllätyn kovasti tuosta ettet näe Natossa mitään hyötyä, oletin että Nato hyödyt on itsestään selviä ja varsinkin viimeviikkojen jälkeen aivan ilmeisiä.

Tilanteemme on toki parempi kuin Ukrainalla, mutta nykyisen (oletetun) Nato tilanteeseen verrattuna Nato jäsenyys tuo muutamia lisähyötyjä, joiden oletin olevan itsestään selviä.

- Nato maaiden kynnys auttaa meitä sotilaallisesti, siis paljon laajemmin kuin materiaali toimitusten osalta on paljon alempi, jos katsot Ukrainan tilannetta, niin olishan se tramaattinen ero teknisesti jos ne olisi Nato maa.

- Koska Nato liittoutuminen nostaisi huomattavasti vaikeammaksi Suomeen hyökäämmistä, niin se siltä osin laskee rajusti sitä riskiä.

- Maa riskin aleneminen taasen nostaa meidän elintasoa.

Joo nytkun ollaan Putin saatu suutumaan, niin eipä tässä enää minullakaan ole suuria odotuksia, että Natoon liitymisen jälkeen hän haluaisi estää Venäjän läpi Suomeen tulevia vapaaehtoisia pakolaisvirtoja.

Mistä tuon olet poiminut, kuullostaa nyt siltä että tuo luettu jostain venäjän hybridivaikuttamisen tuotoksesta.

90 luvulla pelättiin että pakoilaisia vyöryy venäjältä rajan yli suomeen, mietittiin että miten sitä voidaan hillitä. Tämä on tilanne mihin Suomessa jälleen varaudutaan.

Puolueettomuus ei tuota ainakaan helpota, Nato jäsenyys ei haitaksi, ehkä eduksi tuonkin osalta.

 

[pulatunnus]

ja kukaan ei kiistäne, että siitä saatiin konepajateollisuuteen piristysruiske.
Mitäs negatiivista mielestäsi siitä aiheutui?

Tuota, siis ihan oikeastikko meinaat että sotakorvaukset olisi meille jokin piristysruiske ?

Siis meidät pakotettiin äärirajoilla käyttämään resurssejamma puhtaasti N-liiton hyväksi, samaan aikaan kun muut maat toipu ja jälleen rakensi omia maitaan.

Mutta isäaurinkoinen tekikin sen vain meidän hyväksi, hei me saatiin kahdeksan vuoden jälkeen käyttää omia koneita ihan omaan käyttöön.

Seuraavaksi varmaan kerrot että laivateollisuus hyöty, joo, jos olisi haluttu tehdä aluksia, niin olisi voitu tehdä harjoituksen vuoksi murto-osa omaan käyttöön , joista olisi ollut oikeasti hyötyä meille.

Varmasti on olemassa muitakin tapauksia kuin tuo Mir- jupakka, mutta itse en ainakaan ole tietoinen muista vastaavista, joissa USA olisi suoraan puuttunut meidän idänkauppaan. Näinpä päättelisin, että USA:n / Lännen puuttuminen oli hyvin marginaalista siihen nähden paljonko neuvostoliitto meidän tekemisiimme puuttui.

Tämä lähti siitä että tuolloin oli vielä niitä puoluettomuus etuja, idän ja lännen välissä. Ja tuo ehkä se suurin rajoite mitä lännestä tuli. Ja Suomi sai kuitenkin viedä sen sukellusveneen ja tosin se projekti tyssäs siihen, tosin N-liittokin kaatu, joten jos täällä sotakorvauksia kehutaan, niin sitten tuon voi nostaa vielä isommaksi jutuksi, tuo oli se hetki kun Suomi nousi kehitysmaasta läntiseksi teknologia maaksi.

Mutta tuossa kohtaa oli puhetta siitä että Suomi sai lännestä etuja, Suomeen sai tuoda länsimaista tekgnolokiaa, Suomi sai hintaetua monissa tuotteissa, vs länsimaat jne. se että länsikama oli kaupassa kallista, johtu meidän omista jutusta, omista tuontirajoituksista, omista tulleista, pienestä BKTstä jne. Se miksi NL kama oli halpaa johtu siitä että ne tuli vaihdossa ja ne jaettiin heille jotka jotain niistä makso. Markkina lähtöisesti sinne ei olisi kannattanut viedä kuin se mistä käypä vaihtoarvo. (Kannattaa toki tuota aikaa kritisoidessa muistaa että se itsenäisyys ja "puoluettomuus" ei ollut itsestään selvää, joten pataan kannatti ottaa sopivasti)

Suomalaisten firmojen itä vientiä katsottiin läpisormien (annettiin viedä), vaikka niiden mukana välillä meni länsimaista tegnologiaa joka oli länsimaissa vientikiellon alaista N-liittoon.

 

[atobee]

Jos jollakulla on epäselvää mitä viestiketjun otsikko "suomettuminen" tarkoittaa niin nimimerkkin viestit xxxxxx ovat oiva esimerkki asiasta, kaikki asiat väännetään Neuvostoliiton/Venäjän tahdon mukaiseksi. Onneksi näitä ei enää hallituksessa pyöri, muutama känkkäränkkä siellä vielä yrittää punalippua heiluttaa mutta ilman kannatusta.

Kekkonen eikä Stalin ole nykyaikaa, harmi että venäjän kansa jäi henkiseltä kehitykseltään ja tavoiltaan 40-luvulle. Suomi nykykehityksellään ja Natoon liittymisellään pystyy karistamaan suomettumis-leiman politiikastaan, toki vaatii Suomen sisäisiä selvityksiä Halosen, Lipposen, Tuomiojan jne. kytkökset itänaapuriin.

Toivossa on hyvä elää, toivottavasti tulevaisuudessa Suomestakin tulisi länsimainen demokratia.

 

[atobee]

Tuota, siis ihan oikeastikko meinaat että sotakorvaukset olisi meille jokin piristysruiske ?

Siis meidät pakotettiin äärirajoilla käyttämään resurssejamma puhtaasti N-liiton hyväksi, samaan aikaan kun muut maat toipu ja jälleen rakensi omia maitaan.

Mutta isäaurinkoinen tekikin sen vain meidän hyväksi, hei me saatiin kahdeksan vuoden jälkeen käyttää omia koneita ihan omaan käyttöön.

Juuri näin, Suomi olisi saanut myytyä kaiken teollisuuden tuoton Euroopan jälleenrakentamiseen, Suomi jopa kieltäytyi Marshall-avusta koska suomettuminen.

 

[tietokonerikki]

Jos jollakulla on epäselvää mitä viestiketjun otsikko "suomettuminen" tarkoittaa niin nimimerkkin viestit xxxxxx ovat oiva esimerkki asiasta, kaikki asiat väännetään Neuvostoliiton/Venäjän tahdon mukaiseksi. Onneksi näitä ei enää hallituksessa pyöri, muutama känkkäränkkä siellä vielä yrittää punalippua heiluttaa mutta ilman kannatusta.
Kekkonen eikä Stalin ole nykyaikaa, harmi että venäjän kansa jäi henkiseltä kehitykseltään ja tavoiltaan 40-luvulle. Suomi nykykehityksellään ja Natoon liittymisellään pystyy karistamaan suomettumis-leiman politiikastaan, toki vaatii Suomen sisäisiä selvityksiä Halosen, Lipposen, Tuomiojan jne. kytkökset itänaapuriin.

Toivossa on hyvä elää, toivottavasti tulevaisuudessa Suomestakin tulisi länsimainen demokratia.

Tämä on sinun näkemys ja aivan kaikki eivät sitä jaa, kuten et ilmeisti sinäkään minun. Voihan olla, että olemme kokemuksiltammekin eripoluilla kulkeneita. Mutta yritetään silti olla asiallisia.

Niin, no ihan normi juttua, jos nyt haluat hakea jotain isoa juttua, niin ehkä sitten siitä että työssäkäynnin kaunnistimet oli suuremmat, ei ollu kannustinloukkuja. Mutta sitä pullamössä laimaa noihin sotienjälkeisiin lapsiin leimattiin, kuten me teemme nykyisille.

Joo ja olivat aivan oikeassa ennen sotia syntyneiden elämä oli vielä kurjempaa, mitä ole historiaa ja ajan kuvia katsellut.

Huonot ?

Siis nyt ne vetää hyvää eläkettä, ja ne eläkkeet maksetaan meidän eläkemaksuilla.

Meillä on muistaakseni satojatuhansia eläkeläisiä, jotka elää alle 1000€ pruttotuloilla.
Toki sitten joitain kymmeniätuhansia, joille maksetaa aivan järjettömän suurta eläketä.
Seuraavat sitten maksavat nykyisten maksajien ja osa noista palautuu veroina ja perintöinä

Se mikä on muuttunut, niin viimevuosisadalla rahat meni ruokaa, ja loput asumiseen, nyt rahat menee muuhun, tai no asumiseen edelleen, mutta ennen asumisen kustannuksia pysty sovittaan, nyt sitä rahaa palaa vaikka olisi oma maksettu rintsikka.

Kysyppä tota heiltä, jotka saavat ton 1000€ prutto.
Ennen ne asunnot olivat paljon halvempia tehdä. Eivät kaikki niin laadukkaita.

Vertasin ns länsilaatuun ja ajantasaisuuteen ja sinä ilmeisesti ns itälaatuun / moderniuteen.

On ikävää, ettei omaa vastaustaan näe, mutta luultavasti noin.

Jos yleistetään, niin suomi oli halpavienti maa, jossa laatu ja taso sen mukaista, ja osaaminen kopiontia, tai "tuonti" osaamista. Haltuonti maassakin voi olla jotain yksittäisiä onnistumisia, oli niitä yksittäisiä onnsitumisia N-liitossakin.
Kotimaista suosittiin voimakkailla tuontirajoituksille.

Joo tuntirajoituksilla suojattii omaa työtä ja markkojaan ei saanut viedä ilman lupaa. Jotkut toki veivät salaa.

80 luvulla jotkin yritykset lähti kehittään, ne jotka suuntasivat muille markkinoille kuin N-liitto tai sisämarkkinat. Nämä toimijat olivat niitä joiden ansiosta meillä on elintasomme, eli ihan tyypillinen kehittyvien maiden tie.

Elintasomme on perustunut valitettavasti n. 1988 (vapaa ulkomaisen lainan otto tuli voimaan muistaakseni 1987 Harri Holkerin hallituksen aikana) jälkeen velan ottoon.

Valtio omistaja kommenttia en ymmärtänyt, haikailetko siinä sosialismin kulta-aikoja.

Kyllä ja en. Olen aina ollut sitä mieltä, että varsinkin yhteiskunnalle välttämättömät toiminnot tulisi olla sen hallussa. Esim. energian siirto, möimme sen ja eiköhän se jo ole ostajille takaisin maksettu.

Eivät yrittäjätkään myy kannattavinta liiketoimintaansa, jos meinaavat yritystään jatkaa.

Oleelliset vienti pakotteet oli Putinin asettamia, ja osa niistä nimenomaan iski Suomeen verrattuna EU maita yleisesti.

Ei aleta täälläkin tästä vääntää Nato-Suomi keskustelussa ihan riittävästi tulee kommentoitua

Tuota, siis ihan oikeastikko meinaat että sotakorvaukset olisi meille jokin piristysruiske ?
Siis meidät pakotettiin äärirajoilla käyttämään resurssejamma puhtaasti N-liiton hyväksi, samaan aikaan kun muut maat toipu ja jälleen rakensi omia maitaan.

Tavallaan kyllä, se pakotti meidät tekmään työtä aivan erimalliin kuin tänäpäivänä. Toki silloi aikoinaan ei tietenkään tykätty.

Mutta isäaurinkoinen tekikin sen vain meidän hyväksi, hei me saatiin kahdeksan vuoden jälkeen käyttää omia koneita ihan omaan käyttöön.

Sä oot aika taitava vääntämään

Seuraavaksi varmaan kerrot että laivateollisuus hyöty, joo, jos olisi haluttu tehdä aluksia, niin olisi voitu tehdä harjoituksen vuoksi murto-osa omaan käyttöön , joista olisi ollut oikeasti hyötyä meille.

Joo tää onkin hyvä ajankuvaan liittyvä, Wärtsilä kehittyi kuten muukin laivateollisuus. Ja siitä oli pitkää hyvää tuloa.
Jossain vaiheessa valtio pumppasi siihen 2 miljardia markkaa (aikaansa nähden todella iso summa) ja kohta se sitten myyttiin ulkomaisille. Ei mennyt sekään putkeen.
No olihan siellä VALKO kin paloi paljon, mutta meillä oli silloin varaa toisin kuin nyt.

Tämä lähti siitä että tuolloin oli vielä niitä puoluettomuus etuja, idän ja lännen välissä. Ja tuo ehkä se suurin rajoite mitä lännestä tuli. Ja Suomi sai kuitenkin viedä sen sukellusveneen ja tosin se projekti tyssäs siihen, tosin N-liittokin kaatu, joten jos täällä sotakorvauksia kehutaan, niin sitten tuon voi nostaa vielä isommaksi jutuksi, tuo oli se hetki kun Suomi nousi kehitysmaasta läntiseksi teknologia maaksi.

Mutta tuossa kohtaa oli puhetta siitä että Suomi sai lännestä etuja, Suomeen sai tuoda länsimaista tekgnolokiaa, Suomi sai hintaetua monissa tuotteissa, vs länsimaat jne. se että länsikama oli kaupassa kallista, johtu meidän omista jutusta, omista tuontirajoituksista, omista tulleista, pienestä BKTstä jne. Se miksi NL kama oli halpaa johtu siitä että ne tuli vaihdossa ja ne jaettiin heille jotka jotain niistä makso. Markkina lähtöisesti sinne ei olisi kannattanut viedä kuin se mistä käypä vaihtoarvo.

(Kannattaa toki tuota aikaa kritisoidessa muistaa että se itsenäisyys ja "puoluettomuus" ei ollut itsestään selvää, joten pataan kannatti ottaa sopivasti)
Suomalaisten firmojen itä vientiä katsottiin läpisormien (annettiin viedä), vaikka niiden mukana välillä meni länsimaista tegnologiaa joka oli länsimaissa vientikiellon alaista N-liittoon.

Minustakin aika hyvä analyysi ja meillä ei ollut käytännössä velkaa.

 

[pulatunnus]

Minustakin aika hyvä analyysi ja meillä ei ollut käytännössä velkaa.

Mitä nyt muutama maksuvalmiuskriisi.
Ja joku kiristäjä lättäsi mielivaltaisen velkavankeuden sotakorvauksten muodossa, kun jo muutenkin kaikki oli kuralla.

Yksityistä velkaakin oli (ja velan saanti oli enemmän tai vähemmän "korrupotitunutta", mutta suuri ongelma oli ettei ollut pääomia, toki siitä seurasi jotain nerokkaita juttuja.

Mutta, joo ihan sitä kehitysmaa juttua.

 

[tietokonerikki]

Mitä nyt muutama maksuvalmiuskriisi.
Ja joku kiristäjä lättäsi mielivaltaisen velkavankeuden sotakorvauksten muodossa, kun jo muutenkin kaikki oli kuralla.

Yksityistä velkaakin oli (ja velan saanti oli enemmän tai vähemmän "korrupotitunutta", mutta suuri ongelma oli ettei ollut pääomia, toki siitä seurasi jotain nerokkaita juttuja.

Mutta, joo ihan sitä kehitysmaa juttua.

Joo olimme oikeasti nykytasoon verrattaessa (teknisessä mielessä) kehitysmaa, mutta kehittyvä sellainen.
Mutta käytiin ahkerasti lavatanseissa, joista monet keski-iäkiset aikuiset saavat kiittää olemassaoloaan
Danny joskus kertoi, että lavoja oli yli 3000, kun nyt on alle 500.

 

[jad]

Jos vertaa tähän päivään (valtiontalouden kannalta) niin, kuten yllä totesin tuskin jäimme. En nyt muista kauanko maksettiin sotakorvauksia, mutta ei ne muistaakseni ihan järjettömän kauan kestäneet.

Viimeiset sotakorvaukset maksettiin 1952. Jos sotakorvausvuosina ~10% valtion menoista heitettiin kankkulan kaivoon (sotakorvauksiin) niin en kyllä mitenkään saa väännettyä tuota niin päin, että siitä olisi ollut Suomelle jotain etua.
Sotakorvauksiin käytetyistä varoista pieni osa meni itse teollisuuden kehittämiseen, suurimmalla osalla jouduttiin hankkimaan materiaaleja mm. niiden laivojen tekemiseen. Jos kaikki tuo raha olisi voitu käyttää kokonaisuudessaan Suomen hyödyksi, olisi elintasokin noussuut huomattavasti nopeammin ja sitä kautta vaikutus näkyisi tänä päivänäkin. (korkoa korolle ilmiö) Puhumattakaan siitä, paljonko menetettiin länsikauppaa.

 

[pulatunnus]

Viimeiset sotakorvaukset maksettiin 1952. Jos sotakorvausvuosina ~10% valtion menoista heitettiin kankkulan kaivoon (sotakorvauksiin) niin en kyllä mitenkään saa väännettyä tuota niin päin, että siitä olisi ollut Suomelle jotain etua.

Ja niihin talkoisiin taisi osallistua kaikki, ja taisi suomi velkaantua myös siinä että pysty nuo tekemään.

Ja siis muistettava että nuo meni "Hukkaan", ei omaksi eduksi. Tosin itsenäisyys oli kyllä noiden uhrauksien arvoinen.

 

[tietokonerikki]

Ja niihin talkoisiin taisi osallistua kaikki, ja taisi suomi velkaantua myös siinä että pysty nuo tekemään.

Ja siis muistettava että nuo meni "Hukkaan", ei omaksi eduksi. Tosin itsenäisyys oli kyllä noiden uhrauksien arvoinen.

Joo nää on vähän miten sen ajattelee Stalin ei ollut niitä rakastettavampia persoonia. Muistelen jostain lukeneeni, että Stalin halusi vielä hyökätä Suomeen, mutta oli hyvää pataa Englannin päämisterin kanssa ja hän oli kiellellyt ja tuskin se, että maksoimme sotakovaukset aivan merkityksetön asia oli.

Suomen sotakorvaukset – Wikipedia

fi.wikipedia.org

-päädytään sotakorvausten 400 miljoonan dollarin kokoluokkaan Suomen markan arvon pohjalta vuonna 1944.
Kiinnosti asia, joten surffailin
Raskaimmillaan 1945–1949 sotakorvaukset sitoivat 15–16 % valtion menoista, jotka 1945 olivat noin 43 000 miljoonaa vanhaa markkaa ja 1946 noin 52 000 miljoonaa vanhaa markkaa. Vuosina 1950–1952 sotakorvauksia oli vielä 7–5 % valtion menoista.

Tilastokeskus - Rahanarvonkerroin 1860–2014

www.stat.fi

eli vuonna 1945 muuntokerroin oli 4,63 ja vuonna 1952 3,8924

Ton kun sitten suhteuttaa siihen, että emme tarvinneet (lue saaneet) ostaa sotakalustoa ja sitä uutta sotaa ei tullut talojamme tuhoamaan, niin eikös aika halvalla päästy. Sen kyllä tiedän, ettei Venäläisiä silloin pahemmin rakastettu
ja se ry... sana oli kohtuullisen kovassakin käytössa . Kuten tuolla Nato-Suomi puolella kerroin sujui se itseltänikin Sen verran läheisiä oltiin. Mutta sitten asiat normalisoituvat Kekkosen aikana ja käyttö väheni, osin Kekkosen
aika tiukan suhtautumisen ansiostakin, hän oli hyvä kauppamies.

Viimeiset sotakorvaukset maksettiin 1952. Jos sotakorvausvuosina ~10% valtion menoista heitettiin kankkulan kaivoon (sotakorvauksiin) niin en kyllä mitenkään saa väännettyä tuota niin päin, että siitä olisi ollut Suomelle jotain etua.
Sotakorvauksiin käytetyistä varoista pieni osa meni itse teollisuuden kehittämiseen, suurimmalla osalla jouduttiin hankkimaan materiaaleja mm. niiden laivojen tekemiseen. Jos kaikki tuo raha olisi voitu käyttää kokonaisuudessaan Suomen hyödyksi, olisi elintasokin noussuut huomattavasti nopeammin ja sitä kautta vaikutus näkyisi tänä päivänäkin. (korkoa korolle ilmiö) Puhumattakaan siitä, paljonko menetettiin länsikauppaa.

Joo olishan ne paremmin omaan taskuun sopineet, mutta tosiaan jos se avitti rauhan jatkumista niin... ainakin itse nytkin valitsisin sen maksamisen kun ollaan siinä ajassa. Elämässä vaan joutuu nöyrtymään ja kovasta päästä joskus kärsiikin...ja ne realiteetit huomioimaan

 

[atobee]

Joo nää on vähän miten sen ajattelee Stalin ei ollut niitä rakastettavampia persoonia. Muistelen jostain lukeneeni, että Stalin halusi vielä hyökätä Suomeen, mutta oli hyvää pataa Englannin päämisterin kanssa ja hän oli kiellellyt ja tuskin se, että maksoimme sotakovaukset aivan merkityksetön asia oli.

Suomen sotakorvaukset – Wikipedia

fi.wikipedia.org

-päädytään sotakorvausten 400 miljoonan dollarin kokoluokkaan Suomen markan arvon pohjalta vuonna 1944.
Kiinnosti asia, joten surffailin
Raskaimmillaan 1945–1949 sotakorvaukset sitoivat 15–16 % valtion menoista, jotka 1945 olivat noin 43 000 miljoonaa vanhaa markkaa ja 1946 noin 52 000 miljoonaa vanhaa markkaa. Vuosina 1950–1952 sotakorvauksia oli vielä 7–5 % valtion menoista.

Tilastokeskus - Rahanarvonkerroin 1860–2014

www.stat.fi

eli vuonna 1945 muuntokerroin oli 4,63 ja vuonna 1952 3,8924

Ton kun sitten suhteuttaa siihen, että emme tarvinneet (lue saaneet) ostaa sotakalustoa ja sitä uutta sotaa ei tullut talojamme tuhoamaan, niin eikös aika halvalla päästy. Sen kyllä tiedän, ettei Venäläisiä silloin pahemmin rakastettu
ja se ry... sana oli kohtuullisen kovassakin käytössa . Kuten tuolla Nato-Suomi puolella kerroin sujui se itseltänikin Sen verran läheisiä oltiin. Mutta sitten asiat normalisoituvat Kekkosen aikana ja käyttö väheni, osin Kekkosen
aika tiukan suhtautumisen ansiostakin, hän oli hyvä kauppamies.

Joo olishan ne paremmin omaan taskuun sopineet, mutta tosiaan jos se avitti rauhan jatkumista niin... ainakin itse nytkin valitsisin sen maksamisen kun ollaan siinä ajassa. Elämässä vaan joutuu nöyrtymään ja kovasta päästä joskus kärsiikin...ja ne realiteetit huomioimaan

Oikeesti, se mikä sinusta henkilökohtaisesti tuntuu hyvältä omassa pääkopassasi ei ole totuus. Kekkonen on kuollut ja samoin Neuvostoliitto, ei ne ajat palaa eikä niitä kukaan järkevä ihminen kaipaa. Koita nyt ymmärtää.

 

[tietokonerikki]

Oikeesti, se mikä sinusta henkilökohtaisesti tuntuu hyvältä omassa pääkopassasi ei ole totuus. Kekkonen on kuollut ja samoin Neuvostoliitto, ei ne ajat palaa eikä niitä kukaan järkevä ihminen kaipaa. Koita nyt ymmärtää.

Hei etkö sä voi mitenkään jättää näitä sinne Nato-Suomi puolelle, tossa puhuttiin ajanjaksosta 1945- ja max 1981? jolloin muistaakseni Kekkonen oli jo ainakin käytännössä poissa vallankahvassa. Olen aivan varmasti riittävän älykäs, joten jos nyt pysyisit asiassa. Jos et satu tietämään (oletan sinut nuoreksi) niin Urho Kaleva Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti ja varsinkin viimeisenä vuosikymmenenään erittäin suosittu ja kansainvälisesti arvostettu.

 

[atobee]

Hei etkö sä voi mitenkään jättää näitä sinne Nato-Suomi puolelle, tossa puhuttiin ajanjaksosta 1945- ja max 1981? jolloin muistaakseni Kekkonen oli jo ainakin käytännössä poissa vallankahvassa. Olen aivan varmasti riittävän älykäs, joten jos nyt pysyisit asiassa.

Mitä höpötät, Kekkonen oli tuolla ajanjaksolla juurikin vallankahvasssa, voisi jopa sanoa venäläisten perseen nuolijana ja suomettumuuden isäntänä. Historia haltuun veikkoseni.

 

[tietokonerikki]

Mitä höpötät, Kekkonen oli tuolla ajanjaksolla juurikin vallankahvasssa, voisi jopa sanoa venäläisten perseen nuolijana ja suomettumuuden isäntänä. Historia haltuun veikkoseni.

Näen että yrität vain häiritä kejua, mutta jos nyt sattuisin jostain syystä olemaan väärässä, kipaseppa halemaan historian kirja tai hae Wikistä.

 

[Ventura]

Minusta Putin auttoi (tai jätti vastapakotteita tekemättä, tai näytti vain malliksi) meitä 2015 vaikka meillä oli Venäjälle vastapakotteita länsirintaman pakotteiden myötä.

Putin, suuri hyväntekijä, auttoi meitä, kun osoitti sydämellisyyttä eikä saattanut meitä suurempaan ahdinkoon kuin mitä olisi voinut. Miksi suomalaiset eivät tätä tajua? Hän haluaa vain isällisesti meitä opettaa ja jostain syystä suomalaiset eivät silti kumarra Äiti Venäjän edessä? Mikä mättää?

No, ainakin kuvaavan otsikon alla.

 

[Timo 2]

Näen että yrität vain häiritä kejua, mutta jos nyt sattuisin jostain syystä olemaan väärässä, kipaseppa halemaan historian kirja tai hae Wikistä.

Häh? Kekkonen tuli pressaksi 1.3.1956 ja erosi 27.10.1981. Koivistosta tuli seuraava presidentti 27.1.1982.

Ja paasikivi oli pressana 11.3.1946–1.3.1956.

Urho Kekkonen – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Lisäksi Kekkonen (ja maalaisliitto, nykyinen keskusta) käytti neuvostoliittoa sisäpolittikassa härsikisti hyödykseen. Noottikriisi on tästä yksi esimerkki. 1970 luvulla suomettuminen oli ehkä kaikkein voimakkainta ja Kekkosen arvostelu oli Neuvostoliittovastaisuutta ja tästä pääsi politiikassa sivuraiteelle ja jopa pahimmillaan kunnolla eristyksiin.


Et edes taida itse tuntea aihetta, jota kovasti yrität valkopestä.

 

[tietokonerikki]

Häh? Kekkonen tuli pressaksi 1.3.1956 ja erosi 27.10.1981. Koivistosta tuli seuraava presidentti 27.1.1982.

Ja paasikivi oli pressana 11.3.1946–1.3.1956.

Urho Kekkonen – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Lisäksi Kekkonen (ja maalaisliitto, nykyinen keskusta) käytti neuvostoliittoa sisäpolittikassa härsikisti hyödykseen. Noottikriisi on tästä yksi esimerkki. 1970 luvulla suomettuminen oli ehkä kaikkein voimakkainta ja Kekkosen arvostelu oli Neuvostoliittovastaisuutta ja tästä pääsi politiikassa sivuraiteelle ja jopa pahimmillaan kunnolla eristyksiin.


Et edes taida itse tuntea aihetta, jota kovasti yrität valkopestä.

Minusta tuntuu, että kun Kekkosesta puhutaan tietoa on minullakin (saatan jopa tietää jotain mitä sinä et). Aivan oikein noi ajatkin muistin. Puhuin Kekkosen viimeistä vuosikymmenestä, enkä siis varmasti vahingossa, kun hänen kansansuosiostaan kerroin. Noottikriisiä Kekkonen käytti hyväkseen ja hoiti muutenkin omat asiansa kuntoon, mutta ei enää viimesuosinaan niinkään markkojen perässä kuin valtantansa. Ehdottomasti palkkansa arvoinen mies, eivät kaikki politikot hänestä tietenkään tykänneet tunnetuin vastarannan kiiski taisi olla Veikko Vennamo.

Mutta kansansuosiossa hän oli, ei muilla ehdokkailla ollut mitään mahdollisuuksia hänen loppukausinaan.
Kuten olen joskus sanonut olen inho-realisti. Siihen aikaan hän oli maallemme todella hyödyllinen.

Sinä koet suomettumisen ilmeisesti pahana, minä taas, saimme töitä ja toimeentuloa ja elintasomme nousi eikä velkaakaan juurikaan ollut. Vaihtaisin milloin tahansa nykytilanteemme tohon suuntaukseen, jos se olisi mahdollista.
Veikkaan, että sinäkin huomannet asian jossain vaiheessa kunhan toi EU-velkaboosti saadaan käytettyä.
Ellei se muihin jo nopeammin hupene. Mutta ei tässä siitä tulevaisuudesta enempää. Niihin on omat ketjunsa.

 

[Overgeneralizer]

Juuri näin, Suomi olisi saanut myytyä kaiken teollisuuden tuoton Euroopan jälleenrakentamiseen, Suomi jopa kieltäytyi Marshall-avusta koska suomettuminen.

Onko tuo aivan realistinen näkökulma? Olisiko Suomen siis pitänyt tuossa vaiheessa lähteä vastustamaan Neuvostoliittoa? Kuka olisi mielestäsi tullut Suomen (vastikään tuomitun sotasyyllisen) avuksi, jos NL olisi hermostunut?

 

[Timo 2]

Sinä koet suomettumisen ilmeisesti pahana

Mitä muutakaan se olisi?
Suomettuminen on suorastaan häpeätahra suomen historiassa. Paasikivi sentään yritti laittaa vastaan, mutta kekkonen meni siihen täysillä mukaan.

Suomettuminen oli NL mielistelyä, vastustajien vaientamista ja leimaamista, kekkosen yksinvaltaa, aivopesua, suomen ja poliittisen johdon altistamista NL painostukselle sekä siihen taipumista. Suomessa kokoomus oli oppositiossa, koska neuvostoliitto ei pitänyt kokoomuksesta ja neuvostoliitolle annettiin yöpakkasten aikaan sanavalta suomen hallituksen kokoonpanoon.

Suomettuminen edustaa kaikkea kekkosen huonoja puolia. Ei tätä enään koskaan. Oikeasti, ei koskaan.

Sulle selvästikkään venäjän tahtoon alistuminen ei ole mikään ongelma(perustuen myös NATO-keskusteluun) ja pidät sitä jopa paikoin hyvänä asian kun kerran suomettuminen on sulle positiivinen asia.

Olemme siis harvinaisen perustavan laatuisella tavalla erimieltä.

Ehdottomasti palkkansa arvoinen mies, eivät kaikki politikot hänestä tietenkään tykänneet tunnetuin vastarannan kiiski taisi olla Veikko Vennamo.

Paikkansa arvoinen mies, juu hänellä oli merkittävä rooli suomen historiassa, kuten myös Hitlerillä saksan historiassa (okei, oli hieman raflaava vertaus, mutta kekkonen on jossain määrin tahra suomen historiassa. Tosin Hitler on "hieman" isompi tahra Saksan historiassa).

Kekkonen oli ehkä suomettumisen ajan jakson tiivistymä, niin hyvässä, kuin pahassa. Kekkonen hallitsi yksinvaltiaan tavoin ja vaiensi kriitikot ja vain harva uskalsi häntä tai Neuvostoliittoa julkisesti arvostella. Kehut annan siitä että sai meidät vietyä EFTA:an ja ECC:hen sekä muutenkin jossain määrin pidettyä länsisuhteita.

Mutta kansansuosiossa hän oli, ei muilla ehdokkailla ollut mitään mahdollisuuksia hänen loppukausinaan.
Kuten olen joskus sanonut olen inho-realisti. Siihen aikaan hän oli maallemme todella hyödyllinen.

Juu hänellä oli kansan suosiota, mutta vain koska hän oli luonut kuvan olevansa ainut, joka kykenee hoitamaan idänsuhteet. Kekkoslovakian aika ei todellakaa ollut ongelmaton, enkä tällä tarkoita yksittäisiä ongelmia, vaan kekkonen oli itsessään myös ongelma.

Veikkaan, että sinäkin huomannet asian jossain vaiheessa kunhan toi EU-velkaboosti saadaan käytettyä.

Ihan vain tiedoksesi en myöskään pidä tästä nykyisestä keskuspankkisosialismista, lisääntyneistä yhteisvastuista(lue: tukipaketit eteläeuroopalle, jollainen tämä koronapaketti oli), enkä lisääntyneestä vallansiirrosta brysseliin. Mutta näistä voi jatkaa toisessa ketjussa.

 

[tietokonerikki]

Mitä muutakaan se olisi?
Suomettuminen on suorastaan häpeätahra suomen historiassa. Paasikivi sentään yritti laittaa vastaan, mutta kekkonen meni siihen täysillä mukaan.

Kekkonen oli realisti ja tiesi ettemme Hitlerin entisinä liitolaisina saisi tuke lännestä Neuvostoliitoa vastaan, kuten jo kerroin Stalinilla oli ajatuksena repiä se rauhansopimus.

Suomettuminen oli NL mielistelyä, vastustajien vaientamista ja leimaamista, kekkosen yksinvaltaa, aivopesua, suomen ja poliittisen johdon altistamista NL painostukselle sekä siihen taipumista. Suomessa kokoomus oli oppositiossa, koska neuvostoliitto ei pitänyt kokoomuksesta ja neuvostoliitolle annettiin yöpakkasten aikaan sanavalta suomen hallituksen kokoonpanoon.

Kun katsoo taloutemme kehitystä on vaan hyvä, että Kokoomus pysyi poissa. Päättämisessä heillä oli kyllä
sitten omat miehet taloudessa mukana. Mutta silloin patruunat olivat huomattavasti isänmaallisempi (suomen kansan etua ajattelevia). Mm. Wärtiläkin rahotti Teknillisen Oppilaitoksen Joensuuhun ja työntekijöille teetettiin asunnot.

Suomettuminen edustaa kaikkea kekkosen huonoja puolia. Ei tätä enään koskaan. Oikeasti, ei koskaan.
Sulle selvästikkään venäjän tahtoon alistuminen ei ole mikään ongelma(perustuen myös NATO-keskusteluun) ja pidät sitä jopa paikoin hyvänä asian kun kerran suomettuminen on sulle positiivinen asia.

Ei sä taas yrität tulkita minut mitä ilmeisemmin tahallasi väärin. Mä olen aina uskaltanut olla tarvittaessa eri mieltä
(kuten täälläkin), mutta silti olen ymmärtänyt realiteetit. Tahoja jotka voivat meitä/minua auttaa (tai satuttaa) on ihan hyvä kuunnella ja käyttäytyä heitä kohtaan kohteliaasti. Ei se silti tarkoita, etteikö omaa etuaan pidä tai kannata puolustaa, kunhan tekee sen niin ettei samalla aiheuta itselleen suurempaa ongelmaa tarpeettomasti.

En ymmärrä miten sä saat sellaisen käsityksen, että olisimme täysin alistuneet Venäjän tahtoon, mehän pikkuhiljaa siirryttiin Neuvostoliiton kaupasta länsi-kauppaa kohti. Kekkonen osasi sen poliittisen pelinkin.
Venäjää oikeasti pelättiin monta vuosikymmentä.

Paikkansa arvoinen mies, juu hänellä oli merkittävä rooli suomen historiassa, kuten myös Hitlerillä saksan historiassa (okei, oli hieman raflaava vertaus, mutta kekkonen on jossain määrin tahra suomen historiassa. Tosin Hitler on "hieman" isompi tahra Saksan historiassa).

Vaikuttaa, että ettet ole elänyt noita aikoja. Maailma oli silloin aivan eri kuin nyt. Kekkonen nimenomaan pystyi
pesemään meistä sitä Hitlerin tukijana olevan maan tahraa ja saamaan hyvät suhteet myös länteen.

Kekkonen oli ehkä suomettumisen ajan jakson tiivistymä, niin hyvässä, kuin pahassa. Kekkonen hallitsi yksinvaltiaan tavoin ja vaiensi kriitikot ja vain harva uskalsi häntä tai Neuvostoliittoa julkisesti arvostella. Kehut annan siitä että sai meidät vietyä EFTA:an ja ECC:hen sekä muutenkin jossain määrin pidettyä länsisuhteita.

Kyllä, Neuvostokriitikoille myllykirjeitä varmasti häneltä lähti, hän ymmärisi ettei selkeästi vahvempaa ole hyödyllistä tahallaan ärsyttää.

Juu hänellä oli kansan suosiota, mutta vain koska hän oli luonut kuvan olevansa ainut, joka kykenee hoitamaan idänsuhteet. Kekkoslovakian aika ei todellakaa ollut ongelmaton, enkä tällä tarkoita yksittäisiä ongelmia, vaan kekkonen oli itsessään myös ongelma.

Taitavana politikkona varmasti pyrki valtaansa vahvistamaa ja onnistui siinä hyvin, kuten kansansuosio siitä kertoo.
Se sitten kuka ja mikä on ongelma. Niin siitä me emme tule koskaan pääsemään irti, aina on tahoja jotka ovat "kanssasi" eri mieltä. Se on selvää, että Kokoomuslaiset kokivat olevansa paitsiossa. Minä pyrin katsomaan näitä ihan vaan talouden kannalta, kuten tänäpäivänäkin. Politiikot vaihtuu ja talous jää ongelmineen, olen huolissani.
Mutta jätetään se toisiin ketjuihin.

 

[pulatunnus]

Joo nää on vähän miten sen ajattelee Stalin ei ollut niitä rakastettavampia persoonia. Muistelen jostain lukeneeni, että Stalin halusi vielä hyökätä Suomeen, mutta oli hyvää pataa Englannin päämisterin kanssa ja hän oli kiellellyt ja tuskin se, että maksoimme sotakovaukset aivan merkityksetön asia oli.

Suomen sotakorvaukset – Wikipedia

fi.wikipedia.org

-päädytään sotakorvausten 400 miljoonan dollarin kokoluokkaan Suomen markan arvon pohjalta vuonna 1944.
Kiinnosti asia, joten surffailin
Raskaimmillaan 1945–1949 sotakorvaukset sitoivat 15–16 % valtion menoista, jotka 1945 olivat noin 43 000 miljoonaa vanhaa markkaa ja 1946 noin 52 000 miljoonaa vanhaa markkaa. Vuosina 1950–1952 sotakorvauksia oli vielä 7–5 % valtion menoista.

Tilastokeskus - Rahanarvonkerroin 1860–2014

www.stat.fi

eli vuonna 1945 muuntokerroin oli 4,63 ja vuonna 1952 3,8924

Ton kun sitten suhteuttaa siihen, että emme tarvinneet (lue saaneet) ostaa sotakalustoa ja sitä uutta sotaa ei tullut talojamme tuhoamaan, niin eikös aika halvalla päästy. Sen kyllä tiedän, ettei Venäläisiä silloin pahemmin rakastettu.

Hä ?
Ymmärränkö väärin, vai taputatko Stalinille , samanlailla kuin putinille ?
Sotakorvaukset oli paljon, paljon raskaampi projekti kuin annat ymmärtää, niiden täyttämiseen osallistui koko yhteiskunta. Se kaikki oli pois jälleen rakentamisesta.

Itsenäisyys oli toki sen arvoinen, sitä varmaan harva kiistää.

Minusta tuntuu, että kun Kekkosesta puhutaan tietoa on minullakin (saatan jopa tietää jotain mitä sinä et). Aivan oikein noi ajatkin muistin. Puhuin Kekkosen viimeistä vuosikymmenestä, enkä siis varmasti vahingossa, kun hänen kansansuosiostaan kerroin. Noottikriisiä Kekkonen käytti hyväkseen ja hoiti muutenkin omat asiansa kuntoon, mutta ei enää viimesuosinaan niinkään markkojen perässä kuin valtantansa. Ehdottomasti palkkansa arvoinen mies, eivät kaikki politikot hänestä tietenkään tykänneet tunnetuin vastarannan kiiski taisi olla Veikko Vennamo.

Mutta kansansuosiossa hän oli, ei muilla ehdokkailla ollut mitään mahdollisuuksia hänen loppukausinaan.
Kuten olen joskus sanonut olen inho-realisti. Siihen aikaan hän oli maallemme todella hyödyllinen.

Sinä koet suomettumisen ilmeisesti pahana, minä taas, saimme töitä ja toimeentuloa ja elintasomme nousi eikä velkaakaan juurikaan ollut. Vaihtaisin milloin tahansa nykytilanteemme tohon suuntaukseen, jos se olisi mahdollista.
Veikkaan, että sinäkin huomannet asian jossain vaiheessa kunhan toi EU-velkaboosti saadaan käytettyä.
Ellei se muihin jo nopeammin hupene. Mutta ei tässä siitä tulevaisuudesta enempää. Niihin on omat ketjunsa.

Se on äärimäisen tärkeää että säilytimme edes sen itsänäisyyden mitä meillä oli, ja se ettei maahamme vyöryneet panssarit, se on syytä muistaa ja siitä kiitos aikansa poliitikoille. Vielä se lisä että samaan aikaan säilytimme senkin länsimaalaisuutemme mitä meillä oli, olimme osittan kapitalistisempia mitä monet ns länsieuroopan maat. Maassamme oli uhkana ihan meidän omatkin kommunistit.

Kekkosessa oli yksinvaltijaan piirteitä ja tekoja, kansamme onni että meni noinkin maan etuedellä. Sopii tähän putin juttuun ihan siinä että suuri ongelma oli pitkä vallassaoloaika, yksivalta, kriitikitön piiri ympärillä jne. Tuona aikakausi kesti yhden sukupolven. Sitä voi hyvällä perustella ainoastaan sillä kuvitelmalla että Kekkosen tilalle olisi tullut joku pahempi.

Jos Kekkonen olisi itse tajunnut astua ajoissa sivuun, niin ei mitenkään oletettavaa että seuraaja olisi ollut huonompi. oikeisto keskustalaiset pelkäsi kommunisteja ja idän vaikutusta, kommunistit pelkäsi taasen päinvastoin.

Sinä koet suomettumisen ilmeisesti pahana, minä taas, saimme töitä ja toimeentuloa ja elintasomme nousi eikä velkaakaan juurikaan ollut. Vaihtaisin milloin tahansa nykytilanteemme tohon suuntaukseen, jos se olisi mahdollista.

Aha, jos tuossa nyt ihannoit N-liiton kauppaa, niin ensin ilmaiset sotakorvaukset, sen jälkeen vaihtokauppaa, josta löytyy ehkä yksi pilkahdus, ns öljykriisin aikaan saatiin öljyä, jotain sitten maksettiin vaihtokamoilla, sen jälkeen sitten siltä osin pysähtyneisyyttä ja vietiin rojua sinne, ja saatiin vielä surkeampaa rojua takaisin.

Toki jos verrataan muihin itäeuroopana maihin tai N-liiton valtaamiin maihin, niin ei meitä ihan pahimmalla tavalla kupattu kun niitä.

Ja muihin itäeuroopan maihin verrattuna meillä oli paljon vahvempi läntinen kytkös, jota kautta sitä elintasoa päästiin kirimään.

Ne vähätkin "puolueettomuus" edut on menneet, joten noista ei saa mitenkään väännettyä syytä olla liittoutumaton ja muistettava että olemme taloudelllisissa liitoissa, mm EUssa. Nyt meillä on selkänojaa paljon enemmän eikä meidän tarvi mihitys peloissa kumarrella samaan tapaan kun viimevuosisadalla.

 

[tietokonerikki]

Hä ?
Ymmärränkö väärin, vai taputatko Stalinille , samanlailla kuin putinille ?
Sotakorvaukset oli paljon, paljon raskaampi projekti kuin annat ymmärtää, niiden täyttämiseen osallistui koko yhteiskunta. Se kaikki oli pois jälleen rakentamisesta.
Itsenäisyys oli toki sen arvoinen, sitä varmaan harva kiistää.

MIstä sä saat käsityksen, että mä taputtaisin Stalinille. Mähän jo kerroin, siitä rt... sanan käytöstäkin. Ei kai juuri kukaan hänestä ole ainakaan Suomessa pitänyt.
Ajattelemisella tarkoitin sitä, sinä tulkitsit? sotakorvauksien hyödyn meille olleen "Itsenäisyys oli toki sen arvoinen" ei muuta omaa hyötyä?
Minä taas, että sotakorvaukset ton tärkeimmän rauhan lisäksi. Piti maatamme hyvin yhtenäisenä, jopa koomuskuslaiset patruunatkin olivat pitkälti samassa rintamassa ja saimme syyn ja mahdollisuuden/pakon kehitää nopeasti teollisuuttamme. Ja se sitten johti vielä Neuvotoliiton kaupan lisääntymiseen.

Putin ei kyllä liity tähän aikaan, mutta en minä hänellekään taputa. Hän nyt vaan on meidän vieressä olevan suurvallan päämies ja voi myös tulevaisuudessa suoraan ja varsinkin epäsuoraan vaikuttaa meidän elämään. Eikä tilanne siinä suhteessa välttämättä paljon muutu vaikka miehet ikääntyessään vaihtuvatki. Mutta jätetään Putin muille alueille.

I
Se on äärimäisen tärkeää että säilytimme edes sen itsänäisyyden mitä meillä oli, ja se ettei maahamme vyöryneet panssarit, se on syytä muistaa ja siitä kiitos aikansa poliitikoille. Vielä se lisä että samaan aikaan säilytimme senkin länsimaalaisuutemme mitä meillä oli, olimme osittan kapitalistisempia mitä monet ns länsieuroopan maat. Maassamme oli uhkana ihan meidän omatkin kommunistit.

Niin itsenäisyys/rauha oli se tärkein. Monet kokivat kommunistit uhaksi ja alkuaikoina heillä oli luutavasti kokoaan suurempi valta (Neuvostoliiton heitä ainakin jollain tasolla tukevana), mutta eivät he mikään oikea uhka olleet.

Kekkosessa oli yksinvaltijaan piirteitä ja tekoja, kansamme onni että meni noinkin maan etuedellä. Sopii tähän putin juttuun ihan siinä että suuri ongelma oli pitkä vallassaoloaika, yksivalta, kriitikitön piiri ympärillä jne. Tuona aikakausi kesti yhden sukupolven. Sitä voi hyvällä perustella ainoastaan sillä kuvitelmalla että Kekkosen tilalle olisi tullut joku pahempi.

Ei hän yksinvaltias ollut, kyllä häntä julkisesti pystyi poliittisesti vastustamaan ja kritisoimaan ilman, että tarvitsi henkeään tai linnareissua pelätä. Hän vain osasi politiikan ja sai kansan kääntymään puolelleen. Se on selvää, että taloutemme kehittyi myös hänen ansiostaan ja hän pyrki hankkimaan meille töitä.

Jos Kekkonen olisi itse tajunnut astua ajoissa sivuun, niin ei mitenkään oletettavaa että seuraaja olisi ollut huonompi. oikeisto keskustalaiset pelkäsi kommunisteja ja idän vaikutusta, kommunistit pelkäsi taasen päinvastoin.

Joo, siinä vaihessa kun alkoi voimat hiipua, olisi voinut siityä syrjäänkin. Mutta ei sitä tavan kansalaisena juurikaan huomannut. Seuraajathan me tiedetään. Valitettavasti en ole vakuuttunut, että hoitivat hommansa Kekkosta paremmin.

Aha, jos tuossa nyt ihannoit N-liiton kauppaa, niin ensin ilmaiset sotakorvaukset, sen jälkeen vaihtokauppaa, josta löytyy ehkä yksi pilkahdus, ns öljykriisin aikaan saatiin öljyä, jotain sitten maksettiin vaihtokamoilla, sen jälkeen sitten siltä osin pysähtyneisyyttä ja vietiin rojua sinne, ja saatiin vielä surkeampaa rojua takaisin.

Joo arvostan rauhaa ja työtä ja toimeentuloa ja vakautta/turvallisuutta. Tavan kansalaisen kannalta noi on ne tärkeimät.
Politikot vaihtuvat mutta talous jää ja mielleen olisin sen halunnut pysyvän kunnossa tähän päivään asti.
Kyllä me Neuvostoliitosta pääosin raaka-aineita ja öljyä tuotiin. Mitä enemmän sitä enemmän voitiin viedä eli saada sitä työtä kansalaisille.

Toki jos verrataan muihin itäeuroopana maihin tai N-liiton valtaamiin maihin, niin ei meitä ihan pahimmalla tavalla kupattu kun niitä.

Ja muihin itäeuroopan maihin verrattuna meillä oli paljon vahvempi läntinen kytkös, jota kautta sitä elintasoa päästiin kirimään.

Talous syntyy pienisistä "puroista" ja Neuvostoliiton kauppa oli meille hyvin merkittävä lisä.

Ne vähätkin "puolueettomuus" edut on menneet, joten noista ei saa mitenkään väännettyä syytä olla liittoutumaton ja muistettava että olemme taloudelllisissa liitoissa, mm EUssa. Nyt meillä on selkänojaa paljon enemmän eikä meidän tarvi mihitys peloissa kumarrella samaan tapaan kun viimevuosisadalla.

Emme ole pelkästään taloudellisessa liitossa EU:ssa sieltä tulee paljon meitä taloudellisesti haittaavia, ei pelkästää ohjeita vaan pakottamia määräyksiä. Meillä on siellä omat edustajat, mutta heidän määräysvaltansa moniin, edes meidän maamme sisällä tapahtuviin, asioihin on lähinnä teoreettinen. Minusta saamme sieltä enemmän ohjeita ja varsinkin määräyksiä, kuin mitä saimme Neuvostoliitosta Kekkosen loppukauden jälkeisinä vuosina.
"Kumarramme" nyt vaan toiseen suuntaan saadaksemme sinne vientiä.

Miellä on edelleen vähän kauppaa Venäjän kanssa, kun se nyt pyritään minimoimaan, se tosiasiassa sattuttaa meitä taloudellisesti suhteessa monia muita EU-maita enemmän. Olemme huonossa paikassa, toivon todella että Ukrainan sota loppuisi pian ja saisimme rauhantilan säilymään rajoillamme. Minä ainakin haluaisin jatkaa kauppaa myös Venäjän kanssa, heti kun se on poliittisesti mahdollista. Emme olisi todellakaan tätä konfliktia enää kaivanneet.

 

[pulatunnus]

Ajattelemisella tarkoitin sitä, sinä tulkitsit? sotakorvauksien hyödyn meille olleen "Itsenäisyys oli toki sen arvoinen" ei muuta omaa hyötyä?

Minä taas, että sotakorvaukset ton tärkeimmän rauhan lisäksi. Piti maatamme hyvin yhtenäisenä, jopa koomuskuslaiset patruunatkin olivat pitkälti samassa rintamassa ja saimme syyn ja mahdollisuuden/pakon kehitää nopeasti teollisuuttamme. Ja se sitten johti vielä Neuvotoliiton kaupan lisääntymiseen.

Jos sotakorvaukset oli itsenäisyytemme ehto, niin joo, se itsenäisyys on se hyöty että niistä selvittiin. Mutta se oli kyllä ihan siitä että stalin meitä kyykytti. ja käytti meitä oman jälleenrakentamisen orjina.

Ilman niitä olisi voitu käyttää samat rerussit oman jälleen rakentamisen hyväksi, tai vaikka vain osa siitä, niin olisi oltu vuosia edellä kehityksessä.

Putin ei kyllä liity tähän aikaan, mutta en minä hänellekään taputa. Hän nyt vaan on meidän vieressä olevan suurvallan päämies ja voi myös tulevaisuudessa suoraan ja varsinkin epäsuoraan vaikuttaa meidän elämään. Eikä tilanne siinä suhteessa välttämättä paljon muutu vaikka miehet ikääntyessään vaihtuvatki. Mutta jätetään Putin muille alueille.

Siitä tässä juuri keskustellaan.
Meillä ei ole enään mitään etua "puolueettomuudesta", putin on meitä kyykyttänyt enemmän kuin keskiverto länsimaa, ja nyt uhkaa meidän omaa päätäntä valtaa Nato kannanotoillaan.

Ei hän yksinvaltias ollut, kyllä häntä julkisesti pystyi poliittisesti vastustamaan ja kritisoimaan ilman, että tarvitsi henkeään tai linnareissua pelätä. Hän vain osasi politiikan ja sai kansan kääntymään puolelleen. Se on selvää, että taloutemme kehittyi myös hänen ansiostaan ja hän pyrki hankkimaan meille töitä.

Hän oli yksivaltias, en ottanut kantaa kritisointiin, mutta hyvä nosto, kritisointi johti nimenomaan siihen sukupolven kestävään paitsioasemaa, mistä seurasi se että ympärillä oli vain kyllä kyllä miehiä.

Joo, siinä vaihessa kun alkoi voimat hiipua, olisi voinut siityä syrjäänkin. Mutta ei sitä tavan kansalaisena juurikaan huomannut. Seuraajathan me tiedetään. Valitettavasti en ole vakuuttunut, että hoitivat hommansa Kekkosta paremmin.

Muutos oli kaikissa itäeuroopan maissa raju, meillä se meni vähän pehmeämmin, mutta siinä vaiheessa kun moni SEV maa oli jo NL liitto touhut jättänyt, niin täällä vielä oltiin suomettuneita.

Joo arvostan rauhaa ja työtä ja toimeentuloa ja vakautta/turvallisuutta. Tavan kansalaisen kannalta noi on ne tärkeimät.

Nyt jotenkin meni kaikki nurin kurin, eliko se tämä keskustelu missä kuvailtiin sitä kurjuutta ja raakuutta mitä isot ikäluokat joutu kärsimään N-kaupan aikaan.

Muutkin maat selvis öljykriisistä, mutta ilman sotakorvauksia ja tyytymistä siihen että viedään sontaa n-liittoon ja otetaan sikaläistä sontaa ja öljyä vastaan, niin olisi ehkä voitu olla muutama askel edempänä, ja entistä vahvempia.

Ja ennenkaikkea, mistä nyt kyse, niin meillä ei ole enään tuotakaan "etua", vaan päinvastoin, ne venäjän kaupat on olleet riski ja putin vetänyt meidät kölin ali muutaman kerran, ei mitään palkkiota liittoutumattomuudesta, päinvastoin, kiristää sillä kerta toisen jälkeen. Se on meidän onni että meillä on jotain selkänojaa ja meidän kannattaa panostaa sotilaallisiin ja taloudellisiin turvatakuihin.

 

[tietokonerikki]

Jos sotakorvaukset oli itsenäisyytemme ehto, niin joo, se itsenäisyys on se hyöty että niistä selvittiin. Mutta se oli kyllä ihan siitä että stalin meitä kyykytti. ja käytti meitä oman jälleenrakentamisen orjina.

Ilman niitä olisi voitu käyttää samat rerussit oman jälleen rakentamisen hyväksi, tai vaikka vain osa siitä, niin olisi oltu vuosia edellä kehityksessä.

Joo Stalin kyllä kyykytti ja pahasti ja sota oli kaikilla muisossa, mutta siitä selvittiin.

Siitä tässä juuri keskustellaan.
Meillä ei ole enään mitään etua "puolueettomuudesta", putin on meitä kyykyttänyt enemmän kuin keskiverto länsimaa, ja nyt uhkaa meidän omaa päätäntä valtaa Nato kannanotoillaan.

Koet siis, että olemme edelleen Suomettuneita. Mä taas veikkaan, että 100-vuoden päästä kirjoittetaan, että olimme "EU-eistuneita" tai sitten vaan , että taloutemme rapautui siihen liittyminsen jälkeen, aika sen sitten näyttää.

Eikös me saada tehdä se Natopäätös, jos politiikot niin haluaa.

Hän oli yksivaltias, en ottanut kantaa kritisointiin, mutta hyvä nosto, kritisointi johti nimenomaan siihen sukupolven kestävään paitsioasemaa, mistä seurasi se että ympärillä oli vain kyllä kyllä miehiä.

Kekkonen nimenomaan pyrki pois siitä paitsioasemasta ja haki taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton lisäksi myös lännestä. Hänellä oli suuremmat valtaoikeudet, mutta ei hän yksinvaltias ollut. Itse asiassa eduskunnalla oli paljon enemmän valtaa kuin mitä sillä nyt on ollessamme EU:ssa.

Muutos oli kaikissa itäeuroopan maissa raju, meillä se meni vähän pehmeämmin, mutta siinä vaiheessa kun moni SEV maa oli jo NL liitto touhut jättänyt, niin täällä vielä oltiin suomettuneita.

Neuvostoliiton kauppa oli meille tuolloinkin hyvin tärkeä hyvinvoinnin (lue Työnsaanti) lähde.

Nyt jotenkin meni kaikki nurin kurin, eliko se tämä keskustelu missä kuvailtiin sitä kurjuutta ja raakuutta mitä isot ikäluokat joutu kärsimään N-kaupan aikaan.

Tässä käydään läpi pitkää aikaa, työ oli alussa todella raskasta, mutta sitä oli. Siitä sitten koneet vähensivät sen fyysistä
rasittuvuutta. Otetaan vaikka kaivinkone. 50-luvun "Hullujussista, taidettin kutsua myls pikkujussiksi?) on tapahtunut
valtava kehitys. Tai paalukoissa, hydraulinen paaluttus on muuten suomailen keksintö.

Muutkin maat selvis öljykriisistä, mutta ilman sotakorvauksia ja tyytymistä siihen että viedään sontaa n-liittoon ja otetaan sikaläistä sontaa ja öljyä vastaan, niin olisi ehkä voitu olla muutama askel edempänä, ja entistä vahvempia.

Joo, mutta he eivät olleetkaan Hitlerin kavereita sodan aikana. En ole varma, mutta eikös Saksakin jotain tarvinnut korvailla?

Pahoin pelkään, että tuomme pitkään Venäjältä öljyä. Joko suoraan tai monen välikäden kautta epäsuorasti (esim. Venäjä vie Kiinaan => Kiina ei osta "Arabimaista" ja Me ostamme enemmän sieltä ja maksamme lisää mm. kuljetuksista.

Ja ennenkaikkea, mistä nyt kyse, niin meillä ei ole enään tuotakaan "etua", vaan päinvastoin, ne venäjän kaupat on olleet riski ja putin vetänyt meidät kölin ali muutaman kerran, ei mitään palkkiota liittoutumattomuudesta, päinvastoin, kiristää sillä kerta toisen jälkeen. Se on meidän onni että meillä on jotain selkänojaa ja meidän kannattaa panostaa sotilaallisiin ja taloudellisiin turvatakuihin.

Ei meidän Venäjän kaupat mikään riski ole ollut, vaan me tarvitsimme sitä energiaa. Energian ongelmat ovat pitkälti
syntyneet ilmastonsuojelusta. Nyt sitten jo vähän nähdää, että talous vaan on niin tärkeä että hyvät tavoitteet on siirrettävä syrjään (Tänään juuri tuli esitys, että dieseliin ei tarvitseisi laittaa biodiiseliä, jotta saadaan hintaa alas)
Onneksi meillä on sitä turvetta.

 

[pulatunnus]

Hänellä oli suuremmat valtaoikeudet, mutta ei hän yksinvaltias ollut.

Oli suuremmat valtaoikeudet ja niitä käytti , ja ihan käytännössä joko oli Kekkosen mies, tai olit ulkona.
Yhdessä pitkän valtakauden seurauksena sillä oli koko sukupolven mittaiset seuraukset omine häntineen.

Neuvostoliiton kauppa oli meille tuolloinkin hyvin tärkeä hyvinvoinnin (lue Työnsaanti) lähde.

Sotakorvaukset työllisti kovasti, ei sitä kukaan kiistä.
Ja toki oli "helppoa" sitä halpavienti kamaa N-liittoon tehdä ja saada siitä sitten palkaksi sikaläistä vielä halvempaa rojua.

Mutta ne ajat on menneet, eikä niiden takia kannata liittoutumista vältellä.

Onneksi oli joitain toimijoita jotka katseli 80 luvulla muuallekkin ja yrittä kehittyä.

 

[tietokonerikki]

Oli suuremmat valtaoikeudet ja niitä käytti , ja ihan käytännössä joko oli Kekkosen mies, tai olit ulkona.
Yhdessä pitkän valtakauden seurauksena sillä oli koko sukupolven mittaiset seuraukset omine häntineen.

Kyllä käytti kaatoi mm. hallituksen ja muodosti uuden hätätilahallituksen kun maassa oli 100 000 työtöntä.
Hän ymmärsi työnteon merkityksen.
Kun tässä aikoja muistellaan, niin laitetaan sitte vastapainoksi. Mitä sitten tapahtui kun Kekkosen hyljeksimä Kokookus pääsi valtaan 1987.

Kansallisen Kokoomuksen historia – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Siitä
-Vuonna 1987 kokoomus pääsi hallituspuolueeksi 21 oppositiovuoden jälkeen. Pääministeriksi tuli Harri Holkeri, jonka johtaman sinipunahallituksen kaudella Suomi ajautui kenties historiansa pahimpaan lamaan

valtionvelka vuonna 1987 - Google-haku

www.google.com

Vuosi/ Miljardia euroa/ osuus bruttokansantuotteesta.
1987 -- 9, 841 -- 14,5 %
1990 -- 9, 593 -- 10,5 %
Oma kommentti:
Kokoomuksen ansiosta vapautettiin velanotto ja kansantalous nousi kuten tosta voi päätellä.

Vuonna 11.10.2001

Valtion velka 10 mrd euroa huipputasoa pienempi

Valtion velka oli syyskuun lopussa 61,3 miljardia euroa eli 70 277 markkaa henkeä kohti.

www.mtvuutiset.fi

-Valtion velka on vajaassa kolmessa vuodessa pienentynyt korkeimmalta tasoltaan noin kymmenen miljardia euroa. Syyskuussa vuonna 1997 velka kohosi korkeimmillaan 423,9 miljardiin markkaan eli 71,3 miljardiin euroon. Velka laski sen jälkeen hieman, mutta nousi lokakuussa 1998 uudelleen 422,5 miljardiin markkaan eli 71,1 miljardiin euroon.

Oma kommentti:
Mutta siitä sitten seurasi markan arvon aleneminen ja korkojen nousu. Sekä markka kun devalvoitiin, yrittäjienn lainat
ulkomaan lainat kasvoivat yhdessä yössä. Siitä sitten seurasi kova konkurssi aalto sekä valtio tuki pankkeja, jotka sitten lähes surutta kaatoivat kannattaviakin yrityksiä.

Sitten korkojen ollessa valtiollekin muistaakseni miljardiluokkaa, myytiin valtion omaisuutta velkojen maksuun ja sitä sitten saatii laskettua, kuten tossa yllä todetaan.

Huomaatko muuten mitään yhtälaisyyksiä tähän päivään? Meilla oli valtionvelkaa 128,6 miljardia euroa helmikuussa 2022.

Sotakorvaukset työllisti kovasti, ei sitä kukaan kiistä.
Ja toki oli "helppoa" sitä halpavienti kamaa N-liittoon tehdä ja saada siitä sitten palkaksi sikaläistä vielä halvempaa rojua.

Sotakorvaukset olivat vain alku, sitä kauppaa on jatkunut tähän päivään asti. "Tänään juuri tuli TV:stä että tuomme Venäjältä rautaa 10% ja nyt kun sitä ei saa sairaalan urakkahintaa tullaan kokottamaan"
Oliskin mielenkiintoista tietää vaikuttiko Kokoomuksen poliittiseen valtaa (taloudellista valtaa heillä oli jo Kekkosen aikanakin) tulo Neuvostoliiton-Venäjän kauppaan kanssamme.

Mutta ne ajat on menneet, eikä niiden takia kannata liittoutumista vältellä.

Onneksi oli joitain toimijoita jotka katseli 80 luvulla muuallekkin ja yrittä kehittyä.

Kuten tosta yllä näet, ei se nyt niin hienosti ole mennyt. Ne 80-luvun päätökset vaikutti siihen 90-luvun lamaan, eikä me koskaan niistä veloista keritty toipua. Lopetettiin kannattavia yrityksiä hivenen paremman lyhytaikaisen voiton
tavoittelussa ja myytiin kannattavia yhtiöitä valtiolta.

Uskon kyllä, että nyt sinne (Natoon) liitytään. Se on selvää, että siitä tulee lisää kuluja meille. Kuinka paljon riippuu siitä miten Venäjä meihin ja meidän pakotteisiin suhtautuu. Pahimillaan puhutaan miljardeista vuositasolla. Taisin jossain ketjussa laskeskella, että pelkästään öljynhinnankorotus veisi (niillä hinnoilla) 1,3 miljardia, kaupan käynnin vähenemisen aiheuttamat lisät työttömyyskuluihin, mahd. pakolaisaallot, jne

 

[Pakana76]

Vuosi/ Miljardia euroa/ osuus bruttokansantuotteesta.
1987 -- 9, 841 -- 14,5 %
1990 -- 9, 593 -- 10,5 %
Oma kommentti:
Kokoomuksen ansiosta vapautettiin velanotto ja kansantalous nousi kuten tosta voi päätellä.

Se velanotto vapautettiin Suomen Pankin toimesta pikkuhiljaa vuoteen 1986 mennessä, eli ennen Kokoomuksen hallitusta.

 

[tietokonerikki]

Se velanotto vapautettiin Suomen Pankin toimesta pikkuhiljaa vuoteen 1986 mennessä, eli ennen Kokoomuksen hallitusta.

Ei se aivan noin mennyt, piti oikein alkaa tarkistamaan, muistinko väärin.
Löysin yhden linkin

https://core.ac.uk/download/pdf/15167848.pdf

Säännöstelyn purkamisen puolesta alettiin kuitenkin käyttää painavia puheenvuoroja. Näin
esimerkiksi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Veikko Makkonen pankin vuosikertomuksessa
vuodelta 1983 (Kansallis-Osake-Pankki 1983):
”Vääristymiä synnyttävä säännöstely on purettava, rahamarkkinat vapautettava ja kilpailua avat-
tava, mutta kaikessa tässä on varottava liian jyrkkiä ja nopeita toimia. Sillä rahamarkkinoiden ta-
sapaino on varsin herkkä. Säännöstely on syytä purkaa asteittain

Eli alettiin kyllä jo aiemmin huudella kovempaa, mutta koin kyllä em. herrat Kokoomuslaisiksi

Talukko 2 sivu 54 em. linkistä
Vuosi--korkosääntely--- määrällinen sääntely
1983 Markkinarahan hyvitysjärjestelmä aloitettiin
1984 Antolainauksen keskikorko sidottiin ottolainauskorkoon--Persukorkoisten kiintiöiden poisto

1985 Keskikorkosääntelypoistettiin--Pitkäaikaiset ulkomaalaiset luotot teollisuudelle ja varustamoille

1986 Viitekorot mahdollistettiin -- Aromarkkinaperaatiot

1987 Viitekorkosidonnaisuus kaikkiin muihin paitsi asuntoluottoihin --Pitkäaikaiset ulkomaiset luotot myös muille toimialoille
1988 Viitekorkosidonnaisuus myös asuntoluottoihin -- Suorat sijoitukset ulkomaille vapautuvat

Päiväluottokiintiöiden poisto ja järjestelmän ehtojen muutos-- Ulkomaiset sijoitukset vapautuvat.

1989 Primekorot--Yli vuoden pituiset yritysten tuontiluotot vapautuvat, Yli vuoden markkamääräiset joukkolainat ja osake-emissiot ulkomaille vapautuvat

Kun kokoomus pääsi sitte ihan virallisesti päättämään. Ovet avattii apposen aukia ja vuonna 1987 pienyrittäjätkin ym.
saivat ottaa velkaa ja sen aikainen valtionvarain ministeri (nimeä en nyt muista) sanoi "Devalvoimme vain minun kuolleen ruumiini yli" ja muistaakseni seuraavana päivänä devalvoitiin. Valitettavan monet pienyrittäjät uskoivat, eivätkä "suojautuneet valuttakurssimuutoksilta"

Yhdessä pankkien sanoisinko suoraan ,osin tahallisen lamasta selviytymiskykyisten yritystenkin kaatamisen, kanssa tehtiin todella pahaa jälkeä kansantaloudellemme. Vuonna 1989 puhuttiin Suomesta euroopan Japanina, niin lujaa silloin meni. Ja em. holttittoman lainanoton ja korkojen nousun takia sitten syösyttiin lamaan.

Huomaatko muuten mitään yhtäläisyyttä tähän aikaan.

 

[pulatunnus]

Kyllä käytti kaatoi mm. hallituksen ja muodosti uuden hätätilahallituksen kun maassa oli 100 000 työtöntä.

Hän ymmärsi työnteon merkityksen.

Diktaattoreilla, yksivaltijoilla on tyypillisesti ollut jotain hyviä tekoja, joilla sitten rakennetaan sitä hyväntekiä mielikuvaa.

Ne ei yleensä eikä tässätapauksessa poista sitä suurempaa ongelmaa.

Sotakorvaukset olivat vain alku, sitä kauppaa on jatkunut tähän päivään asti. "Tänään juuri tuli TV:stä että tuomme Venäjältä rautaa 10% ja nyt kun sitä ei saa sairaalan urakkahintaa tullaan kokottamaan"

Jatkumoo voi olla siinä mielessä että N-liiton jälkeen putin on kyykyttänyt meitä kaupassa mennen tullen.

Nykyään olemme toki vahvempia ja kestämme sen. Meidän ja muiden vapaiden maiden asettamat pakotteet on meidän puolustamista, muuta maat puolustaa meitä. Yksi esimerkki siitä että ns "puolueettomuuden" edut on menneet ja on hianoa nähdä kuina monet maat puolustaa meitä.

Sotilaallinen liittoutumattomuus ei tuo meille etuja, liittoutuminen tuo meille entistä vahvemman selkänojan.

Kuten tosta yllä näet, ei se nyt niin hienosti ole mennyt. Ne 80-luvun päätökset vaikutti siihen 90-luvun lamaan, eikä me koskaan niistä veloista keritty toipua. Lopetettiin kannattavia yrityksiä hivenen paremman lyhytaikaisen voiton

Toki meidän päätökset vaikuttu, mutta se toi meille hivenen etumatkaa muihin itäblokin maihin että meillä osa toimijoista alkoi ottaa niitä länsiaskelia, se pehmensi meidän kehitystä, siinä vaiheessa kun se N-liiton kupla puhkesi.

Suomi oli tuolloin erityisen köyhämaa, sitä köyhyyttä synkesi nimenomaan ne ihannoimaisi sotakorvaukset.

Tämänpäivän Suomi on noussut noista huimasti.

Uskon kyllä, että nyt sinne (Natoon) liitytään. Se on selvää, että siitä tulee lisää kuluja meille. Kuinka paljon riippuu siitä miten Venäjä meihin ja meidän pakotteisiin suhtautuu. Pahimillaan puhutaan miljardeista vuositasolla.

Mitä lisä kuluja ?
Vielä vuosi sitten "rauhan" aikaan Nato jäsenyys ei olisi lisäkustannus, eli "hallinnolliset" kulut siitä mihinkään olisi pompanneet, ja sen aikaisilla omilla panoksilla velvoitteet täyttyneet, mutta paljon tukevampia selkänoja, eli halpaa.

Tämänvuoden tapahtumien jälkeen Nato jäsenyys olisi halpaa puolustusta vs että omin voimin erisllisopimuksin turvataan edes osa siitä.

Kuinka paljon riippuu siitä miten Venäjä meihin ja meidän pakotteisiin suhtautuu. Pahimillaan puhutaan miljardeista vuositasolla. Taisin jossain ketjussa laskeskella, että pelkästään öljynhinnankorotus veisi (niillä hinnoilla) 1,3 miljardia, kaupan käynnin vähenemisen aiheuttamat lisät työttömyyskuluihin, mahd. pakolaisaallot, jne

Suomi riski pienenee, eli aivan päinvastaiset vaikutukset kuin kuvailet.

Puolueettomuuden edut on menneet, niistä on tulle meille riski, vahva selkänoja pienentään riskejä.

 

[tietokonerikki]

Diktaattoreilla, yksivaltijoilla on tyypillisesti ollut jotain hyviä tekoja, joilla sitten rakennetaan sitä hyväntekiä mielikuvaa.

Ne ei yleensä eikä tässätapauksessa poista sitä suurempaa ongelmaa.

Kekkonen oli hyvin pidetty aikakautetaan varsinkin se viimeinen puolisko ja taloutemme nousi.
Hän oli myös kansainvälisesti hyvin arvostettu huomioiden tällaisen pienen kansan koon ja talouden.
Uskon hyvin monen muunkin hänen aikakautetaan eläneen henkilön häntä pitävän arvossa. Toki aina on heitä, jotka
eivät arvosta jostain syystä. Minulla tämäkin on puhdas talous-kysymys. Poliitkot ovat aina olleet toistensa "kimpussa" ja tosiaa Kokoomuksella oli sitä taloudellista valtaa jo Kekkosenkin aikana. Eli eivät he niin paitsiossa olleet kuin äkkiä voisi kuvitella. Kekkonen teki heidän kanssaan paljon yhteistyötä.

Jatkumoo voi olla siinä mielessä että N-liiton jälkeen putin on kyykyttänyt meitä kaupassa mennen tullen.

Olemme ymmärtääkseni tuoneet Venäjältä valta osan öljystä, 10% terästä, 10% puusta ym. Putininkin aikana.
Kaikki nuo ovat mahdollistaneet jalostustyötä täällä Suomessa. Nyt siis näyttäs siltä, että noiden hinnat nousisivat kun emme enää niitä Venäjältä ehkä osta? Nyt siis maksamme tulevaisuudessa niistä enemmän, en voi tosta mitenkään päätellä että Putin olisi meitä kyykyttänyt.

Nykyään olemme toki vahvempia ja kestämme sen. Meidän ja muiden vapaiden maiden asettamat pakotteet on meidän puolustamista, muuta maat puolustaa meitä. Yksi esimerkki siitä että ns "puolueettomuuden" edut on menneet ja on hianoa nähdä kuina monet maat puolustaa meitä.

Valitettavasti taloutemme on kuralla kts. Yllä Pakana76:lle vastaukseni.

Sotilaallinen liittoutumattomuus ei tuo meille etuja, liittoutuminen tuo meille entistä vahvemman selkänojan.

Se riippuu paljon siitä miten Venäjä meihin tulevaisuudessa suhtautuu. Sen kannalta meidänkahdenvälisellä kaupalla ei ole hirveästi merkitystä heille taloudellisesti.

Realistina, en usko että Natoon liittymisen myötä kauppamme lisääntyy. Jos lisääntyy se pitää saavuttaa kilpailukykyisellä hinnoittelulla suhteessa laatuun .

Suomi oli tuolloin erityisen köyhämaa, sitä köyhyyttä synkesi nimenomaan ne ihannoimaisi sotakorvaukset.

Tämänpäivän Suomi on noussut noista huimasti.

En minä sotakorvauksia ihannoi, mutta realistina näen kyllä niiden hyödytkin ja ne kesti siis vain ne muutamat vuodet
sekä sen jälkeen taloutemme alkoi nousemaan ja kauppamme lisääntyi.

Mitä lisä kuluja ?
Vielä vuosi sitten "rauhan" aikaan Nato jäsenyys ei olisi lisäkustannus, eli "hallinnolliset" kulut siitä mihinkään olisi pompanneet, ja sen aikaisilla omilla panoksilla velvoitteet täyttyneet, mutta paljon tukevampia selkänoja, eli halpaa.

No vastataan sitten kun haluat tähän Natoasiaa pitää täälläkin esillä. Lisäkuluilla tarkoitin Naton hallinnollisia kuluja
sekä Venäjän mahollisesti aihettuamia lisäkuluja, jotka ovat suuruusluokaltaan valtavat pahimmillaan toteutuessa. Niitä voivat olla esim. kukaanhan ei sitä vielä tiedä.
-vapaaehtoisten pakolaisten kulun salliminen heidän maansa halki Suomeen, täällä on hyvä sosiaaliturva myös pakolaisille ja sen yllä pito on todella kallista.
- Raaka-aineidenostosta muista maista aiheutuvat hinnan korotukset, laskin jossain pelkästään öljynhinnan muutos sen aikaisilla hinnoilla toi 1,3 miljardin lisäkulun vuositasolla.
-Saimaan kanavan mahdollinen sulkeminen, josta seuraa meidän mm. metsäteollisuudelle isot lisäkulut joka vaikeuttaa heidän vientiään. Ja epäsuorasti vähentää kuljetuskulujen kasvaessa investointihalukkuutta Suomeen

Tossa noita aluksi, teksivät varmaa tarvittaessa lisää. Sitten kun suhteutat tuon asian siihen, ettei meillä ole varaa
nostaa edes sairaanhoitajien n. 0,4 miljardia palkkoja ja opettajatkit haluavat lisää ja muita aloja on jonossa.

Puolueettomuuden edut on menneet, niistä on tulle meille riski, vahva selkänoja pienentään riskejä.

Meitä on maailmalla arvostettu myös kyvystämme pitää hyviä suhteita Itään ja Länteen. Uskon siihen edelleen valtiovallan taholta pyrittävän kunhan Ukrainena sota on loppunut ja se on muuten poliittisesti mahdollista. Natoon liittymisen jälkeenkin.
Talous on molemmille maille tärkeä asia.

 

[pulatunnus]

Se riippuu paljon siitä miten Venäjä meihin tulevaisuudessa suhtautuu. Sen kannalta meidänkahdenvälisellä kaupalla ei ole hirveästi merkitystä heille taloudellisesti.

Sotilaalinen liittoutumattomuus ei tuo meille etua, jos ehkä joskus ollut, niin se kortti ei ole enään aikoihin toiminut. Kuraa putinin suunnalta tullut niskaan niin paljon että se kortti muuttu aikoja sitten mustaksi pekaksi.

Realistina, en usko että Natoon liittymisen myötä kauppamme lisääntyy. Jos lisääntyy se pitää saavuttaa kilpailukykyisellä hinnoittelulla suhteessa laatuun .

Liittutuminen vähentää riskejä, eli parantaa kilpailukykyä vs liittoutumattomuus.

No vastataan sitten kun haluat tähän Natoasiaa pitää täälläkin esillä. Lisäkuluilla tarkoitin Naton hallinnollisia kuluja
sekä Venäjän mahollisesti aihettuamia lisäkuluja, jotka ovat suuruusluokaltaan valtavat pahimmillaan toteutuessa. Niitä voivat olla esim. kukaanhan ei sitä vielä tiedä.

Nyt kuullostaa poiminnoilta pietarin retoriikalta, millä pyritään vaikuttamaan Suomeen, luomalla tuollaisia mielikuvai.

Sotilaallinen liittoutuminen vähentää kuluja, vastaavien turvatakuiden saavuttaminen liittoutumattomana olisi niin kallista ettei se onnistu.

Se että putin uhkailee meitä erilaisilla toimilla jos ei tanssita putinin pillin mukaan, on juuri se miksi pitää vahvistaa uskottavaa puolustusta.

Tässä retoriikassa on toki niitä N-liiton aikaisia kuvioita. Kekkosen aikaan olisi varmaan tilattu nootti, meidän aikaa tuli tilaamatta, mutta oli jo itsetuntua torjua.

Meitä on maailmalla arvostettu myös kyvystämme pitää hyviä suhteita Itään ja Länteen. Uskon siihen edelleen valtiovallan taholta pyrittävän kunhan Ukrainena sota on loppunut ja se on muuten poliittisesti mahdollista. Natoon liittymisen jälkeenkin.

Suhteita kannattaa pitää, mutta jos haikailee jotain sellaista että voitaisiin pitää joku näyttävä kokous, niin se ei ole sen arvoinen että itsenäisyyttä kannattaa uhrata, se voidaan pitää Suomessa mutta Suomen ehdoilla. ei putinnin.
Jos ei pidetä, niin se ei heilauta kuin jotain poliitikkoa joka olisi halunnut paistatella kameroiden edessä.

Suomella voi puolustus liittoutuneenakin hyvin suhteet, mutta oltiin liittouduttu tai ei, niin hyvät suhteet ei ole sellaisia missä putin kyykyttää meitä mennen tullen ja me taputetaan sille.

 

[tietokonerikki]

Eipä sitäkään kansanäänestyksellä kysytty, tehdäänkö YYA-sopimus, tai jatketaanko sitä 20v, tai jatketaanko taas 20v, vaikka se oli myös sopimus eräänlaisesta sotilasliitosta Neuvostoliiton kanssa, Saksan tai sen liittolaisen Suomeen suuntautuvan tai Suomen kautta tekemän hyökkäyksen tilanteessa. Ja tämä sopimus sentään tehtiin juuri äskettäin valloitussotaa Suomea vastaan käyneen totalitaristisen maan kanssa, joka samanaikaisesti vehkeili Suomea vastaan eri tavoilla. Tästä alkoi se ihannoitu puolueettomuuden aika, jossa Suomea piti oikeasti täysin puolueettomana lopulta vain Suomi itse.

Siirsin tän Nato-Suomi ketjusra tänne paremmin sopivaan ketjuun

YYA-sopimus – Wikipedia

fi.wikipedia.org

tuolta lainaus alkaa
-YYA-sopimus eli sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta
allekirjoitettiin 6. huhtikuuta 1948.
-Kokoomuksen Päiviö Hetemäki esitti kuitenkin oman tulkintansa, joka tuli valiokunnan lopulliseksi kannaksi. Sen mukaan YYA-sopimus ei sinällään velvoittanut sotilaalliseen yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa, vaan tästä oli tehtävä eri sopimus, joka oli erikseen alistettava eduskunnan käsiteltäväksi.

-YYA-sopimus toimi perustana myös tieteellis-taloudellis-tekniselle yhteistyölle ja kansantaloudellisesti merkittäväksi
erityisesti öljykriisien yhteydessä osoittautuneelle vuosittaisille tavaranvaihtopöytäkirjoille perustuneelle
bilateraalikaupalle, millä kohonnut öljynhinta kyettiin maksamaan tavaratoimituksilla ilman kansainvälistä kaupallista
kilpailua.

-Neuvostoliitolle YYA-sopimus merkitsi mahdollisuutta korostaa ulkopolitiikkansa menestyksellisyyttä kahden talousjärjestelmän välisenä rauhanomaisena rinnakkaiselona, mistä se oli valmis hyvittämään Suomelle bilateraalikaupassa.

Lainaus loppuu


Stalin oli silloin Neuvostoliitossa vallassa, joten tuskin Suomella sodan hävinneenä siinä juuri muuta vaihtoehtoja oli kuin hyväksyä.

Sitä tosiaan jatkettiin 1955 ja 1970
Eka jatko lienee ollut monelle karvas. Toinen ehkä jo vähän helpompi? "Kekkonen" oli ja saanut suhteet parannettua ja sopimusta ei enää pelätty niin tavan kansalaisten keskuudessa ja sitä pidettiin ns. asiana jolla ei enää niin suurta merkitystä olisi.

Tuskin sitä kuitenkaan kansalta erikseen kysyttiin, vaalikeskustetuissa uskon kyllä sopimuksesta keskustellun.. Mutta tosiaan toinen jatko ei enää niin suurta vastustusta saanut ja kansalaiset olivat siihen jo pääosin sopeutuneet.

Kaupan, ja suomalaisille töitä, kannaltahan toi oli jälkikäteen tarkasteltuna talousmielessä hyvä sopimus.

 

[Tommy Goldfish]

Stalin oli silloin Neuvostoliitossa vallassa, joten tuskin Suomella sodan hävinneenä siinä juuri muuta vaihtoehtoja oli kuin hyväksyä.

Sitä tosiaan jatkettiin 1955 ja 1970
Eka jatko lienee ollut monelle karvas. Toinen ehkä jo vähän helpompi? "Kekkonen" oli ja saanut suhteet parannettua ja sopimusta ei enää pelätty niin tavan kansalaisten keskuudessa ja sitä pidettiin ns. asiana jolla ei enää niin suurta merkitystä olisi.

Tuskin sitä kuitenkaan kansalta erikseen kysyttiin, vaalikeskustetuissa uskon kyllä sopimuksesta keskustellun.. Mutta tosiaan toinen jatko ei enää niin suurta vastustusta saanut ja kansalaiset olivat siihen jo pääosin sopeutuneet.

Kaupan, ja suomalaisille töitä, kannaltahan toi oli jälkikäteen tarkasteltuna talousmielessä hyvä sopimus.

Nyt kun on vaihtoehtoja eikä enää tarvitse kaikessa kysyä ensin kremlistä niin voitaisiinkin hyväksyä nato soppari.

Niinistö ja muu hallitus on saannut suhteet parannettua länsimaihin ja natoon huiman hyvälle tasolle ja nato sopimusta kannatetaan tavan kansalaistenkin joukossa, kun viimeinkin ei enää olla suomettuneita ja saadaan itse päättää mikä meille on parasta niin aika lopettaa suomettumiset kokonaan.

Kansalta on tästä nyt kyselty vaikka aikoinaan jouduttiinkin kysymykset kysymään kremliltä ja onhan se jo aika selvää mitä täällä halutaan. Kansakin on jo sopeutunut siihen ettei enää haluta ulkoistaa päätösvaltaa rikolliselle hallinnolle rajan toisella puolella.