Minun hieman ihmetyttää, että suomenvenäläiset ovat edelleen innoissaan laittamassa lapsiaan suomalais-venäläiseen kouluun. Myös tapauksissa, joissa Suomen passi löytyy jo kolmessa sukupolvessa, eikä Venäjälle tehdä sukulaisretkiä ollenkaan. Perheitä, joissa venäjä kieli ja fanitus tuntuu olevan lähinnä oma valinta. Mikä on se venäläisen kulttuurin kova ydin, joka on niin hienoa, että se pitää saada jaettua jälkikasvulle myös Suomen maaperällä? Onko tämä jonkinlaista opportunismia, paljon puhuttuja päiväunia suur-venäjästä vai oman selustan turvaamista?