- Liittynyt
- 10.07.2017
- Viestejä
- 742
Alkuun muutamia fakta. Verrataan Suomea Norjaan - kuinkas muutenkaan.
Suomen valtionyhtiöiden tuotto oli 1,6 miljardia vuonna 2023 [9, s.10]
Norjan valtionyhtiöiden tuotto 10 miljardia vuonna 2023 [10, s. 12]. Lisäksi Norjan valtion öljyrahaston käyttövaltuus (3 % budjettiin) 42 miljardia vuonna 2023 [11&12]. Norja sai siis noin 33 kertaa enemmän tuloja veronmaksajien omistamista sijoituksista ja organisaatioista tuottoa.
Mitä tulee mieleen seuraavista: Rautaruukki, Enso-Gutzeit, TELE, Postipankki? Kaikki ovat entisiä Suomen valtion yhtiöitä, nykyisin yksityisten, pääosin ulkomaisten hallinnassa olevia jättiyrityksiä. Ennen nämä olivat joko/tai sinun, isäsi, isoisäsi ja meidän kaikkien omaisuutta, nykyisin yksityiset poimivat näiden tuoton.
Tuottavien valtionyhtiöiden sekä eräiden virastojen yhtiöittäminen ja lopulta yksityistäminen (esim. tarkastustoiminnassa autokatsastus ja mittaritarkastukset) on mielestäni ollut pahin talouspoliittinen teko Suomen historiassa, josta vastanneet tulisi saattaa teoistaan vastuuseen.
Epätäydellistä listaa mielestäni tärkeimmistä ja isoimmista verovaroin rakennetuista kruununjalokivistämme:
Myyty kokonaan tai enemmistö
Näiden lisäksi tulee kymmeniä muita, jotka on luovutettu useimmiten ulkomaiseen omistukseen. Suomi muuttui käytännössä kehitysmaasta raskaiden sotavuosien jälkeen muutamissa vuosikymmenissä hyvinvointivaltioksi. Keskeinen rooli tässä oli valtionyhtiöillä [1]. Ne tarjosivat työpaikkoja ja olivat äärimmäisen innovatiivisia. Esimerkiksi Neste rakennettiin Suomeen nollasta. Täällä ei ollut osaamista öljynjalostukseen. Kun jalostamista suunniteltiin ja laitos aiottiin perustaa, USA:sta ja Briteistä tuli nootti Suomelle [2]. Siellä pelättiin menettää osan asemastaan markkinoilla, kun Suomessa alettaisiin itse jalostaa öljytuotteita. Nootista huolimatta, kuten sanonta kertoo, loppu on historiaa. Neste tuottaa vuosittain tänäkin päivänä jopa puolen miljardin euron osingot valtiolle, huolimatta matalasta valtion omistusosuudesta (alle 45 prosenttia). Kaikki valtionyhtiöt työllistävät yhä (2022) noin 300 000 työntekijää [3, s. 9].
Varsinkin elinkeinoelämän puolelta kuullaan jatkuvaa painostusta siitä, että valtion omaisuus pitäisi myydä pois. Täytyy vain kysyä, miksi? Eikö olisi järkevää pitää ja kehittää myös verotuksen ulkopuolista tulonlähdettä? Maalaisjärjen ja talouden näkökulmasta ainoa oikea vastaus on KYLLÄ. On vaikea löytää tuottavan omaisuuden myyntiin muuta kuin ideologista tai hurjimmillaan korruptio-oligarkiaperustetta. Tähän voisi kirjoittaa kokonaan oman ketjunsa siitä kuinka nykyään juuri mitään ei julkisella sektorilla voi tehdä omalla väellä, vaan kärjistetysti jokaisen ruuvinkärjen nostamisen pitää olla kolmen eri yksityisen, pääosin ulkomaisen yhtiön homma. Ties vaikka yksityistämisistä päättävissä asemissa olevat henkilöt voivat saada siitä hyvästä vaikkapa loppuelämän suojatyöpaikan. Tämä on toki arvailua, mutta jotakin vastaavaa voi hyvin olla taustalla.
Elinkeinoelämähän virallisesti käyttää EI-vastaukselleen vakioperustelunaan sitä, että julkisomisteiset yhtiöt haittaavat yksityistä sektoria ja heikentävät yksityisten yhtiöiden kannattavuutta. Todellisuudessa valtionyhtiöillä on ollut keskeinen rooli markkinoiden luomisessa ja ne ovat luoneet ympärilleen uutta yksityistä liiketoimintaa [1].
Ja lopuksi päästään tuottoarvioiden muodossa miettimään, kuinka meidän yhteinen omaisuus on hassattu ja menetetty vuotuiset tuotot. Tehdään kaksi arviointia.
Arvio 1
Eka arvio perustuu nykyrahaan muunnettuun myydyn valtionomaisuuden arvoon (25 mrd.) [4], jonka tuotoksi on arvioitu keskimääräinen valtion pörssiyhtiöiden tuotto vuosilta 1997-2005, kuusi prosenttia vuodessa [5, s. 46]. Ensin 25 miljardia on kerrottu kuudella prosentilla, joka tekee 1,5 miljardia vuotta kohti. Samasta taulukosta [5, s. 46] nähdään liikevaihdon kasvu; 11,6 prosenttia vuosina 97-05. Lasketaan siis paljonko omaisuus olisi tuottanut vuosittain vuoteen 2022 mennessä.
Jos tuotto olisi kasvanut liikevaihdon rinnalla, yhteiskunta olisi vuonna 2022 kuitannut voittoa silloisten omaisuustulojensa (n. 1,5 mrd./v [3, s. 15]) päälle jopa 9,7 miljardia. Valtiontalouden ollessa samassa tilassa kuin 2022 todellisuudessa oli, lainaa olisimme siis joutuneet ottamaan 10 miljardin sijaan muutaman sata miljoonaa tai ehkei jopa ollenkaan, kun yhtiöt olisivat saaneet rauhassa porskuttaa yhteiseen kassaamme viimeiset 18 vuotta. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikkea voittoa ei aina makseta osinkoina, mutta suuntaa antava arvio tämä hyvinkin on.
Tässä arvion mukaiset vuotuiset voitot (mrd. euroa) vuosina 2006-22: 1,7; 1,9; 2,1; 2,3; 2,6; 2,9; 3,2; 3,6; 4,0; 4,5; 5,0; 5,6; 6,2; 7,0; 7,8; 8,7; 9,7.
Arvio 2
Toinen arvio perustuu tuoreisiin tilinpäätöstietoihin [6] entisistä valtionyhtiöistä, ja on oletettu, että valtio omistaisi kaikki osakkeet. Tässä arviossa lasketaan vain arvion tekohetkellä (2023) viimeisimmän vuoden tilanne. Esim. jos toisesta yhtiöstä tuorein tilinpäätös on 2021, ja toisesta 2022, rinnastetaan molemmat kuitenkin samalle vuodelle. Arvioon otin mukaan vain keskeisimpiä yhtiöitä, mikä voi vaikuttaa arvion loppusummaan sitä laskien.
Stora Enso Oyj (Suomi)
0,42 mrd.
SSAB (Suomi)
0,33 mrd.
Danske Bank Suomen sivuliike
0,64 mrd. [7]
Telia Finland
0,05 mrd.
Valmet Oyj
0,31 mrd.
Neste
1,6 mrd. *
Fortum
1,5 mrd. *
Outokumpu
0,29 mrd. *
Kemira **
0,6 mrd.
Yhteensä
5,8 mrd. vuonna 2022
*Jos koko omistus olisi valtion, tällä hetkellä (2024, [8]) Nesteestä valtio omistaa noin 44 % ja Fortumista 51 %.
**Mukana Kemiran nykyiset toiminnot sekä Yara Suomi, joka on entinen Kemira GrowHow.
Lisäksi on muistettava, että yritykset maksavat voitoistaan veroa, joten kokonaisjalanjälki yhteiskunnan talouteen on leijonanosan verran vielä suurempi kuin pelkkä yrityksen omistajalle tulouttama raha. Esimerkiksi vuonna 2022 [3], pelkästään valtion suoran nykyisen yhtiöomistuksen (Solidiumin omistamat yhtiöt eivät edes mukana) verojalanjälki oli 9,0 miljardia euroa. Verojalanjälki tarkoittaa yhtiöiden toiminnasta syntynyttä kokonaisverotuottoa. Toisin sanoen voimme väittää, että ilman näitä yhtiötä Suomi olisi perikadossa 9 miljardin lisäalijäämän kanssa.
Taloustilannettamme ei tietenkään oikaista hetkessä ja oikein kohdistettuja leikkauksiakin tarvitaan. Pääosin valtion omistamat yhtiöt ovat tuottaneet hienosti, eikä niistä luopumiselle ole taloudellista perustetta. Myymisen sijaan omistusta pitäisi jatkuvasti lisätä ja laajentaa eri sektoreille. Valtionyhtiöt ovat myös aina olleet erittäin innovatiivisia.
Tee sinäkin nyt osasi. Siis kirjoita aiheesta lisää. Kirjoita, ettei tuottavasta valtionomaisuudesta tule luopua mistään hinnasta. Kirjoita, että myynnin sijaan valtion on perustettava uusia, hienoja yhtiöitä ja pidettävä kasvuyrityksistä kiinni. Se on isänmaallista ja juuri sitä talousajattelua, jota nyt tarvitsemme. Lähetä nämä kannanottosi eduskuntaan kansanedustajillesi, keskeisille ministereille, sekä Iltalehteen, Ilta-Sanomiin, Helsingin Sanomiin, Yleen, Mtv-uutisiin, ja muihin suuriin medioihin, joita sinulla tulee mieleen. Tehdään Suomesta suuri jälleen! Kiitos jo etukäteen sinulle!
Lähteet
1. "Maailma tarvitsee hullujen unelmia ja viisaiden ihmisten tekoja" – Tällä metodilla valtionyhtiöt syntyivät Suomeen
2. Naantalin jalostamo – Wikipedia
3. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi.../164917/VN_2023_40.pdf?sequence=4&isAllowed=y
4. Kansallisomaisuuttamme on myyty noin 25 miljardilla eurolla – eriväristen hallitusten päätöksillä – Päivän Lehti
5. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148691/t155.pdf?sequence=1
6. Yrityshaku ja päättäjähaku: Kaikki yritystiedot | Finder
7. Danske Bank Suomen tammi-joulukuu 2021: Hyvää kehitystä kannattavuudessa
8. Valtion omistuksen arvo ja avainluvut - Valtioneuvosto
9. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi.../165589/VN_2024_17.pdf?sequence=1&isAllowed=y
10. https://www.regjeringen.no/contenta...44f6034b/no/pdfs/statens-eierrapport-2023.pdf
11. Mikä on Norjan öljyrahasto? - Asialinja
12. Norjan öljyrahasto paisuu kuin pullataikina
Suomen valtionyhtiöiden tuotto oli 1,6 miljardia vuonna 2023 [9, s.10]
Norjan valtionyhtiöiden tuotto 10 miljardia vuonna 2023 [10, s. 12]. Lisäksi Norjan valtion öljyrahaston käyttövaltuus (3 % budjettiin) 42 miljardia vuonna 2023 [11&12]. Norja sai siis noin 33 kertaa enemmän tuloja veronmaksajien omistamista sijoituksista ja organisaatioista tuottoa.
Mitä tulee mieleen seuraavista: Rautaruukki, Enso-Gutzeit, TELE, Postipankki? Kaikki ovat entisiä Suomen valtion yhtiöitä, nykyisin yksityisten, pääosin ulkomaisten hallinnassa olevia jättiyrityksiä. Ennen nämä olivat joko/tai sinun, isäsi, isoisäsi ja meidän kaikkien omaisuutta, nykyisin yksityiset poimivat näiden tuoton.
Tuottavien valtionyhtiöiden sekä eräiden virastojen yhtiöittäminen ja lopulta yksityistäminen (esim. tarkastustoiminnassa autokatsastus ja mittaritarkastukset) on mielestäni ollut pahin talouspoliittinen teko Suomen historiassa, josta vastanneet tulisi saattaa teoistaan vastuuseen.
Epätäydellistä listaa mielestäni tärkeimmistä ja isoimmista verovaroin rakennetuista kruununjalokivistämme:
Myyty kokonaan tai enemmistö
- Rautaruukki (nyk. SSAB)
- Outokumpu
- Kemira
- Neste
- Postipankki (nyk. Danske Bank Suomen sivuliike)
- Tele (nyk. Telia Finland)
- Tielaitos Tuotanto (nyk. Destia)
- Veitsiluoto (+ Enso, nyk. Stora Enso)
- Digita (eng. Yle Jakelutekniikka)
- Anora (ent. Altia)
- Valmet
- A-Katsastus
- Fortum
- Patria
- Kemijoki
Näiden lisäksi tulee kymmeniä muita, jotka on luovutettu useimmiten ulkomaiseen omistukseen. Suomi muuttui käytännössä kehitysmaasta raskaiden sotavuosien jälkeen muutamissa vuosikymmenissä hyvinvointivaltioksi. Keskeinen rooli tässä oli valtionyhtiöillä [1]. Ne tarjosivat työpaikkoja ja olivat äärimmäisen innovatiivisia. Esimerkiksi Neste rakennettiin Suomeen nollasta. Täällä ei ollut osaamista öljynjalostukseen. Kun jalostamista suunniteltiin ja laitos aiottiin perustaa, USA:sta ja Briteistä tuli nootti Suomelle [2]. Siellä pelättiin menettää osan asemastaan markkinoilla, kun Suomessa alettaisiin itse jalostaa öljytuotteita. Nootista huolimatta, kuten sanonta kertoo, loppu on historiaa. Neste tuottaa vuosittain tänäkin päivänä jopa puolen miljardin euron osingot valtiolle, huolimatta matalasta valtion omistusosuudesta (alle 45 prosenttia). Kaikki valtionyhtiöt työllistävät yhä (2022) noin 300 000 työntekijää [3, s. 9].
Varsinkin elinkeinoelämän puolelta kuullaan jatkuvaa painostusta siitä, että valtion omaisuus pitäisi myydä pois. Täytyy vain kysyä, miksi? Eikö olisi järkevää pitää ja kehittää myös verotuksen ulkopuolista tulonlähdettä? Maalaisjärjen ja talouden näkökulmasta ainoa oikea vastaus on KYLLÄ. On vaikea löytää tuottavan omaisuuden myyntiin muuta kuin ideologista tai hurjimmillaan korruptio-oligarkiaperustetta. Tähän voisi kirjoittaa kokonaan oman ketjunsa siitä kuinka nykyään juuri mitään ei julkisella sektorilla voi tehdä omalla väellä, vaan kärjistetysti jokaisen ruuvinkärjen nostamisen pitää olla kolmen eri yksityisen, pääosin ulkomaisen yhtiön homma. Ties vaikka yksityistämisistä päättävissä asemissa olevat henkilöt voivat saada siitä hyvästä vaikkapa loppuelämän suojatyöpaikan. Tämä on toki arvailua, mutta jotakin vastaavaa voi hyvin olla taustalla.
Elinkeinoelämähän virallisesti käyttää EI-vastaukselleen vakioperustelunaan sitä, että julkisomisteiset yhtiöt haittaavat yksityistä sektoria ja heikentävät yksityisten yhtiöiden kannattavuutta. Todellisuudessa valtionyhtiöillä on ollut keskeinen rooli markkinoiden luomisessa ja ne ovat luoneet ympärilleen uutta yksityistä liiketoimintaa [1].
Ja lopuksi päästään tuottoarvioiden muodossa miettimään, kuinka meidän yhteinen omaisuus on hassattu ja menetetty vuotuiset tuotot. Tehdään kaksi arviointia.
Arvio 1
Eka arvio perustuu nykyrahaan muunnettuun myydyn valtionomaisuuden arvoon (25 mrd.) [4], jonka tuotoksi on arvioitu keskimääräinen valtion pörssiyhtiöiden tuotto vuosilta 1997-2005, kuusi prosenttia vuodessa [5, s. 46]. Ensin 25 miljardia on kerrottu kuudella prosentilla, joka tekee 1,5 miljardia vuotta kohti. Samasta taulukosta [5, s. 46] nähdään liikevaihdon kasvu; 11,6 prosenttia vuosina 97-05. Lasketaan siis paljonko omaisuus olisi tuottanut vuosittain vuoteen 2022 mennessä.
Jos tuotto olisi kasvanut liikevaihdon rinnalla, yhteiskunta olisi vuonna 2022 kuitannut voittoa silloisten omaisuustulojensa (n. 1,5 mrd./v [3, s. 15]) päälle jopa 9,7 miljardia. Valtiontalouden ollessa samassa tilassa kuin 2022 todellisuudessa oli, lainaa olisimme siis joutuneet ottamaan 10 miljardin sijaan muutaman sata miljoonaa tai ehkei jopa ollenkaan, kun yhtiöt olisivat saaneet rauhassa porskuttaa yhteiseen kassaamme viimeiset 18 vuotta. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikkea voittoa ei aina makseta osinkoina, mutta suuntaa antava arvio tämä hyvinkin on.
Tässä arvion mukaiset vuotuiset voitot (mrd. euroa) vuosina 2006-22: 1,7; 1,9; 2,1; 2,3; 2,6; 2,9; 3,2; 3,6; 4,0; 4,5; 5,0; 5,6; 6,2; 7,0; 7,8; 8,7; 9,7.
Arvio 2
Toinen arvio perustuu tuoreisiin tilinpäätöstietoihin [6] entisistä valtionyhtiöistä, ja on oletettu, että valtio omistaisi kaikki osakkeet. Tässä arviossa lasketaan vain arvion tekohetkellä (2023) viimeisimmän vuoden tilanne. Esim. jos toisesta yhtiöstä tuorein tilinpäätös on 2021, ja toisesta 2022, rinnastetaan molemmat kuitenkin samalle vuodelle. Arvioon otin mukaan vain keskeisimpiä yhtiöitä, mikä voi vaikuttaa arvion loppusummaan sitä laskien.
Stora Enso Oyj (Suomi)
0,42 mrd.
SSAB (Suomi)
0,33 mrd.
Danske Bank Suomen sivuliike
0,64 mrd. [7]
Telia Finland
0,05 mrd.
Valmet Oyj
0,31 mrd.
Neste
1,6 mrd. *
Fortum
1,5 mrd. *
Outokumpu
0,29 mrd. *
Kemira **
0,6 mrd.
Yhteensä
5,8 mrd. vuonna 2022
*Jos koko omistus olisi valtion, tällä hetkellä (2024, [8]) Nesteestä valtio omistaa noin 44 % ja Fortumista 51 %.
**Mukana Kemiran nykyiset toiminnot sekä Yara Suomi, joka on entinen Kemira GrowHow.
Lisäksi on muistettava, että yritykset maksavat voitoistaan veroa, joten kokonaisjalanjälki yhteiskunnan talouteen on leijonanosan verran vielä suurempi kuin pelkkä yrityksen omistajalle tulouttama raha. Esimerkiksi vuonna 2022 [3], pelkästään valtion suoran nykyisen yhtiöomistuksen (Solidiumin omistamat yhtiöt eivät edes mukana) verojalanjälki oli 9,0 miljardia euroa. Verojalanjälki tarkoittaa yhtiöiden toiminnasta syntynyttä kokonaisverotuottoa. Toisin sanoen voimme väittää, että ilman näitä yhtiötä Suomi olisi perikadossa 9 miljardin lisäalijäämän kanssa.
Taloustilannettamme ei tietenkään oikaista hetkessä ja oikein kohdistettuja leikkauksiakin tarvitaan. Pääosin valtion omistamat yhtiöt ovat tuottaneet hienosti, eikä niistä luopumiselle ole taloudellista perustetta. Myymisen sijaan omistusta pitäisi jatkuvasti lisätä ja laajentaa eri sektoreille. Valtionyhtiöt ovat myös aina olleet erittäin innovatiivisia.
Tee sinäkin nyt osasi. Siis kirjoita aiheesta lisää. Kirjoita, ettei tuottavasta valtionomaisuudesta tule luopua mistään hinnasta. Kirjoita, että myynnin sijaan valtion on perustettava uusia, hienoja yhtiöitä ja pidettävä kasvuyrityksistä kiinni. Se on isänmaallista ja juuri sitä talousajattelua, jota nyt tarvitsemme. Lähetä nämä kannanottosi eduskuntaan kansanedustajillesi, keskeisille ministereille, sekä Iltalehteen, Ilta-Sanomiin, Helsingin Sanomiin, Yleen, Mtv-uutisiin, ja muihin suuriin medioihin, joita sinulla tulee mieleen. Tehdään Suomesta suuri jälleen! Kiitos jo etukäteen sinulle!
Lähteet
1. "Maailma tarvitsee hullujen unelmia ja viisaiden ihmisten tekoja" – Tällä metodilla valtionyhtiöt syntyivät Suomeen
2. Naantalin jalostamo – Wikipedia
3. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi.../164917/VN_2023_40.pdf?sequence=4&isAllowed=y
4. Kansallisomaisuuttamme on myyty noin 25 miljardilla eurolla – eriväristen hallitusten päätöksillä – Päivän Lehti
5. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148691/t155.pdf?sequence=1
6. Yrityshaku ja päättäjähaku: Kaikki yritystiedot | Finder
7. Danske Bank Suomen tammi-joulukuu 2021: Hyvää kehitystä kannattavuudessa
8. Valtion omistuksen arvo ja avainluvut - Valtioneuvosto
9. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi.../165589/VN_2024_17.pdf?sequence=1&isAllowed=y
10. https://www.regjeringen.no/contenta...44f6034b/no/pdfs/statens-eierrapport-2023.pdf
11. Mikä on Norjan öljyrahasto? - Asialinja
12. Norjan öljyrahasto paisuu kuin pullataikina
Viimeksi muokattu:
, sitä kuuluisaa tyhmää kansaa.
