Suomen meri- ja rannikkopuolustus toisessa maailmansodassa

[hkultala]

Ei tarvitse ottaa selvää, tiedän jo, toisin kuin sinä (eli paraskin selvänotonkehottelija).

Tiedät vai väität tietäväsi?

Et sitten viitsinyt noita lukuja kuitenkaan sanoa tuossa viestissäsi.

Meillä oli rannikkotykkejä suojana kaikkien etelärannikon maihinnousuväylien varrella.

Jonkin verran oli kyllä monessa paikassa, mutta kuinka paljon? Kuinka paljon on yhden ison rannikkotykin tulinopeus? Pari laukausta minuutissa?

Tuo väite jostain Helsinki-keskeisyydestä on paskaa ja osoittaa vain ettet itse tiedä RT:stä mitään. Meneppä katsomaan vaikka Kotkan syväväylän ympäriltä sellaisia kohteita kuin Kirkonmaa tai Rankki.

En väitä tietäväni, toisin kuin joku muu väittää.

Ja Helsinki-keskeisyys ei tarkoita ettei niitä olisi yhtään missään muualla.

Helsingistä astiko kuvittelet sinne Kannakselle rannikkotykillä ammutun?

En, vaan tiedän että niitä tykkejä oli jonkin verran muuallakin.

Se, kuinka paljon niitä tykkejä oli ja millainen kattavuus niillä oli on sitten eri juttu.

Ahvenanmaan miehitys olisi vetänyt mukaan Ruotsin taisteluihin. Siksi sitä ei rohjettu miehittää tai edes yrittää, vaikkei sen puolustus ehkä ollut hyvällä tolalla.

Pudasta spekulaatiotasi. Jotain perusteita tälle väitteelle?

Ruotsi halusi pysyä sodan ulkopuolella, ja oikein mielellään kävi kauppaa kaikkien osapuolten kanssa.

Sekin osaltaan lienee ollut syy, miksi vanjaa ei A-maa kiinnostanut kun ei se olisi lopulta vaikuttanut juuri mihinkään. Paitsi tuonut Ruotsin vuorenvarmasti 100%:sti mukaan sotaan.

Ahvenanmaa kiinnosti huomattavasti Stalinia, mutta niin kauan kun panssarilaivat oli ehjinä, se tiesi, että sinne ei ole menemistä.

Vänämöinen oli koko jatkosodan venäjän pommikoneiden tärkin kohde Suomen rintamalla.

Jos panssarilaivat olisivat olleet turhia, ei niitä olisi tarvinnut pommittaa.

 

[blurris]

Tiedät vai väität tietäväsi?

Et sitten viitsinyt noita lukuja kuitenkaan sanoa tuossa viestissäsi.



Jonkin verran oli kyllä monessa paikassa, mutta kuinka paljon? Kuinka paljon on yhden ison rannikkotykin tulinopeus? Pari laukausta minuutissa?



En väitä tietäväni, toisin kuin joku muu väittää.

Ja Helsinki-keskeisyys ei tarkoita ettei niitä olisi yhtään missään muualla.



En, vaan tiedän että niitä tykkejä oli jonkin verran muuallakin.

Se, kuinka paljon niitä tykkejä oli ja millainen kattavuus niillä oli on sitten eri juttu.



Pudasta spekulaatiotasi. Jotain perusteita tälle väitteelle?

Ruotsi halusi pysyä sodan ulkopuolella, ja oikein mielellään kävi kauppaa kaikkien osapuolten kanssa.



Ahvenanmaa kiinnosti huomattavasti Stalinia, mutta niin kauan kun panssarilaivat oli ehjinä, se tiesi, että sinne ei ole menemistä.

Vänämöinen oli koko jatkosodan venäjän pommikoneiden tärkin kohde Suomen rintamalla.

Jos panssarilaivat olisivat olleet turhia, ei niitä olisi tarvinnut pommittaa.

Hkultala, käy ystävällisesti keskustelua oikeassa ketjussa. Tämä ei ole keskustelu rannikkopuolustuksesta. Joten en vastaa tai kommentoi mitään tämän enempää. Asia olisi pitänyt sinulle kyllä käydä ilmi jo aiemmasta viestistäni, mutta näköjään ei mene mikään viesti sinulle perille. Jospa moderointi saa viestit paremmin perille sinulle.

 

[hkultala]

Hkultala, käy ystävällisesti keskustelua oikeassa ketjussa. Tämä ei ole keskustelu rannikkopuolustuksesta. Joten en vastaa tai kommentoi mitään tämän enempää. Asia olisi pitänyt sinulle kyllä käydä ilmi jo aiemmasta viestistäni, mutta näköjään ei mene mikään viesti sinulle perille. Jospa moderointi saa viestit paremmin perille sinulle.

Ketjun topicci korjattu.

Et vastaa, koska et tiedä, ja haluat kierrellä ja näsäviisastella asian suhteen kun et halua myöntää ettet tiedä kun esität tietäväsi.

Nyt voit ottaa googlen käteen ja opetella. Vartin päästä ehkä jo tiedät. Ja sitten voit vastata tänne.

 

[blurris]

En minä tarvitse mitään googlea rannikkopuolustuksesta tietämiseen. Olen siihen hyvin perehtynyt.

Rannikkotykkejä oli - ja on muuten yhä - kaikkien etelärannikon potentiaalisten syväväylien varrella*. Jos panssarilaivat olivat Ahvenanmaan puolustamiseen, niin miksi ne eivät sitten olleet sielläpäin sijoitettuina sodassa?

Rannikkotykistön roolista Talvisodassa voi lukea lyhyesti vaikka tästä linkistä. Ei ole pitkä. Pidempiäkin esityksiä toki löytyy, mutta käytän tuota kun se on lyhyt ja tiivis.

Kotkassahan yritettiin maihin, mutta RT torjui sen. Panssarilaivoilla ei ollut tuossa torjunnassa juuri käyttöä, joten niitä on turha hehkutella maihinnousun estäjiksi. Ainakaan etelärannikolla. Eikä niitä siihen tarvittukkaan.

Rannikkotykistö sodassa | Talvisodan tietokeskus



Rannikkotykistö sodassa

Rannikkotykistön joukoista Viipurin Lohko ja Laatokan Meripuolustus osallistuivat maarintamien taistelujen tukemiseen. Turun Lohko, Hangon Lohko ja Koiviston Lohko torjuivat joulukuun alkupuolella vihollisen laivaston alusten lähestymisyritykset. Viipurinlahden lisäksi meren yli tullut hyökkäys kohdistui sodan loppuvaiheessa Kotkan lohkolle. Se torjuttiin lähinnä rannikkotykistön tulella.


Lisäys niille jolle merisota ei ole tuttua:
*muuallahan niitä ei tarvitse ollakkaan koska ei seriöösiä maihinnousua pysty tekemään minkään "2 metrin syvyisen väylän" avulla

 

[ttjm]

Muistaakseni myös Porissa kävi talvi- tai jatkosodassa neuvostoliittolaisia sota-aluksia kääntymässä. Rannikkotykistö pystyi kuitenkin ampumaan kauemmaksi, kuin neuvostoliitossa luultiin, joten kääntyivät nopeasti takaisin.
Tuolla alueella on yhä bunkkerit ja yksi tykkikin tallella, jos haluaa käydä katsomassa.
Reposaaren linnakepuisto – Wikipedia

 

[FireFly Renaissance]

Rannikkotykkejä oli - ja on muuten yhä - kaikkien etelärannikon potentiaalisten syväväylien varrella*. Jos panssarilaivat olivat Ahvenanmaan puolustamiseen, niin miksi ne eivät sitten olleet sielläpäin sijoitettuina sodassa?

Ei ole enää jäljellä kuin 130TK eikä niitä ole kovinkaan monessa paikassa. Sekin päätettiin laittaa jo kerran naftaliiniin, mutta sitten jatkettiin vielä käyttöä.

 

[blurris]

Ei ole enää jäljellä kuin 130TK eikä niitä ole kovinkaan monessa paikassa. Sekin päätettiin laittaa jo kerran naftaliiniin, mutta sitten jatkettiin vielä käyttöä.

Juuri näin, mutta on kuitenkin. Sillä nähdään vissiin jotain käyttöä esim. varoitusaseena ja "all-in tilanteissa".

Ohjuksilla kun on vaikea ampua "varoituslaukauksia".

Helsinkiläiset löytävät lähimmän sotavalmiin 130TK:n julkisella liikenteellä menemällä Isosaareen. Saattaa niitä muitakin olla ilman että tarvitsee omistaa oma vene ja joutuu tekemään luvattomia (=maihinnousu PV:n maihinnousu-kiellettyä-saarelle), mutta tuo nyt just tuli ekana mieleen, jos haluaa bongata yhden sellaisen halvalla ja helposti. Ja laillisesti.

 

[jokumuu]

Panssarilaivat toimivat tehokkaana pelotteena Neukkujen pienemmille pinta-aluksille - ei voi kulkea vapaasti, jos on mahdollista, että jossain lymyää täysin ylivoimainen vihollinen. Jos näitä laivoja ei olisi ollut, olisi kauppamerenkulku pysähtynyt kokonaan, kun pienemmät alukset olisivat voineet poimia kauppalaivat ilman uhkaa mereltä.

Panssarilaivat olivat oikeastaan varsin hyvin Suomen tarpeisiin suunniteltu, tarpeeksi pieniä, että niillä mahtui saariston suojaan karkuun, mutta kuitenkin tulivoimaltaan lähes taistelulaivoja vastaavia. Käytännössä siis yhdestäkään taistelulaivaa kevyemmästä sotalaivasta ei olisi ollut tulitaistelussa vastusta näille ja taistelulaivoja olisi päästy rannikkotykkien suojaan karkuun.
Tämä logiikka toimi erittäin hyvin kun laivoja hankittiin. Sodassa tilanne oli sitten jo vähän muuttunut, kun ilma-ase oli kehittynyt aika paljon. Ajoivat nämä silti asiansa, jälkiviisaana rahat olisi varmaan voinut käyttää paremminkin, mutta tuolloin toimittiin kyllä varmasti parhaalla tahdolla ja tietämyksellä. Ja investointi ei tosiaan mennyt hukkaan.

Suomen sodanajan päärannikkotykistö oli muuten perustettu ihan muita tarpeita ajatellen. Kaikki isommat linnakkeet olivat venäläisten rakentamia Pietarin puolustusta varten täysin ylivoimaista saksalaislaivastoa vastaan.

 

[FireFly Renaissance]

Juuri näin, mutta on kuitenkin. Sillä nähdään vissiin jotain käyttöä esim. varoitusaseena ja "all-in tilanteissa".

Ohjuksilla kun on vaikea ampua "varoituslaukauksia".

Kyllähän se edelleen estää tulemisen 20km säteelle linnakkeesta niin kauan kuin linnake on toimintakykyinen.

Rannikkolinnakkeiden suurin ongelma on, että niiltä puuttuu kokonaan ilmatorjunta. Sergeillä ei ammuta alas merimaaliohjusta, joten tykkiasemien tuhoaminen on naurettavan helppoa.

 

[ATE]

Rannikkotykkeihin liittyen kysymys että Venäjän hyökätessä Suomeen yksi motiivihan oli se että Suomen rannikkotykistön avulla ja Viron ollessa Venäjän hallinnassa pystyttiin sulkemaan reitti Suomenlahden läpi tykkitulella. Kuitenkin nykyään rannikkotykistöt on nykyään täysin vanhentunut aselaji ja ohjusten syrjäyttämä. Eli onko Suomen etelärannalla ja ahvenanmaalla mitään strategista arvoa Venäjälle merikulun kannalta nykyään? Kun meritorjuntaohjukset kuitenkin yltävät Kalingradista ja muualta Venäjältä koko Suomenlahden peitteeksi.

Ilmatorjunnan kannalta strategista arvoa kai on kun ahvenanmaa on hyvä paikka vetää ilmatorjuntapatteristo asemiin?

 

[blurris]

Kyllähän se edelleen estää tulemisen 20km säteelle linnakkeesta niin kauan kuin linnake on toimintakykyinen.

Rannikkolinnakkeiden suurin ongelma on, että niiltä puuttuu kokonaan ilmatorjunta. Sergeillä ei ammuta alas merimaaliohjusta, joten tykkiasemien tuhoaminen on naurettavan helppoa.

Ei vaan taida linnake olla kovin kauaa toimintakykyinen nykyajan täsmäpommien ja bunker-bustereiden kanssa.

Kyllä noiden käyttö on lähinnä "varoitusase". Sodan alettua noiden taistelukestävyys on varmaan luokkaa <5 minuuttia. Suurin uhka ei ole MTO vaan laser tms ohjattu bunkkeripommi korkealta ylilentäneestä pommarista.

Sergeillä ei varmaan tee ilmasodassa mitään, mutta voihan sillä ampua suorasuuntaa vaakaakin sitä spetsnazien kuviteltua maihinnousua vastaan - jota ei koskaan tule tapahtumaan. En nimittäin usko että venäläiset tuhlaa ruutia linnakesaarien valtaamiseen. Bunkkereiden bustaus korkealta riittää ja sen jälkeen keskittyvät ihan muuhun.

 

[FireFly Renaissance]

Ei vaan taida linnake olla kovin kauaa toimintakykyinen nykyajan täsmäpommien ja bunker-bustereiden kanssa.

Kyllä noiden käyttö on lähinnä "varoitusase". Sodan alettua noiden taistelukestävyys on varmaan luokkaa <5 minuuttia. Suurin uhka ei ole MTO vaan laser tms ohjattu bunkkeripommi korkealta ylilentäneestä pommarista.

Mistä se pommari sinne tulee? Kyllä se merimaaliohjus on paljon todennäköisempi, etenkin kun puhutaan kuuluisasta keltaisesta valtiosta jolla ei ole kuin yksi ruostunut lentotukialuksen kaltainen.

5 minuuttia on ihan hölynpölyä. Ei niiden kimppuun kukaan huvikseen iske ellei ole tarvetta.

Tietenkin, jos jätetään ne hävittäjät ostamatta voidaan odotella sitä rautapommia.

Tavanomaisen lentopommin pitää muuten osua suoraan torniin. Ne tykkipihat on sen verran paksun kallion alla.

 

[PietroMennea]

Ketjun topicci korjattu.

Et vastaa, koska et tiedä, ja haluat kierrellä ja näsäviisastella asian suhteen kun et halua myöntää ettet tiedä kun esität tietäväsi.

Nyt voit ottaa googlen käteen ja opetella. Vartin päästä ehkä jo tiedät. Ja sitten voit vastata tänne.

Jätetään metakeskustelu pois ja pysytään aiheessa. Jos kokee tarpeelliseksi ohjeistaa käyttäjiä tiedohankkimisessa sen voi tehdä YV:llä.

 

[blurris]

Mistä se pommari sinne tulee?

No kiepasee tosta kansainvälisiltä aluevesiltä sisään ja heti ulos. Eipä sitä oikein torjuta. Hornetilla ei ole mitään mahista ehtiä väliin ja ei sieltä ilman saattoa tulla, joten Horneteilla on ihan muuta torjuttavaa.

Noi on kuitenkin ulkolinnakeita pääosin eli hyvin hyökkääjän nopeiden pistojen ulottuvilla.

Tavanomaisen lentopommin pitää muuten osua suoraan torniin. Ne tykkipihat on sen verran paksun kallion alla.

Nykyajan täsmäpommilla ei ole mitään vaikeuksia osua suoraan torniin.

@FireFly Renaissance :lle sellainen tiedoksianto, että katsoppas tämän ketjun otsikkoa ennenkuin jatkat enempää off-topikista.

Täsmäase ja TK130 OT-keskustelu oli sitten tässä.

Edit: poistan kysymykset niin ei ole tarvetta jatkaa.

 

[FireFly Renaissance]

No kiepasee tosta kansainvälisiltä aluevesiltä sisään ja heti ulos. Eipä sitä oikein torjuta. Hornetilla ei ole mitään mahista ehtiä väliin ja ei sieltä ilman saattoa tulla, joten Horneteilla on ihan muuta torjuttavaa.

Joo elikkäs sodassa ei ammuta vihollisia, jos ovat 4 mailin aluevesirajan ulkopuolella

Ja jotta ei menisi ohi aiheen, niin ammuttiin myös toisessa maailmansodassa muuallakin kuin aluevesirajan sisäpuolella.

 

[blurris]

2. maailmansodassa maailma oli kovin erilainen. Kunnon bunkkerilla ja hyvin suojatulla RT-kanuunalla oli pirunmoinen taisteluarvo. Toisin on nykyään ja lentokone pommittaa halutessaan tarkemmin pistemaaliin kuin maasta johdettu kenttätykistö.

2. maailmansodassa ei pystytty aluevesirajojen ulkopuolella oikein minkäänlaisiin täsmäsodankäynnin vaikutuksiin. Stuka oli kait parhautta siihen aikaan täsmäpommittamisessa? Senkin torjuntaan oli kohtuulliset mahdollisuudet vastapuolella.

Bunkkerinbustaaja pommeja ei ollut eikä niitä olisi ainakaan Stukalla voinut perille viedäkkään, vaikka olisikin ollut. Pommittaminen perustui myös pommittajan suoraan näköhavaintoon maalista kun taas nykyään voidaan operoida vaikka pikku sumussa keskellä yötä kuunpimennyksessä. Se on itseasiassa jopa toivottavat olosuhteet täsmäpommituksille.

 

[FireFly Renaissance]

Niin tai näin paskaa se oli silti.

 

[James_Potkukelkka]

Muistaakseni myös Porissa kävi talvi- tai jatkosodassa neuvostoliittolaisia sota-aluksia kääntymässä. Rannikkotykistö pystyi kuitenkin ampumaan kauemmaksi, kuin neuvostoliitossa luultiin, joten kääntyivät nopeasti takaisin.
Tuolla alueella on yhä bunkkerit ja yksi tykkikin tallella, jos haluaa käydä katsomassa.
Reposaaren linnakepuisto – Wikipedia

Joo se oli käsittääkseni monissa paikoissa epämielyttävä yllätys venäläisille, että suomalaiset olivat modailleet niitä tykkejä ja ammuksia ( Olivat mm. kääntäneet tykit ylösalaisin, että ne pystyi ampumaan korkeammalla korolla ja muokanneet ammuksia aerodynaamisemmiksi. Ne matsit käytiin Haminan ja Kotkan lähellä, en vaan parhaallakaan tahdolla enää muista niiden RT:eitten nimiä. Käsittääkseni Poriin asti ei venäläiset sota-alukset tulleet, jos olisivat, niin sitten niiden ois täytynyt ottaa matsia mm. Ilmarisen ja Väinämöisen kanssa, ja ohittaa muutamat rannikkotykit ja miinakentät.

Tässä ois kans yksi luettavan arvoinen juttu Lavansaaren tukikohtaan tehdystä moottoritorpedovene iskusta, jonka on kirjoittanut itse pääsyntinen. Siinä on myös pieni yleiskatsaus sen aikaiseen tilanteeseen Suomenlahdella :

Sivu 9

http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1957/Kansa_Taisteli_02_1957.pdf

 

[blurris]

Rannikkotykistömme oli erinomaisessa iskussa "pelin alkaessa" 1939. Nenonenhan oli kahteen otteeseenkin myös RT:n aselajijohtajana ennen sotaa. Nenonen oli muuten nimenomaan rannikkotykistöön koulutettu Tsaarin armeijassa.

Mutta. Nenostakin suurempi nimi RT:ssä oli Rikama. Johan "Jussi" Rikama nosti RT:n huipulle, jossa se oli kun sota alkoi 1939. Rikaman suuruutta ei yleensä tiedetä muuta kuin aselajin piirissä. Muut suomalaiset eivät ole Rikamasta koskaan kuulleetkaan. Isosaaren kävijät törmäävät Rikaman nimeen kahdellakin tapaa. MV-aseman nimi on "Rikama". Lisäksi saarella on eversti Rikaman hautamuistomerkki.

Kauaa ei muuten RT:n tarvinnut tulikastetta Talvisodassakaan odotella. 1.12.1939 Russarön patteri avasi tulen risteilijä Kirovia vastaan pakottaen sen kääntymään pois. Taistelussa ei upotuksia tullut, mutta torjuntavoitto meni RT:lle. Se hoiti hommansa tuossakin estäen vihollisen lähentely-yritykset.

Spoileri: Hesarin lyhyt juttu Rikamasta pojan isästään kirjoittaman kirjan johdosta

Mannerheim nosti maljan ja sanoi: "Everstiluutnantti on tehnyt kaiken." Everstiluutnantti oli Johan (Jussi) Lambert Rikama, joka 1930-luvulla toteutti Suomen rannikkotykistön modernisoinnin.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Juha Rikama on kirjoittanut isästään ja itsestään epäsovinnaisen elämäntarinan Eversti, jossa hän pohtii isän ja pojan ristiriitaista yhteyttä kuoleman rajan yli.

Isän työlle tykkien "jalostajana" poika tekee oikeutta, mutta hän panee etusijalle kirjallisuuden, joka on "ihmisenä olemista koskevan perustiedon kieltä." Jussi Rikama erikoistui Italiassa Torinon tykistöakatemiassa rannikkotykistöön. Juha Rikama muistuttaa, että meidän on vaikea eläytyä "niiden suomalaisten asemaan, jotka 1920-luvulla alkoivat rakentaa itselleen kokonaista itsenäistä valtiota". Valtion symboli oli puolustuslaitos.

Jääkärikapteeni

Eino Polón lähetettiin vuonna 1920 Ranskaan sotakouluun. Sotahistorian tutkija Jussi Jalonen on kirjoittanut hänestä psykologisen elämäkerran Haavoitettu ritari.

Rikama oli jämsäläisestä myllärinmökistä. Polónin isä oli Nokia Oy:n perustajiin kuulunut Eduard Polón.

Ranskassa sotakorkeakoulun kävivät muun muassa Aksel Airo, K. L. Oesch, Erik Heinrichs ja A. E. Martola, josta dosentti Jarkko Kemppi on tehnyt elämäkerran.

Heistä tuli kenraaleja, ja Polónista ja Rikamastakin olisi voinut tulla.

Mutta vuonna 1922 Polón raiskasi ja pahoinpiteli palvelijattaren.

Sotilasura katkesi, ja Polón suljettiin mielisairaalaan. Jalonen osoittaa hänen mielisairautensa syyksi sotatrauman.

Everstiluutnantti Rikama tuomittiin pian huippuhetkensä jälkeen juopumuksesta ja hänet hyllytettiin rannikkopatteriston komentajaksi Konevitsaan Laatokalle. Epäinhimillinen työpaine oli ollut liikaa.

Polón aloitti armeijassa uudelleen 1935. Talvisodan alkaessa hän pääsi pataljoonankomentajaksi Taipaleen lohkolle. Taipaleen torjuntataisteluista tuli legenda, ja Polónista osa legendaa. Jalosen mukaan hän lunasti "vapautuksen vanhoista syyllisyyden ja tuskan tunteista".

Taipaleen vaikuttajia oli myös Rikama, sillä Laatokan rannikkotykit tukivat Taipaleen puolustusta. Rikaman uudistamat rannikkotykit pelottivat neuvostolaivaston Suomen rannikoilta.

 

[kusiainen]

Tässä hiuka näkökulmaa panssarilaivoihin.

Historia: Panssarilaivat - paha erehdys

 

[blurris]

Vanhasta rannikkotykistöstämme kiinnostuneille suosittelen tätä kohdetta. Erinomainen päiväretken kohde. Kaunis on saarena myös.

 

[Grendel]

Tosin sekä talvisodassa että jatkosodassa 1944 neuvostojoukot tekivät maihinnousut merialueen yli. Talvisodan maihinnousua Viipurinlahdella suomalaiset eivät kyenneet torjumaan, vain rajaamaan. Jatkosodassa maihinnousu suomalaisen selustaan sen sijaan kyettiin torjumaan ennen kuin Puna-armeija ehti luoda kunnollista sillanpääasemaa.
Toki pelätty maihinnousu Ahvenanmaalle tai syvemmälle selustaan jäi toteutumatta, mutta ne olisivat luultavasti olleet neuvostojoukoille vieläkin riskialttiimpia uhkapelejä.
-jok

 

[blurris]

Se nyt on vähän kyseenalaista, voidaanko Viipurinlahti luokitella puhtaaksi "merialueeksi". Minusta tuo on enempikin vesistön ylitys kuin tyylipuhdas maihinnousu mereltä. Mikään avomeri se Viipurinlahti nyt ei ainakaan ole ja logistisesti paljon helpompi hyökkääjälle kuin aito maihinnousu avomereltä.

Harvemmin hyökkääjällä on lähtörannalla valmis rautatie, millä tuoda tavaraa ja rojua. Ylitettävä vesistökin vaatii aidossa maihinnousussa vähän jotain muuta kuin soutuveneen ja kärkijoukkojen perässä tuotavat ammukset, muona ja polttoaine ovat kovan rahtaamisen takana (ja alttiina puolustajan vastatoimenpiteille).

Viipurinlahdellahan logistiikan hoitaa vaikka lossilla ja polttoaineen syöttöön voi laittaa putken rautatieverkon päätepisteestä vastarannalle.

 

[James_Potkukelkka]

Kyllä tuo maihinnousun määritelmät mun mielestä täyttää, siellä kuitenkin merivoimat touhusi ja taisteluihin osallistui maihinnousualuksia ja venäläinen Merijalkaväkiprikaati. Tosin Laatokallakin tekivät maihinnousuja, joista Tuuloksen maihinnousussa touhuili kaksi venäläistä Merijalkaväkiprikaatia. Olihan niitä pienempiä maihinnousu yrityksiä/operaatioita muuallakin, kuten Somerin taistelu. Ääniselläkin oli muutamia maihinnousuja, mutta ei ole tullu niistä lueskeltua vielä kuin yleisellä tasolla, vaikka mummoni veli haavoittui tapponiemen taistelussa(mutta se tapahtui parin hiihtoprikaatin toimesta jään yli, joten ei ny varmaan perinteinen maihinnousu).