Suomeen rakennetaan uusi Roihu-supertietokone

[Kaotik]

Suomi tulee vahvistamaan omaa asemaansa supertietokonemarkkinoilla uudella Roihu-supertietokoneella. Supertietokone tulee perustumaan Eviden BullSequana XH3000 -järjestelmään.

Suomessa jyllää tällä hetkellä kolme merkittävää supertietokonetta, maailman kahdeksanneksi tehokkain LUMI, Mahti ja Puhti. Siinä missä LUMI on yhteiseurooppalaisen EuroHPC:n, ovat Mahti ja Puhti sekä ne korvaava Roihu kansallisia supertietokoneita. Siinä missä Mahti ylti teoriassa yhteensä 9,5 PetaFLOPSin ja Puhti 1,8 PFLOPSin suorituskykyyn, luvataan uudelle Roihulle jopa 49 PFLOPSin suorituskykyä. LUMI-supertietokoneen teoreettinen maksimisuorituskyky on virallisesti 380 PFLOPSia ja teoriassa jopa 550 PFLOPSin luokassa.

Roihu perustuu BullSequana XH3000 -järjestelmiin ja se tulee sisältämään yhteensä 486 CPU-solmua AMD:n Turin Epyc-prosessoreilla sekä 132 GPU-solmua NVIDIAn GH200 -GPU-kiihdyttimillä. Kuhunkin CPU-solmuun kuuluu kaksi 192-ytimistä Turinia eli prosessoriytimiä tulee olemaan käytössä yhteensä 186 624 kappaletta, kun kussakin GPU-nodessa on neljä GPU:ta eli yhteensä 528 GH200-kiihdytintä. Järjestelmään kuuluu myös GPU-erityissolmuja visualisointitarpeisiin sekä CPU-erityissolmuja laajennetulla muistilla, mutta missään ei mainita onko ne laskettu mukaan edellä mainittuihin laskentasolmuihin. Myös kaikkia Suomen supertietokoneita palvelevaa Allas-datahallintajärjestelmän tallennuskapasiteettia tullaan kasvattamaan samassa yhteydessä.

Roihun hankinnan kokonaiskustannukset tulevat olemaan lähes 30 miljoonaa euroa huoltokustannukset mukaan lukien. Hukkaan rahat eivät ole kuitenkaan missään nimessä menossa, sillä Taloustutkimuksen toteuttaman tutkimuksen mukaan jokainen CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen suurteholaskentapalveluihin sijoitettu euro on tuottanut vuosina 2018-2023 yhteiskunnalle 25-37 euron edestä hyötyä.

Roihua tullaan hyödyntämään paitsi tekoälytehtäviin, myös perinteisempään supertietokonelaskentaan, kuten entsyymien ja proteiinien atomitason mallinnuksiin ja ilmastoskenaarioiden pyörittämiseen. Kaikkein suurinta laskentatehoa vaativat tehtävät lasketaan kuitenkin jatkossakin EuroHPC:n LUMI-supertietokoneella. Roihu tullaan valjastamaan myös korkeakoulujen opiskelijoiden käyttöön suurteholaskentaan perehdyttämiseksi jo opiskeluaikana tulevaisuuden haasteita varten.

Roihu tullaan sijoittamaan CSC:n Kajaanin datakeskukseen ja sen käyttöönoton odotetaan tapahtuvan jo vuoden 2025 loppuun mennessä.

Lähteet: CSC, STT

 

[Timo 2]

AMD:n Turin Epyc-prosessoreilla

Eli zen 5. Olisi voinut olla täsmennys, kun ei aina noita koodinimiä muista. Zen 5 olisi selkeä.

Taloustutkimuksen toteuttaman tutkimuksen mukaan jokainen CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen suurteholaskentapalveluihin sijoitettu euro on tuottanut vuosina 2018-2023 yhteiskunnalle 25-37 euron edestä hyötyä.

En kiistä etteikö nämä voisi olla tarpeellisia investointeja, mutta vähän epäilen tätä tuottosuhdetta. Jos pitäisi paikkaansa, pitäisi heti iskeä 30 vastaavaa laitosta pystyyn.

 

[Kaotik]

Eli zen 5. Olisi voinut olla täsmennys, kun ei aina noita koodinimiä muista. Zen 5 olisi selkeä.

En kiistä etteikö nämä voisi olla tarpeellisia investointeja, mutta vähän epäilen tätä tuottosuhdetta. Jos pitäisi paikkaansa, pitäisi heti iskeä 30 vastaavaa laitosta pystyyn.

Lisään tarkennuksen, tosin se on vielä tarkemmin siis Zen 5c (192 coren versio).
Ei se, että laskennallisesti nykyvehkeillä on saatu tuollaista hyötyä, tarkoita että suhde pysyisi samana jos laskentatehoa olisi enemmän, ei tässä kuitenkaan sinänsä tuoteta mitään, vaan tehdään laskutoimituksia.

 

[dingonyrjalaofficial]

Onkohan tästä tulossa yhteistyövideo, jolla Sampsa ja Kokkonen kasaa Roihun?

 

[kurkimies]

Onkohan tästä tulossa yhteistyövideo, jolla Sampsa ja Kokkonen kasaa Roihun?

Todennäköisesti eivät kasaa.