89. Ensinnäkin, kuten olen jo maininnut, aineettomat digitaaliset kappaleet eivät pilaannu käytössä, joten käytetyt kappaleet voivat korvata uudet kappaleet täydellisesti. Tämän lisäksi tällaisten kappaleiden myynti on helppoa, eikä vaadi vaivannäköä tai aiheuta lisäkustannuksia. Käytettyjen kappaleiden rinnakkaismarkkinat saattavat siis vaikuttaa tekijänoikeuden haltijoiden etuihin paljon huomattavammin kuin käytettyjen aineellisten esineiden markkinat. 90. Käsiteltävä asia on erinomainen esimerkki tästä. Kuten Tom Kabinetin edustaja on myöntänyt istunnossa, yritys jälleenmyy e-kirjoja ostohintaa halvemmalla. Tällaisen käytännön kannattavuus perustuu siihen, että yrityksen internetsivujen käyttäjiä kannustetaan jälleenmyymään Tom Kabinetilta ostetut e-kirjat lukemisen jälkeen takaisin Tom Kabinetille, joka voi sitten tarjota niitä toisille asiakkaille. Useiden jälleenmyyntien ja ostojen seurauksena Tom Kabinetin toiminnasta tulee kannattavaa, sillä sen ainoa kustannus syntyy e-kirjan ensimmäisestä ostosta. 91. Tästä aiheutuu kaksi riskiä tekijänoikeuden haltijoille. Ensimmäisen riski koskee murto-osalla alkuperäisillä markkinoilla peritystä hinnasta tarjottavien samanlaatuisten kappaleiden aiheuttamaa kilpailua ja toinen liikkeessä olevien kappaleiden määrän hallitsematonta moninkertaistumista. Lyhyellä aikavälillä tapahtuvat teoksen digitaalisen kappaleen lukuisat myynnit vastaavat nimittäin käytännössä kappaleiden määrän moninkertaistamista. Näin on erityisesti silloin, kun käyttäjien tarve on tyydytetty yhden lukukerran jälkeen, kuten kirjojen kohdalla usein on.(61) 92. Toiseksi moninkertaistamiseen liittyvä – tällä kertaa todellinen – riski on olemassa siksi, että lataamisen yhteydessä valmistetaan kappale vastaanottajan tietokoneelle. Vaikka jälleenmyyjä on lataamisen jälkeen lähtökohtaisesti velvollinen poistamaan oman kappaleensa, tämän velvollisuuden noudattamista on hankalaa varmistaa erityisesti yksityishenkilöiden kohdalla.(62) 93. Tämä ongelma liittyy toki enemmän digitalisointiin kuin internetissä tapahtuvaan lataamiseen. Omistaja voi nimittäin toisintaa aineellisella alustalla olevan digitaalisen kappaleen (toimi on täysin laillinen yksityiskäyttöön tapahtuvaa kopiointia koskevan poikkeuksen nojalla), ja tämä käyttäjä voi sitten jälleenmyydä kyseisen aineellisen kappaleen raukeamissäännön nojalla. Vaikka tällainen toiminta ei ole kovin rehellistä, sitä olisi kuitenkin vaikeaa todeta laittomaksi. Lisäksi sen kieltoa olisi vaikeaa panna täytäntöön käyttäjän yksityiselämään puuttumatta. Tämä ei koske kuitenkaan kaikkia teosten ryhmiä, etenkään kirjoja,(63) ja aineellisen kappaleen jälleenmyynnissä syntyy väistämättä kustannus (esimerkiksi postilähetyksestä), jollaista ei aiheudu aineettomassa kaupassa. 94. Kolmanneksi ei ole varmaa, että jos käytettyjen digitaalisten kappaleiden myynti sallitaan, laillisten kappaleiden eli laillisesti ostettujen ja sääntöjä noudattaen jälleenmyytyjen kappaleiden erottaminen laittomista olisi edelleen helppoa tai mahdollista. Kauppapaikoilla, joilla toiminta on ammattimaista, voidaan tietenkin käyttää teknisiä menetelmiä tämän varmistamiseksi, kuten Tom Kabinet tekee ennakkoratkaisupyyntöön sisältyvien tietojen mukaan. Sopii kuitenkin epäillä, etteivät yksityishenkilöt toimisi samoin. Aineettomien kappaleiden levitysoikeuden raukeamista koskevan säännön tunnustaminen saattaisi siis lisätä piratismin kehittymistä ja hankaloittaa piratismia torjuvien toimenpiteiden toteuttamista. 95. Lopuksi on pidettävä mielessä, että lataaminen, johon kuuluu ajallisesti rajoittamaton käyttöoikeus, internetissä tapahtuvassa sisällön toimittamisessa käytettynä menetelmänä on siirtymässä menneisyyteen. Uudet käyttötavat, kuten suoratoisto tai tilaukseen perustuva käyttö, ovat ilmaantuneet kentälle ja saaneet erinomaisen vastaanoton paitsi tekijänoikeuden haltijoilta ja jälleenmyyjiltä, myös käyttäjiltä. Näillä uusilla käyttötavoilla varmistetaan nimittäin yhtäältä ensin mainituille suuremmat tulot ja annetaan toisaalta viimeksi mainittujen käyttöön entistä joustavammin paljon enemmän sisältöä. On totta, että nämä uudet käyttötavat eivät koske ensisijaisesti e-kirjoja: kirjan suoratoistoa on vaikeaa kuvitella. Tästä huolimatta kuukausi- tai vuosimaksuun perustuvia ratkaisuja, joissa käyttäjä saa mahdollisuuden käyttää kokonaista e-kirjojen kirjastoa, on jo olemassa. Vaikka tällainen käyttö edellyttää edelleen kirjan lataamista, ei maksua suoriteta kuitenkaan jokaisesta ladatusta kappaleesta, joten tässä kohti on vaikeaa puhua ”myynnistä”. Levitysoikeuden raukeaminen edellyttää kuitenkin teoksen kappaleen myyntiä. 96. Tunnustamalla levitysoikeuden raukeamista koskevan säännön internetympäristössä unionin tuomioistuin ratkaisisi siis ongelman, jota ei tarvitse oikeastaan olla edes olemassa ja joka kuuluu pitkälti menneisyyteen. 97. Näiden seikkojen perusteella päättelen, että vaikka painavat syyt puhuvat sen puolesta, että levitysoikeuden raukeamista koskeva sääntö olisi tunnustettava lataamisen kohdalla, vähintäänkin yhtä painavat syyt puhuvat kuitenkin sitä vastaan. Kyseessä olevien erilaisten etujen välinen tasapaino ei siis kallista vaakaa toiseen suuntaan kuin mihin se kallistuu voimassa olevien säännösten sanamuodon perusteella.