Sisäverkko-ongelma (kaksi routeria samaan verkkoon)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Cumbo
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
31.05.2017
Viestejä
4 619
Auttakaapas, kun en itse osaa. Minulla tulee huoneeseen 1 verkkoyhteys (sisäverkon IP on 192.168.1.134, subnet mask 255.255.255.0 ja default gateway 192.168.1.1). Tästä Huone 1:stä on routerista/modeemista vedetty powerline-adapterien avulle yhteys Huone 2:een, jossa powerline adapterin jatkona on Asus RT-AC66U. Haluaisin Asuksen (Huone 2) samaan verkkoon tämä toisen routerin (Huone 1) kanssa (jotta telkkarit löytävät verkkoasemat, koneet telkkarit jne.). Sain sen verran jo vinkkiä, että Asuksesta pitäisi DHCP ottaa pois päältä. Otin, mutta ip:t ovat Asuksen alla edelleen muotoa 192.168.2.X. Miten vehkeitä pitäisi säätää, että alkaisi toimimaan? Rajasin Huone 1:n routerista ip:t välille 64-199 ja yritin Huone 2:n Asuksella laittaa IP poolin 192.168.1.200-254, mutta tämä on "invalid". Miten vehkeitä pitäisi säätää, että alkaisi toimimaan?

Onko piuhojen kytkennässä jotain eroa eli pitääkö nyt käyttää eri porttia jommassa kummassa? Huone 1:n laite on Telian liittymän mukana tullut Technicolor "Telia WiFi-router Plus v3". Tämän laitteen LAN-asetuksissa näkyy "lanin" lisäksi "Guest1". Onkohan tämä tuo Asus? Alla pari kuvaa.

Technicolor (Huone 1):
upload_2019-4-10_19-42-51.png


upload_2019-4-10_19-43-7.png





Asus RT-AC66U (Huone 2):
upload_2019-4-10_19-44-38.png


upload_2019-4-10_19-44-58.png


upload_2019-4-10_19-45-16.png
 
Viimeksi muokattu:
Vaihda Asuksen Operation mode access pointiksi.

Sain homman toimimaan niin, että laitoin Asuksesta DHCP:n pois ja liitin Asukseen tulevan RJ45:n normiporttiin enkä siihen, johon yleensä tulee nettiyhteys. Vaihdoin myös molempien laitteiden wlanien nimet (molemmissa 2,4 ja 5GHz) XXXX2 ja XXXX5. Eihän tästä ole mitään haittaa?

Miten tuo Access Point eroaa? Pitääkö DHCP olla silloin päällä? Entä wifi? Onko Asuksessa tällöin vielä omat nimet wlan-verkoilla? Tuleeko Asukseen piuha silloin WAN(?)-porttiin vai johonkin niistä muista?
 
Miten tuo Access Point eroaa? Pitääkö DHCP olla silloin päällä? Entä wifi? Onko Asuksessa tällöin vielä omat nimet wlan-verkoilla? Tuleeko Asukseen piuha silloin WAN(?)-porttiin vai johonkin niistä muista?
AP-tilassa WAN-portti muuttuu normaaliksi LAN-portiksi. DHCP kytkeytyy tässä AP-tilassa pois päältä. Wifin asetuksia voit edelleen säätää vapaasti. Tosin kannattaa laittaa verkkojen nimet samanlaisiksi kuin siinä toisessa tukiasemassa.
 
AP-tilassa WAN-portti muuttuu normaaliksi LAN-portiksi. DHCP kytkeytyy tässä AP-tilassa pois päältä. Wifin asetuksia voit edelleen säätää vapaasti. Tosin kannattaa laittaa verkkojen nimet samanlaisiksi kuin siinä toisessa tukiasemassa.
Juuri näin. Se Asuksen operation mode "Access pointiksi" ja sieltä toisesta huoneesta tuleva verkkopiuha sen WAN-liittimeen. Asukselle voit selkeyden vuoksi halutessasi määritellä kiinteän IP:n (vaikka 192.168.1.2). Technicolorin DHCP jakaa sen jälkeen dynaamiset osoitteet kaikille saman verkon laitteille (eli myös siihen Asukseen liitetyille) noilla asetuksilla väliltä 192.168.1.64 -192.168.1.254.

Molempien tukiasemien WLAN-verkkojen SSID:t kannattaa määritellä samoiksi, jotta laitteet osaavat liittyä niihin eri puolilla taloa. Varmistu myös, että WLANien salaus on WPA2/AES.

Guest1-verkko kannattaa ottaa pois päältä, jos et sitä nimenomaisesti tarvitse, eli se ei liity sisäverkon koneiden toimintaan lainkaan. Se on tarkoitettu esim. siihen, että voit tarjota verkkoyhteyttä kylässä käyville henkilöille.

Sain homman toimimaan niin, että laitoin Asuksesta DHCP:n pois ja liitin Asukseen tulevan RJ45:n normiporttiin enkä siihen, johon yleensä tulee nettiyhteys. Vaihdoin myös molempien laitteiden wlanien nimet (molemmissa 2,4 ja 5GHz) XXXX2 ja XXXX5. Eihän tästä ole mitään haittaa?

Miten tuo Access Point eroaa? Pitääkö DHCP olla silloin päällä? Entä wifi? Onko Asuksessa tällöin vielä omat nimet wlan-verkoilla? Tuleeko Asukseen piuha silloin WAN(?)-porttiin vai johonkin niistä muista?
Ei se tuolla tavalla voi toimia ja vaikka näennäisesti toimisikin, saat tuolla konffauksella aikaiseksi vain ongelmia.
 
Viimeksi muokattu:
Juuri näin. Se Asuksen operation mode "Access pointiksi" ja sieltä toisesta huoneesta tuleva verkkopiuha sen WAN-liittimeen. Asukselle voit selkeyden vuoksi halutessasi määritellä kiinteän IP:n (vaikka 192.168.1.2). Technicolorin DHCP jakaa sen jälkeen dynaamiset osoitteet kaikille saman verkon laitteille (eli myös siihen Asukseen liitetyille) noilla asetuksilla väliltä 192.168.1.64 -192.168.1.254.

Molempien tukiasemien WLAN-verkkojen SSID:t kannattaa määritellä samoiksi, jotta laitteet osaavat liittyä niihin eri puolilla taloa. Varmistu myös, että WLANien salaus on WPA2/AES.

Guest1-verkko kannattaa ottaa pois päältä, jos et sitä nimenomaisesti tarvitse, eli se ei liity sisäverkon koneiden toimintaan lainkaan. Se on tarkoitettu esim. siihen, että voit tarjota verkkoyhteyttä kylässä käyville henkilöille.


Ei se tuolla tavalla voi toimia ja vaikka näennäisesti toimisikin, saat tuolla konffauksella aikaiseksi vain ongelmia.

Toimii myös tuolla tavalla kuinka ap teki. Itsellä on konfattu noin, kun omassa TP-Linkissä ei ole erillistä AP-modea. Sen vuoksi WAN-portti jätetään vapaaksi ja kytketään reititin/modeemi tukarin LAN-porttiin, sekä dhcp-pois päältä tukarista.

[edit] Ja en ymmärrä mitä ongelmia tuosta voisi tulla kun se toimii juuri samalla tavalla noin kun AP-mode (pois luettuna WAN-portti).
 
Viimeksi muokattu:
Toimii myös tuolla tavalla kuinka ap teki. Itsellä on konfattu noin, kun omassa TP-Linkissä ei ole erillistä AP-modea. Sen vuoksi WAN-portti jätetään vapaaksi ja kytketään reititin/modeemi tukarin LAN-porttiin, sekä dhcp-pois päältä tukarista.
Toimiihan se, mutta lähinnä tuurilla, kun se toinen purkki toimii silti edelleen reitittimenä. Sen toisen purkin dhcp jakaa osoitteet, jos vain pyynnöt sattuvat sen tavoittamaan. En tiedä sen TP-linkin teknistä toteutusta, mutta normaalitilanteessa tuollaisesta konffauksesta koituu ennemmin tai myöhemmin ongelmia. Oli miten oli, jos ja kun Access point -tila löytyy, sitä kannattaa myös käyttää.
 
Toimiihan se, mutta lähinnä tuurilla, kun se toinen purkki toimii silti edelleen reitittimenä. Sen toisen purkin dhcp jakaa osoitteet, jos vain pyynnöt sattuvat sen tavoittamaan. En tiedä sen TP-linkin teknistä toteutusta, mutta normaalitilanteessa tuollaisesta konffauksesta koituu ennemmin tai myöhemmin ongelmia. Oli miten oli, jos ja kun Access point -tila löytyy, sitä kannattaa myös käyttää.

En oo kuullu kertaakaan tapausta missä se olis ongelma.

Jotenki tuntuu et oot ymmärtäny jotain nyt todella väärin kun samalla tavalla se toinen purkki toimii edelleen reitittimenä ja jakaa dhcp:llä osoitteet kun ASUS on AP-modessa.
 
En oo kuullu kertaakaan tapausta missä se olis ongelma.

Jotenki tuntuu et oot ymmärtäny jotain nyt todella väärin kun samalla tavalla se toinen purkki toimii edelleen reitittimenä ja jakaa dhcp:llä osoitteet kun ASUS on AP-modessa.
Joo, toinen purkki jakaa osoitteet, olettaen että a.) toisen purkin dhcp on sammutettuna ja b.) reititin on samassa aliverkossa tai välissä on keskitin/porttitoistin.

Se on sitten kiinni kunkin reitittimen teknisestä toteutuksesta voiko eri aliverkkoon huudettu dhcp-kysely päätyä koskaan toisessa aliverkossa olevalle dhcp-palvelimelle ja voiko liikenne siltikään toimia. Normaalitilanteessa se ei olisi mahdollista ilman lisämäärittelyitä (helper ip jne), mutta näiden perusmallin wlan-purnukoiden tekninen toteutus on yleensä korkeintaan vähän sinne päin, joten saattaa toimia tai olla toimimatta. Käytännössä tässä yhteydessä olennaista kuitenkin on, että molemmat reitittimet ovat samassa aliverkossa (aloittajalla näin ei ole).

Mutta eipä siinä, käyttäkää ihan miten haluatte. Ihan vitsillä sinne on se access point mode laitettu. :D
 
Viimeksi muokattu:
Joo, toinen purkki jakaa osoitteet, olettaen että a.) toisen purkin dhcp on sammutettuna ja b.) reititin on samassa aliverkossa tai välissä on keskitin/porttitoistin.

Se on sitten kiinni kunkin reitittimen teknisestä toteutuksesta voiko eri aliverkkoon huudettu dhcp-kysely päätyä koskaan toisessa aliverkossa olevalle dhcp-palvelimelle ja voiko liikenne siltikään toimia. Normaalitilanteessa se ei olisi mahdollista ilman lisämäärittelyitä (helper ip jne), mutta näiden perusmallin wlan-purnukoiden tekninen toteutus on yleensä korkeintaan vähän sinne päin, joten saattaa toimia tai olla toimimatta. Käytännössä tässä yhteydessä olennaista kuitenkin on, että molemmat reitittimet ovat samassa aliverkossa (aloittajalla näin ei ole).

Mutta eipä siinä, käyttäkää ihan miten haluatte. Ihan vitsillä sinne on se access point mode laitettu. :D

Eipä tuo ole homma eikä mikään vaihtaa ASUSin ip:ksi jokin ip joka on modeemin kanssa samassa aliverkossa. Niin edelleenkään en nää mitään ongelmaa. AP-mode on toki suoraviivaisempi tapa tehdä tuo ja samalla saa sen WAN-portinki käyttöön. Enkä oo sanonu, ettei aloittajan kannattas sitä AP-modea käyttää. Ainoostaan sanonu että kyllä se toimii tuollakin tapaa samalla tavalla.

Ostele säkin vaan uutta elektroniikka romua sen takia jos tuollaisesta yhdistelmälaitteesta puuttuu Accsess Point -mode. Vaikka se ei ole millään tasolla tarpeen, lähinnä kiva lisätoiminto.
 
Eipä tuo ole homma eikä mikään vaihtaa ASUSin ip:ksi jokin ip joka on modeemin kanssa samassa aliverkossa. Niin edelleenkään en nää mitään ongelmaa.
Yhtä vähäinen homma on antaa kerralla sen verran kattava ohjeistus, että kysyjä pääsee eteenpäin. Ja jos laitteessa on valmistajan toimesta erillinen AP-tila, kuten nyt tässä tapauksessa, niin ei ole syytä ohjeistaa kikkailemaan millään muulla tavalla.

Jos reitittimessä on oikea kytkin, eikä pelkästään yksinkertainen porttitoistin, niin silloin ohje ei toimi senkään vertaa. Mutta tämänhän sinä varmasti tiesitkin.

AP-mode on toki suoraviivaisempi tapa tehdä tuo ja samalla saa sen WAN-portinki käyttöön.
Jos nyt tarkkoja ollaan, niin se ei ole sama asia. Molemmat kuitenkin toimivat kutakuinkin samalla tavalla, koska kuluttajille suunnatut wlan-reitittimet on toteutettu usein niin, ettei käyttäjän tarvitse ymmärtää verkkotekniikasta juuri mitään ja silti jotain liikkuu jonnekin.

Enkä oo sanonu, ettei aloittajan kannattas sitä AP-modea käyttää. Ainoostaan sanonu että kyllä se toimii tuollakin tapaa samalla tavalla.
Enkä minä sanonut, etteikö se voisi tiettyjen rajaehtojen täyttyessä toimia myös ilman sitä AP-tilaa. Jos se AP-tila on kuitenkin käytettävissä, niin sitä kannattaa tällaisessa kokonaisuudessa ehdottomasti käyttää, koska se vähentää käyttäjän tekemien virheiden mahdollisuutta, yksinkertaistaa ja selkeyttää määrityksiä ja lisäksi saa yhden ylimääräisen verkkoportin käyttöön.

Lisäksi jos ei AP-tilaa käytetä, sinne toiseen reitittimeen jää mallista riippuen päälle palomuuria, nattausta ja ties mitä muuta ominaisuutta. Eikä siinä mitään, kivoja ominaisuuksiahan ne, mutta tämä on hyvä ymmärtää siinä vaiheessa kun ei joku nettipeli toimi toisella laitteella, mutta toisella toimii jne.

Ostele säkin vaan uutta elektroniikka romua sen takia jos tuollaisesta yhdistelmälaitteesta puuttuu Accsess Point -mode. Vaikka se ei ole millään tasolla tarpeen, lähinnä kiva lisätoiminto.
Niinpä niin. Pitääkin käydä heittämässä huomenna avaimet työpaikan pöydälle, kun internetseissä kerrottiin etten mä selvästikään ymmärrä mitään näistä atk-jutskista.
 
Viimeksi muokattu:
Laitoin Asukseen AP:n, vaihdoin IP:n 192.168.1.2:ksi ja homma rokkaa hyvin ja kaikki löytyy. Kiitos neuvoista!
 
Nojoo, itsehän kyllä luottaisin sen kytkinpiirin (aka niiden LAN-porttien) toimivuuteen enemmän kuin minkään softalla väkisin kokoon parsitun AP-tilan toimivuuteen. Jää ne palomuurit, nattaukset ja muut WAN-porttia varten suunnitellut palikat helpommin sinne kummittelemaan, kuin tuohon "tyhmään" L2-tason kytkimeen, jonka nuo LAN-portit todennäköisesti oletusasetuksillaan muodostavat. Sille lisäportille toki voisi olla käyttöä, mutta muut Kautiumin puheista voi melkein jättää omaan arvoonsa. Ihan näin kumpaakaan kyseisestä mallista tuntematta ja isommin kuluttajalaitteita muutenkaan ymmärtämättä.

Jos reitittimessä on oikea kytkin, eikä pelkästään yksinkertainen porttitoistin, niin silloin ohje ei toimi senkään vertaa. Mutta tämänhän sinä varmasti tiesitkin.

Enpä muista kyllä yhteenkään hubiin ainakaan 10 vuoteen törmänneeni, vaikka toisaalta eipä ole kyllä myöskään tullut pahemmin tutkailtua, että mitä kaikuu ja mihin. Kyllä ne silti on DHCP-palvelimet yleensä saatu toimimaan. Ja niin kauan kun saman broadcast domainin sisällä pysytään, niin ihan ilman ip helpereitäkin.
 
Lainaan ketjua kun liippaa aika läheltä:

Nyt on alakerrassa reititin. Signaali toimii jotenkuten yläkertaan, mutta ei riittävän hyvin. Käsittääkseni kaksi reititintä voi kytkeä langattomasti toisiinsa siten, että ne jakavat samaa verkkoa. Mutta yläkertaan saa kyllä vedettyä verkkokaapelin, joka on toki luotettavampi.

Eli onko tässä paras tapa toimia niin, että alakerran reitittimen mistä tahansa portista kaapeli yläkerran reitittimen wan-porttiin ja yläkerran reititin acces point -tilaan. Tällöin kaikki yläkerran reitittimeen kytketyt laitteet saavat ip:n alakerran reitittimen jakamana? Sitten sama nimi molemmille wlan-verkoille. Tuossahan kuitenkaan laitteet tuskin automaattisesti siirtyvät paremman signaalin verkkoon, eli jos alakerran wlan toimii kehnosti yläkerrassa, on riskinä että laite pysyy siinä ja toiminta on huonoa?

Alakerran reititin on Asus RT-N66U, käytännössä varmaan siirtäisin tämän yläkertaan ja ostaisin alakertaan uuden.
 
Lainaan ketjua kun liippaa aika läheltä:

Nyt on alakerrassa reititin. Signaali toimii jotenkuten yläkertaan, mutta ei riittävän hyvin. Käsittääkseni kaksi reititintä voi kytkeä langattomasti toisiinsa siten, että ne jakavat samaa verkkoa. Mutta yläkertaan saa kyllä vedettyä verkkokaapelin, joka on toki luotettavampi.

Eli onko tässä paras tapa toimia niin, että alakerran reitittimen mistä tahansa portista kaapeli yläkerran reitittimen wan-porttiin ja yläkerran reititin acces point -tilaan. Tällöin kaikki yläkerran reitittimeen kytketyt laitteet saavat ip:n alakerran reitittimen jakamana? Sitten sama nimi molemmille wlan-verkoille. Tuossahan kuitenkaan laitteet tuskin automaattisesti siirtyvät paremman signaalin verkkoon, eli jos alakerran wlan toimii kehnosti yläkerrassa, on riskinä että laite pysyy siinä ja toiminta on huonoa?

Alakerran reititin on Asus RT-N66U, käytännössä varmaan siirtäisin tämän yläkertaan ja ostaisin alakertaan uuden.

Periaatteessa noin, vaan riippuu vähän noista yhdistelmälaitteiden ominaisuuksista (siis reititin+langaton tukiasema samassa) miten luotettavasti jos ollenkaan langattomien klienttien roaming toimii. Eli jos signaali on huono esim. siirryttäessä alakerrasta ylös, niin päätelaitteen pitäisi pystyä vaihtamaan lennossa toiseen tukiasemaan, mutta tukiasemista riippuu miten se toimii. Asuksen värkeistä oli ainakin SmallNetBuilderin foorumilla oli vähän huonot kokemukset roamingin kanssa, ja eri valmistajien toimivat yhdessä vielä epävarmemmin.

Itse hommaisin kaksi Ubiquitin langatonta tukiasemaa (esim. UAP-AC-Lite on vajaat 90 euroa kipale) ja pistäisin Asuksen vain langalliseksi reitittimeksi ja tukiasemat siihen ethernetillä kiinni. Ubiquitilla toimii roaming erittäin hyvin. Asennusvaiheessa pitää niihin laittaa asetukset Unifin kännykkäsovelluksella tai asentaa controller-softa johonkin koneeseen pörräämään, jos haluaa seurata enemmän tukiasemien toimintaa. Erittäin käyttäjäystävällisiä konffattavia verkkolaitteiksi kylläkin nuo Ubiquitin vermeet.
 
Periaatteessa noin, vaan riippuu vähän noista yhdistelmälaitteiden ominaisuuksista (siis reititin+langaton tukiasema samassa) miten luotettavasti jos ollenkaan langattomien klienttien roaming toimii. Eli jos signaali on huono esim. siirryttäessä alakerrasta ylös, niin päätelaitteen pitäisi pystyä vaihtamaan lennossa toiseen tukiasemaan, mutta tukiasemista riippuu miten se toimii. Asuksen värkeistä oli ainakin SmallNetBuilderin foorumilla oli vähän huonot kokemukset roamingin kanssa, ja eri valmistajien toimivat yhdessä vielä epävarmemmin.

Itse hommaisin kaksi Ubiquitin langatonta tukiasemaa (esim. UAP-AC-Lite on vajaat 90 euroa kipale) ja pistäisin Asuksen vain langalliseksi reitittimeksi ja tukiasemat siihen ethernetillä kiinni. Ubiquitilla toimii roaming erittäin hyvin. Asennusvaiheessa pitää niihin laittaa asetukset Unifin kännykkäsovelluksella tai asentaa controller-softa johonkin koneeseen pörräämään, jos haluaa seurata enemmän tukiasemien toimintaa. Erittäin käyttäjäystävällisiä konffattavia verkkolaitteiksi kylläkin nuo Ubiquitin vermeet.

Entäs powerline adapterit? Itsellä pelkästään positiivista sanottavaa näistä Zyxeleistä.
 
Entäs powerline adapterit? Itsellä pelkästään positiivista sanottavaa näistä Zyxeleistä.
Powerline toimii ihan ok, jos ei saa ethernetiä vedettyä helposti. Itselläkin vanhan talon pöytäkoneen sisältävä työhuoneen nurkka tulostimineen ja muine verkkoon kaipaavine laitteineen saa Powerlinen kautta verkon, kun en ole vielä jaksanut vetää ethernet-kaapelia sinne asti.

Maxwell taisi kaivata yläkertaan myös langatonta verkkoa (?), joten pelkkä Powerline ei siinä auta. Toki on niitä yhdistelmälaitteina Powerline+wifi extenderejäkin olemassa, vaan niiden yhteentoimivuus roamingin suhteen voi olla samalla tavalla kysymysmerkkinä. Verkkolaitteiden kanssa yksinkertainen on yleensä myös toimivinta, siksi pidän mielellään langattomat tukiasemat vain tukiasemina :D.
 
Sille lisäportille toki voisi olla käyttöä, mutta muut Kautiumin puheista voi melkein jättää omaan arvoonsa. Ihan näin kumpaakaan kyseisestä mallista tuntematta ja isommin kuluttajalaitteita muutenkaan ymmärtämättä.
Varmaan voit avata tarkemmin, että mikä kommenteissani oli mielestäsi virheellistä tietoa, kun kerran sellaista vihjailet? Itsekin toteat, että et "isommin ymmärrä kuluttajalaitteita", mutta silti on varaa huudella tuollaisia? Vähän erikoinen asenne.

Joo, ei niitä kuluttajalaitteita ymmärrä kukaan, kun ne ovat järjestään sellaisia rimpuloita. Sitä suuremmalla syyllä kannattaa minimoida mahdolliset ongelmapaikat, eikä keksiä omia kiertoteitä valmistajan suunnittelemien ja testaamien ratkaisujen tilalle, ainakaan ennen kuin on pakko. Sehän se pointti tässä koko ajan oli, mutta jostain syystä tahallinen väärinymmärtäminen meinaa nostaa taas päätään.
 
Powerline toimii ihan ok, jos ei saa ethernetiä vedettyä helposti. Itselläkin vanhan talon pöytäkoneen sisältävä työhuoneen nurkka tulostimineen ja muine verkkoon kaipaavine laitteineen saa Powerlinen kautta verkon, kun en ole vielä jaksanut vetää ethernet-kaapelia sinne asti.

Maxwell taisi kaivata yläkertaan myös langatonta verkkoa (?), joten pelkkä Powerline ei siinä auta. Toki on niitä yhdistelmälaitteina Powerline+wifi extenderejäkin olemassa, vaan niiden yhteentoimivuus roamingin suhteen voi olla samalla tavalla kysymysmerkkinä. Verkkolaitteiden kanssa yksinkertainen on yleensä myös toimivinta, siksi pidän mielellään langattomat tukiasemat vain tukiasemina :D.

Niin siis tarkoitin, että powerline adapterin ja molempien päähän routerit. Tällainen setti nyt itsellä ja hyvin toimii.
 
Ei se tuolla tavalla voi toimia ja vaikka näennäisesti toimisikin, saat tuolla konffauksella aikaiseksi vain ongelmia.
Ihan perinteinen tapa kytkeä reitittimet. Varsinkin ennen oli vähemmän sellaisia vehkeitä, joissa oli mahdollista vaihtaa AP/client/tms. -moodi päälle. Silloin jätettiin WAN-portti tyhjäksi ja iskettiin piuha LAN-porttiin. DHCP pois päältä ja default gw:ksi toinen reititin.

Kumpikin toimii, turha tästä on tapella. Toki AP-modea kannattaa käyttää lisäportin takia, jos se on konfiguroitavissa.
 
Ihan perinteinen tapa kytkeä reitittimet. Varsinkin ennen oli vähemmän sellaisia vehkeitä, joissa oli mahdollista vaihtaa AP/client/tms. -moodi päälle. Silloin jätettiin WAN-portti tyhjäksi ja iskettiin piuha LAN-porttiin. DHCP pois päältä ja default gw:ksi toinen reititin.

Kumpikin toimii, turha tästä on tapella. Toki AP-modea kannattaa käyttää lisäportin takia, jos se on konfiguroitavissa.
Joo, turha on tapella, kun ei selvästikään kukaan kommentoija viitsi lukea ajatuksen kanssa edellisiä viestejä. Ei muuta kuin kaikki purkit ja koneet eri verkkoihin ja kaikki palvelut päälle, niin hyvä tulee uusia käyttäjiä opastaessa. Ei mulla muuta, jatkakaa.
 
Entäs powerline adapterit? Itsellä pelkästään positiivista sanottavaa näistä Zyxeleistä.

Powerline toimii ihan ok, jos ei saa ethernetiä vedettyä helposti. Itselläkin vanhan talon pöytäkoneen sisältävä työhuoneen nurkka tulostimineen ja muine verkkoon kaipaavine laitteineen saa Powerlinen kautta verkon, kun en ole vielä jaksanut vetää ethernet-kaapelia sinne asti.

Maxwell taisi kaivata yläkertaan myös langatonta verkkoa (?), joten pelkkä Powerline ei siinä auta.

Jep, ajatuksena olisi luoda hyvin toimiva wlan-verkko myös yläkertaan. Sinne menee jo valmiiksi putki eli ethernet-kaapelin veto on helppoa, joten ilman muuta sillä aion lähteä liikkeelle. Täytyy ehkä testata vaikka noita Asuksia yhdessä lainalaitteella ja harkita Ubiquitin vehkeitä. Kiitos vinkeistä.
 
Periaatteessa noin, vaan riippuu vähän noista yhdistelmälaitteiden ominaisuuksista (siis reititin+langaton tukiasema samassa) miten luotettavasti jos ollenkaan langattomien klienttien roaming toimii. Eli jos signaali on huono esim. siirryttäessä alakerrasta ylös, niin päätelaitteen pitäisi pystyä vaihtamaan lennossa toiseen tukiasemaan, mutta tukiasemista riippuu miten se toimii.
Kyllä sen viimeisen sanan sanoo se asiakaslaite, joka niiden tukiasemien välillä arpoo: How To Fix Wi-Fi Roaming - SmallNetBuilder
 
Kyllä sen viimeisen sanan sanoo se asiakaslaite, joka niiden tukiasemien välillä arpoo: How To Fix Wi-Fi Roaming - SmallNetBuilder

Toki näin, vaan jos tukiasema ei tue mitään seamless roamingiin soveltuvaa standardia, niin aika tuurissaan on. Hyvin sanotaan tuolla artikkelissakin:

"In the end, "your mileage may vary"... a lot, when it comes to fast, trouble-free Wi-Fi roaming. Assume nothing; check the specs!"

Ja tähän caseen etenkin soveltuvana (juttu kirjoitettu tammikuussa 2018):
"But when asked which of its routers support 802.11k,v or r, ASUS replied that its routers support only proprietary roaming methods".
 
Toki näin, vaan jos tukiasema ei tue mitään seamless roamingiin soveltuvaa standardia, niin aika tuurissaan on.
Vaikka tukisikin, niin jos asiakaslaite ei kunnioita mitään näistä, niin se on voi voi. Siksi, ihan ensimmäiseksi, aina asiakaslaitteet kuntoon, ennen kuin ihmetellään niitä reitittimiä/tukiasemia. Jos asiakaslaite änkyröi, ei siihen auta Ubiquitin hienoin/kallein verkkolaite pätkääkään, vaikka kaikki maailman standardit olisi tuettuna.
 
Juuri näin. Se Asuksen operation mode "Access pointiksi" ja sieltä toisesta huoneesta tuleva verkkopiuha sen WAN-liittimeen. Asukselle voit selkeyden vuoksi halutessasi määritellä kiinteän IP:n (vaikka 192.168.1.2). Technicolorin DHCP jakaa sen jälkeen dynaamiset osoitteet kaikille saman verkon laitteille (eli myös siihen Asukseen liitetyille) noilla asetuksilla väliltä 192.168.1.64 -192.168.1.254.

Molempien tukiasemien WLAN-verkkojen SSID:t kannattaa määritellä samoiksi, jotta laitteet osaavat liittyä niihin eri puolilla taloa. Varmistu myös, että WLANien salaus on WPA2/AES.

Guest1-verkko kannattaa ottaa pois päältä, jos et sitä nimenomaisesti tarvitse, eli se ei liity sisäverkon koneiden toimintaan lainkaan. Se on tarkoitettu esim. siihen, että voit tarjota verkkoyhteyttä kylässä käyville henkilöille.


Ei se tuolla tavalla voi toimia ja vaikka näennäisesti toimisikin, saat tuolla konffauksella aikaiseksi vain ongelmia.

Hop. Tähän korjaus. Se WAN portti on L3 tason toimintoja varten. Keltaiset RJ45 portit on L2 toiminteisia, kun Asus DHCP ja reititys toiminnot on pois päältä. DHCP request paketit kulkee just AP konffilla (uplink LAN 1-4 portteihin ja AP-mode päälle Asukseen [eli DHCP pois jnr]) L2 tason linkin yli aina reitittimelle asti - joka on se Technicolor joka vastaa DHCP requestiin normaalisti.
 
Hop. Tähän korjaus. Se WAN portti on L3 tason toimintoja varten. Keltaiset RJ45 portit on L2 toiminteisia, kun Asus DHCP ja reititys toiminnot on pois päältä. DHCP request paketit kulkee just AP konffilla (uplink LAN 1-4 portteihin ja AP-mode päälle Asukseen [eli DHCP pois jnr]) L2 tason linkin yli aina reitittimelle asti - joka on se Technicolor joka vastaa DHCP requestiin normaalisti.
Riippuu hieman laitteesta, firmiksestä ja asetuksista. Pointti kuitenkin oli, että AP-modea kannattaa ongelmien välttämiseksi (ja yhden portin säästämiseksi) käyttää jos sellainen löytyy ja silloin se toiselta reitittimeltä tuleva uplink kytketään WAN-porttiin.



Minä en jaksa tätä tahkoa enää kiertää. Over and out.
 
Itsellä nyt Asus RT-AC66U powerline adapterien välityksellä kiinni Technicolorissa (joka toimii modeemina) ja Asus AP modessa. Sellainen uusi ongelma on tullut, että Asus hävittää netin välillä ja powerline adaptereita pitää käyttää seinästä irti ja takaisin, että netti palaa. Millähän tämän fiksaa? Aiemmin ei vastaavaa ongelmaa ollut, kun Asus ei ollut AP:ina.
 
Itsellä nyt Asus RT-AC66U powerline adapterien välityksellä kiinni Technicolorissa (joka toimii modeemina) ja Asus AP modessa. Sellainen uusi ongelma on tullut, että Asus hävittää netin välillä ja powerline adaptereita pitää käyttää seinästä irti ja takaisin, että netti palaa. Millähän tämän fiksaa? Aiemmin ei vastaavaa ongelmaa ollut, kun Asus ei ollut AP:ina.
Laita sille Asukselle kiinteä IP ja testaa onko sillä vaikutusta.
 
Ei tuo AP-tila tähän voi vaikuttaa, eli kyllä se vika jostakin muualta löytyy. Toki voit vaihtaa toimintatilan takaisin ja disabloida ne ylimääräiset palvelut jne, mutta aika kaukaa haettua se on.

Näkeekö sieltä liittimen valoista, että onko koko linkki alhaalla? Onko siellä toisessa päässä mitään hallintaa, josta näkisi laitteiden tilan?
 
Ei tuo AP-tila tähän voi vaikuttaa, eli kyllä se vika jostakin muualta löytyy. Toki voit vaihtaa toimintatilan takaisin ja disabloida ne ylimääräiset palvelut jne, mutta aika kaukaa haettua se on.

Näkeekö sieltä liittimen valoista, että onko koko linkki alhaalla? Onko siellä toisessa päässä mitään hallintaa, josta näkisi laitteiden tilan?

Pitää seuraavalla kerralla kirjautua Asukselle ja katsoa mitä se sanoo.
 
Itsellä nyt Asus RT-AC66U powerline adapterien välityksellä kiinni Technicolorissa (joka toimii modeemina) ja Asus AP modessa. Sellainen uusi ongelma on tullut, että Asus hävittää netin välillä ja powerline adaptereita pitää käyttää seinästä irti ja takaisin, että netti palaa. Millähän tämän fiksaa? Aiemmin ei vastaavaa ongelmaa ollut, kun Asus ei ollut AP:ina.

Miks menit muuttamaan sen kun se aiemmin toimi? Tulee mieleen vanha sanonta: "Jos se toimii, ÄLÄ korjaa sitä!".
 
Kokeilisin yrittää rajata noita mahdollisia vaihtoehtoja, mm.
a) resetoida ne powerline adapterit (todennäköisin vika näissä, kun mainitsit että pitää käyttää irti seinästä ja takaisin, että netti palaa.)
jos ei vaikutusta, niin sitten
b) siirtää piuha Asuksen WAN-liittimestä johonkin LAN-porttiin ja seurata, että tapahtuuko muutosta.
jos ei vaikutusta, niin sitten
c) resetoida Asus ja laittaa uudestaan se AP-tila, kiinteä 192.168.1.2 ip, wifi kuntoon.
jos ei vaikutusta, niin sitten
d) suora piuha Technicolorin ja Asuksen välille. Jos tällöin toimii, niin vika on noissa powerline adaptereissa.
Jos sama ongelma esiintyy edelleen, niin sitten vika on joko Technicolorissa tai Asuksessa. -> Testataan toisella (siis kolmannella laitteella) tukiasemalla, kummassa se vika on.
 
Joo, turha on tapella, kun ei selvästikään kukaan kommentoija viitsi lukea ajatuksen kanssa edellisiä viestejä. Ei muuta kuin kaikki purkit ja koneet eri verkkoihin ja kaikki palvelut päälle, niin hyvä tulee uusia käyttäjiä opastaessa. Ei mulla muuta, jatkakaa.

Riippuu hieman laitteesta, firmiksestä ja asetuksista. Pointti kuitenkin oli, että AP-modea kannattaa ongelmien välttämiseksi (ja yhden portin säästämiseksi) käyttää jos sellainen löytyy ja silloin se toiselta reitittimeltä tuleva uplink kytketään WAN-porttiin.

Minä en jaksa tätä tahkoa enää kiertää. Over and out.


selkeästi ei ole syvempää ymmärrystä kytkimen toiminnasta, mutta viimeinen sana on silti aina tapansa mukaisesti pakko palata sanomaan. tähänkin satavarmasti. :kahvi:
 
selkeästi ei ole syvempää ymmärrystä kytkimen toiminnasta, mutta viimeinen sana on silti aina tapansa mukaisesti pakko palata sanomaan. tähänkin satavarmasti. :kahvi:
Kannattaisi ujuttaa edes vähän perusteluita vittuiluun mukaan, niin ei tarvitse raportoida offtopicista ja tarpeettomasta riidanhaastamisesta.

Mikä kommentti tai ohje ei siis ole pitänyt paikkaansa ja millä perusteella? Sama kysymys siis kuin tässä viestissä, jota oletettavasti et vaivautunut lukemaan lainkaan, kun piti kiirehtiä pätemään ilman mitään sanottavaa itse ketjun aiheeseen.
 
Viimeksi muokattu:
Ai katos, luin väärin noita sun aikasempia viestejä. Pahoittelen :sori:!

Perun sanani. Sait sen verkon toimimaan aikaisemmin, mutta menit muuttamaan sen ASUSin AP-modeen, jonka jälkeen alkoi tulla ongelmia. Joten toistan sen aikaisemman sanonnan: "Jos se toimii, ÄLÄ korjaa sitä!".

Sain homman toimimaan niin, että laitoin Asuksesta DHCP:n pois ja liitin Asukseen tulevan RJ45:n normiporttiin enkä siihen, johon yleensä tulee nettiyhteys. Vaihdoin myös molempien laitteiden wlanien nimet (molemmissa 2,4 ja 5GHz) XXXX2 ja XXXX5. Eihän tästä ole mitään haittaa?

Miten tuo Access Point eroaa? Pitääkö DHCP olla silloin päällä? Entä wifi? Onko Asuksessa tällöin vielä omat nimet wlan-verkoilla? Tuleeko Asukseen piuha silloin WAN(?)-porttiin vai johonkin niistä muista?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 321
Viestejä
4 535 154
Jäsenet
74 789
Uusin jäsen
anykanen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom