Oliko niin, että missään noista artikkeleista ei ainakaan enemmälti käsitelty punavallan edesottamuksia punaisten vallassa olleilla alueilla? Ei esimerkiksi kerrottu näistä elintarvikkeiden ja siemenviljan takavarikoinnista ja omavaraistalouksien lakkauttamisesta ja siitä, miten väestö niihin suhtautui?
Punaisten edesottamuksia toki käsiteltiin, mutta mieleen ei jäänyt juttua siemenviljojen takavarikoinnista.
Löysin tutkimuksen Suomen elintarvikehuollosta ja -säännöstelystä vuosilta 1914-1921. Sivulta 117 eteenpäin käsitellään punaisten sisällissodan aikaista elintarvikehuoltoa ja sivulta 138 valkoisten. Tälläiset katkelmat kuvaavat punaisten siviilihallinnon suorittamia elintarvikkeiden takavarikointeja:
"Komissaarien nimissä suoritettiin kunnissa myös elintarvikkeitten takavarikointeja.
Kovin laajoiksi tarkastustoiminta ja pakkoluovuttaminen — nämä toimenpiteet perustuivat kansanvaituuskunnan antamaan lakiin — eivät paisuneet. Yleisin sodan jälkeen komissaareja vastaan nostetuista syytteistä oli “osallistuminen tai määräyksen antaminen elintarvikkeitten ryöstöön”, mutta yksilöitynä ne koskivat kunnan alueella ehkä paria, kolmea taloa. 37 Syytetyt pyrkivät toisaalta vähättelemään toimintaansa. Komissaarien työskentely oli ollut joka tapauksessa niin näkyvää, että rangaistukset sodan jälkeen olivat säännöllisesti kovia:1O—12 vuottavan keutta tai elinkautinen."
"Tammikuun lopussa oli lautakunnille myönnetty entistä suuremmat oikeudet takavarikoida viljaa. Samanaikaisella päätöksellä julistettiin puolet siemenviljasta takavarikkoon, ja lautakuntien oli luovuttava 5.1. 1918 säädettyjen annosten mukaan laskien yli neljä kuukautta ylittävät varastot sellaisille paikkakunnille, joissa oli pulaa. 78 Maaliskuussa annet tiin päätös yleisestä omavaraistalouksien lakkauttamisesta ja koko väestön siirtämisestä korttijakelun piiriin huhtikuun alusta lähtien. 79
Näitä päätöksiä toteuttiin vain harvoissa tapauksissa. Sos. dem. kunnallisjärjestöt saattoivat tosin periaatteessa hyväksyä kansanvaltuuskunnan ohjeet. Esim. Snappertunassa päätettiin ottaa puolet siemenrukiista säilöön kunnan makasiiniin. 80 mutta elintarvikeasiain osaston ta voitetta parantaa kulutuskeskusten huoltoa ei tällainen menettely edistänyt. Samoin tapahtui Mouhijärvellä, jossa elintarvikevarastot julistettiin yhteisiksi. 81 Laajamittaisempiin toimenpiteisiin päätökset eivät johtaneet. Esimerkkinä voi vielä mainita, että Länsi-Suomen kunnissa, joissa aioittiin toteuttaa päätös omavaraistalouksien lakkauttamisesta, toimeenpanija ei ollut suinkaan elintarvikelautakunta vaan punakaarti.
Nämäkin yritykset jäivät harvinaisiksi."
Komissaarit nimitettiin vastaamaan asiasta, kun elintarvikelautakunnat eivät oikein tahtoneet tehdä edes inventointeja. Siviilihallinnon elintarviketakavarikot olivat epäsuosittuja, mutta myös harvinaisia.
Punakaartin omista takavarikoista valituksia kertyi 60:ssä punaisten hallinnassa olevasta 281:stä kunnasta. Suuri osa siitä oli osa punaisten terroria, kun punasotilaat tappion koittaessa alkoivat kostaa "omistavalle luokalle" tai valmistella pakoa rajan taakse. Punaista terroria käsiteltiin suurimmassa osassa kirjoituksia.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37313/978-951-39-4350-9.pdf;sequence=1
[EDIT] Minusta näistä kertomuksista jää aika vinoutunut näkemys kokonaiskuvasta, jos punavallan toimet sivuutetaan kokonaan.
Jää ikään kuin sellainen kuva, että valkoiset rankaisivat punaisia kapinaanlähdöstä ja esivallan vastustamisesta sinänsä vaikka sosialistisen yhteiskunnan täytäntöönpanolla on saattanut olla hyvinkin merkittävä antipatioita vahvistava rooli. Ehkäpä se oli juuri tämä proletariaatin diktatuuri, joka ei suomalaisille maistunut?
Eihän niitä ole sivuutettu. Mistä sinulle sellainen mielikuva syntyi? Tunnut ylipäänsä liioittelevan viljatakavarikkojen merkitystä jotka eivät tuon tutkimuksen mukaan edes olleet osa "sosialistisen yhteiskunnan täytäntöönpanoa", vaan enemmänkin osa sodan kauheuksia. Nekin silti vain yksi yksityiskohta kymmeniä tuhansia kuolonuhreja vaatineessa sisällissodassa. Miksi tämä asia sinulta niin paljon huomiota? Johtuuko se siitä, että punaisten ja valkoisten kuolonuhrien suhde taistelujen ulkopuolella on 1:10:een ja siksi asiaa pitää yrittää selittää parhainpäin edes jotenkin? Lopputulos silti on, että syyttömän murha on syyttömän murha vaikka se johtuisikin oman, vaikka sitten oikeutetun, verenhimon tyydyttämisestä. Paljon sitä verenhimoa sitten olikin.
Selkeästi murhanhimoiset punaiset teloittivat myös lapsia. Äänestäkää vain vasemmistopuolueita, joilla on henkisenä perintönä lasten vereen tahritut kädet!
Miksi puhua teloituksista, kun kyseessä on harkittu murha. Murhattuja lapsia oli useampi kymmenen, punaisten puolella 56 ja valkoisten puolella 7. Tuo 1:10:een tuntuu tässäkin olevan kuvaava suhdeluku. Punaisten teot kostettiin kymmenkertaisesti eikä silloin ollut väliä syyllisyydellä tai syyttömyydellä. Kuvaavaa on sekin, että laittomissa kenttäoikeuksissa tapettiin 70 kertainen määrä oikeuden päätöksellä teloitettuihin nähden. Se on aika paljon se.
Toisaalta... jos 5-vuotias voi olla puuseppä, niin kyllähän se voi silloin olla punakenraalikin. /s