SDK:n uusi materiaali lupaa kasvattaa HAMR-kiintolevyjen kapasiteetin 70 - 80 teratavuun

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
SSD-asemat valtaavat kuluttajamarkkinoilla jatkuvasti enemmän alaa, eikä nykypäivänä ole ihme, mikäli tietokoneesta löytyykin SSD ainoana tallennusmediana. Kiintolevyille on kuitenkin edelleen omat paikkansa ja jatkuvasti kasvava datan tuotanto ympäri maailman vaatii alalle uusia ratkaisuja.

Ratkaisuiksi nykyisten kiintolevyjen tilan kasvattamiseen on kehitetty muun muassa HAMR- (Heat Assisted Magnetic Recording) ja MAMR-teknologioita (Microwave Assistedd Magnetic Recording). Nyt japanilainen Showa Denko eli SDK kertoo kehittäneensä uuden tyyppisen tallennusmedian kiintolevyihin käytettäväksi yhdessä HAMR-teknologian kanssa.

SDK:n uudet kiekot hyödyntävät ohuita rauta-platina-seokseen perustuvia kalvoja. Lisäksi yhtiö on kehittänyt uuden rakenteen kiekkojen magneettisille kerroksille ja uuden tavan hallita niiden lämpötilaa tuotantovaiheessa, mikä parantaa kiekkojen ominaisuuksia nykyisiin vaihtoehtoihin nähden. Yhtiön mukaan sen uusi tallennusmedia tulisi mahdollistamaan 70 – 80 teratavun kiintolevyt 3,5-tuuman kokoluokassa.

Lähde: SDK

Linkki alkuperäiseen juttuun

 

[BitByte]

Oi niitä RAID-pakan rebuildaus-aikoja tommosilla kiekoilla Vois olla hetken jos toisenkin kannikkakarvat tulessa, et ehtiikö tekemään homman loppuun ennen kuin seuraava kakkara kosahtaa jossain datacenterissä.

 

[prc]

Oi niitä RAID-pakan rebuildaus-aikoja tommosilla kiekoilla Vois olla hetken jos toisenkin kannikkakarvat tulessa, et ehtiikö tekemään homman loppuun ennen kuin seuraava kakkara kosahtaa jossain datacenterissä.

Sillon on kyllä tehty jotain väärin. RAID ei ole backup, joten sen veraan ei pidä luottaa. Ihmiset mokailee ja poistaa vahingossa tärkeitä tiedostoja, jonka takia ne pitää voida kaivaa backupista. Ihan duunissa koettu juttu "hups" ja sitten kaivetaan backuppia.

Enkä usko että yksittäiselle serverille ladotaan ~80TB kiekkoja, johonkin NAS/SAN härveliin ne menee, jossa on moninkertainen redundancy ja kymmeniä-satoja kiekkoja, sillon ei paljon tunnu resyncit kun ovat lähes näkymättömiä käyttäjälle. Jollain synteettisellä benchmarkilla huomaisi eron, olettaen että verkko/kuitu ei ole hitaampi kuin levypurkin sisäinen kyky tarjota dataa ulos.

(Ym. härvelit yleensä snapshottaavat dataa, joten se vahinkopoisto ei vaadi bacupin kaivelua, revertataan vaan snapshottiin ennen kämmiä.)

 

[joghe]

5 1/4 asemmapaikan kokoisena kiitos.
Lisäksi toivoisin olevan kaksi lukupäätä tai jopa enemmän.
Vikatilanteissa toinen lukupää rebuildaa kun toinen tarjoaa vielä dataa, lukupäitä lisätessä vielä lisää tarjoaa parempaa nopeutta/hakuja.
Venytettynä mittoina tarjoaisi jo nyt luokkaa 100TB tilaa levyltä.
Olis melko mahtava nauhantappaja, pois jäisi melko eksoottiset robotti nauhanvaihtajat.
Nyt esitellyn uuden tekniikan myötä vielä lisää kapasitettia.

 

[BitByte]

Ainakaan IBM/Lenovon server X-raudassa ole ollut useaan vuoteen 3,5" levypaikkoja vaan ne on 2,5" SATA/SAS. Joten kyllä nämä ihan storage-järjestelmiin menee (vaikkapa isompi ESX-clusteri tai diskless BladeCenter jolle 1*24 tai 32 levyinen SAN-räkki kuidulla)

Backupit ei poista sitä tosiasiaa, että jos kesken RAID:n rebuildin toinen levy hajoaa niin se on käytännössä hukkaan heitettyä aikaa ja rebuildauksen joutuu tekemään uudelleen. Ja fakta, että tuon kokoisilla levyillä se vie joka tapauksessa pitkän aikaa.
Fiksusti thedyt RAID-pakat sisältää isommissa ympäristöissä vähintään pari sparea ja ehkä jopa mirrorin jolla lisätään datan säilyvyyttä.

 

[Griffin]

Hyvä hyvä.. Mahtuu taas kotivideot ja linux imaget kaikilla paremmin koneelle..

 

[Kaotik]

Hyvä hyvä.. Mahtuu taas kotivideot ja linux imaget kaikilla paremmin koneelle..

Ei näitä kotikäyttöön kuitenkaan ole suunnattu

 

[Griffin]

Ei näitä kotikäyttöön kuitenkaan ole suunnattu

Meinaatko, että ovat ylihintaisia? Onko noista jotain hinta-arvioita?

Ja hyvälaatuinen video vie kyllä melko nopeasti tilaa reippaasti. Samoin erilaiset varmuuskopiot ja asennustiedostot osaavat nykyisin olla melkoisen isoja. Niitä on ikävä latailla hitailla 4G yhteyksillä uudestaan..

 

[Kaotik]

Meinaatko, että ovat ylihintaisia? Onko noista jotain hinta-arvioita?

Ja hyvälaatuinen video vie kyllä melko nopeasti tilaa reippaasti. Samoin erilaiset varmuuskopiot ja asennustiedostot osaavat nykyisin olla melkoisen isoja. Niitä on ikävä latailla hitailla 4G yhteyksillä uudestaan..

Tietenkin ekat suunnataan yrityssektorille ja hinnat on sen mukaisia. HAMR-asemat ylipäätään ei taida olla vielä myynnissä vaikka viime vuonna Seagate niitä aikoi tuoda ja siihen että tämä uusi aine päätyy asemiin asti vie taatusti aikaa. Seagate itse odottelee että 2023 saisivat julkaistua 40 Tt:n asemia vasta, ehkä tämä voisi olla sen jälkeen 4. sukupolven HAMR-asemissa?

 

[BitByte]

Todennäköisesti 1 mikä tulee ainakin alussa hillitsemään näiden käyttöä ihan peruskotikäytössä voinee olla levyn liitäntä. Hyvin oletettavasti tulevat olemaan SAS-liitännällä eikä puhtaalla SATA-liittimellä.
Se hieman vähentää tai ainakin aiheuttaa lisäkuluja jos meinaa ottaa kotiin moisia.
Toki myös hinta tulee olemaan ainakin alussa korkea jos miettii missä hinnoissa vaikkapa nykyiset 10+ teran levyt olivat tullessaan (ja osin vielä nytkin). Eikä pyörivien levyjen hinnat ole juurikaan laskeneet viimeisen 4 vuoden aikana kun kyseessä 3,5". Varmasti 1 osatekijä tähän on hyvin vähäinen kilpailu kun massat ovat siirtyneet enemmän SSD:n puolelle.

 

[FireFly Renaissance]

Sillon on kyllä tehty jotain väärin. RAID ei ole backup, joten sen veraan ei pidä luottaa. Ihmiset mokailee ja poistaa vahingossa tärkeitä tiedostoja, jonka takia ne pitää voida kaivaa backupista. Ihan duunissa koettu juttu "hups" ja sitten kaivetaan backuppia.

Enkä usko että yksittäiselle serverille ladotaan ~80TB kiekkoja, johonkin NAS/SAN härveliin ne menee, jossa on moninkertainen redundancy ja kymmeniä-satoja kiekkoja, sillon ei paljon tunnu resyncit kun ovat lähes näkymättömiä käyttäjälle. Jollain synteettisellä benchmarkilla huomaisi eron, olettaen että verkko/kuitu ei ole hitaampi kuin levypurkin sisäinen kyky tarjota dataa ulos.

(Ym. härvelit yleensä snapshottaavat dataa, joten se vahinkopoisto ei vaadi bacupin kaivelua, revertataan vaan snapshottiin ennen kämmiä.)

Ei se ole backup, mutta kyllä se on suunniteltu alunperin nimenomaan palautettavaksi. Nimikin sen jo kertoo Redundant Array of Inexpensive Disks. Toki niitä kalliita levyjä kukaan ei enää käytäkään missään.

 

[prc]

Ei se ole backup, mutta kyllä se on suunniteltu alunperin nimenomaan palautettavaksi. Nimikin sen jo kertoo Redundant Array of Inexpensive Disks. Toki niitä kalliita levyjä kukaan ei enää käytäkään missään.

Kyllä mä tuon nimen tiedän ja suunnittelu periaatteen. Jo 2000 luvun alkupuolella oli puhetta, että 1 levyn mirroreita tai 1 levyn pariteetteja ei pidä käyttää jos dataa on paljon, koska rebuild aika pitenee ja näin ollen todennäköisyys sille, että toinen levy jysähtää ennen tilanteen palautumista. Sen vuoksi isoissa SAN ja NAS härveleissä pariteettilaikkoja on useita.

Siltikin olen sitä mieltä, että jos rebuildia pitää jänittää jotain on tehty todella väärin. Alkaen esim tässä järjestyksessä.

1. HA ympäristö puuttuu, yhden serverin kuolema ei saa pysäyttää palvelua
2. backupit puuttuu tai backuppien avulla palautusta ei ole varmistettu ja/tai se HA puuttuu, eli pannun ollessa palautuksessa, ei ole toista palvelinta linjoilla.
3. Levyjä käytetään väärin
   1. 1 mirror / 1 pariteetti laikka liian isolla levypinnalla
   2. Tungetaan useiden TB levyjä suoraan serveriin, sen sijaan että siellä olisi käyttikselle laikka (tai RAID) ja sitten SAN/NAS virvelistä käyttölevyä sille "arvokkaalle" datalle.
   3. ..

Tokihan sitä tuotantoa voi ajaa yhdellä beigeboxilla ja vaikka yhdellä levyllä jos perse kestää tuotantokatkot. Meillä ei duunissa kestä ja sen takia systeemit on rakennettu niin, että vaikka stadista katoaisi pommi-iskussa DC niin toisaalla oleva DC palvelee yhä. Tosin jos stadin DC katoaa pommi-iskussa niin IT-apinoita voi olla huonosti duunissa enää sen jälkeen.

Jos taas esimerkki kotoa, niin kaikki mun tärkeä data on koneella A RAID1 pakalla, joka syncataan jatkuvasti koneen B levyille. Sen lisäksi RAID1:stä lähtee syncci hostattuun offsite backuppiin ja kerran kuussa vedän vielä USB3 kotelolla ulkoiselle levylle cold backupin jonka sitten vaihdan edelliseen kovalevyyn josta otin edellisen cold backupin kun käy porukoiden kämpällä vaihtamassa levyn ja ihmettelmässä niiden IT ongelmia tai vaan kahvilla tjsp.

Tällä tavoin mut datat säilyy vaikka mun kämppä palaisi ja hostattu offsite kone tuhoutuisi ja niidenkin backupit olis mennyttä syystä X. Jos nyt ei ihan kurantteimpana versiona niin max 1kk vanhana.

Monen monta levyä on särkynyt viimeisen 20 vuoden aikana, mutta koskaan ei ole mennyt kun niitä "kotivideoita ja linux imageja" levyrikoissa.

 

[zepi]

Meillä on töissä käytössä klusteroituja tallennusjärjestelmiä, joissa on pariteettia kahdella tasolla - serverin sisäisesti jos levy kosahtaa + servereiden välillä niin, että kokonaisen levypalvelimen (up-to 210 HDD:ta) voi rekunstruoida pariteeteista.

Lukemisen näkökulmasta yhden kokonaisen noden poistuminen näkee koko klusterin cpu-loadien + klusterin sisäisen verkkoliikenteen kasvuna, käytännössä klusterin maksimi luku/kirjoitusnopeus putoaa jos yksi node on poissa käytöstä.

Yhden levyn poissaolo ei juuri tunnu. Yli 2000 levyn klusterissa ei saakaan, koska jatkuvasti on jostain päin joku levy paskana.

Tämän kesän laajennuksen jälkeen taitaa mennä 100PB raja rikki. Juu, kelpaisi kyllä 40TB levyt.

Erilaisten cache-tierien jne. ansiosta bulk-storagen suorituskykyvaatimukset eivät ole kovin pahat.