Samsungin S95B- ja QN95B -televisioiden on havaittu käyttävän mittaustilanteen tunnistusta

[aleksejjj]

Samsung on jäänyt uudelleen kiinni testitulosten vääristelystä tilanteessa, joka alkaa tuntua ärsyttävän tavanomaiselta. Vain joitakin kuukausia sitten korealaisvalmistaja jäi kiinni Galaxy S22 -puhelinten osalta testitulosten vääristelystä, kun se rajoitti puhelinten suorituskykyä miltei kaikissa sovelluksissa, jotka eivät olleet suorituskykytestejä. Nyt se vaikuttaisi jääneen kiinni tulosten peukaloinnista TV-testeissä, kun se oli ohjelmoinut TV:idensä parantavan suorituskykyä, kun TV havaitsi tiettyjä testikuvioita.

Samsung on ilmeisesti ohjelmoinut ainakin kaksi mallia, erityisesti S95B ja QN95B, tunnistamaan tilanteen, jossa arvostelija ajaa testikuvioita näillä tuotteilla. Televisiot tyypillisesti testataan, kalibroidaan ja arvostellaan siten, että testikuviot kattavat 10 % ruudun pinta-alasta. Sattumalta Samsung on väitetysti ohjelmoinut ruutunsa käyttäytymään täyin eri tavalla, kun vain 10 % ruudusta on käytössä. FlatPanelsHD havaitsi tämän käyttäytymisen, kun he alkoivat testata 9 % osuudella näytön pinta-alasta ja tekivät havaintoja täysin erilaisesta kirkkaudesta ja väritarkkuudesta tismalleen samalta televisiolta.

Voit alapuolen kuvista vertailla saman TV:n HDR-suorituskykyä, kun testi-ikkuna oli 10 % kokoinen versus 9 % kokoinen:

Data ja graafi on peräisin FlatPanelsHD-sivustolta. Graafi esittää näyttöä alhaisemmalla Delta E:llä ja huomattavasti erilaisella EOTF:llä.

Tämäkin data ja graafi on peräisin FlatPanelsHD-sivustolta. Tälllä TV:llä on paljon huonompi Delta E ja matalampi huippukirkkaus kuin yläpuolella olevalla TV:llä - paitsi että kyseessä on sama TV. Tämä graafi reflektoi TV:n suorituskykyä tavanomaisissa tilanteissa.

Kymmenen prosentin TV näyttää paljon paremmalta kuin 9 % malli. Delta E on metriikka, joka ottaa selvää ulostulovärin, siten kun se näytetään ruudulla, ja alkuperäisen lähteen väristandardin eroista. QN95B 10 % testissä Delta E oli 6,1 ja 9 % kokoisessa testissä 26,8. Delta E -arvoa lukemalla 6,1 pidetään yleisesti "havaittavana silmäyksellä", kun taas 26,8-arvon voidaan sanoa olevan "värit ovat enemmän samanlaisia kuin erilaisia". Voidaan siis sanoa, että QN95B on paljon vähemmän väritarkka kuin esittää olevansa samalla kun sen kirkkauden huippulukema on 80 % pienempi kuin mainostetaan.

FlatPanelsHD:n mukaan, QN95B buustaa sen huippukirkkautta 1 300 nitistä (normaali) 2 300 nitiin (10 % moodi). Tämä käyttäytyminen havaittiin vain kun paneelia testattiin siten, että testikuvio vei näytöltä 10 % tilaa. Kun testikuvio asetettiin 9 % näytön pinta-alasta, näytön kirkkaus ei ylittänyt 1 300 nitiä. Se ei myöskään koskaan ylittänyt 1 300 nitin kirkkautta, kun näytettiin normaalia sisältöä, mistä tahansa lähteestä, sisältäen HDR-videot, YouTube-videot ja pelaamisen.

Samsung luultavasti uskoo selviävänsä tästä, koska hyvin harvat ihmiset kalibroivat näyttönsä aftermarket-laitteilla. Vaikka joku niin tekisikin, Samsung sanoisi ettei se takaa kalibrointia out-of-the-box ja että jokainen TV näyttää hieman erilaiselta kuin verrokkikappale. Useimmat ihmiset eivät osta kymmentä televisiota todetakseen, että väritarkkuus ja kirkkaus ovat huomattavasti heikommalla tolalla kuin mitä arvostelut väittävät. Samsung tietää tämän ja käyttää sitä hyväkseen.

Tämä 10 % testi-ikkunan tunnistaminen voi ilmeisesti vaikuttaa sisällön toistamiseen. Tässä on kuva, joka vertailee Samsungin QN95B:tä Sony X95K:hon. Arvostelun mukaan, molemmat TV:t asetettiin niiden tarkimpaan HDR-moodiin, mutta Samsungin TV on selvästi kirkkaampi kuin Sonyn:

Samsung vasemmalla, Sony oikealla. Kaikki kuvanparannustekniikat oli poistettuna. Samsung saa kuvan näyttämään siltä, kuin kohtaus olisi kuvattu päivänvalossa.

FPHD:n arvostelu loppuu yhteenvetoon: "kuten viime vuoden QN95A, QN95B:llä on selvästi ylikirkastettu kuva kaikissa sen HDR-moodeissa. Samsungin tekoäly-videoprosessori yrittää piilottaa tämän tunnistamalla arvostelijan/kalibroijan testikuvion ja muuttamalla kuvaulostuloa mittauksien yhteydessä vain palauttaakseen sen toisiin arvoihin, kun mittaukset on suoritettu - se on harhaanjohtamista ja huijausta."

FlatPanelsHD on jo ottanut yhteyttä Samsungiin, joka antoi seuraavan vastauksen: "tarjotakseen dynaamisemman katselukokemuksen kuluttajille, Samsung tarjoaa ohjelmistopäivityksen, joka takaa johdonmukaisen HDR-sisällön kirkkauden läpi suuremman skaalan ikkunakokoja, ylitse sen mikä on alan standardi." Tämän voi tulkita tarkoittavan, että Samsung säätää huijausohjelmistoaan olemaan vielä tehokkaampi, sen sijaan että sen vaikutus vähenisi. Viittaus johdonmukaisen kirkkausskaalan takaamiseen sen yli mikä on "industry standard" kuulostaa siltä, että tåmä on jonkinlainen palvelu, jota yritys tarjoaa.

Samsungin vastaus on täysin epäpätevä käsillä olevaan tilanteeseen. Tämä on jo kolmas kerta (ks. SSD:t, älypuhelimet) vuoden sisällä, kun yritys on jäänyt kiinni tuotetietojen väärentämisestä tai sellaisten järjestelmien suunnittelusta, joiden tarkoitus on hämärtää tuotteiden todellista suorituskykyä. Tämä on pohjimmiltaan vihamielistä käytöstä kuluttajia kohtaan ja tekee puolueettomista arvosteluista pilkkaa.

Kun yritykset tekevät tällaisia temppuja, arvostelijoilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin olettaa että yritykseen ei voi luottaa. Se ei tarkoita, että niiden tuotteita ei enää arvostella, mutta se tarkoittaa että paljon aikaa ja energiaa täytyy kuluttaa sen tarkistamiseen, että yritys ei huijaa kuluttajia.

Lähde: ExtremeTech

 

[Tigerou]

Koska käyttävät ilmiselvästi paljonkin aikaa näiden vedätysten suunnitteluun, niin tulee jotenkin vahingossa sellainen ajatus jotta eikös sen saman ajan/työtunnit olisi voinut käyttää paremmin vaikkapa itse tuotteen parantamiseen? Mutta logiikkansa on ilmeisesti peräisin Siriuksen Kyberneettisen Kauppakomppanian Markkinointiosastolta.

 

[Requiem]

Mitä tällä haetaan? Kai se olisi yhtä helppoa muuttaa sitä kuvaulostuloa koko ajan. Vai onko se niin että kirkkaampi on parempi asiakkaan mielestä ja siksi tämä huijaus?

 

[Spartacus]

Mitä tällä haetaan? Kai se olisi yhtä helppoa muuttaa sitä kuvaulostuloa koko ajan. Vai onko se niin että kirkkaampi on parempi asiakkaan mielestä ja siksi tämä huijaus?

Paneeli ei varmaan kestäisi tuota kirkkautta jatkuvasti vaan hajoaisi. Ja HDR-materiaalissa kirkkaampi on parempi.

 

[Ademeion]

Tämä on pohjimmiltaan vihamielistä käytöstä kuluttajia kohtaan ja tekee puolueettomista arvosteluista pilkkaa.

Lähdetekstissä näkyy käytetyn tuossa englannin kielen sanaa "hostile"? "Vihamielinen" on käännöksenä mielestäni aika raju, sillä asiaan tuskin liittyy mitään vihantunteita Samsungin taholta (mistä sitä toisaalta tietää ).

 

[Kaotik]

Lähdetekstissä näkyy käytetyn tuossa englannin kielen sanaa "hostile"? "Vihamielinen" on käännöksenä mielestäni aika raju, sillä asiaan tuskin liittyy mitään vihantunteita Samsungin taholta (mistä sitä toisaalta tietää ).

Ei se hostile kyllä yhtään sen vähemmän rajusti käänny toiselle kotimaiselle ja sävy on sama englannissakin

 

[Ademeion]

Ei se hostile kyllä yhtään sen vähemmän rajusti käänny toiselle kotimaiselle ja sävy on sama englannissakin

Englannin kielessä ei ole yhtä sävyä hostile-sanalle. Sanoisin että suomen kielen ”vihamielistä” vastaava merkitys ei ole ainakaan Yhdysvalloissa edes yleisin. Tavallisempaa merkitystä kuvaa hyvin se, että Yhdysvalloissa tapahtuvassa oikeusistunnossa suoraa vastaamista välttelevästä syytetystä tai todistajasta käytetään nimitystä ”hostile”. Silloin ei viitata minkäänlaiseen vihamielisyyteen. Toinen hyvä esimerkki on ”hostile environment”, jota käytetään esimerkiksi karusta, elämiseen sopimattomasta ympäristöstä. Silloinkaan ei viitata vihamielisyyteen.

Merriam-Webster antaa hostile-sanalle vihollisuuteen viittaavan merkityksen ohella muun muassa seuraavat merkitykset:
- having or showing unfriendly feelings
- openly opposed or resisting
- not hospitable
- having an intimidating, antagonistic, or offensive nature
- adverse to the interests of a property owner or corporation management
Sanoisin että jotkin noista kuvauksista ovat lähempänä sitä, mitä Extremetechin alkutekstissä on tarkoitettu, kuin suomen kielen sana ”vihamielinen”.

On hyvä huomata, että hostile-sanan kääntäminen väärin ”vihamieliseksi” on nykyään niin yleistä, että pelkästään se voi saada käännöksen tuntumaan oikealta.

 

[Team_Slow]

Onhan Samsungilla aina ollut kyseenalaista meininkiä ja suoranaista valehteluakin markkinoinnin puolella kaikista räikeimmin Qledien kanssa (näistä onneksi elektroniikka liikkeiden myyjät puhuu ostotilanteessa ihan avoimesti asiakkaalle). Itse boikotoinnut jo vuosia kun Samsungilla tuntuu ohjelmisto ongelmat olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Muihin valmistajiin verrattuna sillä erotuksella ettei niitä kiinnosta korjata jo myytyjen tuotteiden ongelmia. Hyvin huomaa tuostakin Samsungin vastauksesta ettei paljoa kiinnosta arvostelijoiden itkut sen enempää kuin asiakkaiden ongelmat.

Enemmänhän toi on ollut uskomattoman sinisilmäistä arvostelijoiden puolelta kun eivät ole aiemmin näitä huomanneet joskin niinhän se menee, että sen lauluja laulat kenen leipää syöt.

 

[Kaama]

Englannin kielessä ei ole yhtä sävyä hostile-sanalle. Sanoisin että suomen kielen ”vihamielistä” vastaava merkitys ei ole ainakaan Yhdysvalloissa edes yleisin. Tavallisempaa merkitystä kuvaa hyvin se, että Yhdysvalloissa tapahtuvassa oikeusistunnossa suoraa vastaamista välttelevästä syytetystä tai todistajasta käytetään nimitystä ”hostile”. Silloin ei viitata minkäänlaiseen vihamielisyyteen. Toinen hyvä esimerkki on ”hostile environment”, jota käytetään esimerkiksi karusta, elämiseen sopimattomasta ympäristöstä. Silloinkaan ei viitata vihamielisyyteen.

Merriam-Webster antaa hostile-sanalle vihollisuuteen viittaavan merkityksen ohella muun muassa seuraavat merkitykset:
- having or showing unfriendly feelings
- openly opposed or resisting
- not hospitable
- having an intimidating, antagonistic, or offensive nature
- adverse to the interests of a property owner or corporation management
Sanoisin että jotkin noista kuvauksista ovat lähempänä sitä, mitä Extremetechin alkutekstissä on tarkoitettu, kuin suomen kielen sana ”vihamielinen”.

On hyvä huomata, että hostile-sanan kääntäminen väärin ”vihamieliseksi” on nykyään niin yleistä, että pelkästään se voi saada käännöksen tuntumaan oikealta.

Ei pitäisi takertua yhteen sanaan vaan suomentaa kokonaisuus. Uutisen teksti on juuri tästä syystä aika konemaista kökköä.

Sanomalla "consumer-hostile" haetaan voimakkaampaa ilmausta kuin "consumer-unfriendly". Lisäksi joskus viitataan tuohon suunnitelmallisuuteen välinpitämättömyyden sijaan.

 

[tavallinen viikari]

Tuohan on ollut Samsungin valittu strategia koko sen ajan, kuin lituska-tv:eitä on ollut saatavilla. Kaikenlaista kieroilua kuluttajan haitaksi ovat keksineet. Omakohtaisena kokemuksena muistii mieleen ensimmäinen Samsungin lituska jotakin vuodelta 2006. Siinä alkoi päällelähteminen juomittelemaan parin vuoden päästä takuun loppumisesta. Virtalähteen kondensaattorit oli tarkoituksella mitoitettu niin että kauppa käy tulevaisuudessakin. Asiantuntevasssa elektroniikkaliikkeessä nuo toki sai vaihdatettua paremmiksi ja sama tv on edelleenkin plays stationin näyttönä lapsukaisella. Sen verran siitä nousi kansainvälistä äläkkää, että Samsung ei kehtaa tuota temppua tehdä toista kertaan.

 

[Raikku]

Samsung, ja kyllä pari muutakin valmistajaa, on jo vuosia sitten tehnyt esim jenkeille parempia malleja ja sitten euroopassa myytävät vastaavat olleet paskoilla osilla/tekniikalla vaikka mallinimet samoja yms.

 

[vienna]

Huolimatta siitä, että Samsung on ollut yksi suurimmista Android-puhelimien tekijöistä, niin hyvin on tullut pärjättyä ilman Samsungia. Viimeisin Samsungin tuote on ollut meillä vuosimallia 2005 ollut Z500-simpukkapuhelin sekä MiniDV-videokamera. Videokamerassa meni käännettävä näyttö rikki siten, että näyttää vain sinistä taustaa. Eli ei kovin kehaisevaa laatua.

Androidien kanssa on tullut mentyä ensin LG:n Optimus 2X:llä (maailman ensimmäinen dual-core puhelin ja nvidian hyvällä gpulla), sen jälkeen Sonyillä.

Samsung saattaa olla halvin, mutta laatu ei ole parasta ja tämä keissi sekä aiempi kondensaattoritaktikointi pitävät minut kaukana Samsungista. Samsungilla taisi olla myös joissain televisioissa pakollisia mainoksia valikoissa tai jotain muuta vastaavaa mukavaa… Liian kikkailevalle ja vain kohtuullista laatua tarjoavalle Samsungille sanon ei.

 

[mRkukov]

Samsung, ja kyllä pari muutakin valmistajaa, on jo vuosia sitten tehnyt esim jenkeille parempia malleja ja sitten euroopassa myytävät vastaavat olleet paskoilla osilla/tekniikalla vaikka mallinimet samoja yms.

Lähdettä väitteelle, vai omaa mutua?

 

[Raikku]

Jonkun viimeisen about 10v aikana ollut joka puolella nettiä/tekniikkafoorumeilla tuosta ja vastaavista. Oppinut sen että tv:eitä ei kannata ostaa ennen kuin on selvillä miten paneelit yms menee maanosien mukaan. Liian usein tosiaan jenkki/tms malli, joka tietysti se joka alussa testataan ja esim kehutaan, onkin sitten huonompi muualla. Ei siis tarkoita että aina olisi näin, mutta yksikin kerta on liikaa ja usea kerta mahdotonta hyväksyä.

Ja siis tämähän ei ole vain Samsungin "ongelma", vaan monet muutkin valmistajat jääneet tästä kiinni.

 

[Marti77]

Harmi kyllä kun menevät tuolle linjalle kun samsung televisiot ovat käyttöliittymältään ihan kohtalainen.
Itse miettisin QD-Oled telkkarin hankintaa mutta saa nähdä
Usein monella valmistajalla on jenkki ja euro malleissa pieniä eroja kun kerran mallistosarja on eri en näe mitään estoja siihen muuta kun että ei kannata jenkkiarvosteluja katsoa.
Tietysti on muita valmistajia mitä voi valita samalla panelilla mutta niissä taas android pohjaiset käyttöliittymät mikä ei ole erityisen innostava.

 

[Divvy]

Lähdettä väitteelle, vai omaa mutua?

Esim. tuosta.

Samsung QN95A / QN90A 'Neo QLED' review

Our in-depth review of Samsung's first miniLED-based LCD TVs

www.flatpanelshd.com

FlatpanelsHD is reviewing the 55-inch QN95A with external One Connect box and VA LCD panel. QN90A in the US as well as QN91A, QN92A and QN93A in Europe should also have VA LCD panel, but there are reports about QN90A using a mix of VA and IPS LCD panels in some size classes and some regions – check before you buy. IPS LCD has much lower contrast.

Esim. 55" QN90A myydään euroopassa ja ausseissa ADS-paneelilla, kun jenkeissä se on VA-paneelilla.

 

[Asmola]

Tämä kusetus jo onneksi korjattu ainakin 2021 ja 2022 vuoden mallien uusissa firmwareissa. Tyhmä kusetus, mutta onneksi tuli ilmi.

Tämähän ei tee Samsungin televisiosta huonompaa tai parempaa, testit on silti valideja, mutta tuolla kai kalasteltiin asiakkaita koska näyttää kaupassa valoisammalta kuin kilpailijat.

Tuosta kirkkauden laskusta, Avsforumilla käyttäjät mitanneet omia televisioitaan eikä uutisessa esitetystä väitetteestä kirkkauden tippumisesta ole merkkejä, joka tekee FPHD:n testeistä hieman ihmeellisiä.

FlatPanelsHD:n mukaan, QN95B buustaa sen huippukirkkautta 1 300 nitistä (normaali) 2 300 nitiin (10 % moodi). Tämä käyttäytyminen havaittiin vain kun paneelia testattiin siten, että testikuvio vei näytöltä 10 % tilaa. Kun testikuvio asetettiin 9 % näytön pinta-alasta, näytön kirkkaus ei ylittänyt 1 300 nitiä. Se ei myöskään koskaan ylittänyt 1 300 nitin kirkkautta, kun näytettiin normaalia sisältöä, mistä tahansa lähteestä, sisältäen HDR-videot, YouTube-videot ja pelaamisen.

 

[Raikku]

Toki onhan tämä vielä pieni asia verrattuna siihen että valmistajat ovat myyneet jotain mallia jenkeissä/aasiassa tms "hyvällä" paneelilla ja sitten euroopassa huonommalla ja/tai vielä huonommalla taustavalaistuksella tms siihen päälle. Totta kai kertoo myös siitä että euroopasta puuttuu tarpeeksi vahva kuluttajaoikeuksia valvova taho/tarpeeksi ammattitaitoinen joka määräyksillään estäisi tälläisen tapahtumasta.

 

[Asmola]

Toki onhan tämä vielä pieni asia verrattuna siihen että valmistajat ovat myyneet jotain mallia jenkeissä/aasiassa tms "hyvällä" paneelilla ja sitten euroopassa huonommalla ja/tai vielä huonommalla taustavalaistuksella tms siihen päälle. Totta kai kertoo myös siitä että euroopasta puuttuu tarpeeksi vahva kuluttajaoikeuksia valvova taho/tarpeeksi ammattitaitoinen joka määräyksillään estäisi tälläisen tapahtumasta.

Ja päinvastoin esim. parasta QN95A-mallia ei jenkeissä myyty ollenkaan. Liekö niin paljon eri ostajakunnat, mene ja tiedä. Tuo QN90A on erikoinen tapaus kyllä, sitä kun saa euroopassa ADS sekä VA-paneelilla, riippuen koosta.

 

[Nerkoon]

Tämä kusetus jo onneksi korjattu ainakin 2021 ja 2022 vuoden mallien uusissa firmwareissa. Tyhmä kusetus, mutta onneksi tuli ilmi.

Tämähän ei tee Samsungin televisiosta huonompaa tai parempaa, testit on silti valideja, mutta tuolla kai kalasteltiin asiakkaita koska näyttää kaupassa valoisammalta kuin kilpailijat.

Tuosta kirkkauden laskusta, Avsforumilla käyttäjät mitanneet omia televisioitaan eikä uutisessa esitetystä väitetteestä kirkkauden tippumisesta ole merkkejä, joka tekee FPHD:n testeistä hieman ihmeellisiä.

Jos 10% testistä tulee täysin eri tulokset kuin vaikka koko ruudulla, niin miten niiden testien tulokset voivat sinun mielestäsi olla valideja?

 

[Cuthalu]

Tämähän ei tee Samsungin televisiosta huonompaa tai parempaa, testit on silti valideja, mutta tuolla kai kalasteltiin asiakkaita koska näyttää kaupassa valoisammalta kuin kilpailijat.

Nuo ovat kaksi erillistä asiaa. Samsung on jo pitkään vääristänyt kirkkauskäyränsä hieman ylikorostuneeksi. Tässä tuoreimmassa käänteessä on kyse siitä, että standardimallisesta kirkkausmittauksesta saadaan testeihin tuloksia, jotka nimenomaan eivät vastaa kyseisen laitteen todellista käyttökokemusta. Tätä voi verrata esimerkiksi siihen, että Volkkari vähentää mittaustilanteessa päästöjään keinotekoisesti, tai Samsung ylikellottaa kännykkänsä testeissä lukemiin, jotka eivät vastaa todellista käyttökokemusta. Eli tarkoituksena on feikata mittaustulokset.

Jos 10% testistä tulee täysin eri tulokset kuin vaikka koko ruudulla, niin miten niiden testien tulokset voivat sinun mielestäsi olla valideja?

Televisioille, etenkin oled-pohjaisille, on täysin normaalia, että 10 % tulokset ovat merkittävästi suurempia kuin full screenissä. 9 % testillä kirkkauden pitäisi olla ~vastaava tai hieman suurempi kuin 10 %, jos televisio käyttäytyisi luonnollisesti.

 

[Lacsative]

Esim. 55" QN90A myydään euroopassa ja ausseissa ADS-paneelilla, kun jenkeissä se on VA-paneelilla.

En ihan osta tätä, että Samsung tarjoaisi Eurooppaan huonompia paneeleja kuin Jenkkeihin, Asmola tuossa jo avasi QN90A -tapausta, josta löytyy sekä ADS että VA-variaatiota molemmilta mantereilta, sekä Euroopasta että Jenkeistä. Ja taas Samsungin Q80a on jenkeissä ainoastaan ADS-paneelilla, mutta Euroopassa VA-paneelilla. Toki ei ADS-paneelit yksiselitteisesti ole huonompia kuin VA, esim. urheilun katselu porukalla on katselukulmien takia parempi ADS kuin paremman kontrastin omaavalla VA -paneelilla.

Mutta Raikku oli silti jäljillä pointtinsa kanssa ja tuo pitää paikkaansa ainakin Hisensen Uledien kohdalla, mutta kannattaa irrottaa Samsung tästä pois, koska Samsungilla ei näytä olevan luotisuoraa logiikkaa noissa. AVS-forumilla asiaa avattiin että Samsungilla ei olisi aina riittänyt VA-paneeliensa valmistuskapasiteetti joihinkin malleihin, jolloin on tilattu AU Optronicsilta ADS-paneeleja (nämä näkyy mallinumeron loppuosasta).

 

[Raikku]

Itseä ketutti esim aikoinaan että ostamani Samsun 40" 8005(mikähän kirjain yhdistelmä olikaan ja mikä vuosi) olikin paljon paskempi kuin mitä sen piti olla, siinähän oli eurooppaan huononnettu vaikka mitä, vuoden tms jälkeen vaihdoinkin sen Sonyn W4000:een.

Noista yms syistä pitää kyllä tosiaan käydä foorumeita läpi pitkän aikaan että kaikesta on varmuus. Onneksi maailmalla aina tyyppejä jotka availevat laitteita yms ja paljastavat jos osia vaihdeltu. Pitää vain pysyä itse kärryillä uutisoinnista ettei tule hutiostoja.

 

[Asmola]

Jos 10% testistä tulee täysin eri tulokset kuin vaikka koko ruudulla, niin miten niiden testien tulokset voivat sinun mielestäsi olla valideja?

Niin siis kusetuksen firmware-korjauksen jälkeen Filmmaker-kuvatilassa 9% tulos on sama kuin 10% tulos. Se että 10% kirkkaus on pienempi kuin kokoruudun kirkkaus on ihan tavallista.

 

[Nerkoon]

Niin siis kusetuksen firmware-korjauksen jälkeen Filmmaker-kuvatilassa 9% tulos on sama kuin 10% tulos. Se että 10% kirkkaus on pienempi kuin kokoruudun kirkkaus on ihan tavallista.

Tavallista? Juurihan tuota väitettiin testihuijaukseksi tässä ketjun ekassa viestissäkin. 10% ei tule esiin missään normaalitilanteessa, joten jos ruutu testataan sillä ja tulokset eivät vastaa koko ruutua, niin kyllä se huijausta minusta on. Tavallista se ei missään nimessä ole. Elleivät kaikki valmistajat sitten huijaa jostain syystä.

 

[Asmola]

Tavallista? Juurihan tuota väitettiin testihuijaukseksi tässä ketjun ekassa viestissäkin. 10% ei tule esiin missään normaalitilanteessa, joten jos ruutu testataan sillä ja tulokset eivät vastaa koko ruutua, niin kyllä se huijausta minusta on. Tavallista se ei missään nimessä ole. Elleivät kaikki valmistajat sitten huijaa jostain syystä.

No voidaan sopia että kaikki valmistajat huijaa kokoruudun kirkkaudessa.

 

[Baldrick]

Niin siis kusetuksen firmware-korjauksen jälkeen Filmmaker-kuvatilassa 9% tulos on sama kuin 10% tulos. Se että 10% kirkkaus on pienempi kuin kokoruudun kirkkaus on ihan tavallista.

En vertaisi siihen mitä kusetuksen paljastumisen jälkeen on ruudulla vaan siihen alkuperäiseen. Se on tod näk tilanne tulevissa malleissakin jolleivat ole kirjoittaneet jotain 2 miljardin euron uhkasakkoa huvikseen itselleen päälle mikäli tilanne toistuu.

 

[Pakastu]

Jotenkin hassua katsoa hdtv video aiheesta pari kk sitten, siitä 1 uutissyklin missä ne valittaa samsungista ja nyt se sama uutinen toistetaan taas tusinan eri sivuston kautta.

 

[Asmola]

Jotenkin hassua katsoa hdtv video aiheesta pari kk sitten, siitä 1 uutissyklin missä ne valittaa samsungista ja nyt se sama uutinen toistetaan taas tusinan eri sivuston kautta.

Ja seuraavalla HDTV:n videolla kun korjattu firmware asennettu kehuu Samsung S95B:n taivaisiin. Ei se kusetusta lievennä, hyvä että sai mediajulkisuutta niin jospa ei toistuisi, hyviä televisioita silti.

 

[Raikku]

Onko muuten toisaalta jo tehty testejä malleille niin että saatu vertailukelposia tuloksia ja minkälaatuisia sitten olivat muihin verrattuna?

 

[pelitys]

Tämäkin data ja graafi on peräisin FlatPanelsHD-sivustolta. Tälllä TV:llä on paljon huonompi Delta E ja matalampi huippukirkkaus kuin yläpuolella olevalla TV:llä - paitsi että kyseessä on sama TV. Tämä graafi reflektoi TV:n suorituskykyä tavanomaisissa tilanteissa.

Ai että kun koko artikkeli oli täynnä karkeaa anglismia. Graafin tilalla olisi voitu käyttää termiä taulukko ja "graafi reflektoi" kääntyisi paremmin muotoon "taulukko kuvastaa" tai "taulukko esittää". Sentään ei ole väännetty reflektointia heijastamiseksi. Tässä nyt pari esimerkkiä. Varmaan yritetty referoida Extremetechiä mahdollisimman suoraan eikä se toimi kovin hyvin.

 

[Asmola]

Onko muuten toisaalta jo tehty testejä malleille niin että saatu vertailukelposia tuloksia ja minkälaatuisia sitten olivat muihin verrattuna?

Kenties kaikista testaajista kriittisin HDTVTest testasi firmware-korjatun S95B:n ja totesi sen olevan tämän hetken paras televisio.

 

[Hannibal]

Tämä kusetus jo onneksi korjattu ainakin 2021 ja 2022 vuoden mallien uusissa firmwareissa. Tyhmä kusetus, mutta onneksi tuli ilmi.

Tämähän ei tee Samsungin televisiosta huonompaa tai parempaa, testit on silti valideja, mutta tuolla kai kalasteltiin asiakkaita koska näyttää kaupassa valoisammalta kuin kilpailijat.

Tuosta kirkkauden laskusta, Avsforumilla käyttäjät mitanneet omia televisioitaan eikä uutisessa esitetystä väitetteestä kirkkauden tippumisesta ole merkkejä, joka tekee FPHD:n testeistä hieman ihmeellisiä.

Itse asiassa se on "korjattu" vain film maker modessa.

 

[Hannibal]

Pöyristyttävää käytöstä tältä yhtiöltä kuluttajia ja kuluttajien oikeuksia kohtaan. Toivottavasti vievät asian tuomioistuimeen.

Kyseessä ei ole bugi, vaan feature. Luithan valmistajan lausunnon asiasta...

 

[petepeluri]

Tavallista? Juurihan tuota väitettiin testihuijaukseksi tässä ketjun ekassa viestissäkin. 10% ei tule esiin missään normaalitilanteessa, joten jos ruutu testataan sillä ja tulokset eivät vastaa koko ruutua, niin kyllä se huijausta minusta on. Tavallista se ei missään nimessä ole. Elleivät kaikki valmistajat sitten huijaa jostain syystä.

Testihuijauksessa 9% ja 10% kuvalla tuli eri tulokset. Kokoruudun kirkkaus ei liity asiaan mitenkään.

 

[Nerkoon]

Testihuijauksessa 9% ja 10% kuvalla tuli eri tulokset. Kokoruudun kirkkaus ei liity asiaan mitenkään.

Tottakai se liittyy. Jos ostat television josta on testit olemassa, niin toki odotat saavasi siitä kotona normaalissa käytössä ulos sen minkä testit kertovat. Vai katseletko itse 9% tai 10% kokoista kuvaa omasta televisiostasi?

 

[petepeluri]

Tottakai se liittyy. Jos ostat television josta on testit olemassa, niin toki odotat saavasi siitä kotona normaalissa käytössä ulos sen minkä testit kertovat. Vai katseletko itse 9% tai 10% kokoista kuvaa omasta televisiostasi?

Kyseinen testi mittaa 10% alan kirkkautta.
Katson, esim. kirkas katulamppu pimeässä voi olla 10% kuva-alasta.

 

[Aatumies]

Esim. tuosta.

Samsung QN95A / QN90A 'Neo QLED' review

Our in-depth review of Samsung's first miniLED-based LCD TVs

www.flatpanelshd.com

Esim. 55" QN90A myydään euroopassa ja ausseissa ADS-paneelilla, kun jenkeissä se on VA-paneelilla.

Tähän lisäksi se että alle 55" malleissa ei ole VRR & 120hz@4k mahdollista. 120hz kyllä onnistuu mutta ei VRR:n kanssa. Astuin tähän miinaan kun ostin "halvalla" 43 tuumasen ja ihmettelin että miks Series X ei näitä ominaisuuksia tunnista. Ensimmäinen ja viimeinen sampan telkkari minkä ostin. Todella hämäävää että samalla mallilla myydään telkkareita joiden ominaisuudet eroaa merkittävästi.

 

[Nerkoon]

Kyseinen testi mittaa 10% alan kirkkautta.
Katson, esim. kirkas katulamppu pimeässä voi olla 10% kuva-alasta.

Puhdasta saivartelua. Minun käsittääkseni tuo 10% on alun perin tullut oletuksesta, että paneeli käyttäytyy sen 10% alueella samalla tavalla kuin koko ruudullakin. Jos näin olisi, niin koko ruudun testaus olisi turhaa ajanhukkaa. Nyt vain näyttää siltä, että se paneeli on ohjelmoitu valehtelemaan noilla pienemmillä alueilla, joten minusta kaikki nuo pienemmillä alueilla tehdyt testit ovat muuttuneet täysin turhiksi. Niiden sisältöön kun ei voi enää luottaa. Ei minua kiinnosta tippaakaan miten se paneeli käyttäytyy jollain postikortin kokoisella alueella kun se elokuva tai mitä nyt katsonkin on käytännössä aina koko ruudun kokoinen.

 

[pomk]

Puhdasta saivartelua. Minun käsittääkseni tuo 10% on alun perin tullut oletuksesta, että paneeli käyttäytyy sen 10% alueella samalla tavalla kuin koko ruudullakin. Jos näin olisi, niin koko ruudun testaus olisi turhaa ajanhukkaa. Nyt vain näyttää siltä, että se paneeli on ohjelmoitu valehtelemaan noilla pienemmillä alueilla, joten minusta kaikki nuo pienemmillä alueilla tehdyt testit ovat muuttuneet täysin turhiksi. Niiden sisältöön kun ei voi enää luottaa. Ei minua kiinnosta tippaakaan miten se paneeli käyttäytyy jollain postikortin kokoisella alueella kun se elokuva tai mitä nyt katsonkin on käytännössä aina koko ruudun kokoinen.

Sitten vissiin kaikki modernit HDR töllöt valehtelevat. Harvoin leffoissa on 100% ruudusta kirkkainta mahdollista valkoista, ja töllön suunnitteleminen moiselle sisällölle nostaisi mm. virransyötön hintaa aika paljonkin. Lisäksi jotain tuulettimia olisi pakko alkaa virittelemään.

Kumpi on mielestäsi parempi vaihtoehto: töllö joka näyttää kirkkaimmat kohdat sisällöstä korkeintaan 200 nitin kirkkaudella, vai töllö joka voi näyttää koko kuvan 200 nitin kirkkaudella, mutta tarvittaessa pienemmät osat kuva-alasta jopa 2000 nitin kirkkaudella?

 

[Spotty]

Kyseinen testi mittaa 10% alan kirkkautta.
Katson, esim. kirkas katulamppu pimeässä voi olla 10% kuva-alasta.

Kyseisessä testissä mitataan tulokset 10% alaa käyttäen, mutta testin tuloksena on nimenomaan tarkoitus saada tulos koko paneelin kirkkaudesta. Eikö se nyt ole aika loogista, että televisiot testataan todellista käyttöä varten.

" According to FlatPanelsHD, the QN95B will boost its peak brightness from 1300 nits (normal) to 2300 nits (10 percent mode). This behavior was only observed when the TV was tested with a window that occupied ten percent of the screen. Set a nine percent window, and the TV brightness doesn’t exceed 1300 nits. It also doesn’t exceed 1300 nits when showing any normal content, from any source, including HDR video, YouTube video, and gaming. "

Eli testin uloksena saadaan lukijoille, että televisio kykenee normaalia materiaalia katseltaessa (koko ruudulla) 2300 nit kirkkauteen. Mutta todellisuudessa päästään vain noin puoleen tuosta, kun katsellaan koko ruudulta materiaalia.

 

[Nerkoon]

Sitten vissiin kaikki modernit HDR töllöt valehtelevat. Harvoin leffoissa on 100% ruudusta kirkkainta mahdollista valkoista, ja töllön suunnitteleminen moiselle sisällölle nostaisi mm. virransyötön hintaa aika paljonkin. Lisäksi jotain tuulettimia olisi pakko alkaa virittelemään.

Eihän kyse ole mistään muusta kuin siitä mitä luvataan vs. mitä sieltä oikeasti saadaan. Jos lupauksessa on, että sieltä saa vain 90% sitä valkoista ja se pitää paikkansa, niin mitään ongelmaa ei ole. Mutta jos luvataan se 100% ja tulee vain 90%, niin kyse on huijauksesta.

 

[pomk]

Eihän kyse ole mistään muusta kuin siitä mitä luvataan vs. mitä sieltä oikeasti saadaan. Jos lupauksessa on, että sieltä saa vain 90% sitä valkoista ja se pitää paikkansa, niin mitään ongelmaa ei ole. Mutta jos luvataan se 100% ja tulee vain 90%, niin kyse on huijauksesta.

Valmistajat lupaa jotain hyvin epämääräisiä asioita. Jos joku numero on annettu, niin sitä ennen on aina sanat ”up to”.

 

[Spotty]

Valmistajat lupaa jotain hyvin epämääräisiä asioita. Jos joku numero on annettu, niin sitä ennen on aina sanat ”up to”.

Miten tuo nyt liittyy uutiseen? Ei mitenkään. Kolmannet osapuolet testaavat tuotteita nimenomaan sen takia, että saadaan ne oikeat lukemat selville.

 

[pomk]

Miten tuo nyt liittyy uutiseen? Ei mitenkään. Kolmannet osapuolet testaavat tuotteita nimenomaan sen takia, että saadaan ne oikeat lukemat selville.

@Nerkoon alkoi keskustelemaan valmistajien lupauksista. En niitä tähän keskusteluun tuonut.

 

[Nerkoon]

Valmistajat lupaa jotain hyvin epämääräisiä asioita. Jos joku numero on annettu, niin sitä ennen on aina sanat ”up to”.

Varmaan tekevätkin, mutta tuota 10% testikäytöstä ei voi perustella tuolla "up to" muotoilulla.

Tästä nouseekin kysymys, että tekeekö joku taho noita TV / näyttötestejä koko paneelin testaamalla? Olisi kiva tietää joku paikka jonka tuloksissa ei pääse valmistaja suuremmin huijaamaan.

 

[pomk]

Varmaan tekevätkin, mutta tuota 10% testikäytöstä ei voi perustella tuolla "up to" muotoilulla.

Tästä nouseekin kysymys, että tekeekö joku taho noita TV / näyttötestejä koko paneelin testaamalla? Olisi kiva tietää joku paikka jonka tuloksissa ei pääse valmistaja suuremmin huijaamaan.

Rtings esim. testaa ison skaalan eri ikkunakokoja. Ei nää taida olla kuin joku 200 nitiä koko ruudulla.

toi 10% testikusetus on täysin eri asia kuin se että töllöt on optimoitu oikealle sisällölle vs. 100% valkoiset testikuviot.

 

[petepeluri]

Puhdasta saivartelua. Minun käsittääkseni tuo 10% on alun perin tullut oletuksesta, että paneeli käyttäytyy sen 10% alueella samalla tavalla kuin koko ruudullakin. Jos näin olisi, niin koko ruudun testaus olisi turhaa ajanhukkaa. Nyt vain näyttää siltä, että se paneeli on ohjelmoitu valehtelemaan noilla pienemmillä alueilla, joten minusta kaikki nuo pienemmillä alueilla tehdyt testit ovat muuttuneet täysin turhiksi. Niiden sisältöön kun ei voi enää luottaa. Ei minua kiinnosta tippaakaan miten se paneeli käyttäytyy jollain postikortin kokoisella alueella kun se elokuva tai mitä nyt katsonkin on käytännössä aina koko ruudun kokoinen.

Eivät käyttäydy ja siksi tuosta 10% tuloksesta ei kannata muita johtopäätöksiä tehdä.
Harvemmin elokuvissa on tarvetta täyteen kirkkauteen 100% alalla, eivätkä televisiot edes pysty siihen.

 

[petepeluri]

Kyseisessä testissä mitataan tulokset 10% alaa käyttäen, mutta testin tuloksena on nimenomaan tarkoitus saada tulos koko paneelin kirkkaudesta. Eikö se nyt ole aika loogista, että televisiot testataan todellista käyttöä varten.

" According to FlatPanelsHD, the QN95B will boost its peak brightness from 1300 nits (normal) to 2300 nits (10 percent mode). This behavior was only observed when the TV was tested with a window that occupied ten percent of the screen. Set a nine percent window, and the TV brightness doesn’t exceed 1300 nits. It also doesn’t exceed 1300 nits when showing any normal content, from any source, including HDR video, YouTube video, and gaming. "

Eli testin uloksena saadaan lukijoille, että televisio kykenee normaalia materiaalia katseltaessa (koko ruudulla) 2300 nit kirkkauteen. Mutta todellisuudessa päästään vain noin puoleen tuosta, kun katsellaan koko ruudulta materiaalia.

Tuloksena oli huijaamalla 2300nits 10% ikkunalla. Kyseisen tv:n maksimikirkkaus 100% ikkunalla on ~210nits.

 

[Cuthalu]

Puhdasta saivartelua. Minun käsittääkseni tuo 10% on alun perin tullut oletuksesta, että paneeli käyttäytyy sen 10% alueella samalla tavalla kuin koko ruudullakin. Jos näin olisi, niin koko ruudun testaus olisi turhaa ajanhukkaa. Nyt vain näyttää siltä, että se paneeli on ohjelmoitu valehtelemaan noilla pienemmillä alueilla, joten minusta kaikki nuo pienemmillä alueilla tehdyt testit ovat muuttuneet täysin turhiksi. Niiden sisältöön kun ei voi enää luottaa. Ei minua kiinnosta tippaakaan miten se paneeli käyttäytyy jollain postikortin kokoisella alueella kun se elokuva tai mitä nyt katsonkin on käytännössä aina koko ruudun kokoinen.

Et nyt ymmärrä ollenkaan tätä aihetta, kyseessä ei ole mikään saivartelu. Itsesi lisäksi kukaan ei oleta, että paneeli käyttäytyy 10 % alueella samoin kuin koko ruudulla. Tätä voisi verrata suoraan siihen, että renderöidään näytönohjaimella 10 % alue ruudulla vs. 100 % alue. Totta kai fps-testissä tulee erilaiset lukemat 10% ja 100 % resoluutioilla. Ei kyse ole mistään huijaamisesta vaan siitä miten tekniikka toimii. Koko ruudun kuvalle kovan kirkkauden luominen on haastavampaa kuin pienelle alueelle, etenkin oledien kanssa.

Sellaista tilannetta ei myöskään tule vastaan kuin korkeintaan erittäin lyhyeksi hetkeksi (nopea kirkas välähdys), missä koko ruudulla olisi 100 % kirkkaus, poislukien testitilanteet. 10 % alueen maksimikirkkaus on paljon lähempänä todellisia tilanteita, mutta paras on tietenkin real scene -testit, joita esim. Rtings tekee.