Tuota ihmetellyt että miksei heillä oo eristyksiä sen takia että kesällä pysyisi ilmastoinnin viilentämä ilma sisällä ja kuumuus ulkona. Onko vain jenkkien välinpitämättömyyttä koska ilmastointi kyllä posottaa ja sähköähän se vain.
Luulisin, että silkkaa välinpitämättömyyttä.
Eiköhän kyse ole enimmäkseen siitä, että jenkkilässä kaiken pitää olla isoa. Jos rakennetaan sellaisia jenkkityylin lukaaleita suomalaisten rakennusstandardien mukaisesti, niin tulisi älyttömän kalliita taloja. Senhän takia siellä menee talotkin nurin joka kerta kun joku hurrikaani puhasee. Talot rakennetaan halvalla mahdollisimman isoiksi, jolloin ne ei ole kovin kestäviä. Muistan lukeneeni jotain legendaa siitä, kun joku suomalainen rakensi talon jenkkeihin hurrikaanivyöhykkeelle ja että se oli ainut talo joka pysyi pystyssä aina kun hurrikaani iski. Talo oli rakennettu suomalaisittain kestävämmäksi.
Näkeehän tämän siitäkin, että ei jenkeissä juurikaan ole mitään vanhoja taloja. Täällä ei ole millään tavalla ihmeellistä, että 50-60 -luvulla rakennettu puutalo on edelleen pystyssä, käytössä ja hyväkuntoinen, kun taas rapakon takana varsinkin lämpimillä alueilla 30-vuotias talo on ikäloppu.
Sähköntuotanto tuulella ja auringolla on vaihtelevien keliolosuhteiden takia ongelmallista. Jos ei jostain syystä aurinko paistakaan eikä tuuli tuiverra, niin ollaan ongelmissa jos ei olla rakennettu saman verran muuta tuotantokapasiteettia varalle. Siksi olisi tärkeää rakentaa joko saman verran tuotantokapasiteettia perinteisemmillä tuotantotavoilla varalle, tai sitten energiavarastoja tuuli- ja aurinkovoimaloiden yhteyteen. Siihen on nykyään monenlaisia tekniikoita, joilla on erilaiset vasteajat verkon erilaisiin tarpeisiin. Tavallisiin akkuihin varastoiminen on kallista, mutta akuista saa sähköä ulos lähes täysin viiveettä, eli nopealla reaktioajalla. Hitaampia mutta kapasiteetiltaan suurempia tapoja on mm. veden pumppaaminen korkealla sijaitsevaan altaaseen silloin kun on ylimääräistä energiaa saatavilla, ja sitä vettä voidaan laskea turbiinien läpi sitten kun energiasta on pulaa. Itse olen työskennellyt (ja työskentelen taas kohta) firmassa, joka on kaupallistamassa nestemäiseen ilmaan perustuvaa energianvarastointia, jossa ylimääräisellä sähköllä nesteytetään ilmaa ja kerätään prosessissa syntynyt hukkalämpö myös talteen. Kun energiaa tarvitaan niin nestemäistä ilmaa lämmitetään varastoidulla lämmöllä, jolloin se kaasuuntuu ja kaasulla pyöritetään turbiineja.
Mitä taas sähköverkkoihin ja tuotantolaitoksiin tulee, niin näin siinä käy kun ne ulkoistetaan voittoa tavoitteleville yrityksille. Yritykset kuorii kermat kakun päältä ja minimoivat kaikenlaiset investoinnit infraan tulosten maksimoimiseksi. Sähköntuotanto ja sen jakelu on sen verran kriittisiä asioita yhteiskunnalle, että ei sellaisia pitäisi päästää kaupallisiin käsiin ollenkaan.
Ulkoistaminen ei ole koskaan hyvä ratkaisu pidemmän päälle. Saahan siitä rahaa silloin kun sen asian myy ulos, mutta pitkässä juoksussa tulee kalliimmaksi. Hyvänä esimerkkinä se, kun paikallinen paperitehdas (jossa isäni toimi talouspäällikkönä) ulkoisti huoltotoimintansa. Jos tehtaan katossa oli reikä, niin huoltofirma ei suostunut korjaamaan sitä, koska sopimuksessa sanotaan että isommasta remontista saa isommat bonukset. Eli firma odotti että katto meni huonoon kuntoon, jolloin siihen piti tehdä isompi ja kalliimpi remontti, josta huoltofirma sai enemmän rahaa kuin siitä että olisivat paikanneet katon heti.
