Ei voida. Kellotaajuus tarkoittaa kellosignaalin taajuutta ja tuolla ei ole missään mitään lähellekään 7.2 GHz kellotaajuutta.
Tuon muistiväylän kellotaajuus on 3.6 GHz mutta dataa voi siirtyä sekä nousevalla että laskevalla kellonreunalla.
Datansiirtotaajuus ja kellotaajuus on aivan eri asioita.
Ja muistipiirien sisäinen kellotaajuus on sitten monta kertaa pienempi.
Kun kyseessä ei ole kellotaajuus niin voi sitten puhua vaikka pelkästään taajuudesta ilman mitään etuliitettä jos datansiirtotaajuus kuulostaa liian pitkältä sanalta. Silloin termistö ei ole mitenkään varsinaisesti väärin, vaan vain hiukan outoa.
Datansiirtotaajuus toki olisi varmaan täsmällisin termi asian kuvaamiseen, mutta se ei välttämättä silti ole ihan yhtä yleistajuinen ilmaus kuin "efektiivinen kellotaajuus". Omasta mielestäni ei edelleenkään ole väärin sanoa, että jos dataväylän tai signaalijohtimen tila voi muuttua 7,2 miljardia kertaa sekunnissa, niin sen efektiivinen kellotaajuus on silloin 7,2 gigahertsiä. Tajuan kyllä, että sinun kantasi mukaan tietystä kellotaajuudesta voidaan puhua vain silloin, kun systeemissä on fyysisesti läsnä kellosignaali kyseisellä taajuudella, mutta en tiedä onko tämä kaikin puolin järkevä lähtökohta. Entäs sellaiset signaalit joiden mukana ei siirretä erillistä kellosignaalia (kuten DisplayPort ja HDMI:n uudemmat versiot), vaan datalinjojen tilan näytteistyksessä käytettävä kello generoidaan vastaanottavassa päässä paikallisesti ja synkronoidaan lähettävän pään kanssa datalinjojen transitioiden avulla? Eikö tällaisessa tilanteessa voida mielestäsi lainkaan puhua kellotaajuudesta esim. selvyyden vuoksi, siis niin että käsitteellinen ero (kokonais)kaistanleveyteen olisi mahdollisimman selkeä?
Itse asiassa se ei DDR5lla muutu yhtään välttämättä yhtään vaikeammaksi, koska muistikanavan leveys on puolitettu; Yhteen purskesiirtoon 7.2 Gbps data ratella kuluu tismalleen sama aika kuin yhteen purskesiirtoon 3.6 Gbps data raten DDR4lla.
Mutta mikäli hyödynnetään DDR5n mahdollisuus tuplata muistikanavien määrä suurinpiirtein samalla pinnimäärällä, sitten toki tarvitaan enemmän rinnakkaisia muistiaccesseja.
Niin, yhdellä purskesiirrolla siirtyy totuttuun tapaan 64 tavua dataa eli yhden cache linen verran. Aikaa tähän menee nanosekunneissa mitattuna DDR5-6400-muistilta täsmälleen sama määrä kuin DDR4-3200-muistilta, mutta kellojaksoissa mitattuna tuplasti. Jos on tarpeen täyttää vain yksi cache line, niin silloin saavutettu kaistanleveys jää samaan arvoon kuin DDR4:llä, eli kellotaajuuden tuplauksesta ei tässä tapauksessa ollut mitään hyötyä. Jos taas halutaan kaikki kaista irti, niin silloin pitäisi täyttää kaksi cache linea, joista toinen potentiaalisesti turhaan.
Kyllähän huippukaistaan toki päästään silloin, kun luetaan tai kirjoitetaan suuri määrä peräkkäisissä muistiosoitteissa sijaitsevaa dataa ja tiedetään jo ennalta, mitä halutaan lukea/kirjoittaa. Mutta jos tämä ei ole etukäteen tiedossa, ja seuraavaksi luettava/kirjoitettava data riippuu niistä arvoista joita ei ole vielä saatu luettua muistista, niin silloin ei tietenkään päästä sen suurempaan keskimääräiseen kaistaan kuin edellisilläkään muistisukupolvilla. Tämä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että jäädään sitä kauemmas teoreettisesta huippukaistasta, mitä suurempi on muistin kellotaajuus.
Ei DDR5ssa ole 64-bittiä leveää dataväylää, vaan 32 bittiä leveä dataväylä. Tosin yhdellä DIMMillä voi sitten olla kaksi niitä väyliä rinnakkain.
Viittasin tuolla 64 bitillä nimenomaan kokonaisen muistikamman datalinjojen määrään.
Anandilla on myös taulukko JEDEC DDR5-ajoituksista, mutta sielläkin on mainittu nDDR5-7200 vain 'Future Bins' -kategoriassa.
Nyt vasta katsoin taulukkoa, ja täytyy kyllä ihmetellä että miten nuo latenssit ovat noin paljon nousseet. Jos nykyisillä DDR4-3200-muisteilla tyypillinen CAS latency on 16 kellojaksoa eli 10 ns, niin hyppäys jonnekin 14-18 nanosekuntiin tietänee aikamoista pudotusta suorituskykyyn. Mistä päästäänkin kysymykseen: Miksi kukaan ostaisi ensimmäisen sukupolven DDR5-muisteja käyttökohteeseen jossa nimenomaan random access -suorituskyky on tärkeää?
