Vaikka eräs käyttäjä nyt hieman troloilikin, niin vastaan omasta puolestani vaikkapa "kroonistuneesta mykoplasmasta". En sitä itselläni suoraan epäile, eikä sitä ole minulla diagnosoitu. Mutta on mielestäni poikkeuksellista, että perusterve tupakoimaton normaalipainoinen mies, joka aiemmin on voinut juosta pitkiäkin lenkkejä, kadottaa yhtäkkiä kuntonsa ihan tyystin ilman mitään syytä. Viime marraskuussa alkoi tuntumaan, ettei lenkkeily suju enää normaalisti, joten sitä piti vähentää ja lopettaa lopulta kokonaan. Tämän vuoden tammikuussa lomaillessa jaloissa alkoi tuntua todella oudolle, esim. 800 metrin rauhallinen kävely ylämäkeen hapotti pohkeet niin, että välillä piti pysähtyä hieromaan ja lepäilemään. Sairastuin sieltä tullessa heti joko todella raskaaseen flunssaan tai influenssaan, kuumetta useana päivänä 40 C, ja sen jälkeen onkin kaikki ollut toisin. Keväällä esim. juokseminen oli mahdotonta. Aivan kevyt pyöräily luokkaa 10-15 km/h hapotti jalat kilometrin jälkeen, ja oli palattava kotiin. Hengästyin jo postilaatikolle kävellessä, mitään raskaampaa ei vain jaksanut nostaa käsillä. Vuosi aiemmin juostu 36 kilometriä oli kaukainen muisto.
Verikokeissa näkyi mykoplasman ns. pitkäkestoinen vasta-aine IgG pitkälle yli 300 yksikköä, mutta akuutti IgM oli nollissa. Eli ei akuuttia mykoplasmatartuntaa. Ei oikeastaan mitään muuta, ainoastaan minimaalinen CRP- eli tulehdusarvon nousu. Verikokeiden, spirometrian ja pef-seurannan jälkeen tilannetta hoidetaan astmana. Suomalainen lääketiede ei tilannetta hyväksy vaikkapa nyt mykoplasmana, vaikka arvot ovat moninkertaiset viitearvoihin nähden. Tällä hetkellä pystyn lenkkeilemään ja olemaan ns. normaalisti suurimman osan aikaa, mutta sitten on esimerkiksi lenkkikertoja jolloin juokseminen pitää lopettaa parin kilsan jälkeen. Jalat vain ovat ihan puuroa. Astmalääkkeistä ei ole mainittavaa apua.
Eikä tässä nyt hakemalla haeta mitään diagnoosia, mutta vituttaa vain kun elimistö ei pelaa siten kuin sen pitäisi.
Saisi tuo terveydenhuolto minusta olla vähän parempaa.
