mRkukov
Hrrrr...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 854
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001954767.html
Kuulostaa klikkiotsikolta mutta ei ole sitä. Viime tammikuussa oltiin jo hyvin lähellä sitä että sähkön jakelua olisi alettu rajoittamaan. Kiitos hallitus ja viherpiipertäjät. Ydinvoimalat ja hiilivoimalat kiinni ja tilalle aurinkosähköä ja tuulta. Minun puolesta hiilivoimalat saakin sulkea tai jättää varavoimaksi, mutta ydinvoimaa lisää ja reilusti.
Sähköpula uhkaa Suomea – tuotanto on jo riskirajoilla
(KUVA: Sari Gustafsson;Martti Kainulainen / Lehtikuva)
Julkaistu: 16.11. 8:37
Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtajan Ole Johanssonin mukaan häiriöt tuotannossa huippukysynnän aikana voivat merkitä tilapäisiä sähkönkulutuksen rajoituksia.
Viime tammikuun alun paukkupakkasilla Suomen sähköhuolto oli äärirajoilla.
Loppiaisen jälkeisenä torstaiaamuna 7. tammikuuta sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi 14 900 megawatin ennätyslukemaan. Suomessa tuotettiin sähköä 10 700 megawatin teholla, loput 4 200 megawattia tuotiin Ruotsista, Venäjältä ja Virosta.
Tuontikapasiteetti oli täysin käytössä. Siirtoyhteydet ulkomailta ja kotimaiset voimalat toimivat häiriöittä. Kriisiltä vältyttiin täpärästi. Tosin jäljellä oli vielä 300 megawatin edestä tehoreservikapasiteettia.
Tämän tilanteen ei haluta enää toistuvan.
– Viime loppiaisen aikaan meillä oli myös onnea, ettei siihen samaan saumaan sattunut vikoja siirtokapasiteetissa tai tuotannossa, ja kun ei ollut enää mitään kunnon marginaaleja. Tästä tämä huoli johtuu, sanoo Ole Johansson.
Vuorineuvos Johansson on entinen Wärtsilän konsernijohtaja, joka johtaa elinkeinoelämää lähellä olevaa huoltovarmuusneuvostoa. Huoltovarmuusneuvosto julkaisi maanantaina kannanoton, jossa se esittää huolensa sähkön riittävyydestä Suomessa. Se varoittaa, että sähkön tuotanto- ja siirtokapasiteetin merkittävät häiriöt huippukysynnän aikana voivat johtaa väliaikaiseen tehovajeeseen, mikä merkitsisi tilapäisiä sähkökulutuksen rajoituksia osalle sähkönkäyttäjistä.
Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Ole Johansson on huolissaan. (KUVA: Matti Vassinen)
Johansson muistuttaa, ettei sähkön tuonti paukkupakkasilla ole mikään itsestään selvyys.
– Maat, joista tuomme sähköä, eli Ruotsi, Venäjä ja Viro ovat ilmastollisesti samalla vyöhykkeellä kuin me. Sielläkin on yleensä kylmä, kun meillä on kylmä, jolloin olemme ikään kuin samassa veneessä. Tämäkin lisää huolta.
Huoltovarmuusneuvosto sanookin kannanotossaan, että syvempään tuontiriippuvuuteen ei ole syytä ajautua.
Viime talvena arvioitiin yleisesti, että Suomen sähköntuotantokapasiteetti on vähentynyt liikaa. Energiayhtiöt ovat joutuneet sulkemaan ja purkamaan hiililauhdevoimaloitaan kannattamattomina. Taustalla vaikuttaa sähkön hinnan voimakas lasku yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Tuet painaneet sähkön hintaa alas
Erilaiset tuet, kuten runsas tuulituki, ovat painaneet sähkön hinnan niin alas, että esimerkiksi perusvoimaa tekevät hiilivoimalat ovat muuttuneet kannattamattomiksi. Niitä on Suomessa jo suljettu ja tullaan todennäköisesti sulkemaan lisää.
Johansson viittaa Fortumin toimitusjohtajan Peter Lundmarkin haastatteluun tiistain Kauppalehdessä. Lundmark sanoi, että sähkön nykyhinnoilla Inkoon hiilivoimalan tuotanto on kannattamatonta. Fortum on tarjonnut purkutuomion saanutta Inkoota valtiolle huoltoreserviksi, mutta valtio ei ole tarttunut tarjoukseen.
Huoltovarmuusneuvosto sanoo kannanotossaan, että syvempään tuontiriippuvuuteen ei pidä ajautua.(KUVA: Sari Gustafsson)
Johansson korostaa, ettei huoltovarmuusneuvoston tehtävänä ole ottaa kantaa yksittäisiin voimaloihin tai niiden sulkemisiin.
– Mutta Lundmarkin haastattelussa on mainittu eräs esimerkki. Kun ajattelemme huippukulutusta, niin yli 3 000 megawattia puuttuu, ja sehän tarkoittaa sitä, että olemme erinomaisen haavoittuvaisia ja riippuvaisia siirtokapasiteetin toimivuudesta sekä tietysti yksittäisten voimaloiden toimivuudesta.
– Uhka siitä, että sulkemisia tulee myös jatkossa, on ilmeinen. Ja täytyy myös muistaa, että meiltä on poistumassa perusvoimaa ensi vuosikymmenellä.
Esimerkiksi Loviisa 1:n käyttölupa on voimassa vuoteen 2027.
Viime talven kulutushuipun aikana Suomen tuulivoimatuotanto oli käytännössä nolla. (KUVA: Pekka Sakki)
Huoltovarmuusneuvosto sanookin kannanotossaan, ettei Suomen sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti saa enää pienentyä ja valtion vero-, tuki- ja teollisuuspoliittisten linjausten pitää olla jatkossa sellaisia, että kapasiteettia riittää.
Suomi on täysin tuontisähkön varassa huippukulutustilanteissa, mutta tuontisähköä virtaa Suomeen runsaasti myös normaalioloissa, kuten oheisesta kantaverkkoyhtiö Fingridin Voimajärjestelmän tila -verkkopalvelusta ilmenee.
– Monet tukipäätökset suosivat uusiutuvaa energiaa. Mutta täytyy muistaa, että ne eivät ratkaise tehovajausta silloin, kun kysyntä on suurina.
Esimerkiksi viime talven kulutushuipun aikana Suomen tuulivoimatuotanto oli käytännössä nolla.
Johansson korostaa, ettei huoltovarmuusneuvostolla ole mitään uusiutuvaa energiaa vastaan.
Mika Koskinen
(KUVA: Sari Gustafsson;Martti Kainulainen / Lehtikuva)
Julkaistu: 16.11. 8:37
Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtajan Ole Johanssonin mukaan häiriöt tuotannossa huippukysynnän aikana voivat merkitä tilapäisiä sähkönkulutuksen rajoituksia.
Viime tammikuun alun paukkupakkasilla Suomen sähköhuolto oli äärirajoilla.
Loppiaisen jälkeisenä torstaiaamuna 7. tammikuuta sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi 14 900 megawatin ennätyslukemaan. Suomessa tuotettiin sähköä 10 700 megawatin teholla, loput 4 200 megawattia tuotiin Ruotsista, Venäjältä ja Virosta.
Tuontikapasiteetti oli täysin käytössä. Siirtoyhteydet ulkomailta ja kotimaiset voimalat toimivat häiriöittä. Kriisiltä vältyttiin täpärästi. Tosin jäljellä oli vielä 300 megawatin edestä tehoreservikapasiteettia.
Tämän tilanteen ei haluta enää toistuvan.
– Viime loppiaisen aikaan meillä oli myös onnea, ettei siihen samaan saumaan sattunut vikoja siirtokapasiteetissa tai tuotannossa, ja kun ei ollut enää mitään kunnon marginaaleja. Tästä tämä huoli johtuu, sanoo Ole Johansson.
Vuorineuvos Johansson on entinen Wärtsilän konsernijohtaja, joka johtaa elinkeinoelämää lähellä olevaa huoltovarmuusneuvostoa. Huoltovarmuusneuvosto julkaisi maanantaina kannanoton, jossa se esittää huolensa sähkön riittävyydestä Suomessa. Se varoittaa, että sähkön tuotanto- ja siirtokapasiteetin merkittävät häiriöt huippukysynnän aikana voivat johtaa väliaikaiseen tehovajeeseen, mikä merkitsisi tilapäisiä sähkökulutuksen rajoituksia osalle sähkönkäyttäjistä.
Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja Ole Johansson on huolissaan. (KUVA: Matti Vassinen)
Johansson muistuttaa, ettei sähkön tuonti paukkupakkasilla ole mikään itsestään selvyys.
– Maat, joista tuomme sähköä, eli Ruotsi, Venäjä ja Viro ovat ilmastollisesti samalla vyöhykkeellä kuin me. Sielläkin on yleensä kylmä, kun meillä on kylmä, jolloin olemme ikään kuin samassa veneessä. Tämäkin lisää huolta.
Huoltovarmuusneuvosto sanookin kannanotossaan, että syvempään tuontiriippuvuuteen ei ole syytä ajautua.
Viime talvena arvioitiin yleisesti, että Suomen sähköntuotantokapasiteetti on vähentynyt liikaa. Energiayhtiöt ovat joutuneet sulkemaan ja purkamaan hiililauhdevoimaloitaan kannattamattomina. Taustalla vaikuttaa sähkön hinnan voimakas lasku yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Tuet painaneet sähkön hintaa alas
Erilaiset tuet, kuten runsas tuulituki, ovat painaneet sähkön hinnan niin alas, että esimerkiksi perusvoimaa tekevät hiilivoimalat ovat muuttuneet kannattamattomiksi. Niitä on Suomessa jo suljettu ja tullaan todennäköisesti sulkemaan lisää.
Johansson viittaa Fortumin toimitusjohtajan Peter Lundmarkin haastatteluun tiistain Kauppalehdessä. Lundmark sanoi, että sähkön nykyhinnoilla Inkoon hiilivoimalan tuotanto on kannattamatonta. Fortum on tarjonnut purkutuomion saanutta Inkoota valtiolle huoltoreserviksi, mutta valtio ei ole tarttunut tarjoukseen.
Huoltovarmuusneuvosto sanoo kannanotossaan, että syvempään tuontiriippuvuuteen ei pidä ajautua.(KUVA: Sari Gustafsson)
Johansson korostaa, ettei huoltovarmuusneuvoston tehtävänä ole ottaa kantaa yksittäisiin voimaloihin tai niiden sulkemisiin.
– Mutta Lundmarkin haastattelussa on mainittu eräs esimerkki. Kun ajattelemme huippukulutusta, niin yli 3 000 megawattia puuttuu, ja sehän tarkoittaa sitä, että olemme erinomaisen haavoittuvaisia ja riippuvaisia siirtokapasiteetin toimivuudesta sekä tietysti yksittäisten voimaloiden toimivuudesta.
– Uhka siitä, että sulkemisia tulee myös jatkossa, on ilmeinen. Ja täytyy myös muistaa, että meiltä on poistumassa perusvoimaa ensi vuosikymmenellä.
Esimerkiksi Loviisa 1:n käyttölupa on voimassa vuoteen 2027.
Viime talven kulutushuipun aikana Suomen tuulivoimatuotanto oli käytännössä nolla. (KUVA: Pekka Sakki)
Huoltovarmuusneuvosto sanookin kannanotossaan, ettei Suomen sähköntuotannon kokonaiskapasiteetti saa enää pienentyä ja valtion vero-, tuki- ja teollisuuspoliittisten linjausten pitää olla jatkossa sellaisia, että kapasiteettia riittää.
Suomi on täysin tuontisähkön varassa huippukulutustilanteissa, mutta tuontisähköä virtaa Suomeen runsaasti myös normaalioloissa, kuten oheisesta kantaverkkoyhtiö Fingridin Voimajärjestelmän tila -verkkopalvelusta ilmenee.
– Monet tukipäätökset suosivat uusiutuvaa energiaa. Mutta täytyy muistaa, että ne eivät ratkaise tehovajausta silloin, kun kysyntä on suurina.
Esimerkiksi viime talven kulutushuipun aikana Suomen tuulivoimatuotanto oli käytännössä nolla.
Johansson korostaa, ettei huoltovarmuusneuvostolla ole mitään uusiutuvaa energiaa vastaan.
Mika Koskinen
Kuulostaa klikkiotsikolta mutta ei ole sitä. Viime tammikuussa oltiin jo hyvin lähellä sitä että sähkön jakelua olisi alettu rajoittamaan. Kiitos hallitus ja viherpiipertäjät. Ydinvoimalat ja hiilivoimalat kiinni ja tilalle aurinkosähköä ja tuulta. Minun puolesta hiilivoimalat saakin sulkea tai jättää varavoimaksi, mutta ydinvoimaa lisää ja reilusti.
Näistä tuulettomista päivistä on hyvä maksaa tukea tuulivoimafirmoille ja niiden osakkaille.
. 
(itselle jos jouluksi poikkee tampereen suunnalle niin se on etelän lämpöön lähtöä)
I
Tämä vielä maaseudulla, kaupungissa varmaan vielä huonommin.
