Kaippa tuossa kritisoitiin sitä että ei se mitään auta että lataat autoa yöllä alkukuusta jos loppukuusta sähkö on päivälläkin halvempaa... Toisin sanoen se että yrität optimoida _päivän sisällä_ kulutusta halvalle tunnille ei tarkoita että se olisi mennyt koko kuukauden kannalta halvalle ja sinulle siis suotuisalle tunnille.
Mielestäni tuo kk-keskiarvo on just tuon kulutusvaikutussopparin ns. älytön osuus... Tietysti toki voi argumentoida että jos ei 2 ensimmäiseen viikkoon tuule ollenkaan ja jälkimmäisenä tulee reilusti niin ehkä sitten menee "jotenkin" oikein... Nähdäkseni paljon järkevämpi sähköverkon kannalta olisi palkita siitä että se kulutus on _päivän sisällä_ siellä missä se ei muilla ole, näin siirtokapasiteettia ei tarvita niin paljoa ja joku ydinvoima jauhaa sitä sähköä kuitenkin käytti sitä joku tai ei riippumatta mikä hinta sille "ylijämää sähkölle" on pörssissä keksitty...
Tottakai se auttaa. Jos lataat kalliina päivänä autoa 50 snt/kWh yöllä sen sijaan että lataisit 150 snt / kwh päivällä, niin kyllä se laskee keskihintaa ja kulutusvaikutusta vaikka loppukuusta sähkön hinta olisi koko viikon negatiivisena. Joka tapauksessa säästät siinä sen 1€/kWh. Toki se laskee myös siirtämällä kulutusta halvempaan päivään vaikka puolenyön yli, ja niin varmasti kaikki tekeekin vaikka puhuisikin epätarkasti "päivän halvimmista tunneista" (Tottakai auto kannattaa ajastaa vaikka 01-05 lataamaan eikä 20-24, jos edellinen on halvempaa, vaikka 20-24 olisi edellisen vuorokauden halvimmat tunnit).
Mitä tulee siirron pullonkauloihin niin myyntiyhtiötä edes suuremmin kiinnostaisi se auttaako hinnoittelumalli siirtoyhtiötä? Siirrossahan homma onkin noin, että käytännössä yleissiirron lisäksi on saatavilla soppareita jotka on halvempia silloin kun kulutus on pientä, eli öisin tai viikonloppuisin ja kesällä. Sinänsä jos siirto hinnoiteltaisiin kulujen mukaan, niin oleellista olisi lähinnä vuoden maksimikulutus, mutta se nyt lienee enemmän siirtoketjun aihe.
Myytipuolellahan sähkö voi olla kallista nimenomaan siksi, että sitä on tarjolla vähän ja tällöin kulutuksen pitää joustaa alas, vaikka siirrossa ei olla lähelläkään kapasiteettia.
Se on sitten eri juttu, jos lämmitys on iso merkittävä osa laskusta, jolloin kulutus voi painottua niihin kalliisiin jaksoihin jos kalliin jakson syy on kova pakkanen (eriasia jos se on vaikka voimalan huolto tai vika). Mutta näissäkin helposti ylireagoidaan, viime tammikuun alussahan moni vannoi kuinka tästä näkee kuinka pörssisähkö ei ole vaihtoehto lämmittäjälle kun tämä yksi kallis päivä pilaa kaiken... mutta esim. itselläni on laskennallinen pörssisähkön keskihinta marraskuusta heinäkuuhun jo nyt 8.1 snt/kWh, vaikka mukana on tuo kallis pakkasjakso ja kämpässä on sähkölämmitys, eikä mitään optimointeja ole kun todellisuudessa on kiinteä 7,49 snt/kWh soppari. Eli ts. saa edelleen jännätä tuliko tuo kalliimmaksi kuin halvemmaksi kuin pörssi, jos arvata pitää niin sanoisin että menee aika tiukaksi.
Jos noissa kulutusvaikutussoppareissa on jotain perverssiä kulutuksen ohjauksen kannalta, niin korkeintaan se, että teoriassa niiden kanssa voi käydä niin että jos alkukuu on todella kallis on tälläisen sopparin omistajalla interessi polttaa sähköä turhaan jos oma hinta laskee alle nollan. Toki hinta voi olla negatiivinen myös pörssisopparissa, mutta siinä on se ero, että se yksittäinen virhekerta pois lukien näin on vain silloin kun lisäkulutus onkin verkon kallata hyvä asia, kulutusvaikutuksella näin voi käydä vaikka pörssihinta olisi positiivinen. Tosin siirron hinta onneksi tasaa tätä niin, että sen hinnan pitää olla reippaasti pakkasella ennen kuin haakuu kannataa.