Suomessahan on esimerkiksi hiilivoimaloita suljettu pysyvästi tai ajettu alas pitkäaikaisesti kun eivät ole taloudellisesti kannattavia.
Ei Suomeen todellakaan millään 15.000 MW:n edestä pumppuvoimaloita tarvita. 500-1000 MW:n pumppuvoimala teho riittänee hyvin vuosikymmeniksi.
Tuon pumppuvoimalan yksikön teho oli 75 MW ja sähkövaraston suuruus 530 MWh. Siitähän se on helppo laskea miten monta tuntia sitä voi purkaa täydellä teholla.
Tuollaisen pumppuvoimalan tarkoitus on tasata niitä huippukulutustunteja ja varastoida yöaikaan energiaa kulutettavaksi päivällä.
hmm..
530 MWh -> 1908000 000000 Joulea (Ws)
E=rmgh (r= hyötysuhde (Tuollaisessa arviolta 0.95), m massa (kg), g=9,81m/s exp 2, h=1400m (kaivoskuilun korkeus)
->
m=146237153kg (Vedellä siis karkeasti yhtämonta litraa ja 1000 litraa= 1m exp 3)
Eli siis
V=146237m exp 3 (Vaaditun säiliön tilavuus) -> Jos kuutio, niin 52 metriä kanttiinsa. Jos taas 5 metriä korkea tila, niin 171 metrinen loota kanttiinsa, jonka korkeus on 5 metriä..
Melkoiset tilat jouduttaisiin tekämään vedelle sekä alas, että ylös. Tekeminen ja ylläpito olisi melkoisen kallista.
Tuossa olisi monia käytännön ongelmia: Esim edestakaisen veden hölvääminen rapauttaisi säiliöitä ja vaatisi ylläpidon ja putsuksen lisäksi alunalkaenkin kestävät pinnat.
Mikäköhän lie sitten takaisinpumppauksen kokonaishyötysuhde. Muutamiakymmeniä metrejä pumpattaessa se on yleensä (yläkanttiin) 85% (keskipako)pumppu ja 93% moottori -> yhteensä siis0,79
1400 metriin vaadittavasta suuren tuoton vesipumpputekniikasta minulla ei ole hajuakaan. Jollakin ratas pumpulla saa kyllä suuren paineen, mutta tuotto on täysin onneton. Ehkä muutama ruuvi? tai paljon peräkkäisiä muita (kp) pumppuja (Jumalaton "porakaivopumppu", jossa iso kasa tajuttomia rupeleita?) * 7. Tosin hinnan lisäksi hyötysuhde huononee varmasti..
Turbiinin hyötysuhde huomioonottaen 0,75.. Tosin tuollainen olisi niin mutkikas laitos, että 0,5 voisi olla lähempänä, eli tyhjästä täyteen lataamiseen menisi 1060MWh energiaa..
------------------
Nykymittapuulla Olkiluoto 1 ja 2 eivät ole kummoisen isoja laitoksia. Niiden teho on vain 880 MW (O3 1600MW)
Nyt jos tuollaisen, esim O1:n vuorokauden sähköt (24h * 880MW=21120MWh)
Tuotettaisiin pumppuvoimalalla, niin vaadittaisiin noin 40 kertaa tuota 171 metristä, 5m syvää allasta isompi loota (n 1080 metriä kanttiinsa))
Luulisin, jotta olisi melkoisen kallista..
--------------------
Hmmm.. Yläallaskin pitäisi olla kaivettu muutaman metrin syvyyteen, ettei sinne menisi "roskia" ja ettei siihen kehittyisi pahasti jäitä esim 25-35 asteen pakkasella..
Jos käydään käyttämään tuuli ja aurinkovoimaa tuollaisten säätölaitosten avulla, s.e. niistä saadaan hyvää, tasaista energiaa, niin sanoisin että kun hyötysuhdekin putoaa tuossa veivauksessa, niin on melko pirun kallista tuollainen.
--------------------
Nytkun energian hinta meillä koostuu etupäässä siirtomaksusta, niin edes autojen lataus älylatureilla ei olisi kovinkaan kannattavaa tuuli sekä aurinkosähköllä. Eli energiavarastona toimisi esim sähköautojen akut, joiden varaustilaa nostettaisiin tietyn tason yli vasta, kun energiaa on yllinkyllin saatavilla.
Tämä ei tosin toimi käytännössä myöskään siksi, että nykyisten ajoakkujen kapasiteetti on liian onneton, jotta niitä voitaisiin käyttää noin. Ne pitää ladata yleensä täyteen, käytön jälkeen.