Sähkön riittävyys Suomessa

[mRkukov]

Näin tammikuun pakkasten aikaan on monesti Suomen sähköverkko kovilla. Sähköä kun tuodaan kaikista ilmansuunnista piuhat punaisellaan. Tänään on vielä viikonloppu, joten ei pitäisi olla edes kovin kulutus. Silti meinaa sähkön riittävyys olla kortilla.

Ruotsi on jo päättänyt, että jos heiltä itseltään meinaa loppua sähkö niin naapurimaihin vienti katkaistaan samantien. Jos näin kävisi juuri nyt niin siinä olisi Suomen verkko kyykyssä hyvin nopeasti.

Sähköjärjestelmän tila

 

[mRkukov]

Kulutus 13 108 MW
Tuotanto 9 061 MW
Tuonti/vienti (netto) −4 040 MW

VESIVOIMA 1 159 MW
YDINVOIMA 2 800 MW
YHTEISTUOTANTO (KAUKOLÄMPÖ) 2 924 MW
YHTEISTUOTANTO (TEOLLISUUS) 1 604 MW
TUULIVOIMA 123 MW
AURINKOVOIMA 11 MW
MUU TUOTANTO 470 MW
TEHORESERVI 0 MW

Ei ole tuulesta ja auringosta kauheasti hyötyä, silloin kun eniten tarvittaisiin.

 

[mRkukov]

Pakkas-Suomi lämpiää tuontisähköllä - Kainuun Sanomat

Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöt tekivät marraskuussa äärimmäisen kulutusarvion, joka toteutuu kerran kymmenessä vuodessa oikein kylmän talven pakkaspäivänä. Se osoitti, että Pohjoismaiden sähköjärjestelmästä jää uupumaan 3 000 MW:n verran sähköä eli vähän enemmän kuin Suomen ydinvoimalaitokset tuottavat yhteensä. Se on hoidettava tuomalla sähköä Pohjoismaiden ulkopuolelta siirtoyhteyksin kautta. – Suomen osalta se tarkoittaa, että sähköä ostetaan Baltiasta ja Venäjältä. Muiden Pohjoismaiden osalta myös Saksasta ja Hollannista, sanoo Uusitalo. Kaikkein heikoimmilla Pohjoismaista on Suomi. Viime vuosina myös Ruotsin sähkötase on muuttunut tuonnista riippuvaiseksi. – Suomen kannalta kriittisin tilanne on silloin, kun myös Ruotsissa ja Norjassa on kylmää, sanoo Uusitalo. Suomen sähkön käyttöhuippu oli viime vuonna 14 155 MW:a. Se osui helmikuun loppuun. Silloin kulutushuippua leikkasi vähäisempi valaistuksen tarve. Hankalinta on, jos kovat pakkaset osuvat pimeään tammikuuhun.

 

[zepi]

Jokainen voi myös miettiä, että onko se sähkösauna pakko saada lämmitettyä sillä hetkellä kun annetaan varoitus sähkön loppumisesta.

Juuri tämän takia kaikilla voisi olla se tuntikohtaisen hinnan mukaan laskutettava sähkösopimus. Lisäisi vähän kannustinta miettiä sitä omaa sähkön käyttöä.

edit: joskaan en kyllä sinänsä näe sähkön riittävyyttä hirveänä ongelmana. Jos se olisi oikea ongelma, niin joku kyllä perustaisi sen lisäsiirtoyhteyden tai hätävaravoimalan repimään megatuottoja niiltä tunneilta kun sähkö uhkaa loppua.

Kaikki pohjoismaat ovat edelleen yhtä hinta-aluetta -> Suomessa ei ole vielä mitään tehopulan merkkejä ilmassa.

 

[vemkki]

Noh, ei tässä taida mennä enää kauaa ennenkuin Olkiluoto 3 saadaan tuotantokäyttöön. Tosin sitten on tietysti riskinä, että ajetaan taas huonommin kannattavia voimaloita alas.

 

[?..]

Hyvä syy pitää suhteet Putiniin kunnossa.

 

[Corex]

Jokainen voi myös miettiä, että onko se sähkösauna pakko saada lämmitettyä sillä hetkellä kun annetaan varoitus sähkön loppumisesta.

Sen verta on alkanut ärsyttämään tämä sähköntuotannon surkea omavaraisuus, että on käynyt mielessä toive ajautumisesta (epätoivottavaan) tilaan jossa säännöstelyyn jouduttaisiin... Ehkä saataisiin pari ydinvoimalupaa ripeällä aikataululla.

 

[vemkki]

Sen verta on alkanut ärsyttämään tämä sähköntuotannon surkea omavaraisuus, että on käynyt mielessä toive ajautumisesta (epätoivottavaan) tilaan jossa säännöstelyyn jouduttaisiin... Ehkä saataisiin pari ydinvoimalupaa ripeällä aikataululla.

Ripeä lupa ei auta, kun ydinvoimalan rakentaminen näyttää olevan vuosikymmenien projekti. OL3:n rakentaminen alkoi vuonna 2005 ja valmista tulee ehkä ensi vuonna, eli 15 vuotta menee. Se, mille on tarve, on voimaloille, jotka voidaan potkaista käyntiin kun tulee erityisiä kysyntäpiikkejä. Tällaisia (yleensä saastuttavia) voimaloita vain on viime vuosina pikemminkin ajettu alas, kun käyttötunteja on tullut niin vähän.

 

[Sanpsa]

Ydinvoimaloiden tehoa vastaava määrä on muuta varavoimaa kokoajan valmiudessa, joka on toki helvetin kallista tuottaa. Siksi halvempaa tuoda ulkomailta.

Ja turhaa on rakentaa liikaa ydinvoimaa, jos sitä tarvitsee vain muutaman kuukauden vuodessa. Kesällä ei saa mihinkään myytyä. Ydinvoiman tarkotus on tuottaa täysillä koko ajan, että se kannattaa.

 

[zepi]

Sen verta on alkanut ärsyttämään tämä sähköntuotannon surkea omavaraisuus, että on käynyt mielessä toive ajautumisesta (epätoivottavaan) tilaan jossa säännöstelyyn jouduttaisiin... Ehkä saataisiin pari ydinvoimalupaa ripeällä aikataululla.

Miksi nimenomaan sähkön tuotannon omavaraisuus on niin toivottavaa? Emmehän me ole omavaraisia öljyn tuotannossakaan? Tai sen puoleen edes sähkön tuotannon polttoainessa?

Rikastettu uraani, kivihiili ja maakaasu ovat kaikki tuontituotteita. Suurelta osin itärajan takaa.

--
Itseasiassa Suomen yksi suurimmista turvallisuustakuista on se, että ostamme joka vuosi Venäjältä luokkaa 5 miljardilla dollarilla öljyä ja maakaasua.

 

[E.T]

Itse olisin sitä mieltä, että ensin pistetään katuvalaistukset pois koko maasta, sen jälkeen julkisrakennuksista (virastot yms. mitkä on suljettu sillä hetkellä) ja liiketiloista sähköt pois, mikäli siellä ei ole mitään mikä ei kestä sähköttömyyttä (pakastimia yms.).

Kaikenlaiset lähinnä lentokoneita valaisevat taivaalle suunnatut mainosvalot jne voitaisiin määrätä suoraan suljettavaksi ilman pienintäkään haittaa kenellekään.
Samoin kaikenlaiset rakennusten julkisivujen valaisut pois päältä vain.
Itse asiassa täytyy ihmetellä miksei sitä sähköntuhlausta pidetä ympäristörikoksena.
(johtunee varmaan siitä että se on osa länsimaisen kaupunkikulttuurin kerskakulutusta)

Valtaosa ulkovalaistuksestakin aika tehotonta ja huomattava osa siihen käytetystä sähköstä menee suoraan sinne harakoille.
Enkä tarkoita vain lamppujen hyötysuhdetta, vaan sitä että huomattava osa valosta ei käytännössä valaise sitä maanpintaa kuten katua jne.

Kaupungeissahan se ei näy, mutta maaseudulla se näkyy hyvin, kun kymmenien kilometrien päässä jokin teollisuuslaitos laajentaa pihaansa, jonka "valaistus" syytää suunnilleen puolet sähköstä suoraan taivaalle.

 

[mRkukov]

Ripeä lupa ei auta, kun ydinvoimalan rakentaminen näyttää olevan vuosikymmenien projekti. OL3:n rakentaminen alkoi vuonna 2005 ja valmista tulee ehkä ensi vuonna, eli 15 vuotta menee. Se, mille on tarve, on voimaloille, jotka voidaan potkaista käyntiin kun tulee erityisiä kysyntäpiikkejä.

OL3 on ehkä paskin mitta ydinvoimalan pystyttämisestä, niin aikataulun kuin hinnankin osalta. Saatiin lupa yhteen ainoaan reaktoriin, joten rakennettiin isompi kuin missään koskaan ennen, ilman että kukaan tiesi mitä ongelmia syntyy.

Jos talven aikana tulisi muutama sähkön loppuminen vaikka jonkun siirtoyhteyden petettyä talvipakkasilla niin niitä lupia voisi jatkoa varten irrota vähän useampia. Useampia pienempiä voimaloita, jolloin niiden hinta ja aikataulu olisi oikeasti ennustettavissa.

Itse melkein toivoisin että joku isompi vesivoimala (Suomen säätövoima) tippuisi vuorokauden ajaksi irti ja saisi hesen vihreät huomata ettei se sähkö tulekaan töpselistä. Joku kunnon herätys tarvittaisiin ettei kaikkea tulevaisuutta lasketa auringon ja tuulen varaan. Eipä nuo häirikkövoimat yksinään mihinkään kykene. Aina tarvitsevat vähintään saman määrän säätövoimaa, hiilellä tai kaasulla. Esimerkkinä toimikoon Saksa. Ennätysmäärä vihreää energiaa ja samalla päästöt ennätyskorkealla.

E:
TUULIVOIMA 53 MW
AURINKOVOIMA 9 MW

 

[Corex]

Miksi nimenomaan sähkön tuotannon omavaraisuus on niin toivottavaa? Emmehän me ole omavaraisia öljyn tuotannossakaan? Tai sen puoleen edes sähkön tuotannon polttoainessa?

Rikastettu uraani, kivihiili ja maakaasu ovat kaikki tuontituotteita. Suurelta osin itärajan takaa.

--
Itseasiassa Suomen yksi suurimmista turvallisuustakuista on se, että ostamme joka vuosi Venäjältä luokkaa 5 miljardilla dollarilla öljyä ja maakaasua.

Koska sähköntuotannossa on helppo olla omavaraisia varsin helposti ja onhan se nähty, että rakas itänaapurimme tykkää kiristää tarpeen vaatiessa energialla. Joidenkin mielestä kaikenlainen varautuminen, varmuusvarastot yms. on menneen ajan hömpötyksiä ja mitään kriisejä ei ole mahdollista tulla. Itse en kuulu tähän joukkoon.

Ydinvoimalan polttoainetta tarvitsee ostaa muualta mutta varastot kestää pitkään. Öljyn ja kaasun suhteen onkin jo vaikeampaa (tosin Suomessa on omavaraista öljynjalostusta kiitos Nesteen) mutta ei kai se tarkoita että heitetään pyyhe kehään kaikessa muussakin ja eletään vailla huolen häivää.

e: sanat sekaisin...

 

[vemkki]

E:
TUULIVOIMA 53 MW
AURINKOVOIMA 9 MW

Tuulivoiman tuotanto
Tuulivoimaennuste seuraavalle vuorokaudelle: 423 MWh/h

 

[Jorsetti]

Tuosta kun peruskoulun matikalla laskeskelee, niin ainoita järkeviä vaihtoehtoja on melkein 5-10 pienemmän ydinreaktorin rakentaminen. Tai sitten ostetaan jatkuvasti noin viidennes "jostakin" ja se on tuotettu "jollakin". Tuulivoiman ja aurinkovoiman luvut on aivan hobbytasolla. Kesälläkin luulisi riittävän käyttöä ydinsähkölle jatkuvasti, ei tarvitsisi esimerkiksi risuja ja jätteitä poltella niin paljoa.

 

[mRkukov]

Tuulivoiman tuotanto
Tuulivoimaennuste seuraavalle vuorokaudelle: 423 MWh/h

Eli tuulivoima on todella epäluotettavaa energiaa kun 12h aikana vaihtelee noinkin paljon.

 

[Lucas]

Sitten kun tullaan siihen 15000 MW rajaan, niin sähköä ruvetaan säännöstelemään. Onhan tästä uutisoitu monen talvena jo. Katkotaan tunniksi pariksi tietyltä asuinalueelta sähköt ja sitten taas toiselta alueelta jne.

Itse olisin sitä mieltä, että ensin pistetään katuvalaistukset pois koko maasta, sen jälkeen julkisrakennuksista (virastot yms. mitkä on suljettu sillä hetkellä) ja liiketiloista sähköt pois, mikäli siellä ei ole mitään mikä ei kestä sähköttömyyttä (pakastimia yms.).

Jokainen voi myös miettiä, että onko se sähkösauna pakko saada lämmitettyä sillä hetkellä kun annetaan varoitus sähkön loppumisesta.

Ensin taidetaan sulkea jotain terästehtaita ja paperikoneita ajaa alas. Niillä saadaan säästettyä jo sähköä yhtä paljon kuin mitä Suomen kotitaloudet käyttävät yhteensä.

Niiden omistajatkin nauravat vain makeasti matkalla pankkiin kun siitä saa niin hyvän korvauksen.

Käsittääkseni Suomessa ei ole vuosikymmeniin jouduttu katkaisemaan kotitalouksilta sähköjä sen vuoksi että valtakunnanverkossa olisi ollut pula sähköntuotannosta.

 

[Tellervo]

Noh, ei tässä taida mennä enää kauaa ennenkuin Olkiluoto 3 saadaan tuotantokäyttöön. Tosin sitten on tietysti riskinä, että ajetaan taas huonommin kannattavia voimaloita alas.

Loviisan ydinvoimalaa aletaan ajaa alas melkein heti, kun OL3 alkaa puskuttaa gigawattejaan sähköverkkoon.

Ydinvoimaloiden tehoa vastaava määrä on muuta varavoimaa kokoajan valmiudessa, joka on toki helvetin kallista tuottaa. Siksi halvempaa tuoda ulkomailta.

Ja turhaa on rakentaa liikaa ydinvoimaa, jos sitä tarvitsee vain muutaman kuukauden vuodessa. Kesällä ei saa mihinkään myytyä. Ydinvoiman tarkotus on tuottaa täysillä koko ajan, että se kannattaa.

Suomeen voitaisiin rakentaa toinenkin 1,6 gigawatin ydinvoimala lisää ja käyttää sen sähkö ilman, että sähköä tarvitsisi myydä ulkomaille. Tietysti aina voidaan miettiä onko järkevää rakentaa miljardien voimalaitos, jos on mahdollisuus ostaa edullista vesisähköä ruotsista ja norjasta.

Miksi nimenomaan sähkön tuotannon omavaraisuus on niin toivottavaa? Emmehän me ole omavaraisia öljyn tuotannossakaan? Tai sen puoleen edes sähkön tuotannon polttoainessa?

Rikastettu uraani, kivihiili ja maakaasu ovat kaikki tuontituotteita. Suurelta osin itärajan takaa.

--
Itseasiassa Suomen yksi suurimmista turvallisuustakuista on se, että ostamme joka vuosi Venäjältä luokkaa 5 miljardilla dollarilla öljyä ja maakaasua.

Öljyä, rikastettua uraania, kivihiiltä ja maakaasua voi varastoida. Sähköä ei voi varastoida. Siksi sähköomavaraisuus on järkevämpää.

Ensin taidetaan sulkea jotain terästehtaita ja paperikoneita ajaa alas. Niillä saadaan säästettyä jo sähköä yhtä paljon kuin mitä Suomen kotitaloudet käyttävät yhteensä.

Niiden omistajatkin nauravat vain makeasti matkalla pankkiin kun siitä saa niin hyvän korvauksen.

Käsittääkseni Suomessa ei ole vuosikymmeniin jouduttu katkaisemaan kotitalouksilta sähköjä sen vuoksi että valtakunnanverkossa olisi ollut pula sähköntuotannosta.

Teräs- ja paperitehtaat taitaa ajaa itseään alas jo ihan sähkön markkinahinnan noustessa. Tosi asia toki on, että yksittäisen paperi- tai terästehtaan sähkönkulutus on helposti samaa luokkaa parinkymmenen tuhannen asukkaan kaupungin kanssa, joten niiden alasajamisella saadaan helposti kulutusta vähennettyä.

 

[Lucas]

Loviisan ydinvoimalaa aletaan ajaa alas melkein heti, kun OL3 alkaa puskuttaa gigawattejaan sähköverkkoon.


Suomeen voitaisiin rakentaa toinenkin 1,6 gigawatin ydinvoimala lisää ja käyttää sen sähkö ilman, että sähköä tarvitsisi myydä ulkomaille. Tietysti aina voidaan miettiä onko järkevää rakentaa miljardien voimalaitos, jos on mahdollisuus ostaa edullista vesisähköä ruotsista ja norjasta.

Eiköhän Fortum yritä saada jatkoaikaa Loviisan ydinvoimalan luville.

TVO:lla oli lupa Olkiluoto nelosen rakentamiseen, mutta osoittautui sen verran taloudellisesti tappiolliseksi että päättä hylätä koko hankkeen. Tarjosi muistaakseni sen voimalan valmista lupaa ja suunnitelmia Fortumille, mutta ei kiinnostanut Fortumia sen enempää.

 

[E.T]

Jokainen voi myös miettiä, että onko se sähkösauna pakko saada lämmitettyä sillä hetkellä kun annetaan varoitus sähkön loppumisesta.

Onneksi ovat vain sähkösaunoja.
Mietihän mikä on tilanne jos edes vaikka kolmannes Suomen autokannasta tarvitsisi sähköä.
Kohtuullisen latausajan saamiseksihan se yksi auto ottaisi herkästi kymmenen sähkökiukaan tehon.
Ja taitaapa akkujenkin latauksen hyötysuhde heiketä kylmällä.

 

[vemkki]

Onneksi ovat vain sähkösaunoja.
Mietihän mikä on tilanne jos edes vaikka kolmannes Suomen autokannasta tarvitsisi sähköä.
Kohtuullisen latausajan saamiseksihan se yksi auto ottaisi herkästi kymmenen sähkökiukaan tehon.
Ja taitaapa akkujenkin latauksen hyötysuhde heiketä kylmällä.

Sähköautot ovat eniten latauksessa yöllä, jolloin muu sähkönkulutus on alhaisempaa.

 

[vemkki]

Eli tuulivoima on todella epäluotettavaa energiaa kun 12h aikana vaihtelee noinkin paljon.

Tuulivoima tarvitsee tuekseen säätövoimaa, ei siinä sen kummempaa. Toisaalta eipä ole sähkönkulutuskaan tasaista, eli säätövoimaa tarvitaan joka tapauksessa.

 

[E.T]

Sähköautot ovat eniten latauksessa yöllä, jolloin muu sähkönkulutus on alhaisempaa.

Ei niiden toiminta-ajat ole niin pitkiä, että voitaisiin luottaa siihen että niitä tarvitsee ladata vain öisin.
Ja olisi se satojentuhansien autojen ottama teho paha lisä kulutukseen öisinkin.
Jolloin esim ne pumppuvoimalat tarvitsisivat tehoa energian varastoimiseksi seuraavan päivän kulutuspiikkejä tasoittamaan.
(tosin pienten korkeuserojen takia Suomessa ei ole kovin paljoa potentiaalia pumppuvoimalaitoksille)

Sähköautot vain eivät ole kovin hyvin sopivia Suomen maantieteeseen/ilmastoon.

 

[Lucas]

Ei niiden toiminta-ajat ole niin pitkiä, että voitaisiin luottaa siihen että niitä tarvitsee ladata vain öisin.
Ja olisi se satojentuhansien autojen ottama teho paha lisä kulutukseen öisinkin.
Jolloin esim ne pumppuvoimalat tarvitsisivat tehoa energian varastoimiseksi seuraavan päivän kulutuspiikkejä tasoittamaan.
(tosin pienten korkeuserojen takia Suomessa ei ole kovin paljoa potentiaalia pumppuvoimalaitoksille)

Pyhäsalmen kaivokseen on suunniteltu pumppuvoimalaa 1400 metrin korkeuserolla:

https://www.ouka.fi/documents/48633...llio.pdf/706acdaf-2df4-4c74-8246-d51bc84c3f9e

Ilmeisesti noita saman tehoisia yksiköitä ovat suunnitelleet useampiakin tuonne.

Tällä hetkellä hanke on jäissä kun sähkön hinta ei vaihtele riittävästi vuorokauden eri aikoina.

Kun hinta alkaa vaihdella tarpeeksi ja säätövoimasta tulee pulaa niin sittenhän tuo hanke toteutuu.

 

[Griffin]

Ydinvoimaloiden tehoa vastaava määrä on muuta varavoimaa kokoajan valmiudessa, joka on toki helvetin kallista tuottaa. Siksi halvempaa tuoda ulkomailta.

Ja turhaa on rakentaa liikaa ydinvoimaa, jos sitä tarvitsee vain muutaman kuukauden vuodessa. Kesällä ei saa mihinkään myytyä. Ydinvoiman tarkotus on tuottaa täysillä koko ajan, että se kannattaa.

Ennemminkin pitää ajaa täysin älytön tukijärjestelmä alas, josta sitten seuraa kehnojen tuuli ja varsinkin aurinkovoimahuijauksien ajaminen alas.

Lisäksi suorien sähkölämmitysten, ilppien ja öljylämmitysten muuttamiseen maalämmöksi kannattaisi satsata ihan vaikka kunnon tukipaketti. Sähkö lämmitykset ja ilpit ovat ne suurin lämmityskuorma pakkasilla.. Maalämmöllä pitäisi tippua ko kuorma alle kolmasosaan.. Lisäksi maalämpösysteemiin on hyvä jäähdyttää kuumana kesäpäivänä.

Kunnon pakkaskatkokset kyllä tervehdyttäisivät varmasti energiapolitiikkaamme ihan jonkinverran..

 

[Monologi]

Eli tuulivoima on todella epäluotettavaa energiaa kun 12h aikana vaihtelee noinkin paljon.

Eikös tähän vuodenaikaa tartte muutenkin lämmittää tuulivoimaloita erillisellä sähköllä?

 

[Ormu]

Eikös tähän vuodenaikaa tartte muutenkin lämmittää tuulivoimaloita erillisellä sähköllä?

Lapoja voidaan lämmittää toiminnan parantamiseksi, mutta lämmitykseen menevä energia on vain pieni osa voimalan tuotosta.

 

[Monologi]

Sen verta on alkanut ärsyttämään tämä sähköntuotannon surkea omavaraisuus, että on käynyt mielessä toive ajautumisesta (epätoivottavaan) tilaan jossa säännöstelyyn jouduttaisiin... Ehkä saataisiin pari ydinvoimalupaa ripeällä aikataululla.

Kuitenkin ydinvoimaloita tehdään hitaasti, että jos saavat toimivat Torium-voimalat kehitettyä. Toriumia saatavilla enemmän, ydinjättettä voi polttaa sellaisessa, Torium hajoaa vaivaisessa muutamassa sadassa vuodessa toisin kuin uraani noin 10000 vuodessa jne.

 

[Monologi]

Lapoja voidaan lämmittää toiminnan parantamiseksi, mutta lämmitykseen menevä energia on vain pieni osa voimalan tuotosta.

Siis ei tarttisi ollenkaan lämmittää lapoja?

 

[zepi]

Näinköhän tuo sähkön riittävyys edes on oikeasti niin suuri ongelma.

Johan haja-asutusalueella eletään ihan tyytyväisenä nykyisten myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen takia. Jos käytössä olisi jotkut asuinalueittain kestävät tunnin katkot, niin ei kai noita nyt juuri maaseudulla normaalimenosta edes huomaisi? Suurimmalla osalla on kuitenkin mahdollisuus ainakin osittain lämmittää puulla, jos ei muuten.

 

[Lucas]

Näinköhän tuo sähkön riittävyys edes on oikeasti niin suuri ongelma.

Johan haja-asutusalueella eletään ihan tyytyväisenä nykyisten myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen takia. Jos käytössä olisi jotkut asuinalueittain kestävät tunnin katkot, niin ei kai noita nyt juuri maaseudulla normaalimenosta edes huomaisi? Suurimmalla osalla on kuitenkin mahdollisuus ainakin osittain lämmittää puulla, jos ei muuten.

Maaseudulla omakotitaloissa on lähes poikkeuksetta tulisijoja. Niillähän sen talon saa pidettyä lämpimänä.

Kaupungeissa taas kerrostaloissa ja usein myös rivitaloissa mitään tulisijoja ei ole ja talot lämpenevät jollakin kaukolämmöllä tai sähköllä tai tavalla jossa kiertovesipumppuja on pakko pyörittää sähköllä. Eli niissä se sisälämpötila painuisi kovalla pakkasella kenties noin vuorokaudessa jo pakkasen puolelle ilman sähköjä.

 

[Tellervo]

Eiköhän Fortum yritä saada jatkoaikaa Loviisan ydinvoimalan luville.

TVO:lla oli lupa Olkiluoto nelosen rakentamiseen, mutta osoittautui sen verran taloudellisesti tappiolliseksi että päättä hylätä koko hankkeen. Tarjosi muistaakseni sen voimalan valmista lupaa ja suunnitelmia Fortumille, mutta ei kiinnostanut Fortumia sen enempää.

Yrittää tietysti, vaikka eikö nuo nytkin ole jo jatkoaikaa saaneet. Joka tapauksessa peruskapasiteetin tarve ei ole katoamassa mihinkään OL3:n myötä.

Sanomasi perusteella ja sen, että Olkiluodon voimalahankkeet on sen verran huonossa maineessa tällä hetkellä, voisi olettaa että kuudes ydinvoimala tulee olemaan Hanhikivi 1.

Onneksi ovat vain sähkösaunoja.
Mietihän mikä on tilanne jos edes vaikka kolmannes Suomen autokannasta tarvitsisi sähköä.
Kohtuullisen latausajan saamiseksihan se yksi auto ottaisi herkästi kymmenen sähkökiukaan tehon.
Ja taitaapa akkujenkin latauksen hyötysuhde heiketä kylmällä.

Tähän on ratkaisuna älykkäät järjestelmät, joka takaa sen, että sähköautot eivät ole latauksessa samaan aikaan joulukinkun paistamisen aikaan. Muutenkin sähköautojen lataaminen mahdollistaa kulutuksen tasaamisen esimerkiksi juuri siten, että autot ladataan pääosin öisin, jolloin muu sähkönkulutus on pienempää. Näin perusvoiman osuutta sähköntuotannossa voitaisiin jopa nostaa.

Siis ei tarttisi ollenkaan lämmittää lapoja?

Yritä edes ymmärtää lukemasi.

Lapojen lämmitykseen kuluu vähemmän sähköä kuin voimala tuottaa (minkä ei pitäisi olla mikään yllätys). Jos lämmitykseen kuluu vähemmän sähköä kuin lämmityksellä saadaan lisätehoa voimalasta, lämmittäminen kannattaa eli "tarttee" lämmittää.

 

[mRkukov]

Tuulivoima tarvitsee tuekseen säätövoimaa, ei siinä sen kummempaa. Toisaalta eipä ole sähkönkulutuskaan tasaista, eli säätövoimaa tarvitaan joka tapauksessa.

Mistäs hankit säätövoimaa useamman päivän tuulettomaan jaksoon kovimmilla pakkasilla? Hiiltä ja kaasua toki. Vesivoimaloita ei enempää mahdu, joten päästötöntä keinoa ei oikein ole...

Pyhäsalmen kaivokseen on suunniteltu pumppuvoimalaa 1400 metrin korkeuserolla:

https://www.ouka.fi/documents/486338/18170545/5.+Suomen+jättimäinen+energiavarasto_Sakari+Nokela+Pyhäjärven+Callio.pdf/706acdaf-2df4-4c74-8246-d51bc84c3f9e

Ilmeisesti noita saman tehoisia yksiköitä ovat suunnitelleet useampiakin tuonne.

Tällä hetkellä hanke on jäissä kun sähkön hinta ei vaihtele riittävästi vuorokauden eri aikoina.

Kun hinta alkaa vaihdella tarpeeksi ja säätövoimasta tulee pulaa niin sittenhän tuo hanke toteutuu.

Jej. 150MW tehoa... eli noita tarvitaan vain 100kpl Suomeen. Joko kohta alat kaivaa niitä loppuja 99kpl 1400m kuiluja? Kuinkas pitkään tuo jaksaa tuota 150MW oikein syöttää? Eli kauanko menee että alempi säiliö on täysi?

 

[zepi]

Maaseudulla omakotitaloissa on lähes poikkeuksetta tulisijoja. Niillähän sen talon saa pidettyä lämpimänä.

Kaupungeissa taas kerrostaloissa ja usein myös rivitaloissa mitään tulisijoja ei ole ja talot lämpenevät jollakin kaukolämmöllä tai sähköllä tai tavalla jossa kiertovesipumppuja on pakko pyörittää sähköllä. Eli niissä se sisälämpötila painuisi kovalla pakkasella kenties noin vuorokaudessa jo pakkasen puolelle ilman sähköjä.

Kerrostalot pysyvät lämpiminä pidempään ainakin viranomaisten mukaan.

https://www.defmin.fi/files/1436/pitka_sahkokatko_ja_yett.pdf

"Puutalo jäätyy kahdessa päivässä, jykevä kerrostalo viikossa"

 

[IhmeellinenJuttu]

Kaupungeissa on kyllä maanalaista lämmintä tilaa yllin kyllin. Ongelmana on ennemminkin suuren väestömäärän hygienia ja saniteettiasiat. Mutta näihin on toivon mukaan varauduttu ihan ennalta.
Kotoa toki olisi hyvä löytyä esim. oikeat talvimakuupussit ja vedenpuhdistusvälineet. Niillä pääsee jo pitkälle.

 

[Lucas]

Mistäs hankit säätövoimaa useamman päivän tuulettomaan jaksoon kovimmilla pakkasilla? Hiiltä ja kaasua toki. Vesivoimaloita ei enempää mahdu, joten päästötöntä keinoa ei oikein ole...

Jej. 150MW tehoa... eli noita tarvitaan vain 100kpl Suomeen. Joko kohta alat kaivaa niitä loppuja 99kpl 1400m kuiluja? Kuinkas pitkään tuo jaksaa tuota 150MW oikein syöttää? Eli kauanko menee että alempi säiliö on täysi?

Suomessahan on esimerkiksi hiilivoimaloita suljettu pysyvästi tai ajettu alas pitkäaikaisesti kun eivät ole taloudellisesti kannattavia.

Ei Suomeen todellakaan millään 15.000 MW:n edestä pumppuvoimaloita tarvita. 500-1000 MW:n pumppuvoimala teho riittänee hyvin vuosikymmeniksi.

Tuon pumppuvoimalan yksikön teho oli 75 MW ja sähkövaraston suuruus 530 MWh. Siitähän se on helppo laskea miten monta tuntia sitä voi purkaa täydellä teholla.

Tuollaisen pumppuvoimalan tarkoitus on tasata niitä huippukulutustunteja ja varastoida yöaikaan energiaa kulutettavaksi päivällä.

 

[Tellervo]

Mistäs hankit säätövoimaa useamman päivän tuulettomaan jaksoon kovimmilla pakkasilla? Hiiltä ja kaasua toki. Vesivoimaloita ei enempää mahdu, joten päästötöntä keinoa ei oikein ole...

Jej. 150MW tehoa... eli noita tarvitaan vain 100kpl Suomeen. Joko kohta alat kaivaa niitä loppuja 99kpl 1400m kuiluja? Kuinkas pitkään tuo jaksaa tuota 150MW oikein syöttää? Eli kauanko menee että alempi säiliö on täysi?

Ydinvoimaa meillä on kohta 4 GW edestä. Tuon alle - tai edes lähelle tuota - sähkönkulutus ei laske koskaan, joten säätövoimaa ei tarvita mitään 15 gigawattia ja ydinvoimalat saa halkaista uraania täydellä teholla vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi Suomessa on vesivoimakapasiteettia reilut 3 GW, jota voidaan ainakin osittain säätää helposti ja nopeasti.

 

[Monologi]

Näinköhän tuo sähkön riittävyys edes on oikeasti niin suuri ongelma.

Johan haja-asutusalueella eletään ihan tyytyväisenä nykyisten myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen takia. Jos käytössä olisi jotkut asuinalueittain kestävät tunnin katkot, niin ei kai noita nyt juuri maaseudulla normaalimenosta edes huomaisi? Suurimmalla osalla on kuitenkin mahdollisuus ainakin osittain lämmittää puulla, jos ei muuten.

Maaseudulla navettakin voi olla varustettu suurehkolla diesel aggregaatilla, jolla voi samalla sähköistää kämpänkin. Siinä voi vaan putket haljeta kovemmilla pakkasilla ja lehmälläkin pitäisi olla sopivan lämpöistä vettä.

 

[zepi]

Maaseudulla navettakin voi olla varustettu suurehkolla diesel aggregaatilla, jolla voi samalla sähköistää kämpänkin. Siinä voi vaan putket haljeta kovemmilla pakkasilla ja lehmälläkin pitäisi olla sopivan lämpöistä vettä.

Puhutaan tunnin kiertävistä katkoista, ei mistään 24h katkoista.

Ei siinä putket hajoile.

Tehopulan säännöstely ei tarkoita sitä, että sähköt katkeavat koko maasta päiviksi, vaan sitä, että kierrätetään tunnin/parin katkoja.

 

[Monologi]

Lapojen lämmitykseen kuluu vähemmän sähköä kuin voimala tuottaa (minkä ei pitäisi olla mikään yllätys). Jos lämmitykseen kuluu vähemmän sähköä kuin lämmityksellä saadaan lisätehoa voimalasta, lämmittäminen kannattaa eli "tarttee" lämmittää.

Entäs, jos on tuulettomia päiviä pitkään? Pitääkö sittenkin lämmittää?
Jostain uutisesta tuo juttu on lähtenyt, että tuulivoimaloita on pitänyt lämmittää erillisellä sähköllä.

 

[Freeze]

Sekä isojen tuotantolaitosten alasajoa käskystä tarpeen tullen.

 

[Monologi]

Puhutaan tunnin kiertävistä katkoista, ei mistään 24h katkoista.

Ei siinä putket hajoile.

Tehopulan säännöstely ei tarkoita sitä, että sähköt katkeavat koko maasta päiviksi, vaan sitä, että kierrätetään tunnin/parin katkoja.

Hupsista lainasin väärää viestiä. Piti alempaa viestiä pikemminkin lainata.

 

[Lucas]

Sekä isojen tuotantolaitosten alasajoa käskystä tarpeen tullen.

Energia Suomessa – Wikipedia

"Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 Suomen sähkönkulutus jakautui seuraavasti: teollisuus 53 % (metsä: 30,7 %, metalli: 9 %, kemia: 7,6 % ja muut: 5,9 %), kotitaloudet 25 %, palvelut 19 % ja häviöt 3 %. "

Tuossa on juttua tuosta miten sähköpulassa toimitaan:

Sähköpula on monen sattuman summa - Porvoon Energia

Ensin ajataan alas jotain teräs- ja paperitehtaita ja kemianteollisuutta. Niiden omistajat saavat siitä silloin säästetystä sähköstä niin hyvän korvauksen ettei se niitä ainakaan harmita.

Vasta sen jälkeen voi olla että kotitalouksien sähkönkulutusta alkaa säännöstellä.

 

[Tellervo]

Entäs, jos on tuulettomia päiviä pitkään? Pitääkö sittenkin lämmittää?
Jostain uutisesta tuo juttu on lähtenyt, että tuulivoimaloita on pitänyt lämmittää erillisellä sähköllä.

Voi olla, että pitää. Tai voi olla, että riittää lämmitys juuri ennen tuotannon jatkamista.

Vastaavasti ydin- tai vesivoimalan kiinteistöä täytyy lämmittää ulkopuolisella energialla huoltoseisokin tai jonkin muun tuotantokatkon aikana eli ei se mikään erityistilanne ole, jos sähköntuotantolaitokseen täytyy jossain tilanteissa viedä muualla tuotettua sähköä.

 

[Freeze]

Fingridillä löytyy vielä tarkempikin selvitys:

Toiminta sähköpulassa

 

[zepi]

Muutenkin sellainen kerran 20 vuodessa osuva 100 miljoonan vahingot aiheuttava ”pula” on sellainen asia, ettei sen takia kovin isoja investointeja oikeasti kannata tehdä.

Käytännössä puhutaan siitä, että 1-2 isoa teollisuuslaitosta suljetaan pariksi päiväksi. Tappio kansantaloudelle lasketaan kymmenissä tai sadoissa miljoonissa ja noiden tehtaiden omistajat saavat vielä osan rahoistaan takaisin myymällä käyttämättä jääneet pörssiin huippuhinnoin.

 

[Monologi]

Voi olla, että pitää. Tai voi olla, että riittää lämmitys juuri ennen tuotannon jatkamista.

Vastaavasti ydin- tai vesivoimalan kiinteistöä täytyy lämmittää ulkopuolisella energialla huoltoseisokin tai jonkin muun tuotantokatkon aikana eli ei se mikään erityistilanne ole, jos sähköntuotantolaitokseen täytyy jossain tilanteissa viedä muualla tuotettua sähköä.

Taisi olla sen uutisen kirjoittaja sitten jonkinlainen tuulivoiman vihaaja tai periaatteellinen ettei erillistä sähköä saa tuulivoimaan laittaa.

 

[E.T]

Voi olla, että pitää. Tai voi olla, että riittää lämmitys juuri ennen tuotannon jatkamista.

Voisi olettaa että ainakin se laitteistokontti siellä tolpan nokassa täytyy pitää jonkin tietyn lämpötilalueen sisällä käytön aikana.
Kylmyys voisi kuluttaa esim laakerointeja voitelun hyytyessä.

Jään ja lumen kertyminen lapoihin voisi myös tulla ongelmaksi.
Epätasainen kertyminen eri lapoihin voisi aiheuttaa tasapainotusongelman.
Ja kyllähän se lapojen aerodynamiikkaakin heikentäisi.

Tosiaan isoissa TV-lähetysmastoissa sinne mastoon ja harusvaijereihin voi kertyä jäätä ja lunta muistaakseni kymmenien tonnien edestä.
(ja sitten kun se kaikki alkaa sulamaan ja putoamaan se on maanpinnalla kuulemma kuin tykistökeskitys)

 

[Tellervo]

Voisi olettaa että ainakin se laitteistokontti siellä tolpan nokassa täytyy pitää jonkin tietyn lämpötilalueen sisällä käytön aikana.
Kylmyys voisi kuluttaa esim laakerointeja voitelun hyytyessä.

Jään ja lumen kertyminen lapoihin voisi myös tulla ongelmaksi.
Epätasainen kertyminen eri lapoihin voisi aiheuttaa tasapainotusongelman.
Ja kyllähän se lapojen aerodynamiikkaakin heikentäisi.

Tosiaan isoissa TV-lähetysmastoissa sinne mastoon ja harusvaijereihin voi kertyä jäätä ja lunta muistaakseni kymmenien tonnien edestä.
(ja sitten kun se kaikki alkaa sulamaan ja putoamaan se on maanpinnalla kuulemma kuin tykistökeskitys)

Kirjoitin nuo aiemmat viestit tähän liittyen lapojen lämmitys mielessä. Voiteluöljyn lämpötilahan saadaan pidettyä tietyn rajan yläpuolella ihan yksinkertaisesti öljytilassa olevien lämmitysvastusten avulla. Siihen ei tarvita koko konehuoneen lämmitystä, mutta en tiedä tarvitaanko konehuoneelle lämmitys jostain muusta syystä.

10 tonnia jäätä tarkottaisi 3,5 kg jäätä per vaijerin metri seuraavilla oletuksilla:

• 300 m korkea masto
• vaijereita kolmella korkeudella (150m, 225m, 300m)
• jokaisella korkeudella 3 vaijeria
• vaijerit 45 asteen kulmassa

Voihan tuo pitääkin paikkansa, mutta tuskin kymmeniä tonneja sentään. Itse mastossa on tietysti paljon lisää pinta-alaa jäälle

 

[E.T]

Voihan tuo pitääkin paikkansa, mutta tuskin kymmeniä tonneja sentään. Itse mastossa on tietysti paljon lisää pinta-alaa jäälle

Aikanaan Ylläksellä on masto romahtanut jään ja lumen kertymisen takia.
Kyseisen vaaran takia Kolin alkuperäinen mastokin purettiin ja korvattiin matalammalla.
Kolin 50 vuotta täyttäneen radio- ja tv-aseman masto uusittiin romahdusvaaran takia

Olen ~20v sitten käynyt Kerimäen lähetysasemalla tutustumassa ja näinköhän sanoivat isoimpien kertymien voivan lähennellä sataa tonnia.
Nuo mastot ovat kooltaan aivan toista luokkaa verrattuna näihin jokapaikan kännykkämastoihin.

Tuossa vähän havainnollistusta minkä verran sitä tavaraa kertyy sopivalla säällä:
Kuva: Masto - masto Ylläs Yllästunturi Kolari tunturi talvi aurinkoinen valkoinen - Kuvapankki - Kuvatoimisto Vastavalo.net
Ei taida ihan satakaan kiloa riittää metriä kohden...
Se on helppoa niissä maissa, missä vesi pysyy aina sulana.