Sähköiset kirjanlukijat

[osmoossi]

Kuten totesit, Kindleen saa lähettyä luettavaa muualta ja Calibrea tottelee hyvin.

Tähän on tullut hieman muutoksia uusien Kindlejen myötä. Amazon yrittää jossain määrin hankaloittaa muualta ladattujen/ostettujen kirjojen käyttöä.

Reddit - Dive into anything

www.reddit.com

 

[hrk]

Aiemmin Calibrella kääntyi Kindle sujuvasti epubiksi Koboon. Nyt taitaa olla DRM ongelmaa. Kuten totesit, Kindleen saa lähettyä luettavaa muualta ja Calibrea tottelee hyvin. Itse valitsisin seuraavaksi taas Kindlen näiden kahden välillä ja englanninkieliset kirjat on vaan kätevä ostaa suoraan Kindleen.

Kyllä ne Kindle-kirjat saa edelleenkin Calibren + NoDRM -pluginin avulla epubeiksi, kunhan lataa ne riittävän vanhalla Kindle for PC -ohjelmalla. Tämä oli ainakin tilanne kun viimeksi yritin, mistä on jo kotvanen. Englanninkielisiä E-kirjoja saa kyllä muualtakin kuin Amazonilta, jopa halvemmalla.

Kobon (ja sveitsiläisen Pocketbookin, joka usein unohdetaan näissä keskusteluissa) erikoisominaisuus on, että siinä on sisäänrakennettuna Adoben ADEPT-salauksen purku. Täkäläisissä kirjastoissa ollaan siirtymässä muihin systeemeihin, mutta E-kirjakaupoissa Adoben salausta saatetaan vielä käyttää.

 

[Taneli-]

Minulla on yksi pockebook siksi että se tukee formaatteja kuten sarjakuvia. Ongelma tosin on se että laite ei ole 10" joten no..

Kindle tai Kobo on laite mitkä ovat hyvin rinta/rinnan ja oikeastaan suurin syy kumman tahansa valitsemiseen on se mistä on eniten ostanut / ostaa kirjojaan.

Osa boikotoi nyt Kindleä vastaan siksi että se voi ns. koska tahansa muuttaa kirjaa jonka olet jo ostanut. Eli sanotaan nyt vaikka Harry Potter (näin hatusta) voi olla että kun haluat vuosien jälkeen lukea sen uusiksi ja lataat sen huomaatkin että siinä on uusi kansikuva. Vaikka ostaessa se EI käyttänyt filmien kuvaa vaan vanhempaa.


Tämän pystyy kiertämään sillä että pitää calibrella erillistä kirjastoa (ns. backuppia).

Toki tässä on teoriassa ihan oikeastikin vaara (millä tahansa laitteella) varsinkin kun ns. tekoälyn luomia kirjoja on alettu tehtailemaan ihan liukuhihnalla että osa niistä syystä X poistetaan jossain vaiheessa (niitä saa ihan ilmaiseksi tai alle dollarilla, suurin osa käsittääkseni sisältää todella tökeröitä virheitä eikä niitä ole mitenkään oikoluettu, eli annetaan aihe millä tekoäly tekee kirjan tai kirjasarjaa ja tungetaan myyntiin, ei maksa tekijälle ns. mitään ja voi tuoda jopa kymmeniä uusia kirjoja päivittäin myyntiin).

Tämä pahimmillaan tarkoittaa sitä että käyttäjä joka on kirjan ostanut ei ehkä voi ladata sitä enää. Samaten on mahdollista että syystä X menetät tunnuksesi (ne bannataan). Taas puhutaan aika marginaalisesta ryhmästä mutta täysin mahdollista kuitenkin. Silloin tietysti menetät pääsyn kaikkeen mitä olet maksanut, mukaanlukien sähköiset kirjat.

 

[Aaltoliike]

On ollut myös puhetta että tuki olisi lyhyt (vieläkin näkyy olevan Android 12?)

En olisi hirveän huolissani itse. Käytän Onyxin Poke2 joko offline lukemiseen tai Nextory apilla lukemiseen. Uhka pinta-ala aika pieni. Päivittää sovellukset Play-kaupasta niin se melkein tärkeämpää kuin itse taustajärjestelmä. Lisäksi jos joku nyt sattuisi minun Onyxin korkkaamaan niin mitäpä siitä hyötyisi? Joo, näkisi että luen Anthony Beevorin kirjoja

Itselleni seuraava laite on myös ehdottomasti Android pohjainen, jopa mahdollisesti värillinen Onyx. Ei ole ollut kertakaikkiaan mitään vikaa omassa käytössä näiden vuosien aikana.

 

[Rupert]

Jos nyt jätetään johtajiin/omistajiin perustuvat mielipiteet kuitenkin välistä niin onko sen jälkeen jotain mikä puolustaisi Koboa vs Kindle? Kindle kuitenkin käsittääkseni nykyään tukee hyvin ePubeja ja muita "Send to Kindlen" välityksellä niiden omien natiiviensa lisäksi?

Monia vastauksia saitkin, tässä oma näkemys:

• Itse pidän Kobon käyttöliittymästä enemmän - osin tämä on varmasti tottumiskysyms, mutta alkujaan harkitsin myös Kindleäkin, mutta se ei silloin (vuosia sitten) vakuuttanut kun testasin lainalaitetta.
• Kummallakin on omat kaupat - kannattaa tutustua valikoimaan ja katsoa kumpi sopii paremmin. Itse tykkään Kobon kaupasta siksi, koska se ilmoittaa selkeästi, että onko kirjassa DRM:ää vai ei.
• Aikaisemmin kirjastoissa käytetty Adoben DRM:n tuki suoraan laitteessa oli kätevä - ei tosin koske enää tätä uutta verkkokirjastoviritystä.
• Kummallakin on omat kuukausimaksulliset palvelut jotka toimivat omalla laitteella - Amazon on selvästi tässä edellä laajemman valikoiman vuoksi jota osin ei oel saatavilla muualla, koska Amazon vaatii useimmiten yksinoikeutta ekirjojen myyntiin mikäli kirja on osa kuukausimaksullista palvelua.
• Calibreen on saatavilla hyvä plugin Kobolle jonka avulla voi luoda kirjahyllyt automaattisesti esimerkiksi sarjoille ja pakottaaa Kobo renderöintimoottoria jota normaalisti käytetään vain niiden kaupasta ostetuille ja suoraan ladatuille kirjoille (ns. kepub joka tukee muutamia erikoisominaisuuksia ja on ainakin ennen ollut nopeampi kuin epub). Kindlen Calibre plugineista ja tuesta en tiedä - olisi mielenkiintoista kuulla siitä.

Pitkälti erot on makuasioita, molemmat ovat käyttäkelpoisia laitteita - ainakin niin kauan kun ne eivät rupea estämään muualta ostettujen kirjojen lataamista enempää.

Molempiin myös saa Koreader nimisen softan jota voi käyttää vaihtoehtoisena lukuohjelmana: KOReader

En ole itse vieläkään selvinnyt kokeilemaan tuota...

 

[Kaotik]

Monia vastauksia saitkin, tässä oma näkemys:

• Itse pidän Kobon käyttöliittymästä enemmän - osin tämä on varmasti tottumiskysyms, mutta alkujaan harkitsin myös Kindleäkin, mutta se ei silloin (vuosia sitten) vakuuttanut kun testasin lainalaitetta.
• Kummallakin on omat kaupat - kannattaa tutustua valikoimaan ja katsoa kumpi sopii paremmin. Itse tykkään Kobon kaupasta siksi, koska se ilmoittaa selkeästi, että onko kirjassa DRM:ää vai ei.
• Aikaisemmin kirjastoissa käytetty Adoben DRM:n tuki suoraan laitteessa oli kätevä - ei tosin koske enää tätä uutta verkkokirjastoviritystä.
• Kummallakin on omat kuukausimaksulliset palvelut jotka toimivat omalla laitteella - Amazon on selvästi tässä edellä laajemman valikoiman vuoksi jota osin ei oel saatavilla muualla, koska Amazon vaatii useimmiten yksinoikeutta ekirjojen myyntiin mikäli kirja on osa kuukausimaksullista palvelua.
• Calibreen on saatavilla hyvä plugin Kobolle jonka avulla voi luoda kirjahyllyt automaattisesti esimerkiksi sarjoille ja pakottaaa Kobo renderöintimoottoria jota normaalisti käytetään vain niiden kaupasta ostetuille ja suoraan ladatuille kirjoille (ns. kepub joka tukee muutamia erikoisominaisuuksia ja on ainakin ennen ollut nopeampi kuin epub). Kindlen Calibre plugineista ja tuesta en tiedä - olisi mielenkiintoista kuulla siitä.

Pitkälti erot on makuasioita, molemmat ovat käyttäkelpoisia laitteita - ainakin niin kauan kun ne eivät rupea estämään muualta ostettujen kirjojen lataamista enempää.

Molempiin myös saa Koreader nimisen softan jota voi käyttää vaihtoehtoisena lukuohjelmana: KOReader

En ole itse vieläkään selvinnyt kokeilemaan tuota...

Hyviä vastauksia monenlaisia. Itseä ei kuukausimaksupalvelu tässä kiinnosta, vaan haluan ostaa joitain kirjoja joita en välttämättä fyysisenä hyllyyn "tarvitse" sitten e-kirjoina..

 

[Barbarossa]

Jos nyt jätetään johtajiin/omistajiin perustuvat mielipiteet kuitenkin välistä niin onko sen jälkeen jotain mikä puolustaisi Koboa vs Kindle?

Enempi tässä oli viittaus Amazoniin ylipäätään perustajastaan riippumatta, toimintatavat eivät aina kaikessa ole aivan moitteettomat ja kuluttajaystävälliset. Henk. koht. en pitäisi sitä täysin mahdottomana että Amazon jossakin tulevassa Kindlen firmwaren päivityksessä hankaloittaa käyttöä muista lähteistä hankittujen kirjojen lukemiseen. Tai Amazonista ostettujen kirjojen lukemista muilla laitteilla.

Ehkä ei hirveän todennäköistä, mutta itselleni riittävä syy kallistua Kobon puoleen.

Raudan puolesta molemmat ovat melko lähellä toisiaan, Kindleä käpistellyt muutamaan otteeseen ja minusta erilaista UX:ää lukuunottamatta ovat melko samalla viivalla. Jos yllä mainittu ei häiritse eikä koe sitä ongelmaksi itselleen, niin voi valita sen minkä saa ensimmäisenä käteen.

 

[Taneli-]

Pari syytä itselläni miksi käytän Kindleä ovat:
1) hankin kaverin kautta jenkeistä Kindle keyboard 3G version joskus 2011
2) itselläni oli / on tunnukset Amazoniin (mitkä kait teoriassa käyvät mihin tahansa muuhun paitsi Japanin Amazoniin, joku jossain vaiheessa taisi todeta että on joku uudempikin olikohan ruotsin tms mihin eivät suoraan toimi) joten ei tarvitse luoda erikseen uusia tunnuksia (vs Kobo)

Eli aika pitkälle tottumiskysymys.

 

[hrk]

Osa boikotoi nyt Kindleä vastaan siksi että se voi ns. koska tahansa muuttaa kirjaa jonka olet jo ostanut. Eli sanotaan nyt vaikka Harry Potter (näin hatusta) voi olla että kun haluat vuosien jälkeen lukea sen uusiksi ja lataat sen huomaatkin että siinä on uusi kansikuva. Vaikka ostaessa se EI käyttänyt filmien kuvaa vaan vanhempaa.

Arvaisin, että Kindle-kirjastossasi ei oikeasti ole kirjatiedostoja, vaan linkkejä kirjatiedostoihin, ja joudut jakamaan Potterisi viiden miljoonan muun kanssa. Kun Potteristasi tulee uusi painos, jossa on uusi kansikuva, niin kaikki näkevät sen uuden version. Näin minä sen tekisin, jos olisin Amazon.

 

[ojisama]

Arvaisin, että Kindle-kirjastossasi ei oikeasti ole kirjatiedostoja, vaan linkkejä kirjatiedostoihin, ja joudut jakamaan Potterisi viiden miljoonan muun kanssa. Kun Potteristasi tulee uusi painos, jossa on uusi kansikuva, niin kaikki näkevät sen uuden version. Näin minä sen tekisin, jos olisin Amazon.

Nojaa, ne on tiedostoina käyttäjillä ja positiota synkataan, oletettavasti versiokohtaisesti(?)

 

[Taneli-]

Arvaisin, että Kindle-kirjastossasi ei oikeasti ole kirjatiedostoja, vaan linkkejä kirjatiedostoihin, ja joudut jakamaan Potterisi viiden miljoonan muun kanssa. Kun Potteristasi tulee uusi painos, jossa on uusi kansikuva, niin kaikki näkevät sen uuden version. Näin minä sen tekisin, jos olisin Amazon.

Tarkoitin lähinnä tilannetta missä olet hieman raskaammin kirjoja kuluttava henkilö (luet useita kymmeniä jos et satoja kirjoja vuodessa) joten poistat kirjoja kindlestä. Sitten kun jossain vaiheessa lataat niitä uudestaan Amazonilta huomaat että "gasp" niitä on muutettu.

TAI lataat "stuff your kindle" päivillä satoja, jopa tuhansia kirjoja itsellesi (ilmaiseksi) etkä lataa niitä kindleesi ja huomaat (luultavasti netistä) että jotain niistä on muutettu ja (varsinkin jos asut Jenkeissä) närkästyt suuresti.

Kyllä ne ihan fyysisesti tulevat laitteelle ja niitä voi lukea lentotilassa ja siirtää kiintolevylle jne jne. Mutta kuten käytännössä kaikki (musiikki, elokuvat, sarjakuvat, pelit jne) ostamasi digitaaliset tuotteet joita säilytetään muualla ja jotka lataat silloin itsellesi kun tahdot niitä käyttää ne ovat alttiita muutoksille varsinkin niinä aikoina kun sinulla ei ole niistä kopiota itselläsi. (Jolloin sinulla voisi teoriassa olla useampiakin versioita kuten GoG peleistä esim. eri versioita ladattuna koneellesi)

En mene sanomaan että Amazon olisi ainoa joka tekee tuota, varmasti muutkin toimijat tarvittaessa esim. päivittävät ja muuttavat kirjojen sisältöä syystä X tai jopa (ehkä valtion tai jonkun muun tahon) painostuksesta poistavat niitä.

 

[erihyva]

Itse en ainakaan osta uutta Kindleä (tai muutakaan e-kirjalukijaa), jos se ei tue uutta kansallista e-kirjastoa (uudella salausformaatillaan).

Siihen saakka on ihan sama, mitä e-kirjalukijaa käyttää, kun kaikki tuntuvat hyväksyvän Calibren läpi viedyn epubin.

Eli nykyisellä Kindlellä jatkan vielä ensi vuoteen (jolloin e-kirjatuki pitäisi tulla e-kirjastoon).

E-kirjojen saavutettavuusvaatimukset asettavat haasteita lukulaitteille​

E-kirjojen saavutettavuusvaatimukset asettavat haasteita lukulaitteille

E-kirjoja on voinut jo kauan lukea myös lukulaitteilla. Lukulaite on digitaalinen väline, joka on suunniteltu nimenomaan kirjojen lukemiseen. Se on puhelinta isompi, akku kestää pitkään ja monissa niistä käytetään E Ink eli sähkömuste -tekniikkaa. Se on silmille miellyttävä ja mahdollistaa...

www.kansalliskirjasto.fi

EU:n saavutettavuusvaatimukset asettavat haasteita lukulaitteiden valmistajille. Saavutettavuusvaatimukset koskevat myös e-kirjoja ja lain siirtymävaihe on parhaillaan käynnissä. E-kirjojen tulee olla täysin saavutettavia 28.6.2025 mennessä. Direktiivi oli jo voimassa ja laki hyväksytty, kun E-kirjasto-sovellusta kehitettiin, joten saavutettavuusvaatimukset piti ottaa huomioon. ”Readium LCP -teknologia on ainoa saavutettavuusvaatimukset täyttävä tekijänoikeussuojaus”, Hjelt toteaa. ”Tällä hetkellä mitkään perinteiset lukulaitteet eivät kuitenkaan tue Readium LCP:tä. Seuraamme, miten lukulaitevalmistajat reagoivat vaatimuksiin.”

 

[Kaotik]

Itse en ainakaan osta uutta Kindleä (tai muutakaan e-kirjalukijaa), jos se ei tue uutta kansallista e-kirjastoa (uudella salausformaatillaan).

Siihen saakka on ihan sama, mitä e-kirjalukijaa käyttää, kun kaikki tuntuvat hyväksyvän Calibren läpi viedyn epubin.

Eli nykyisellä Kindlellä jatkan vielä ensi vuoteen (jolloin e-kirjatuki pitäisi tulla e-kirjastoon).

E-kirjojen saavutettavuusvaatimukset asettavat haasteita lukulaitteille​

E-kirjojen saavutettavuusvaatimukset asettavat haasteita lukulaitteille

E-kirjoja on voinut jo kauan lukea myös lukulaitteilla. Lukulaite on digitaalinen väline, joka on suunniteltu nimenomaan kirjojen lukemiseen. Se on puhelinta isompi, akku kestää pitkään ja monissa niistä käytetään E Ink eli sähkömuste -tekniikkaa. Se on silmille miellyttävä ja mahdollistaa...

www.kansalliskirjasto.fi

Tällä hetkellä tuo tarkoittaisi siis Pocketbookia tai Onyxia, mutta vaikea kuvitella etteikö kaikki toisi tuen koska EU ei ole pieni markkina-alue.

 

[hrk]

Tarkoitin lähinnä tilannetta missä olet hieman raskaammin kirjoja kuluttava henkilö (luet useita kymmeniä jos et satoja kirjoja vuodessa) joten poistat kirjoja kindlestä. Sitten kun jossain vaiheessa lataat niitä uudestaan Amazonilta huomaat että "gasp" niitä on muutettu.

Sitä minäkin tarkoitin. Kindle-kirjastosi on Amazonin saitilla oleva luettelo ostamistasi kirjoista ja niihin osoittavista linkeistä, Siellä saitilla on myös "dokumentteja" eli muita kuin Kindle-kirjoja; ne kai ovat oikeita tiedostoja. Ja ne kirjat, jotka olet kopioinut laitteellesi, ovat tottakai fyysisiä tiedostoja, eikä Amazon niitä muuttele.

 

[hrk]

E-kirjojen saavutettavuusvaatimukset asettavat haasteita lukulaitteille

Enpäs ollutkaan lainkaan noteerannut koko esteettömyyshanketta:

Saavutettava e-kirja - Julkaise Kaikille

Tässä osiossa kerrotaan, miksi on tärkeää tuottaa saavutettavia e-kirjoja, millaisia vaatimuksia lainsäädännössä on e-kirjoille ja miten e-kirjojen tuottajat ja julkaisijat voivat alkaa tuottaa saavutettavia e-kirjoja. Tällä sivustolla käytämme pääosin termiä e-kirja, emmekä termiä sähkökirja...

julkaisekaikille.fi

Vaikka toki kannatankin esteettömyyttä ja saavutettavuutta ja vammaisystävällisyyttä, niin tässä hankkeessa näen kyllä lukuisia ongelmia. Lukekaa itse. Aivan varmasti E-kirjat eivät ole "täysin saavutettavia" 28.6.2025 mennessä. Ja vaikka E-kirjanlukijat oppisivatkin Readium LCP -salaustekniikan, vaatii esim. toimiva kirjastopalvelu vielä paljon lisää. Enkä usko koko homman premissiin, siis siihen, että E-kirja katsotaan palveluksi, jolloin sille voidaan asettaa kaikenlaisia vaatimuksia. E-kirjasto, lukuaikapalvelu ja äänikirjapalvelu ovat palveluita, mutta itse E-kirja on kyllä tuote, eikä sen muotoa pidä lailla säädellä. Vaikka E-kirjojen nautinta aiheuttaakin riippuvuutta, ei siihen liity mitään vakavia terveyshaittoja.

 

[Barbarossa]

Enpäs ollutkaan lainkaan noteerannut koko esteettömyyshanketta:

Saavutettava e-kirja - Julkaise Kaikille

Tässä osiossa kerrotaan, miksi on tärkeää tuottaa saavutettavia e-kirjoja, millaisia vaatimuksia lainsäädännössä on e-kirjoille ja miten e-kirjojen tuottajat ja julkaisijat voivat alkaa tuottaa saavutettavia e-kirjoja. Tällä sivustolla käytämme pääosin termiä e-kirja, emmekä termiä sähkökirja...

julkaisekaikille.fi

Vaikka toki kannatankin esteettömyyttä ja saavutettavuutta ja vammaisystävällisyyttä, niin tässä hankkeessa näen kyllä lukuisia ongelmia. Lukekaa itse. Aivan varmasti E-kirjat eivät ole "täysin saavutettavia" 28.6.2025 mennessä. Ja vaikka E-kirjanlukijat oppisivatkin Readium LCP -salaustekniikan, vaatii esim. toimiva kirjastopalvelu vielä paljon lisää. Enkä usko koko homman premissiin, siis siihen, että E-kirja katsotaan palveluksi, jolloin sille voidaan asettaa kaikenlaisia vaatimuksia. E-kirjasto, lukuaikapalvelu ja äänikirjapalvelu ovat palveluita, mutta itse E-kirja on kyllä tuote, eikä sen muotoa pidä lailla säädellä. Vaikka E-kirjojen nautinta aiheuttaakin riippuvuutta, ei siihen liity mitään vakavia terveyshaittoja.

Paitsi jos e-kirja onkin yksinomaan salatussa muodossa ja pääsy siihen on teknisesti rajoitettu, ja lisäksi mahdollista evätä jälkikäteen. Jos ostat tuotteen, niin se on sitten sinun. Käytä sitä miten käytät, unohda vuosiksi jemmaan ja anna se veljenpojalle kun et enää tarvitse. Ei esteitä, ei ongelmia.

Minusta tuo ensimmäinen on lähempänä palvelua kuin tuotetta.

 

[Frankie]

Kobo(i)lla mennyt tässä toista kymmentä vuotta. Pocketbookiin meinasin haksahtaa kollegan kehumisen tuloksena mutta ei se oikein lopulta tarjonnut mitään mitä Kobolla jo sai tehtyä.

Mäkin menin, kunnes virtanappi heitti veivinsä. Pocketbook on ihan hyvä korvike. Tosin mulla jää kaikki muut hienoudet käyttämättä, paitsi kirkkauden säätö reunasta liu'uttamalla. Akku kyllä kestää jumalattoman kauan.

 

[Barbarossa]

Mäkin menin, kunnes virtanappi heitti veivinsä. Pocketbook on ihan hyvä korvike. Tosin mulla jää kaikki muut hienoudet käyttämättä, paitsi kirkkauden säätö reunasta liu'uttamalla. Akku kyllä kestää jumalattoman kauan.

Mikä Kobo se oli? Edellisessä Kobo Touchissani oli virtanappi sellainen hivenen rimpula liukuvipstaaki jonka arvelin olevan se osa mikä siitä hajoaa, jos hajoaa. Ei ehtinyt hajota yli 8 vuodessa.

 

[Frankie]

Mikä Kobo se oli? Edellisessä Kobo Touchissani oli virtanappi sellainen hivenen rimpula liukuvipstaaki jonka arvelin olevan se osa mikä siitä hajoaa, jos hajoaa. Ei ehtinyt hajota yli 8 vuodessa.

Kobo Aura. Ja just tollanen hajoava liukuvipstaaki.

 

[evo201]

Itselleni seuraava laite on myös ehdottomasti Android pohjainen, jopa mahdollisesti värillinen Onyx.

Mistä hankkisit uuden värillisen Onyxin juuri nyt? Lähinnä Go color 7 kiinnostaa.

Minulle näiden lukijoiden tekniset erot näyttäytyy aika yhdentekevinä. Kaikki tuottaa sen lukukokemuksen jota e-ink lukulaitteelta toivon. Mikään ei ole lähelläkään täydellistä. Osaan kyllä tunkata tiedostojen kanssa Calibren ja de-DRM kanssa, mutta se ei ole alkuunkaan sitä mitä lukulaitteelta haluan.
Itselleni teksti on kulutustavaraa josta maksankin ihan mielelläni enkä ole kovin kiinnostunut .epub originaalien keräilystä vaan se voisi olla kansalliskirjaston tehtävä kotimaisen materiaalin osalta. Voisin jopa maksaa uudelleen jos joku kirja on niin hyvä että haluan lukea sen uudelleen.

Harmittaa oikeastaan ettei e-ink ole koskaan kypsynyt kunnolla viimeistellyiksi tuotteiksi.

 

[Kaotik]

Mistä hankkisit uuden värillisen Onyxin juuri nyt? Lähinnä Go color 7 kiinnostaa.

Minulle näiden lukijoiden tekniset erot näyttäytyy aika yhdentekevinä. Kaikki tuottaa sen lukukokemuksen jota e-ink lukulaitteelta toivon. Mikään ei ole lähelläkään täydellistä. Osaan kyllä tunkata tiedostojen kanssa Calibren ja de-DRM kanssa, mutta se ei ole alkuunkaan sitä mitä lukulaitteelta haluan.
Itselleni teksti on kulutustavaraa josta maksankin ihan mielelläni enkä ole kovin kiinnostunut .epub originaalien keräilystä vaan se voisi olla kansalliskirjaston tehtävä kotimaisen materiaalin osalta. Voisin jopa maksaa uudelleen jos joku kirja on niin hyvä että haluan lukea sen uudelleen.

Harmittaa oikeastaan ettei e-ink ole koskaan kypsynyt kunnolla viimeistellyiksi tuotteiksi.

Koitin tossa itse googletella onyxin boox go color 7:aa nimenomaan ja ekoista revikoista jäi heti maku että ehkä ei sittenkään, edes bw contrasti ei ilmeisesti ole kohdallaan, saati sitten kun värisisältöä pitäisi näyttää, esim Onyx Boox Go Color 7 review: this Android ereader isn’t the page-turner I expected

 

[evo201]

Koitin tossa itse googletella onyxin boox go color 7:aa nimenomaan ja ekoista revikoista jäi heti maku että ehkä ei sittenkään

Joo olen tarkkaan kaikki revikat lukenu. Vaikea sanoa, testaajat usein yrittää hakea eroja suorituskyvyssä ja ääritilanteissa, niinkuin tietysti kuuluukin. Mä luen kobolla lähinnä pimeässä tai hämärässä, taustavalo lähes minimillä. Voi olla että Onyxin kontrasti puutteineen toimiikin tässä ja ruutu näyttää levollisen hyvältä.
Painoa on myös alkanut kertyä vähän liikaa. Edelleen kevyempi kuin useimmat kirjat mutta ergonomian vuoksi itse lataisin päivittäin jos painon saisi lähemmäs 100 kuin 200g

 

[SweeneyTodd]

Enkä usko koko homman premissiin, siis siihen, että E-kirja katsotaan palveluksi, jolloin sille voidaan asettaa kaikenlaisia vaatimuksia. E-kirjasto, lukuaikapalvelu ja äänikirjapalvelu ovat palveluita, mutta itse E-kirja on kyllä tuote, eikä sen muotoa pidä lailla säädellä. Vaikka E-kirjojen nautinta aiheuttaakin riippuvuutta, ei siihen liity mitään vakavia terveyshaittoja.

Jos E-kirjasto on palvelu ja sen tulee olla saavutettava, niin sillloin saavutettavuus koskee myös siellä olevia kirjoja. Se miten saavutettavuus toteutetaan ja mitä vaaditaan on sitten eri asia. Tuolta pystyy lukemaan kirjoja apilla ja tulevaisuudessa selaimella. Jos nämä toteutukset on saavutettavia niin riittääkö se? Täytyykö ladattavien kirjojen olla saavutettavia? Mielestäni ei, koska sama tieto on saatavilla jo saavutettavassa muodossa toisella tavalla. Vähän tulkintakysymys kyllä tuo. Todennäköisesti pitäisi vielä jotenkin latauslinkkien yhteydessä ohjata ruudunlukijaa käyttävä käyttäjä oikeaan paikkaan. Eli lukemaan kirjaa apilla tai selaimella eikä lataamaan tiedostoa.

 

[ojisama]

Painoa on myös alkanut kertyä vähän liikaa. Edelleen kevyempi kuin useimmat kirjat mutta ergonomian vuoksi itse lataisin päivittäin jos painon saisi lähemmäs 100 kuin 200g

Toi on varmaan sekä maku että ergonomiakysymys, kävin tökkäsemässä oman kindleni vaa'alle, ja 300 grammaa kuorineen. Toki tuon ollessa (kaiketi) 2018 vanhus, ja uusien kestäessä pidempään, niin ehkä juuri ja juuri tuon akunkeston tasolle voisin suopua, kun onhan noihin uudempiin jokunen gramma tullut lisää.

 

[evo201]

Käyttämäni Kobo on 172g ja älypuhelimeni kuorineen 199g
Nämä on pidempään yhden käden lukemiseen minusta pikkuisen painavia vaikka moni muu asia ergonomiassa yhtä tärkeitä, Koboa rasittaa kättä selvästi vähemmän eikä tuo vajaa 30g pelkästään selitä sitä.

 

[Barbarossa]

Oma Libra 2 + sleepcover on jo 330g, ei tuota nyt ihan kevyeksi voi kehua.

 

[hrk]

Jos E-kirjasto on palvelu ja sen tulee olla saavutettava, niin sillloin saavutettavuus koskee myös siellä olevia kirjoja. Se miten saavutettavuus toteutetaan ja mitä vaaditaan on sitten eri asia. Tuolta pystyy lukemaan kirjoja apilla ja tulevaisuudessa selaimella. Jos nämä toteutukset on saavutettavia niin riittääkö se? Täytyykö ladattavien kirjojen olla saavutettavia? Mielestäni ei, koska sama tieto on saatavilla jo saavutettavassa muodossa toisella tavalla. Vähän tulkintakysymys kyllä tuo. Todennäköisesti pitäisi vielä jotenkin latauslinkkien yhteydessä ohjata ruudunlukijaa käyttävä käyttäjä oikeaan paikkaan. Eli lukemaan kirjaa apilla tai selaimella eikä lataamaan tiedostoa.

Ei kai kenelläkään ole mitään sitä vastaan, että (uudet) E-kirjat ovat entistä paremmin "saavutettavia". Eli on selkeät ja säädettävät fontit ja toimivat hakemistot. Se on kyllä mahdollista nykytekniikallakin. Aistivammaisten palvelu on vaikeampaa, mutta kyllä kai laitepuolellakin kehitystä tapahtuu.

Saavutettavuuteen liittyvät myös ne tavat, joilla kirjan saa luettavakseen. Kirjan voi ostaa ja lukea nykyisillä lukulaitteilla, mikä toivottavasti on jatkossakin mahdollista entiseen tapaan lakien estämättä. Tai kirjan voi lainata määräajaksi kirjastosta, tai voi ostaa lukuaikaa joltain palveluntarjoajalta. Tällöin joudutaan käyttämään lukemiseen sellaista laitetta (kännykkä, tabletti), johon voi ladata ko. palvelun käytössä tarvittavan ohjelmiston, joka muun toimensa ohella hoitaa myös aineiston suojauksen. Kun nyt olen käyttänyt hieman aikaa niiden lakien ja asetusten tutkimiseen, niin ainoa löytämäni DRM-aiheinen lausahdus löytyy asetuksen 179/2023 pykälästä 4 ja kuuluu: "6) digitaalisten oikeuksien hallintamenetelmät eivät estä esteettömyysominaisuuksien toimintaa". Kansalliskirjastosta on kerrottu, että ”Readium LCP -teknologia on ainoa saavutettavuusvaatimukset täyttävä tekijänoikeussuojaus”. Ai jaa. Onhan se varmaan kirjastovinkkelistä ihan hyvä, kun ei muuta oikeasti suojaavaa ja omaan sovellukseen integroitavaa ole julkisesti tarjolla, mutta ovatko siis Bookbeatin ja Storytelin suojausmenetelmät jotenkin vähemmän saavutettavia? Tullaanko ne siis kieltämään?

Joka tapauksessa on kovin epärealistista vaatia, että maaliin päästään ensi vuoden kesäkuussa, etenkin kun asian priotiteetti tuskin on kovin korkea nykyään. Uskon, että nykyisenkaltaiset lukulaitteet ovat käytössä vielä pitkään. Ja toivon, että hyvää tarkoittava saavutettavuushanke ei tee E-kirjojen julkaisemisesta liian hankalaa ja kallista.

 

[Zat]

Kobo Aura. Ja just tollanen hajoava liukuvipstaaki.

Itsellä kans jo ikivanha Kobo Aura, mutta minullapa siinä on alusta asti ollut magneettikansi, joka herättää ja nukuttaa laitteen, joten virtavipuun on tarvinnut koskea varmaan yhteensä alle 10 kertaa.

 

[Moloch]

Itsellä kans jo ikivanha Kobo Aura, mutta minullapa siinä on alusta asti ollut magneettikansi, joka herättää ja nukuttaa laitteen, joten virtavipuun on tarvinnut koskea varmaan yhteensä alle 10 kertaa.

Samanlainen kansi itselläkin omassa Kobo Libra H2O:ssa.

 

[Fixx]

Mulla on ollut useampi Kobo. Niissä on joko näyttö saanut osumaa ja mennyt viirujumiin, tai sitten onneton micro-USB irronnut ja lopettanut toimintansa. Nyt on käytössä Libra, johon eBaysta hankin edullisesti "Hülle für Kobo Libra", joka on hyvin suojannut näyttöä ja pistää myös laittaan uneen kannen sulkemalla. Calibren kautta kirjaston hallinta on jees, langaton yhteys taas ei oikein toimi.

 

[Moloch]

Mulla on ollut useampi Kobo. Niissä on joko näyttö saanut osumaa ja mennyt viirujumiin, tai sitten onneton micro-USB irronnut ja lopettanut toimintansa. Nyt on käytössä Libra, johon eBaysta hankin edullisesti "Hülle für Kobo Libra", joka on hyvin suojannut näyttöä ja pistää myös laittaan uneen kannen sulkemalla. Calibren kautta kirjaston hallinta on jees, langaton yhteys taas ei oikein toimi.

Itsellä on ollut alusta alkaen Kobon kanssa magneettinen USB lataus/data -kaapeli.
Eli lukulaitteen micro-USB porttiin tulee palikka ja johto kytkeytyy siihen magneettisesti.
Sekä lataa että siirtyy data samalla piuhalla. Säästää liitintä.