• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Itse kuvittelisin, että pörssin volatiliteetin kasvaessa nykyisten pörssisähköasiakkaiden kannattaa siirtyä kulutusvaikutuksellisiin kiinteähintaisiin sopimuksiin. Tällöin optimoinnilla (kulutuksen ajoituksella) pystyy säästämään euromääräisesti yhtä paljon kuin puhtaalla pörssillä toimiessa, mutta hintakiinnitys takaa sen, että "ylilyöntejä" ei pääse tapahtumaan (eikä toki "alilyöntejäkään"). Kulutuksen ajoituksen rahallinen hyöty siis säilyy entisellään.

Tämähän se. Tässä katselin just koko sähköhistoriaa nykyisessä kämpässä (Lokakuu-22 ->) ja yhtenäkään kuukautena tuona aikana ei ole ollut kulutusvaikutus positiivisella ja nyt viimeisen vuoden kun on sähköautoa ladattu öisin, kulutusvaikutus on tippunut entisestään.

Tein tuossa huvikseni vertailulaskelman:

Lokakuusta-22 tammikuuhun-26 olen kuluttanut 46867.85 kWh pörssisähköä ja maksanut (marginaalin kanssa) siitä: 5.98c/kWh, eli yhteensä 2804€ tai keskimäärin 70.1€/kk.
Jos minulla olisi ollut esim. Korpelan Energian tällä hetkellä tarjoama 6.85c/kWh kulutusvaikutussopimus (eli minun kulutusvaikutuksellani 6.38c/kWh), olisin maksanut sähköstä yhteensä 2990.54€/kk, eli 74.76€/kk.

Toisin sanoen, puolikiinteä soppari olisi maksanut keskimäärin vähän reilu 4.5€/kk enemmän. Aika pieni hinta mielenrauhasta loppupeleissä. Itseasiassa voisipas melkein näillä puheilla lyödä seuraavat 24 kk lukkoon tuolla hinnalla, kun tuskinpa nuo kulutusvaikutukselliset sopimukset tuosta ihan hirveästi ovat halpenemassakaan...
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on se "joka vuosi on talvi" -kortti. Sää on nyt poikkeuksellinen. Pitkäkestoista, tyyntä ja Helsinkiä myöten hyvin kylmää ajanjaksoa ei ole usein. Ei läheskään joka vuosi. Lisäksi tuulivoimaloiden lapojen jäätyminen on ollut poikkeuksellisen voimakasta, niin meteorologin kuin alan asiantuntijoiden mukaan.
Tämä on jännä kommentti.
2024 täällä kirjoitettiin, että nyt on poikkeuksellisen kylmä etelää myöten... tällaisia pakkasia ei ole, kuin kerran 20 vuodessa ja sen takia ei ole mitään järkeä lisätä sähköntuotantoa.
Sitten heti kuitenkin 2 vuotta myöhemmin sama laulu.
 
Tämä on jännä kommentti.
2024 täällä kirjoitettiin, että nyt on poikkeuksellisen kylmä etelää myöten... tällaisia pakkasia ei ole, kuin kerran 20 vuodessa ja sen takia ei ole mitään järkeä lisätä sähköntuotantoa.
Sitten heti kuitenkin 2 vuotta myöhemmin sama laulu.
No itse en ole puhunut sähköntuotannosta tuollaisia, kun vieläpä kannatan jonkinlaista kapasiteettimekanismia.

Yhdentoista viime tammi-helmikuun aikana on tällainen tilanne tapahtunut kolme kertaa: 2016, 2024 ja nyt 2026. Eli kahdeksan kertaa ei ole tapahtunut tai mutkat suoraksi vetäen joka neljäs vuosi siis tapahtuu historiaan peilaten.

Olen siis edelleen sitä mieltä, että tällaista säätä ei tapahdu usein ja 2016 ja 2024 taisivat olla vielä tätä nykyistä tilannetta lyhyempiä jaksoja. Muistaakseni 2022 oli pitkä ja todella tyyni ajanjakso, mutta ei ollut kovin kylmää.

Joka vuotinen juttu tämä ei siis ole. Saa nähdä, onko jatkossa.
 
Muistaakseni 2022 oli pitkä ja todella tyyni ajanjakso, mutta ei ollut kovin kylmää.
Ei voi olla totta, koska talvella tuulee eniten. Näin meille kerrottu on.

Ei talvia ole peruttu. Sää voi olla ihan mitä tahansa Suomessa ihan milloin tahansa. Olen nähnyt 80-luvun alussa kun juhannusaattona sataa lunta. 1987 talvella oli n. -40 ainakin idässä kolme viikkoa putkeen. -30 on jo harvinaisuus täällä. Jos nyt paukahtaisi -40 etelää myöten, ei siitä enää selvittäisi. Kasarilla poltettiin voimaloissa kaikkea mikä paloi ja taloissa öljyä.

Keskimääräisyyksillä ei ole oikein hyvä laskea. Olen monta kertaa sanonut, että Helsingin vuotuinen keskilämpötila on +6. Ei siellä tarvita lämmitystä eikä jäähdytystä, jos talossa on edes jonkunlaiset eristeet.
 
2024 täällä kirjoitettiin, että nyt on poikkeuksellisen kylmä etelää myöten... tällaisia pakkasia ei ole, kuin kerran 20 vuodessa ja sen takia ei ole mitään järkeä lisätä sähköntuotantoa.
Sitten heti kuitenkin 2 vuotta myöhemmin sama laulu.

Ja niin vaan ei yhä edelleenkään ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa ydinvoimaa. Fortum toisti tämän faktan viimeksi tänään.

Ydinvoimaa halajavien pitää toivoa paljon useammin ja pidempiä tuulettomia pakkasjaksoja, jotta päästään sellaisiin sähkönhintoihin että markkinaehtoinen investointi alkaisi vaikittaa järkevältä. Valitettavasti pari lyhyttä pakkasjaksoa parin vuoden välein ei riitä. Ja loppu on sitten sitä, että kaivetaan veronmaksajan kuvetta ja nostetaan näin epäsuoraan sen sähkön hintaa.

Muullekin säätövoimalle pitäisi luoda kannustimet että sellaista rakennettaisiin. Kaikilla tavoilla sähköstä joudutaan maksamaan paljon enemmän kuin "vanhoina hyvinä aikoina" kun Venäjältä saatiin halpaa likaista sähköä ja kivihiili ja kaasu oli halpaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Eihän tälle oikeaan mitään voi? Uusi ydinvoimala maksaa sen verran että se on tuettava valtavasti verovaroin, lisää tuulivoimaa ei oikein auta, uudet linjat keskieurooppaan vasta nostaisivat hintoja, hiilen poltto on aika out koska hiilen hinta + päästöverot, jäljelle ei oikein paljon jää.

Hiili itsessään on hyvin halpaa, kuten öljy ym. Hinta muodostuu lähinnä polttoaineverosta, päästömaksusta ym veroista ja maksuista. Pelkkä materiaali taitaa maksaa jotain 50e/t. Lämpöteho tuolle on jotain 6MW/t? Suurin osa sähköstä tuotetaan maailmassa hiilellä, sillä muualla ylimääräisiä maksuja ei aseteta hiilelle niin paljoa.
 
Ei voi olla totta, koska talvella tuulee eniten. Näin meille kerrottu on.
Taisi olla karrikointia tai trollausta? Se, että talvella tuulee eniten ei ole ristiriidassa talvella esiintyvän pitkän tuulettoman jakson kanssa.

Sama asia kuin, että ydinvoima on varmaa perustuotantoa ei ole ristiriidassa ydinvoimassa silloin tällöin esiintyvien häiriöiden kanssa (esim. OL2 tuotannonrajoitus).

Ei talvia ole peruttu. Sää voi olla ihan mitä tahansa Suomessa ihan milloin tahansa.
Keskimääräisyyksillä ei ole oikein hyvä laskea. Olen monta kertaa sanonut, että Helsingin vuotuinen keskilämpötila on +6. Ei siellä tarvita lämmitystä eikä jäähdytystä, jos talossa on edes jonkunlaiset eristeet.
Kukaan ei ole perunut talvia. Samoin sää voi olla mitä tahansa, mutta kaikkiin skenaarioihin valmistautuminen maksaa. Näitä maksajia on toistaiseksi ilmottautunut kovin vähän.

Vajaa puoli vuotta sitten totesin näin, kun ko. kuukauden keskihinta osaltani oli 3c/kWh:
Tosin kannatan jonkinlaisen kapasiteettimarkkinan luomista sääriippumattoman tuotannon kasvattamiseksi ja perittäköön sen kustannus sitten vaikka huoltovarmuusmaksuna osana sähkölaskua. Menee ainakin sähkön käytön suhteessa. On betonikuutiossakin aika epämukavaa, jos sähköä ei ole. Kaupungit siinä enemmän halvaantuu kuin lähiöt ja maaseutu.
 
Kukaan ei ole perunut talvia. Samoin sää voi olla mitä tahansa, mutta kaikkiin skenaarioihin valmistautuminen maksaa. Näitä maksajia on toistaiseksi ilmottautunut kovin vähän.
Se että Suomessa on viikkokausia tai kuukausia kylmää talvella ei ole mikään skenaario, vaan paikallisen ilmaston perusominaisuus.

Minua ei huoleta talvessa niinkään sähkö vaan lämpö. Ei sähköä tarvita sen enempää, vaan lämpöä. Nyt lämmöntuotantoa ollaan viisaasti vähennetty ja trendi jatkuu. Tilalle luodaan lisää sähkönkulutusta, mutta tuotantoa ei. Polttovoimalat korvataan sähköllä. Öljylämmitystaloissa energia-avustuksen edellytys on öljykamppeiden tuhoaminen ja poistaminen lopullisesti. Mikä olisikaan parempi buustaus vilpille kuin öljy kovalla pakkasella, muttakun ei. Sähkövastukset hehkumaan pakkasella kun ei tuule. Maalämpökaivoja saa porata aina vain nihkeämmin ja ainoa vaihtoehto on vilppi, joka hyytyy pakkasella samaa tahtia kuin lämmöntarve kasvaa.

Suomessa on talvella kylmä ja suomea ei lämmitetä pelkillä tuulivoimaloilla jokaisessa skenaariossa, kuten vaikka tyyni keli, mikä ei ole Suomen talvessa sen enempää skenaario.

Taisipa käydä nyt niin, että Fortum heitti haskat tiskiin Microsoftin konesalikilvassa. Jos Fortumilla ei ole myydä 24/7/365 konesalille sähköä, niin kenellä Suomessa on?
 
Taisipa käydä nyt niin, että Fortum heitti haskat tiskiin Microsoftin konesalikilvassa. Jos Fortumilla ei ole myydä 24/7/365 konesalille sähköä, niin kenellä Suomessa on?
Olisi Fortumilla ehkä sähköä ollut, muttei saa siitä haluamaansa hintaa, ehkä. Olisi kiva tietää, että millä hinnalla tai ehdoilla MS sähköä halajaa. Fortum on myynyt vuosille 2026-2027 sähköä n. 40e/MWh hintaan. Ehkä MS haluaa päästä tuon alle tai sitten pitempiä soppareita? En tiedä. Yksi asia taidettiin mainita, eli ympäristökriteerit olivat Fortumille hankalat.
 
Se että Suomessa on viikkokausia tai kuukausia kylmää talvella ei ole mikään skenaario, vaan paikallisen ilmaston perusominaisuus.
Samaa mieltä. Tuuletonta viikkotolkulla taas ei ole perusominaisuus, mutta täysin mahdollista.

Minua ei huoleta talvessa niinkään sähkö vaan lämpö. Ei sähköä tarvita sen enempää, vaan lämpöä. Nyt lämmöntuotantoa ollaan viisaasti vähennetty ja trendi jatkuu.
Ymmärtääkseni nyt ovat lämpötoimijat työntäneet kattilaan kaikkea, mikä palaa. Kaasua, turvetta jne, koska huippukuormatilanteessa näin on tehtävä, jotta lämpöä piisaa.

Tilalle luodaan lisää sähkönkulutusta, mutta tuotantoa ei. Polttovoimalat korvataan sähköllä.
Tästä olisi mielenkiintoista saada tilastoja eli kuinka paljon polttolaitoksia on oikeasti purettu. Tällä hetkellä melkein puolet kaukolämmöstä tehdään puulla, mutta monen laitoksen käyttöikä on tulossa päätyyn seuraavan 10v aikana.

Öljylämmitystaloissa energia-avustuksen edellytys on öljykamppeiden tuhoaminen ja poistaminen lopullisesti. Mikä olisikaan parempi buustaus vilpille kuin öljy kovalla pakkasella, muttakun ei.
Tätä hieman itsekin ihmettelin. Toisaalta puu- tai kombikattilan on voinut jättää, joten jotain järkeä on sentään ollut.
 
Ja niin vaan ei yhä edelleenkään ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa ydinvoimaa. Fortum toisti tämän faktan viimeksi tänään.

Ydinvoimaa halajavien pitää toivoa paljon useammin ja pidempiä tuulettomia pakkasjaksoja, jotta päästään sellaisiin sähkönhintoihin että markkinaehtoinen investointi alkaisi vaikittaa järkevältä. Valitettavasti pari lyhyttä pakkasjaksoa parin vuoden välein ei riitä. Ja loppu on sitten sitä, että kaivetaan veronmaksajan kuvetta ja nostetaan näin epäsuoraan sen sähkön hintaa.

Muullekin säätövoimalle pitäisi luoda kannustimet että sellaista rakennettaisiin. Kaikilla tavoilla sähköstä joudutaan maksamaan paljon enemmän kuin "vanhoina hyvinä aikoina" kun Venäjältä saatiin halpaa likaista sähköä ja kivihiili ja kaasu oli halpaa.
Ihan jo huoltovarmuuden takia pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa. Nyt ollaan tilanteessa jossa ollaan muiden maiden varassa.

Sähkönkulutus lisääntyy mutta tuotantomäärä voi olla mitä sattuu, ja perushyödyke voi olla niin kallista ettei kaikilla ole enää varaa.
 
Ihan jo huoltovarmuuden takia pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa. Nyt ollaan tilanteessa jossa ollaan muiden maiden varassa.
Kuka rakentaa? OL3 kokoiselle myllylle päivänhinta on vähintään 25miljardia euroa. Kaikenkukkuraksi jos tuollainen mylly tulisi,
ensinnäkin sitä ei voisi ajaa läheskään koko aikaa täydellä teholla ja toisekseen sähkön hinta olisi entistä halvempaa -> houkuttelisi vain lisää datasenttereitä. Ja kohta ollaan taas samassa tilanteessa kun datasentterit ovat syöneet tuon ydinvoimalan sähkön.
 
Kuka rakentaa? OL3 kokoiselle myllylle päivänhinta on vähintään 25miljardia euroa. Kaikenkukkuraksi jos tuollainen mylly tulisi,
ensinnäkin sitä ei voisi ajaa läheskään koko aikaa täydellä teholla ja toisekseen sähkön hinta olisi entistä halvempaa -> houkuttelisi vain lisää datasenttereitä. Ja kohta ollaan taas samassa tilanteessa kun datasentterit ovat syöneet tuon ydinvoimalan sähkön.
Ruotsi tarjoaa rakentajille lainaa 20 miljardia euroa ja ovat laskeneet että tuolla saadaan 10 ydinvoimalaa aikaan
 
Ihan jo huoltovarmuuden takia pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa. Nyt ollaan tilanteessa jossa ollaan muiden maiden varassa.

Sähkönkulutus lisääntyy mutta tuotantomäärä voi olla mitä sattuu, ja perushyödyke voi olla niin kallista ettei kaikilla ole enää varaa.
"Huoltovarmuus" on taikasana, jonka avulla voi perustella melkeinpä mitä vain. Todellisuudessa mitään oikeaa huoltovarmuutta ei ole eikä tule. Suomi on "muiden maiden varassa" lukemattomin eri tavoin, eikä sen asian muuttaminen ole taloudellisesti järkevää eikä edes mahdollista.
 
Kuka rakentaa? OL3 kokoiselle myllylle päivänhinta on vähintään 25miljardia euroa. Kaikenkukkuraksi jos tuollainen mylly tulisi,
ensinnäkin sitä ei voisi ajaa läheskään koko aikaa täydellä teholla ja toisekseen sähkön hinta olisi entistä halvempaa -> houkuttelisi vain lisää datasenttereitä. Ja kohta ollaan taas samassa tilanteessa kun datasentterit ovat syöneet tuon ydinvoimalan sähkön.
No ei ole. Olet ottanut referenssiksi sen yhden täysin epäonnistuneen ydinvoimaprojektin jenkeistä.
 
Ydinvoimaa halajavien pitää toivoa paljon useammin ja pidempiä tuulettomia pakkasjaksoja, jotta päästään sellaisiin sähkönhintoihin että markkinaehtoinen investointi alkaisi vaikittaa järkevältä. Valitettavasti pari lyhyttä pakkasjaksoa parin vuoden välein ei riitä.
Energy-only -markkinan huono puoli. Hintasignaali pitää olla vahva toimenpiteiden käynnistämiseksi.

Ihan jo huoltovarmuuden takia pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa. Nyt ollaan tilanteessa jossa ollaan muiden maiden varassa.
Tämän päivän uutisten mukaan ydinvoima olisi kannattavaa vasta noin 80-90 €/MWh hinnalla. Nyt Fortum on myynyt tuotantoaan 41 €/MWh. Siis sellaiset 44 €/MWh eli 5,5 c/kWh sis. alv puuttuu ydinvoiman kannattavuuden kannalta.

Muiden maiden varassa ollaan oltu viime vuosituhannelta asti, koska halpa ulkomainen on kiinnostanut enemmän kuin kalliimpi kotimainen sähköenergia. Jotkin Inkoon 40v vanhat hiililauhdelaitokset ei oikein pärjänneet Ruotsin ja Norjan vesivoimalle sekä Venäjän ydinsähkölle. Jo 1980-luvulla Inkoota ajettiin säätönä.

Ja kohta ollaan taas samassa tilanteessa kun datasentterit ovat syöneet tuon ydinvoimalan sähkön.
Tähän kiinnostaisi kuulla näkemyksiä, millaisilla investoinneilla tai markkinamekanismeilla voitaisiin turvata kuluttajien sähkönhintaa täällä kylmässä pohjolassa niin, että datakeskukset ja sun muut sähköahmarit eivät syö halpaa sähköä meikäläisten edestä?

Vastaukseksi ei oikein kelpaa Norjan malli, jossa valtiolla on maailman suurimman (öljy)rahaston avulla mahdollisuus tehdä kaikenlaisia asioita kansalaisten eteen.
 
Kuka rakentaa? OL3 kokoiselle myllylle päivänhinta on vähintään 25miljardia euroa.
OL3:n takaisinmaksuaika taisi vielä pari vuotta sitten olla jotain 6-7v? 60v käyttöiällä ei paha diili. Yhtä isoa ja kallista mörskää ei toki tarvi rakentaa.

-> houkuttelisi vain lisää datasenttereitä. Ja kohta ollaan taas samassa tilanteessa kun datasentterit ovat syöneet tuon ydinvoimalan sähkön.
Tämähän on hallituksen tehtävä. Verot sille mallille että niillä saadaan rakennettua lisää tuotantoa tai vaihtoehtoisesti voivat viedä tiktok-tunkkikeskuksena muualle.
 
Taas tämä ikiliikkujakeskustelu. Ties kuinka monennen kerran tässä ketjussa:

Jos ongelma on se, että meillä on muutamana viikkona vuodessa pakkasen takia hemmetin korkeat sähkönhinnat, niin ei ole mitään järkeä lähteä kattamaan tuota veromaksajien tukemalla ydinvoimalla.
Jos tuolle halutaan tehdä jotain veronmaksajien rahoilla, niin vastaus on tukea sitä ihan oikeaa säätövoimaa, eli uusia kaasuturbiineja ja moottorivoimaloita. Tuo tulisi veronmaksajille reippaasti halvemmaksi ja sillä ei paskottaisi sähköntuotannon kaupallista kannattavuutta. Eli tulevaisuudessa jotku muutkin kuin veronmaksajat lähtisivät investoimaan siihen tuotantoon.
 
Taas tämä ikiliikkujakeskustelu. Ties kuinka monennen kerran tässä ketjussa:

Jos ongelma on se, että meillä on muutamana viikkona vuodessa pakkasen takia hemmetin korkeat sähkönhinnat, niin ei ole mitään järkeä lähteä kattamaan tuota veromaksajien tukemalla ydinvoimalla.
Jos tuolle halutaan tehdä jotain veronmaksajien rahoilla, niin vastaus on tukea sitä ihan oikeaa säätövoimaa, eli uusia kaasuturbiineja ja moottorivoimaloita. Tuo tulisi veronmaksajille reippaasti halvemmaksi ja sillä ei paskottaisi sähköntuotannon kaupallista kannattavuutta. Eli tulevaisuudessa jotku muutkin kuin veronmaksajat lähtisivät investoimaan siihen tuotantoon.
Yhteistuotanto vähenee ja tilalle tulee sähkökattiloita. Liikenne sähköistyy ja datakeskukset lisääntyvät. Roskien polttoa energiaksi moititaan ja vihreät haluavat kieltää takat. Kun säävarma sähköntuotanto vain vähenee koko ajan ja sähköntarve koko ajan lisääntyy, niin etkö osaa nähdä tässä yhtälössä mitään ongelmallista?

Ja mulla on sauna päällä just nyt eikä hirveästi kiinnosta vaikka kaikki vaiheet paukkuvat sulaketta vasten tällä hetkellä, koska talo ja autotallikin pitää pakkasilla lämmittää. Takassakin on tulet, perkele.
 
Yhteistuotanto vähenee ja tilalle tulee sähkökattiloita. Liikenne sähköistyy ja datakeskukset lisääntyvät. Roskien polttoa energiaksi moititaan ja vihreät haluavat kieltää takat. Kun säävarma sähköntuotanto vain vähenee koko ajan ja sähköntarve koko ajan lisääntyy, niin etkö osaa nähdä tässä yhtälössä mitään ongelmallista?

Ja mulla on sauna päällä just nyt eikä hirveästi kiinnosta vaikka kaikki vaiheet paukkuvat sulaketta vasten tällä hetkellä, koska talo ja autotallikin pitää pakkasilla lämmittää. Takassakin on tulet, perkele.

Niin ja siis etkö sä nähnyt mitä mä kirjoitin? Mähän ehdotin ratkaisuksi säävarman sähköntuotannon tukemista. Mutta mä haluan valita sen tuettavan sähköntuotannon siten, että siinä on järkeä ihan näin veronmaksajan näkökulmasta.
 
Niin ja siis etkö sä nähnyt mitä mä kirjoitin? Mähän ehdotin ratkaisuksi säävarman sähköntuotannon tukemista. Mutta mä haluan valita sen tuettavan sähköntuotannon siten, että siinä on järkeä ihan näin veronmaksajan näkökulmasta.
Aika vaikeaa kun EU ajaa jatkuvasti sähköntuotantoa päästöttömään suuntaan. Ei kovin järkevää rakentaa fossiilisia käyttäviä laitoksia joiden käyttöikä jää alle 10v ja kustannukset päästökaupassa kasvaa vuosittain.
 
Aika vaikeaa kun EU ajaa jatkuvasti sähköntuotantoa päästöttömään suuntaan. Ei kovin järkevää rakentaa fossiilisia käyttäviä laitoksia joiden käyttöikä jää alle 10v ja kustannukset päästökaupassa kasvaa vuosittain.

Kaasuturbiinien ja moottorivoimaloiden pointtina on se, että niissä voidaan myös polttaa biopolttoaineita.

Lisäksi ideana on, että noilla katetaan ne muutamat viikot vuodessa (tai parissa). Ei tuota varten ole mitään helvetin järkeä rakentaa sitä ydinvoimaa, joka 95% käyttöasteellakin tekisi tappiota.
 
Tämä on jännä kommentti.
2024 täällä kirjoitettiin, että nyt on poikkeuksellisen kylmä etelää myöten... tällaisia pakkasia ei ole, kuin kerran 20 vuodessa ja sen takia ei ole mitään järkeä lisätä sähköntuotantoa.
Sitten heti kuitenkin 2 vuotta myöhemmin sama laulu.
Pakko kommentoida tätä sen verran, että vaikka tämä lienee tarkoitettu kenties hieman sarkastisena kommenttina, niin vähän tässä on sama kaiku kuin rapakon takana Trumpin kommenteissa kun siellä piti myös vähän talvimyräkkää. Kuulemma vuosisadan talvimyrsky ja "missä on se ilmaston lämpeneminen?". Ikään kuin yksittäiset poikkeamat suursäätilasta muuttaisi totuuden joksikin toiseksi.

Sinänsä en kiistä sitä, että Suomen kaltaisessa maassa olisi hyvä huomioida, että talvi tulee joka vuosi ja sinänsä vähän pidempi pakkasjakso on jopa tavanomainen ilmiö talvella, toki pidemmät kovat pakkasjaksot ovat harvemmassa. Onhan se ollut ikävä todeta nykyhetkessä, että sähköntuotanto nojaa hyvin vahvasti sellaiseen tuotantotapaan, joka on altis säätilamuutoksille ja vieläpä tilanteessa, jossa sähköä voidaan tarvita eniten.

Onhan tämä sinänsä hupaisaa, että täällä mentiin melko rauhallisissa merkeissä reilu vuosi, kunnes vuoden vaihteessa tämä keskustelu taas aktivoitui ihan huolella. Argumentit ovat puolin ja toisin säilyneet ihan muuttumattomana. :D

Toisaalta jos oma sähkönkulutusprofiili on sellainen, että sähköä ei pysty määräänsä enempää säästämään ja talon lämmitys haukkaa siitä valtaosan, niin suosittelisin heille lämpimästi kiinteän sopimuksen ottamista. Ihan turha arpoa kiinteän järkevyyttä, jos toisessa vaakakupissa on oma mielenterveys ja talous. Kiinteällä sopimuksella voi lopettaa sähkön hinnasta vouhottamisen ja toisaalta jos itselläni olisi kiinteä soppari, tuskin haluaisin myöskään liikaa tuijotella niitä kesän 1-3 snt päiviä ja arpoa, paljonko häviän kiinteällä sopparilla. Kiinteän sopimuksen pointti on nimenomaan sen ennakoitavuus ja tietynlainen hallittavuus. Maksaa x euroa, mutta toivottavasti säästää hiuksia ja hermoja.
 
OL3:n takaisinmaksuaika taisi vielä pari vuotta sitten olla jotain 6-7v? 60v käyttöiällä ei paha diili.
Tuota luokkaa taidettiin keskellä energiakriisiä arvioida takaisinmaksuajan olevan. Miten minusta tuntuu, että on se sen jälkeen hieman pidentynyt. No yhtä kaikki, takaisinmaksuaika on silti aika hyvä.

En ole vaan briteissä olevan Hinkley Point C.

43miljardia puntaa = 50miljardia euroa.
Olenko ymmärtänyt oikein, että länsimaissa 1000 MW ydinvoimaa on ~12 mrd euroa?
 
60v käyttöiällä ei paha diili.
Se oli diili, jota kukaan ei tule enää koskaan saamaan. Diili, joka ajoi voimalan rakentajan Ranskan valtion pelastettavaksi.
Yhtä isoa ja kallista mörskää ei toki tarvi rakentaa.
Ei toteutuneella hinnalla saa enää mistään vastaavaa, puhumattakaan siihen hintaan jonka TVO siitä maksoi.
Olenko ymmärtänyt oikein, että länsimaissa 1000 MW ydinvoimaa on ~12 mrd euroa?
Puolassa 11,2 miljardia, Suomessa varmaan jonkin verran enemmän.
 
Kiinteä tulee kyllä heti kun löytyy jokin järkevä tarjous. Selvästi talvet ovat tulleet takaisin, mikä ei sovi yhteen vihreän siirtymän kanssa. Se on vaan että itsellä ei ole palkka noussut käytännössä lainkaan siitä ajasta kun oli ihan normaalia tehdä 3.xx c/kWh + 0€/kk vuoden soppareita.
 
Olisi Fortumilla ehkä sähköä ollut, muttei saa siitä haluamaansa hintaa, ehkä. Olisi kiva tietää, että millä hinnalla tai ehdoilla MS sähköä halajaa. Fortum on myynyt vuosille 2026-2027 sähköä n. 40e/MWh hintaan. Ehkä MS haluaa päästä tuon alle tai sitten pitempiä soppareita? En tiedä. Yksi asia taidettiin mainita, eli ympäristökriteerit olivat Fortumille hankalat.
Helsingin sanomissa oli, että Fortumilla ei ollut tarjota tarpeeksi uusiutuvaa sähköä. Ilmeisesti uusiutuva oli sitten vaatimuksena eikä ydinsähkö kelvannut mikkisoftalle.
 
Heh. Pörssisähkön riskit realisoituvat ja heti jengi on pää märkänä vaihtamassa. Kun se on tähän asti ollut niin halpaa ei kai muutama viikko kenenkään taloutta kaada. Kuukauden päästä pakkaset ovat viimeistään ohi.

Toki ymmärrän että moni haluaa pelkät rusinat pullasta.
 
Puolassa 11,2 miljardia, Suomessa varmaan jonkin verran enemmän.

Juttelin juuri tänään erään asioista oikeasti tietävän henkilön kanssa ja hänen hanska-arvionsa oli että sellaisella 15mrd hinnalla Suomeen saattaisi saada rakennettua 1000+ MW voimalan, olettaen toki että saitti on valmiina muuten (eli käytännössä Loviisa tai Olkiluoto tulisivat kyseeseen). Rakennusaika sellainen 8-10 vuotta, realistisesti. Lyyäänkö tulille, lyyäänkö?
 
Viimeksi muokattu:
Toki ymmärrän että moni haluaa pelkät rusinat pullasta.
Tämä!

Seppo ihmettelee, kun kesällä on pörssissähkö sentin ja Sepolla on 8 sentin soppari. Sepon insinöörikaveri Jaska vielä hehkuttaa pörssisähköä, kun on niin halpaa. Jaska tosin jättää kertomatta (tai Seppo ei oikein ymmärtänyt), että Jaskalla on lämmitykselle ja sähköautolle pörssisähköohjaus ja matalaenergiatalo maalämmöllä ei paljon hörpi.

Seppo innostuu sähköpatteri-rintamamiestalossaan ja siirtyy pörssisähköön. Syksy menee kivasti, mutta sitten tulee tosi kylmä, tuulimyllyjen lavat ja Sepon porstua menee jäähän sekä pörssisähkö taivaisiin. Seppo kiroaa hallituksen, sähköyhtiöt ja median sekä kirjoittaa pari riviä someen yhtenä 18547 kokemusasiantuntijasta. Seppo nappaa hädissään kalliihkon 9,2c kiinteän sopparin.

Puolentoista vuoden päästä Seppo ihmettelee, kun kesällä pörssisähkö on sent....
 
Tämä!

Seppo ihmettelee, kun kesällä on pörssissähkö sentin ja Sepolla on 8 sentin soppari. Sepon insinöörikaveri Jaska vielä hehkuttaa pörssisähköä, kun on niin halpaa. Jaska tosin jättää kertomatta (tai Seppo ei oikein ymmärtänyt), että Jaskalla on lämmitykselle ja sähköautolle pörssisähköohjaus ja matalaenergiatalo maalämmöllä ei paljon hörpi.

Seppo innostuu sähköpatteri-rintamamiestalossaan ja siirtyy pörssisähköön. Syksy menee kivasti, mutta sitten tulee tosi kylmä, tuulimyllyjen lavat ja Sepon porstua menee jäähän sekä pörssisähkö taivaisiin. Seppo kiroaa hallituksen, sähköyhtiöt ja median sekä kirjoittaa pari riviä someen yhtenä 18547 kokemusasiantuntijasta. Seppo nappaa hädissään kalliihkon 9,2c kiinteän sopparin.

Puolentoista vuoden päästä Seppo ihmettelee, kun kesällä pörssisähkö on sent....
No vähän kärjistetty esimerkki, mutta on siinä pointtinsa.

Itse tykkään miettiä ja tehdä erilaisia optimointeja ja teen sitä myös työkseni. Kokemusta on isohkojen (xM€) investointien suunnittelusta, takaisinmaksuaikalaskelmista jne. Siinä pitää ottaa monta parametria huomioon ja tutkia erilaisia skenaarioita.

Pörssisähköllä menty nyt muutama vuosi omakotitalossa. Olen säästänyt kiinteään verrattuna ehkä keskimäärin sentin verran. Nyt alkaa skenaarioissa kosahduksen riski vs säästöpotentiaali käydä niin huonoksi, että siirtymä kulutusvaikutteiseen on edessä melkoisen varmasti, koska pörssisähkön optimointivehkeet on olemassa. Meidän 10000kWh/v suuruusluokassa sentin säästö on satasen vuodessa. Satanen kosahtaa yhdessä päivässä (se kuuluisa 5.1. oli satasen päivä), jos kuu sattuu huonoon asentoon. Jaskalla se voi olla kannattava, koska Jaskalla menee halpojen tuntien sähköä ympäri vuoden sähköauton lataamiseen sen minkä normikansalaisella lämmitykseen talviaikaan. Minulle kesän hinnalla ei ole suurta merkitystä, mutta talven hinnalla on. Tuossa pari perustelua, miksi en enää katso pörssisähköä houkuttelevaksi omalla kohdallani:

1. Normaalilla talvisäällä ilman mitään häiriöitä mentiin taas ihan rajoille (inhimillisen hintaisen) sähkön riittävyydessä. Ei sähköt heti katkea, mutta hinta pomppaa euroluokkaan. Kun lämmitetään sähkökäyttöisellä lämmittimellä, sähköjen katkaisu pakkasella ei ole kulutusjoustovaihtoehto. On vissi ero puhutaanko talvipakkasella senteistä vai euroista. Satasen päivät olivat liian lähellä.

2. Yhtään asiantuntijaa ei enää ole olemassakaan, joka sanoo, että hintaheilunta vähenisi tulevaisuudessa. Kaikki merkit ja myös kaikki asiantuntijalausunnot viittaavat heilunnan lisääntymiseen. Valtio, sähköyhtiöt ja asiantuntijat vain levittelevät käsiään, kuinka asialle ei vain voi mitään, joten ei kehitystä voi pysäyttää tai ehkäistä. Tämä tekee asiasta faktan, eikä spekulaation.

3. Kohdasta 2. johtuen se kosahdusriski kasvaa vuosi vuodelta. Hyvällä tuurilla voittaa satasen-kaksi, huonolla häviää tonneja. Jos nyt olisi Aurora myöhästynyt, yksi ydinvoimala tiltannut tai mikä tahansa useamman sadan MW häiriö tullut, oltaisiin arvottu onko hinta euron vai kolme. Parabolinen hintakäyrä on armoton.

Tuossa omia perusteluita. On minulla/meillä "varaa" maksaa mikä tahansa sähkölasku, mutta näin optimoijana en näe enää hyödyn ja riskin suhdetta järkevänä. Elämä jatkuu ja mentävä eteenpäin. Pörssisähkön hyötyjä ja haittoja on nyt nähty riittävästi ja oma tämän hetken lopputulema näyttää kulutusvaikutteiselta sopimukselta. Se on järkevin kompromissi meidän huusholliin, koska optimointi on edelleen verissä. Tämän hetken laskelmat näyttävät siltä, että kulutusvaikutteisella pääsen hyvin tasan samaan keskihintaan kuin pörssillä, mutta ilman kosahdusriskiä, joten valinnassa ei ole suuria epäselvyyksiä.
 
Viimeksi muokattu:
Kalliilta näyttää ensi viikkokin. Jos koko helmikuukin pysyy näin kalliina niin voi kyllä olla, että tulee eka vuosi kun olisikin kannattanut napata se kiinteähintainen kun niitä 7c hintaan tuossa syksyllä kaupattiin.
400€ säästin jo tammikuussa tällä Helenin 6,55..

2024 vai 23 kylmä tammikuu säästin yli 200€ jollain ksatin kvarttaalilla ja toistaiseksi voimassa olevalla joiden hinnat oli 12,6 ja 10,8...
No ei ole. Olet ottanut referenssiksi sen yhden täysin epäonnistuneen ydinvoimaprojektin jenkeistä.
Joo 25Mrd ei varmaan mikään suomihinta. Briteissä ehkä EPR.. mutta sekin kaikenlaisten ihme juttujen takia paisunut hinta.

Eikös Fortumille lainattu valtion toimesta miljardeja Uniper seikkailuun?.. Varmaan voisivat vähän palauttaa takaspäin ja pistää yhden pystyyn. Kyllähän ne Loviisan voimalatkin joskus tulevat sammutetuksi..
 
Kuka rakentaa? OL3 kokoiselle myllylle päivänhinta on vähintään 25miljardia euroa. Kaikenkukkuraksi jos tuollainen mylly tulisi,
ensinnäkin sitä ei voisi ajaa läheskään koko aikaa täydellä teholla ja toisekseen sähkön hinta olisi entistä halvempaa -> houkuttelisi vain lisää datasenttereitä. Ja kohta ollaan taas samassa tilanteessa kun datasentterit ovat syöneet tuon ydinvoimalan sähkön.
Valtion pitää hoitaa perustarve jos markkinavoimin ei onnistu.
Sähköä ei ole pakko myydä datakeskuksille loputtomasti.
 
Energy-only -markkinan huono puoli. Hintasignaali pitää olla vahva toimenpiteiden käynnistämiseksi.


Tämän päivän uutisten mukaan ydinvoima olisi kannattavaa vasta noin 80-90 €/MWh hinnalla. Nyt Fortum on myynyt tuotantoaan 41 €/MWh. Siis sellaiset 44 €/MWh eli 5,5 c/kWh sis. alv puuttuu ydinvoiman kannattavuuden kannalta.

Muiden maiden varassa ollaan oltu viime vuosituhannelta asti, koska halpa ulkomainen on kiinnostanut enemmän kuin kalliimpi kotimainen sähköenergia. Jotkin Inkoon 40v vanhat hiililauhdelaitokset ei oikein pärjänneet Ruotsin ja Norjan vesivoimalle sekä Venäjän ydinsähkölle. Jo 1980-luvulla Inkoota ajettiin säätönä.


Tähän kiinnostaisi kuulla näkemyksiä, millaisilla investoinneilla tai markkinamekanismeilla voitaisiin turvata kuluttajien sähkönhintaa täällä kylmässä pohjolassa niin, että datakeskukset ja sun muut sähköahmarit eivät syö halpaa sähköä meikäläisten edestä?

Vastaukseksi ei oikein kelpaa Norjan malli, jossa valtiolla on maailman suurimman (öljy)rahaston avulla mahdollisuus tehdä kaikenlaisia asioita kansalaisten eteen.
Laitoksen hintahan tuon kannattavuuden määrää. Parempi olisi silti tehdä yksi voimala lisää vaikka kokonaisvaikutus olisi +-0.
 
Taas tämä ikiliikkujakeskustelu. Ties kuinka monennen kerran tässä ketjussa:

Jos ongelma on se, että meillä on muutamana viikkona vuodessa pakkasen takia hemmetin korkeat sähkönhinnat, niin ei ole mitään järkeä lähteä kattamaan tuota veromaksajien tukemalla ydinvoimalla.
Jos tuolle halutaan tehdä jotain veronmaksajien rahoilla, niin vastaus on tukea sitä ihan oikeaa säätövoimaa, eli uusia kaasuturbiineja ja moottorivoimaloita. Tuo tulisi veronmaksajille reippaasti halvemmaksi ja sillä ei paskottaisi sähköntuotannon kaupallista kannattavuutta. Eli tulevaisuudessa jotku muutkin kuin veronmaksajat lähtisivät investoimaan siihen tuotantoon.
Ei ole kyse pelkästä hinnasta, vaan myös varmuudesta. Tuuleton pakkaspäivä ja osa jää ilman sähköä jos esim. ol3 tippuu linjoilta.
 
Täällä kanssa meni kuppi nurin pörssisähkön kanssa ja siirryttiin kiinteähintaiseen. Sinällään pörssisähkö tullut kyllä aina sähkölaskun numeroita vertaamalla halvemmaksi, mutta siinä ei kuitenkaan ole koko totuus. Puita on nytkin tammikuu syydetty leivinuuniin älyttömät määrät ja oikeastaan puilla lämmitetty talo. Sinällään tuossa ei ole mitään järkeä, kun maalämpötalossa maalämmöllä lämmittäminen pitäisi aina olla puilla lämmitystä halvempaa. Vaikka puut ovat ns. ilmaisia, ne olisi kuitenkin voinut vaikka myydä hyvään hintaan.

Uunin kun vetäisee 400 asteeseen, niin alakerrassa on sietämättömän kuuma, mutta aamulla perimmäisessä makkarissa paleltuu.

Ja mitä tuosta saa palkaksi? Kesäaikaan saa lähes nollahintaista sähköä, jos sille keksii jotain käyttöä. Paha vain, kun meilläkin paneeleista saa 13kWp, niin ei noilla halvoilla pörssipäivillä maaliskuusta lokakuulle ole mitään merkitystä.

Jotenkin tuntumana nyt tänä talvena ollut lisäksi, että pörssisähkö on ollut myös yöaikaan erityisen kallista. Ei auta automaatiolla siirtää kulutusta yöaikaan, kun silti hinta jää kiinteitten soppareiten tasolle tai jopa kalliimmaksi

Vaikka muutaman euron vuositasolla voitolle pörssillä jääkin, niin kalliita on nekin eurot, kun kaiken vaivan ja epämukavuuden laskee mukaan.
 
*Snip*

2. Yhtään asiantuntijaa ei enää ole olemassakaan, joka sanoo, että hintaheilunta vähenisi tulevaisuudessa. Kaikki merkit ja myös kaikki asiantuntijalausunnot viittaavat heilunnan lisääntymiseen. Valtio, sähköyhtiöt ja asiantuntijat vain levittelevät käsiään, kuinka asialle ei vain voi mitään, joten ei kehitystä voi pysäyttää tai ehkäistä. Tämä tekee asiasta faktan, eikä spekulaation.

3. Kohdasta 2. johtuen se kosahdusriski kasvaa vuosi vuodelta. Hyvällä tuurilla voittaa satasen-kaksi, huonolla häviää tonneja. Jos nyt olisi Aurora myöhästynyt, yksi ydinvoimala tiltannut tai mikä tahansa useamman sadan MW häiriö tullut, oltaisiin arvottu onko hinta euron vai kolme. Parabolinen hintakäyrä on armoton.

Näistä johtuen erilaiset tasapainoa tuovat systeemit alkaa kannattaa paremmin.

Vaihtoehto 1: akut.
Jos omakotitalossa talvipäivän (24h) kulutus on vaikkapa 100kWh, niin sen voisi imuroida yösähkön (klo 22-07) välillä keskimäärin noin 11kW teholla (noin 3x16A). Jos siitä käyttää puolet suoraan talon lämmitykseen ja muihin peruskuormiin ja toisen puolikkaan laittaisi vaikka kiinteistön akkuun (kapasiteetti oltava vähintään 50kWh). LiFePO4-kennoilla hintataso on tällä hetkellä noin 150€/kWh, eli tommonen 50kWh akku olisi arviolta 7500€.

Jos päivän ja yön välillä hintaheilunta on 5snt/kWh, niin tuon akun pitäisi siirtää yöltä päivälle sähköä 3000 kertaa täyden kapasiteetin verran, että se maksaisi itsensä takaisin. Eli reilu 8 vuotta ja joka päivä. Bisnesmielessä kannatavaa? - ehkä ei.

Jos hintavaihtelut nousee 20snt/kWh tasolle, niin tarvittavat syklit putoaa 750, eli sehän on aika äkkiä jo maksettu. Hyvä bisnes.


Vaihtoehto 2: oma enegiatuotanto.
Talvella lämpöenergiaa voi hyödyntää, joten joku oma tai naapurustossa yhteinen polttomoottorivoimala (CHP) voisi toimia. Kohtuullisen hyvän dieselmoottorin (varavoimakone) hyötysuhde polttoaineesta sähköksi on luokkaa 30%. Polttoöljy maksaa karkeasti yläkanttiin laskien 1,50€/L ja siitä saa lämpöenergiaa noin 10kWh/L. 30% hyötysuhde tekisi siitä 3kWh/L sähköä. Jos pelkkää sähköä tahkohtaan, niin tuolla sähkön hinta on 50snt/kWh, mutta "ilmaisena" sivutuotteena jäisi 7kWh/L lämpöenergiaa. Jos yksi talous kuluttaa päivän puolella sen 50kWh sähköä, niin tuo moottori tuottaisi sivutuotteena noin 116kWh lämpöä. Eli yli 50snt/kWh hintaan sähköä kannattaa jo talvipakkasilla tehdä polttomoottorilla. EDIT: tämä laskelma ei huomioi moottorin vaatimia korjauksia ja pääoman investointeja.


No oma mielipide politiikkaan:
Olisipa näppärää, jos akkujen hankintaan saisi jonkun tukimuodon rakennettua. Esimerkiksi sellainen, että akuista verkkoon syötetty sähköenergia vähennettäis sisään otetusta energian siirrosta (hanska-arvolla sanoisin että toimiva voisi olla vuorokausinetotus, koska yöllä lataus ja päivällä purku).
Plussaa tästä tulisi myös siinä, että akkuja tulisi hajautetusti ympäri sähköverkkoa, jolloin verkkojen pistemäiset kuormitukset jäisi pienemmiksi. Kuinka paljon tällainen systeemi isossa mittakaavassa tarvitsisi sitten tahtikoneikkoja tai vastaavia järjestelmiä, niin en osaa siihen ottaa kantaa.
 
Tämä keskustelu on mennyt vähän koomiseksi jo...

Jos oma sähkönkulutusprofiili on sellainen, että valtaosa sähkön kulutuksesta painottuu talvikuukausille ja vieläpä niihin kylmimpiin hetkiin, niin miksi tällaisessa tilanteessa kannattaa edes harkita pörssisähkösopimuksen ottamista? Varsinkin jos sitä kulutusjoustoa ei pysty järkevästi tekemään? Jos kesäaikaan sähköä kuluu lähtökohtaisesti hyvin vähän, niin ne parin kolmen sentin kesähinnat ei pitäisi vaikuttaa päätökseen ottaa kalliimpi kiinteähintainen sopimus, kun sen pointti on nimenomaan välttää niitä kalliita hetkiä talvella. Ei se 8 sentin kiinteä sopimus kesälläkään kalliiksi tule, jos sitä sähköä ei kulu paljoa ja silloinhan myös maksetaan "vakuutusta" talven osalta, ettei myöskään talvella iske paniikki, kun hinta karkaa.

Jotenkin tämä pörssisähkö on nyt turhanpäiten sekoittanut ihmisten ajatuksia järkevästä sähkösopimuksesta. Mielestäni on aina ollut tarkoituksenmukaisinta tutkia asiaa oman kulutusprofiilin kautta, eikä murehtia sähkön halpuutta silloin kun sitä ei muutenkaan kulu paljoa. Nyt annetaan liikaa painoarvoa niille halvempien kuukausien senttihinnoille ja unohdetaan, että oma käyttöprofiili saattaa olla sellainen, joka painottuu todennäköisesti kalliimpiin hetkiin.

Mietin siis vain, että miksi tätä aihetta pyöritetään sivukaupalla, kun homman luulisi olevan aika selvä: Jos sähköä kuluu eniten talvella pakkasella ja kesällä vähän, eikä halua stressata sähkön hinnalla, niin mikä estää ottamasta sitä kiinteää sopimusta? Sehän on nykypäivänä helpoksi tehty ja sitten asia on pois päiväjärjestyksestä 6kk-2v. ajan. Ja muistutuksena edelleen, sitä 8c sopimuksen järkevyyttä ei kannata murehtia kesän senttihintojen valossa tai edes leudon talven keskihinnoilla. Vakuuttaminen noin ylipätään maksaa rahaa ja yleensä aika kiltisti ne koti- ja autovakuutukset otetaan, vaikka niiden realisoitumistodennäköisyys onkin melko pieni ja maksavat rehellistä rahaa. Liiallinen optimoinnin yrittäminen halvimmalla määräaikaisella sopimuksella voi myös helposti lyödä näpeille. Se sentin tai puolitoista kalliimpi kiinteä sopimus ei sopimuskaudella merkittävästi kalliimaksi tule, mikäli vaakakupissa on riski siitä, että jää sopimus kokonaan tekemättä ja sattuu kohdalle tällainen "worst case scenario" talvi.

Pidetään kuitenkin myös mielessä, että pörssisähkön volatiliteetti ja korkeammat keskihinnat valuvat hiljalleen myös niihin kiinteähintaisiin sopimuksiin. En ole ammattilainen, mutta luulisin ihan samoja asioita hikoiltavan sähkön myyjien joukossa kun mietitään, että mihin hintaan ollaan valmiita tarjoamaan kiinteähintaisia sopimuksia, jos pörssissä on paniikki.
 
Tämä keskustelu on mennyt vähän koomiseksi jo...

Jos oma sähkönkulutusprofiili on sellainen, että valtaosa sähkön kulutuksesta painottuu talvikuukausille ja vieläpä niihin kylmimpiin hetkiin, niin miksi tällaisessa tilanteessa kannattaa edes harkita pörssisähkösopimuksen ottamista?
Varmaan siksi jos pösällä jaa voitolle 9-10kk vuodessa. Jokaisen olisi hyvä seurata ja laskea se oma vuosilaskutuksen muodostuminen ja painotus. Yksilöllinen juttu.

Joustoa jos löytyy lompakosta niiden talvikuukausien aikana niin 12kk laskujen loppusummien olisi viisasta antaa ohjata päätöstä enemmän kuin 3kk laskujen loppusummien.

Tietysti jos tuli hommattua 180-neliöinen 35 vuotta vanha puutalo joka pitää ulkovuorilaudoituksenkin pakkasilla sulana ja oma talous on mitoitettu lainanlyhennysten mukaan niin voi tulla ikävänä yllätyksenä että pörssisähkössä on muuttuva kWh-hinta.
 
Tämä!

Seppo ihmettelee, kun kesällä on pörssissähkö sentin ja Sepolla on 8 sentin soppari. Sepon insinöörikaveri Jaska vielä hehkuttaa pörssisähköä, kun on niin halpaa. Jaska tosin jättää kertomatta (tai Seppo ei oikein ymmärtänyt), että Jaskalla on lämmitykselle ja sähköautolle pörssisähköohjaus ja matalaenergiatalo maalämmöllä ei paljon hörpi.

Seppo innostuu sähköpatteri-rintamamiestalossaan ja siirtyy pörssisähköön. Syksy menee kivasti, mutta sitten tulee tosi kylmä, tuulimyllyjen lavat ja Sepon porstua menee jäähän sekä pörssisähkö taivaisiin. Seppo kiroaa hallituksen, sähköyhtiöt ja median sekä kirjoittaa pari riviä someen yhtenä 18547 kokemusasiantuntijasta. Seppo nappaa hädissään kalliihkon 9,2c kiinteän sopparin.

Puolentoista vuoden päästä Seppo ihmettelee, kun kesällä pörssisähkö on sent....
Tammi ja helmikuulle (ehkä myös joulukuu) joku toistainen tai kvarttaalisopimus (8-9snt) tai jos saa keploteltua 6kk sopparin halvalla talveksi (6-8snt). Loput vuodesta pörssi on ihan toimiva ratkaisu ollut.
 
Tämä keskustelu on mennyt vähän koomiseksi jo...

Jos oma sähkönkulutusprofiili on sellainen, että valtaosa sähkön kulutuksesta painottuu talvikuukausille ja vieläpä niihin kylmimpiin hetkiin, niin miksi tällaisessa tilanteessa kannattaa edes harkita pörssisähkösopimuksen ottamista? Varsinkin jos sitä kulutusjoustoa ei pysty järkevästi tekemään? Jos kesäaikaan sähköä kuluu lähtökohtaisesti hyvin vähän, niin ne parin kolmen sentin kesähinnat ei pitäisi vaikuttaa päätökseen ottaa kalliimpi kiinteähintainen sopimus, kun sen pointti on nimenomaan välttää niitä kalliita hetkiä talvella. Ei se 8 sentin kiinteä sopimus kesälläkään kalliiksi tule, jos sitä sähköä ei kulu paljoa ja silloinhan myös maksetaan "vakuutusta" talven osalta, ettei myöskään talvella iske paniikki, kun hinta karkaa.

Jotenkin tämä pörssisähkö on nyt turhanpäiten sekoittanut ihmisten ajatuksia järkevästä sähkösopimuksesta. Mielestäni on aina ollut tarkoituksenmukaisinta tutkia asiaa oman kulutusprofiilin kautta, eikä murehtia sähkön halpuutta silloin kun sitä ei muutenkaan kulu paljoa. Nyt annetaan liikaa painoarvoa niille halvempien kuukausien senttihinnoille ja unohdetaan, että oma käyttöprofiili saattaa olla sellainen, joka painottuu todennäköisesti kalliimpiin hetkiin.

Mietin siis vain, että miksi tätä aihetta pyöritetään sivukaupalla, kun homman luulisi olevan aika selvä: Jos sähköä kuluu eniten talvella pakkasella ja kesällä vähän, eikä halua stressata sähkön hinnalla, niin mikä estää ottamasta sitä kiinteää sopimusta? Sehän on nykypäivänä helpoksi tehty ja sitten asia on pois päiväjärjestyksestä 6kk-2v. ajan. Ja muistutuksena edelleen, sitä 8c sopimuksen järkevyyttä ei kannata murehtia kesän senttihintojen valossa tai edes leudon talven keskihinnoilla. Vakuuttaminen noin ylipätään maksaa rahaa ja yleensä aika kiltisti ne koti- ja autovakuutukset otetaan, vaikka niiden realisoitumistodennäköisyys onkin melko pieni ja maksavat rehellistä rahaa. Liiallinen optimoinnin yrittäminen halvimmalla määräaikaisella sopimuksella voi myös helposti lyödä näpeille. Se sentin tai puolitoista kalliimpi kiinteä sopimus ei sopimuskaudella merkittävästi kalliimaksi tule, mikäli vaakakupissa on riski siitä, että jää sopimus kokonaan tekemättä ja sattuu kohdalle tällainen "worst case scenario" talvi.

Pidetään kuitenkin myös mielessä, että pörssisähkön volatiliteetti ja korkeammat keskihinnat valuvat hiljalleen myös niihin kiinteähintaisiin sopimuksiin. En ole ammattilainen, mutta luulisin ihan samoja asioita hikoiltavan sähkön myyjien joukossa kun mietitään, että mihin hintaan ollaan valmiita tarjoamaan kiinteähintaisia sopimuksia, jos pörssissä on paniikki.
Ei se pörssisähkö aikaisempina vuosina talvellakaan ja erityisesti öisin mitenkään kallista ole ollut. Siksihän ihmiset ovat automaatioita rakennelleet ja siirtäneet kulutusta yöaikaan. Ei automaatioita mihinkään kaukolämpö kerrostalokämppiin kannata pörssisähkön vuoksi rakennella.

Pakko sitä taloa on kuitenkin vuorokausitasolla talvella lämmittää. Ei sitä lämmitystä voi kesälle siirtää. Ja nimenomaan säästöjä pörssistä ovat hakeneet ne, joilla sähköä kuluu reilusti lämmitykseen, mutta voivat sen sopivaan ajankohtaan vuorokaudesta siirtää.

Mitään järkeähän kikkailussa ei ole, jos suurimman kulutuksen kuukausina pörssi huitelee halvimmillakin tunneilla yli 10c.
 
Tammi ja helmikuulle (ehkä myös joulukuu) joku toistainen tai kvarttaalisopimus (8-9snt) tai jos saa keploteltua 6kk sopparin halvalla talveksi (6-8snt). Loput vuodesta pörssi on ihan toimiva ratkaisu ollut.
Näinhän professori Pertti Järventaustakin kehoitti kaikkia toimimaan. Nerokasta! Sillä tavalla pistetään sähkönmyyjä maksamaan osa sähkölaskusta. Mahtaa myyjää harmittaa.
 
Tämä keskustelu on mennyt vähän koomiseksi jo...

Jos oma sähkönkulutusprofiili on sellainen, että valtaosa sähkön kulutuksesta painottuu talvikuukausille ja vieläpä niihin kylmimpiin hetkiin, niin miksi tällaisessa tilanteessa kannattaa edes harkita pörssisähkösopimuksen ottamista? Varsinkin jos sitä kulutusjoustoa ei pysty järkevästi tekemään? Jos kesäaikaan sähköä kuluu lähtökohtaisesti hyvin vähän, niin ne parin kolmen sentin kesähinnat ei pitäisi vaikuttaa päätökseen ottaa kalliimpi kiinteähintainen sopimus, kun sen pointti on nimenomaan välttää niitä kalliita hetkiä talvella. Ei se 8 sentin kiinteä sopimus kesälläkään kalliiksi tule, jos sitä sähköä ei kulu paljoa ja silloinhan myös maksetaan "vakuutusta" talven osalta, ettei myöskään talvella iske paniikki, kun hinta karkaa.

Jotenkin tämä pörssisähkö on nyt turhanpäiten sekoittanut ihmisten ajatuksia järkevästä sähkösopimuksesta. Mielestäni on aina ollut tarkoituksenmukaisinta tutkia asiaa oman kulutusprofiilin kautta, eikä murehtia sähkön halpuutta silloin kun sitä ei muutenkaan kulu paljoa. Nyt annetaan liikaa painoarvoa niille halvempien kuukausien senttihinnoille ja unohdetaan, että oma käyttöprofiili saattaa olla sellainen, joka painottuu todennäköisesti kalliimpiin hetkiin.

Mietin siis vain, että miksi tätä aihetta pyöritetään sivukaupalla, kun homman luulisi olevan aika selvä: Jos sähköä kuluu eniten talvella pakkasella ja kesällä vähän, eikä halua stressata sähkön hinnalla, niin mikä estää ottamasta sitä kiinteää sopimusta? Sehän on nykypäivänä helpoksi tehty ja sitten asia on pois päiväjärjestyksestä 6kk-2v. ajan. Ja muistutuksena edelleen, sitä 8c sopimuksen järkevyyttä ei kannata murehtia kesän senttihintojen valossa tai edes leudon talven keskihinnoilla. Vakuuttaminen noin ylipätään maksaa rahaa ja yleensä aika kiltisti ne koti- ja autovakuutukset otetaan, vaikka niiden realisoitumistodennäköisyys onkin melko pieni ja maksavat rehellistä rahaa. Liiallinen optimoinnin yrittäminen halvimmalla määräaikaisella sopimuksella voi myös helposti lyödä näpeille. Se sentin tai puolitoista kalliimpi kiinteä sopimus ei sopimuskaudella merkittävästi kalliimaksi tule, mikäli vaakakupissa on riski siitä, että jää sopimus kokonaan tekemättä ja sattuu kohdalle tällainen "worst case scenario" talvi.

Pidetään kuitenkin myös mielessä, että pörssisähkön volatiliteetti ja korkeammat keskihinnat valuvat hiljalleen myös niihin kiinteähintaisiin sopimuksiin. En ole ammattilainen, mutta luulisin ihan samoja asioita hikoiltavan sähkön myyjien joukossa kun mietitään, että mihin hintaan ollaan valmiita tarjoamaan kiinteähintaisia sopimuksia, jos pörssissä on paniikki.
Pörssisähköä on markkinoitu melko agressiivisesti erilaisista syistä ja sitä on jollakin tasolla pakko käyttää:

1. Siirtymä vaihtelevan tuotannon maailmaan. Pörssisähköllä kannustetaan jakamaan kulutusta tuotannon mukaan. Tämä on ihan järkevä periaate.

2. Pörssisähköllä on voinut alentaa kustannuksia, jos osaa ja pystyy siirtämään kulutusta halvoille tunneille, eikä isoja kulutuslukemia talvella tule.

Tämä on toiminutkin ihan ok ja kuten sanoin olen itsekin säästänyt sillä himppusen vuositasolla. Nyt niitä kauhunhetkiä vain alkaa olla liikaa, jolloin on epätietoinen mitä tulee tapahtumaan. Pahin tilanne on sellainen, mille et edes voi mitään, kuten kova talvipakkanen. Nyt pörssisähkö alkaa menettää hohtoaan ja mielekkyyttään. Hyöty vs pelkokerroin ei ole suotuisa. Porkkana on liian pieni ja keppi liiian ankara noin vertauskuvana. Ja se keppi on todella ankara omakotiasujalle.

Sitten voisikin pohtia, kenelle se pörssisähkö on vuositasolla erityisen kannattava? Ehkä sähköauton kotilataaja, mutta siinäkin tehomaksu tulee rokottamaan iloa. Säästät kuukausitasolla muutaman euron ja maksat pari kymppiä tehomaksua optimoinnin palkaksi, kun lataat suuremmalla teholla halvoilla tunneilla. Sitten taas joku jolla kerrostalokuutiossa pelikone ja kahvinkeitin sähköä viemässä, niin puhutaan muutamista euroista vuodessa.

Pörssisopimuksia oli viime vilkaisun mukaan 29% kotitalouksista ja en oikein usko että määrä kasvaa heilunnan lisääntyessä vaan vähenee. Tuttavat siirtyneet kaikki pois pörssistä viime vuosina. Tämä ampuu energiamaailmaa itseään jalkaan, koska liian iso keppivaikutus ajaa ihmiset pois pörssisähköstä, vaikka jousto olisi erittäin tärkeää verkon nykytilanteessa ja entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa keppi (hintapiikkien korkeus ja kesto) pahenevat ja keppi kovenee. Tämä tekee kierteen, jossa pörssisopimukset vähenevät ja jousto vähenee. Tehomaksu tekee saman, koska siirtoyhtiönkin pitää päästä apajille, eikä pelkästään sähkönmyyjä.

Hassua sinällään, mutta tämä pörssihinnoittelun jyrkkyys yhdistettynä sattumavoimaan tuhoaa itse itsensä, koska motivaatiokeppi on liian kivulias porkkanaan verrattuna. Onko se tulevaisuus sitten kieltää kiinteät sopimukset ja pakottaa koko kansa "joustotalkoisiin" ja pörssikeppihinnoitteluun? Jos pörssihinnoittelu tuhoaa itse itsensä kepin takia, sen koko idea joustoista menee vessasta alas. Mielelläni ottaisin jonkun Norjan tai Ruotsin pörssisopimuksen, jossa hinta heiluu 0-15snt välillä.

Niin ja nimenomaan talven keppi ajaa ihmiset pois pörssisopimuksista, vaikka talvella se jousto on kaikkein tärkeintä ihan huoltovarmuudenkin takia. Kesällä kukaan ei kuole kylmyyteen, eikä putket jäädy, vaikka sähkö olisi viikon poikki. Tuo hintakäyrän jyrkkyys sotii itseään vastaan niin kauan kuin muita vaihtoehtoja on vielä saatavilla.
 
Puhtaan pörssisähkösopimuksen kiinnostavuus tulee laskemaan aika tavalla (vuosi 2024 lopussa taisi olla 34%), jos viime vuosina esiintyneistä hintashokeista tulee säännöllisiä. Shokeilla tarkoitan energiakriisiä 2022-2023, tammikuuta 2024 ja tätä nykyistä pakkasjaksoa. Samoin kiinteiden hinnat nousevat shokkien myötä. Mikä siis neuvoksi?

Paljon talviaikaan sähköä käyttävillä (itseni mukaan lukien) on riskienhallintaa suojata kylmä vuodenaika tulevaisuudessa menon ollessa tällaista. Vaihtoehtoja taitavat olla:

1) Kiinteä sopimus
2) Kulutusvaikutussopimus
3) Pelata lyhyillä 6kk sopimuksilla
4) Pörssisähkösopimus kk/q kiinnitysoptiolla

Itse näin joustokykyisenä kutkuttaa vaihtoehdot 2 ja 4 niin, että suojaan joulukuu-maaliskuu.

Mitä tämmöinen tarkoittaa pitkässä juoksussa? Vääjäämättä kiinteiden hinnat nousevat ja joustotuotteiden markkinahinnoissa katteen määrä on pienempi, joten niistä tulee suositumpia.

Kysymys enää on, kuinka paljon järjestelmässä on kulutusjoustoa muutaman vuoden päästä vai onko hintaelastisuus lähellä nollaa?
 
Varmaan siksi jos pösällä jaa voitolle 9-10kk vuodessa. Jokaisen olisi hyvä seurata ja laskea se oma vuosilaskutuksen muodostuminen ja painotus. Yksilöllinen juttu.

Joustoa jos löytyy lompakosta niiden talvikuukausien aikana niin 12kk laskujen loppusummien olisi viisasta antaa ohjata päätöstä enemmän kuin 3kk laskujen loppusummien.

Tietysti jos tuli hommattua 180-neliöinen 35 vuotta vanha puutalo joka pitää ulkovuorilaudoituksenkin pakkasilla sulana ja oma talous on mitoitettu lainanlyhennysten mukaan niin voi tulla ikävänä yllätyksenä että pörssisähkössä on muuttuva kWh-hinta.
Tosiaan laskee parin viime vuoden datan perusteella. Finngridin sivuilta saa ladattua tiedot, sitten lataa ne liukurin laskuriin.

Minulla ei mainittavaa eroa kiinteän ja pörssin välillä.
 
Kysymys enää on, kuinka paljon järjestelmässä on kulutusjoustoa muutaman vuoden päästä vai onko hintaelastisuus lähellä nollaa?
Onhan se järjestelmän itsemurha ajaa ihmiset pois joustosta hintashokeilla. Aina voi viisastella, että markkina toimii ja hoitaa kulutusjouston, mutta päässälaskutaitoinen kuluttaja kuluttaja joustaa jaloillaan.

Voittaja tässä kehityksessä tulee olemaan ns heiluntabisnes, jossa akkufirmat imevät tuotot heilunnasta ja samalla yksityisjoustajat katoavat. Tämä lisää heilunnan amplitudia ja akkufirmat hyötyvät enemmän. Akkufirma ostaa halvalla ja myy kalliilla. Yksityinen ostaa halvalla tai kalliilla. Huomaatteko eron?

Ehkä se kuluttajajousto siirtyy akkufirmojen heiluntabisnekseksi ja jonkinlainen tasapainotila taas löytyy? Luultavimmin näin käy. Kuluttajat siirtyvät kiinteisiin tai kulutusvaikutteisiin sopimuksiin ja akkufirmat hoitavat hintamyrskyn taustalla. Joku voi yrittää kikkailla kotiakulla, mutta tehomaksu ja investoinnin suuruus tekevät siitäkin kyseenalaista huvia.
 
Kokonaisuus tosiaan ratkaisee. Ennen tätä tammikuuta, olin tehnyt lähinnä vuositason tarkastelua, mutta nyt kun laskin koko reilun 3½ vuoden asumisajan toteutuneen pörssisähkön vs. jos käytössä olisi ollut tällä hetkellä halvin tarjolla oleva kulutusvaikutussoppari (6.85c/kWh), pörssi on säästänyt minulle kuukaudessa nelisen euroa. Se on loppuviimein aika vähän, varsinkin kun huomioi kuinka paljon aikaa ja vaivaa (toki osin myös tarpeettomasti) siihen sähkön hinnan kyttäämiseen ym. on mennyt. Ennen tammikuuta ero olisi ollut hieman suurempi, mutta nyt on kuitenkin se tilanne, että on ihan tavallinen talvi, mutta hinnat ovat olleet samaa luokkaa kuin vuoden 22 "energiakriisin" aikaan, joten näitä "tammikuita" on varmasti luvassa lisääkin.

Joten mielestäni rationaalinen toimija kysyy tässä vaiheessa: millä todennäköisyydellä sähkö on seuraavan 24 kk aikana keskimäärin a) halvempaa b) saman hintaista c) kalliimpaa kuin edeltävän 24 kk aikana? Jos noita lopputulemia miettii, niin kahdessa kolmesta hinnan lukitseminen on järkevää, joten loppuviimein kysymykseksi jää oikeastaan ainoastaan se, ottaako 6 kk sopparin toivoen, että esim. tämän kevään tai kesän aikana saisi vielä halvemman kulutusvaikutussopparin kuin tuo 6.85c, jolloin pääsisi luultavasti pörssi alikin, vai lyökö suoraan vaan 24 kk kiinni?

Elämä olisi aika paljon helpompaa jos ei olisi tällainen pihi paska, jota vituttaisi suunnattomasti jos myöhemmin tänä vuonna tulisi vielä halvempaa soppari tarjolle. :D
Realistisempi näkemys taitaisi kuitenkin olla se, että tuolla 6.85 sopparilla seuraavan 24 kk ajan kuukausittainen sähkölasku tulee olemaan n. 75€ ja vaikka jossain vaiheessa saisi kokonaisen sentin halvemman sopparin, se olisi kuukausitasolla vain reilun kympin säästö, eli sen säästää skippaamalla yhden (halvan) työpaikkalounaan.

Joten eiköhän se ole aika lopettaa vatulointi ja laittaa hinta lukkoon, ennen kuin talvi taas yllättää energiajärjestelmän ja hinta pomppaa tuon yli...
 
Itse katson mitä tuleman pitää ja teen sopparin ehkä kesäkuussa. Todennäköisyyslaskennalla talvimyrsky on hellittänyt ja syksyn voimalahuoltojen hintarevittelyt ja elokuun 60 sentin piikit edessä. Kesäkuu saattaa olla suvantovaihe.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 493
Viestejä
5 100 395
Jäsenet
81 658
Uusin jäsen
Fyri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom