• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Mitä käytännössä siis vaadittaisiin, jotta tuo 30 MW rajoitus poistuisi? 30 MW lisää teollista kulutusta, joka on valokuituyhteydessä Olkiluotoon ja valmiina pudottamaan tuon 30 MW tehoa? Tätä ei siis voi toteuttaa ajamalla Olkiluodosta akkujen kautta 30 MW valtakunnanverkkoon, vaan nimenomaan kuormaa pitää saada verkosta pois?
Verkko tässä on se pullonkaula ja mahdollisesti toisen akkulaitoksen rakentaminen Olkiluotoon voisi olla ratkaisu, mutta valitettavasti tuo 17 miljoonan investointi on aika optimistinen, kun siihen edelliseen akkukaitokseen sai vielä kolmannenkin numeron lisätä.

Ja kannattavuudestahan siinä on myös kyse. Jos uuden ydinvoimalan tuotantokustannukset pyörivät karkeasti 60-100 €/MWh luokassa, niin jokainen voi katsella viime aikojen sähkön keskihintaa ja miettiä kuinka kannattavaa ylipäätään on ajaa uutta ydinvoimalaitosta. Siihen sitten päälle vielä maksetaan järjestelmäsuojasta vuosittain kymmeniä miljoonia päälle, että saadaan ajaa yli 1300 MW teholla. Vielä pitäisi tehdä kymmenien miljoonien investointi, että saadaa ajaa vielä 30 MW isommalla teholla?
 
Verkko tässä on se pullonkaula ja mahdollisesti toisen akkulaitoksen rakentaminen Olkiluotoon voisi olla ratkaisu, mutta valitettavasti tuo 17 miljoonan investointi on aika optimistinen, kun siihen edelliseen akkukaitokseen sai vielä kolmannenkin numeron lisätä.
Saatavilla olevien tietojen mukaan tuo nykyinen akku on kooltaan 85 MW ja tätä tehoa voidaan ylläpitää 45 minuutin ajan. Kapasiteetti olisi siis noin 64 MWh. Jos hinta on ollut kolminumeroinen, on akun hinta ollut yli 1500 €/kWh, mikä kuulostaa suuremman luokan kusetukselta. Samaan aikaan kuitenkin Pohjolan Voima on kaavaillut akkua, jonka hinta on ollut kolmannes tuosta. Tuolla hinnalla Olkiluodon akkuvaraston sähkökaappien ovenkahvatkin on tehty ydinvoiman edellyttämillä toleransseilla. Nykyään akun saa hinnalla 275 €/kWh Suomeen. Ehkä ydinvoima-alalla on sitten jotain erikoisia vaatimuksia, jotka nostavat hintaa järjettömästi myös itse voimalaitoksen ulkopuolella.
 
Saatavilla olevien tietojen mukaan tuo nykyinen akku on kooltaan 85 MW ja tätä tehoa voidaan ylläpitää 45 minuutin ajan. Kapasiteetti olisi siis noin 64 MWh. Jos hinta on ollut kolminumeroinen, on akun hinta ollut yli 1500 €/kWh, mikä kuulostaa suuremman luokan kusetukselta. Samaan aikaan kuitenkin Pohjolan Voima on kaavaillut akkua, jonka hinta on ollut kolmannes tuosta. Tuolla hinnalla Olkiluodon akkuvaraston sähkökaappien ovenkahvatkin on tehty ydinvoiman edellyttämillä toleransseilla. Nykyään akun saa hinnalla 275 €/kWh Suomeen. Ehkä ydinvoima-alalla on sitten jotain erikoisia vaatimuksia, jotka nostavat hintaa järjettömästi myös itse voimalaitoksen ulkopuolella.

Ongelma on siinä että järjestelmäsuojan vaatimukset on ihan totaalisen hoopot ja siinä vaaditaan että tehoa pitää pystyä tuottamaan 3 tunnin ajan. Täten tuo TVO:n oma akusto kelpaa osaksi järjestelmäsuojaa vain jollain 23MW teholla tjsp. Lisäksi TVO:lla on ollut runsaasti haasteita tuon akuston käyttöönotossa eli se projekti ei missään tapauksessa mennyt nappiin.
 
TVO saanee joltain rakennettavalta tekoäly-datakeskukselta järjestelmäsuojaksi sopivan vastakuorman. Joku tekoälyn koulutus voidaan hyvin keskeyttää sen kerran vuoteen kun järjestelmäsuojaa tarvitaan. Sillä saadaan OL3:sta täysi teho, mutta se teho menee luultavasti samaan datakeskukseen. Eli ei se meihin muihin kuluttajiin vaikuta.
 
Pitää myös huomioida, että vanhat vararoottorit ovat ajalta ennen laitosten tehonkorotuksia. Todettiin jo kertaalleen huonolla menestyksellä, ettei vanhalla varaosaroottorilla ajeta kaasu pohjassa. Uusi on työn alla, mutta koska ydinvoima oli vuosikymmeniä täysin tauolla Euroopassa, niin oli ehtinyt tuollaiset vesijäähdytteisiä roottoreita valmistavat yritykset lopettaa toimintansa. Vesijäähdytteinen roottori on todella harvinainen ilmestys muutenkin. Pyörivä generaattorin roottori, yhdistettynä sähkön ja veden kanssa on oma taiteenlaji.
Viimeisin tehonnosto tehtiin muistaakseni 15v sitten. Silloin uusittiin roottorit jne, eli silloin ainakin oli vielä joku joka moisen osasi tehdä. Aika erikoista, että varastoon sitten jätettiin sellaiset roottorit, jotka ei todellisuudessa toimi enää uusilla tehoilla eikä tilattu silloin uusia vararoottoreita (jos siis syy on siinä ettei niillä vanhoilla kunnostetuilla voi ajaa nykyisillä tehoilla). Luulisi nyt 15v aikana saavan valmitettua muutoman uuden vararoottorin. Joo ei ole mikään yleinen ratkaisu.
 
TVO saanee joltain rakennettavalta tekoäly-datakeskukselta järjestelmäsuojaksi sopivan vastakuorman. Joku tekoälyn koulutus voidaan hyvin keskeyttää sen kerran vuoteen kun järjestelmäsuojaa tarvitaan. Sillä saadaan OL3:sta täysi teho, mutta se teho menee luultavasti samaan datakeskukseen. Eli ei se meihin muihin kuluttajiin vaikuta.
Ei se maailma toimi näin. Yksikään tekoälyä kouluttava asiakas ei suostu edes teoreettiseen mahdollisuuteen lopettaa koulutusta kesken koulutusajon sähkön hinnan perusteella.

Sellainen voisi vielä toimia, että joidenkin konesalioperaattoreiden kanssa sovittaisiin siitä, että genut käynnistetään etäohjauksella Olkiluodon tippuessa verkosta, jolloin salin kuorma poistuu verkosta vähäksi aikaa. Tuo tosin voi olla liian hidas toimenpide verkon stabiilisuuden näkökulmasta.
 
Ei se maailma toimi näin. Yksikään tekoälyä kouluttava asiakas ei suostu edes teoreettiseen mahdollisuuteen lopettaa koulutusta kesken koulutusajon sähkön hinnan perusteella.

Sellainen voisi vielä toimia, että joidenkin konesalioperaattoreiden kanssa sovittaisiin siitä, että genut käynnistetään etäohjauksella Olkiluodon tippuessa verkosta, jolloin salin kuorma poistuu verkosta vähäksi aikaa. Tuo tosin voi olla liian hidas toimenpide verkon stabiilisuuden näkökulmasta.

Pessimististisyytesi siihen, että markkinataloudessa ei löydy ketään joka millään säästöllä suostuisi mihinkään joustoon alkaa mennä naurettavuuksiin asti. Kenenkään bisness ei kaadu siihen että tekoälykoulutus viivästyy pari tuntia. Sehän on vaikutukseltaan pienempi kuin esim. paperikoneen pysäytys mitä nyt käytetään.

AWS halvimman laskentatehon saa käyttämällä ns spot instansseja. Niiden laskenta voidaan katkaista milloin vain, jos enemmän maksava asiakas tarvitsee lisää instansseja. Eikä tämä ole mitenkään teoreettista, käytimme spot instansseja paljon edellisessä työpaikassa. Jos datakeskuksen laskentateho menee kokonaan omaan käyttöön (eikä kuten AWS:n tapauksessa myydä eteenpäin), kynnys ostaa sopimus vastakuorma-sopimuksella on vielä matalampi.
 
Pessimististisyytesi siihen, että markkinataloudessa ei löydy ketään joka millään säästöllä suostuisi mihinkään joustoon alkaa mennä naurettavuuksiin asti. Kenenkään bisness ei kaadu siihen että tekoälykoulutus viivästyy pari tuntia. Sehän on vaikutukseltaan pienempi kuin esim. paperikoneen pysäytys mitä nyt käytetään.

AWS halvimman laskentatehon saa käyttämällä ns spot instansseja. Niiden laskenta voidaan katkaista milloin vain, jos enemmän maksava asiakas tarvitsee lisää instansseja. Eikä tämä ole mitenkään teoreettista, käytimme spot instansseja paljon edellisessä työpaikassa. Jos datakeskuksen laskentateho menee kokonaan omaan käyttöön (eikä kuten AWS:n tapauksessa myydä eteenpäin), kynnys ostaa sopimus vastakuorma-sopimuksella on vielä matalampi.
Ostan ajatuksen tapauksessa, jossa asiakas on nimenomaan ostanut kapasiteetin Spot-instansseilla ja rakentanut koulutuksen siten, että sen voi keskeyttää johonkin järkevään tilanteeseen.
 
Pessimististisyytesi siihen, että markkinataloudessa ei löydy ketään joka millään säästöllä suostuisi mihinkään joustoon alkaa mennä naurettavuuksiin asti. Kenenkään bisness ei kaadu siihen että tekoälykoulutus viivästyy pari tuntia. Sehän on vaikutukseltaan pienempi kuin esim. paperikoneen pysäytys mitä nyt käytetään.

AWS halvimman laskentatehon saa käyttämällä ns spot instansseja. Niiden laskenta voidaan katkaista milloin vain, jos enemmän maksava asiakas tarvitsee lisää instansseja. Eikä tämä ole mitenkään teoreettista, käytimme spot instansseja paljon edellisessä työpaikassa. Jos datakeskuksen laskentateho menee kokonaan omaan käyttöön (eikä kuten AWS:n tapauksessa myydä eteenpäin), kynnys ostaa sopimus vastakuorma-sopimuksella on vielä matalampi.
Varmaan vanhat datakeskukset hivenen yrittävät optimoida kulutusta. Uuden AI-datakeskus ei todennäköisesti tähän ala ihan ensimmäisten joukossa. AI-datakeskuksen pääomakulut on senverran jäätävät että sähkön hinta ei kokonaiskuvassa paljoa paina. Teollisuus on perinteisesti kiinnittänyt hintansa vuosiksi eteenpäin ja en usko että datakeskukset eivät tätä teksi.

Markkinatalous kyllä löytää sen joka joustaa mutta lähtökohtaisesti se ei ole uudet datakeskukset. Hinnanvaihtelu täytyy olla paljon isompaa ennen kuin teollisuudesta alkaa löytyä joustoa. Uskon että vasta kiertävät sähkökatkoksen saavat teollisuudenkin oikeasti osallistumaa joustoihin.

Tämä on kuitenkin vain välivaihe jonka akut tulevat korjaamaan seuraavan 10 vuoden sisässä.
 
Teollisuus on perinteisesti kiinnittänyt hintansa vuosiksi eteenpäin ja en usko että datakeskukset eivät tätä teksi.
Tottakai tekevät ja eivät ole millään spot-hinnalla pelissä, sillä se on liian arvaamaton. Teollisuuden suurkuluttajien ml datakeskukset sopimushinta on reippaasti alle pörssin keskihinnan, joten pörssisopimuksessa on entistä vähemmän järkeä.
 
Varmaan vanhat datakeskukset hivenen yrittävät optimoida kulutusta. Uuden AI-datakeskus ei todennäköisesti tähän ala ihan ensimmäisten joukossa. AI-datakeskuksen pääomakulut on senverran jäätävät että sähkön hinta ei kokonaiskuvassa paljoa paina. Teollisuus on perinteisesti kiinnittänyt hintansa vuosiksi eteenpäin ja en usko että datakeskukset eivät tätä teksi.

Markkinatalous kyllä löytää sen joka joustaa mutta lähtökohtaisesti se ei ole uudet datakeskukset. Hinnanvaihtelu täytyy olla paljon isompaa ennen kuin teollisuudesta alkaa löytyä joustoa. Uskon että vasta kiertävät sähkökatkoksen saavat teollisuudenkin oikeasti osallistumaa joustoihin.
Tässähän ei nyt ollut puhe mistään tuulivoiman mukaan heiluvasta kulutuksesta, vaan OL3:n järjestelmäsuojasta. Teollisuus sen nykyisenkin Olkiluoluodon järjestelmäsuojan takana on. TVO:n omistajilta saanee paremman diilin kiinnitetystä sähkösopimuksesta, kun paperihin kirjataan ehto osana järjestelmänsuojana toimimisesta.
 
Ei se maailma toimi näin. Yksikään tekoälyä kouluttava asiakas ei suostu edes teoreettiseen mahdollisuuteen lopettaa koulutusta kesken koulutusajon sähkön hinnan perusteella.
Datakeskukselle triviaalisti tarjottava kun keskuksessa on anyway ups-akustot + varavoimadieselit joita pidetään muutenkin valmiudessa.

Akustot on helpohkoa pitää millisekuntiluokan valmiudessa. Siksihän ne siellä ylipäätään ovat, että jos sähköverkko kyykkää, niin pysyvät pannut tulilla.

Täydellisemmin ja halvemmalla (harvoin) säätyvää kuormaa on vaikea keksiä.

Edit: toinen asia on sitten että mikä kelpaa regulaattorille. Mutta datacenterit ovat kyllä kirkuen jonossa tarjoamassa akku+dieseleitään ”järjestelmäsuojaksi” jos saavat vastineeksi 30MW ydinvoimaa TVO:lta.
 
Viimeksi muokattu:
Kroatian kerrotaan harkitsevan ydinvoiman rakentamista. Maalla on ennestään yhteisomistus Slovenian kanssa Krškon ydinvoimalassa. Vaihtoehtona ovat sekä yhteistoiminta slovenialaisten kanssa Krškon laajentamiseksi tai uusi reaktori Kroatiaan. Pöydällä ovat toistaiseksi sekä SMR-reaktorit että tavanomainen reaktori. Tiettävästi lainsäädäntö ei vielä mahdollista ydinvoiman rakentamista, mutta työ tämän muuttamiseksi on aloitettu helmikuussa.
 
Loviisa 2:n huollossa on näköjään viime hetken hämminkiä. On näköjään tänään siirretty kuuteen kertaan käynnistämisajankohtaa aina muutamalla tunnilla eteenpäin. :D Nyt meinaavat, että aamukolmelta käynnistyisi. Täyteen tehoon meinaavat päästä 53 tunnin kuluessa huollon loppumisesta.
 
Loviisa 2:n huollossa on näköjään viime hetken hämminkiä. On näköjään tänään siirretty kuuteen kertaan käynnistämisajankohtaa aina muutamalla tunnilla eteenpäin. :D Nyt meinaavat, että aamukolmelta käynnistyisi. Täyteen tehoon meinaavat päästä 53 tunnin kuluessa huollon loppumisesta.
Tänään pariin otteeseen siirretty, uusin veikkaus on että tänään klo 14 käyntiin.
 
Ei tainnut käynnistyä, sen verran rapeat hinnat perjantaina. Toki tuuli tyyntyy mutta kuitenkin.
Ei käynnistynyt klo 14. Tuotannon mukaan näyttäisi, että klo 16 käynnistyi ja tästä olikin toki UMM. Eipä sen klo 14 startti olisi huomisen hintoihin käyteännössä vaikuttanut. Tarjoukset jätetään jo paljon ennen ja ylösajo kestää 53h UMM perusteella.
 
Vattenfall ilmoitti juuri, että valinta täysikokoisten ja SMR-reaktoreiden välillä on kallistunut SMR:n puolelle. Tavoitteena 1500 MW uutta kapasiteettia, joko 5 kpl BWRX-300-reaktoreita tai 3 kpl Rolls-Roycen SMR-reaktoreita. Sähköä pitäisi tulla ulos 2030-luvun alussa.
Näköjään hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely polkaistiin käyntiin jo keväällä ja lain edellyttämällä tavalla myös Suomesta pyydettiin lausuntoja. Dokumentaatiosta selviää, että pahimmassakin mahdollisessa onnettomuusskenaariossa suomalaiset voisivat saada säteilyannoksen, joka vastaa vajaata 10 % vuotuisesta säteilyannoksesta, joten eri instanssit ovat pääasiassa todenneet, ettei heillä ole asiaan lausuttavaa.
 
Energiavaraston rakennustyöt Kemijärvellä ovat alkaneet! Kyseessä eivät kuitenkaan ole pumppuvoimalat, vaan 30 MW/60 MWh akkuvarasto. Pumppuvoimalahankkeilla vaikuttaa olevan hieman hankaluuksia, sillä kaavoitussopimus Askanaavan pumppuvoimalaitoksesta kaatui kunnallispäättäjien äänestyksessä.
 
Näyttää vahvasti että akut menevät pumppuvoimaloiden ohi, ainakin pienten korkeuserojen Suomessa. Pumppuvoimaloideb luvitus ja rakennus on niin hidasta että akkujen pitäisi olla selvästi parempia ennen kuin pumppuvoimala on pystyssä.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Akut vesivoimaloiden lähellä myös vähentävät vesivoimaloiden tarvetta nopeaan reagointiin sähköverkon tasapainottamisessa. Vesivoimalan turbiinit voivat reagoida rauhallisemmin sähkön tarjonnan ja kulutuksen muutoksiin, jolloin niiden mekaaninen koneisto kuluu vähemmän.
 
Akkujen suhteellinen etu kasvaa vuosi vuodelta: maailman suurimman akkuvalmistajan CATL:n uusi Naxtra suola-akku kestää yli 3 kertaa (10000 lataussykliä) LFP-akun verran, hinta tällä hetkellä suurinpiirtein sama litiumakkujen kanssa, muutamassa vuodessa puolet siitä. Olisihan se energiavarastokäytössä aika kova, jos akku kestää 45 vuotta 15 vuoden sijaan.

 
Näyttää vahvasti että akut menevät pumppuvoimaloiden ohi, ainakin pienten korkeuserojen Suomessa. Pumppuvoimaloideb luvitus ja rakennus on niin hidasta että akkujen pitäisi olla selvästi parempia ennen kuin pumppuvoimala on pystyssä.
Jos ja kun akkujen hinnat laskee riittävästi niin tulevaisuus on akuissa ainakin Suomessa. Oulun Energian akun hinta oli 275 €/kWh ja esim. Kemijoen pumppuvoimalan hinta-arvio oli 156-238€/kWh. Kun akuissa päästään alle 200€/kWh (kaikkine kuluineen), niin taitaa olla nuo pumppuvoimala hankkeet taputeltu Suomessa.

Eiköhän tuo OL3 järjestelmäsuojakin akuilla ratkaista tulevaisuudessa, jos Fingrid luopuisi vielä järjettömästä 3h vaatimuksesta, niin eiköhän ratkaisu olisi aika selvä.
 
Jos ja kun akkujen hinnat laskee riittävästi niin tulevaisuus on akuissa ainakin Suomessa. Oulun Energian akun hinta oli 275 €/kWh ja esim. Kemijoen pumppuvoimalan hinta-arvio oli 156-238€/kWh. Kun akuissa päästään alle 200€/kWh (kaikkine kuluineen), niin taitaa olla nuo pumppuvoimala hankkeet taputeltu Suomessa.
Näkisin, että akut ovat etulyöntiasemassa, vaikka hinta varastoitua kilowattituntia kohden olisi vähän kalliimpi kuin pumppuvoimaloilla. Akkuja voit lätkiä esim. 30 MW/60MWh/15 milj. € yksiköissä pikku hiljaa ympäri maata ja ei tarvitse kuin rakennusluvan ja sopimuksen Fingridin kanssa. Jos muutaman vuoden jälkeen todettaisiin, että akut pelaavat mutta toiminta ei kannata, voidaan ainakin teoriassa kontit siirtää vaikka toiselle puolelle maapalloa ja niistä saattaa saada jokusen lantin rahaakin. Ympäristötarkkailu/ennallistamistarve ovat myöskin käytännössä olemattomia verrattuna pumppuvoimaloihin. Ainoat edut pumppuvoimaloilla taitavat olla enää varastokapasiteetin pituus ja tekninen kestoikä. Ja kestoiänkin kanssa tuo pumppuvoimaloiden etumatka vaikuttaa kapenevan koko ajan.
 
Näkisin, että akut ovat etulyöntiasemassa, vaikka hinta varastoitua kilowattituntia kohden olisi vähän kalliimpi kuin pumppuvoimaloilla. Akkuja voit lätkiä esim. 30 MW/60MWh/15 milj. € yksiköissä pikku hiljaa ympäri maata ja ei tarvitse kuin rakennusluvan ja sopimuksen Fingridin kanssa. Jos muutaman vuoden jälkeen todettaisiin, että akut pelaavat mutta toiminta ei kannata, voidaan ainakin teoriassa kontit siirtää vaikka toiselle puolelle maapalloa ja niistä saattaa saada jokusen lantin rahaakin. Ympäristötarkkailu/ennallistamistarve ovat myöskin käytännössä olemattomia verrattuna pumppuvoimaloihin. Ainoat edut pumppuvoimaloilla taitavat olla enää varastokapasiteetin pituus ja tekninen kestoikä. Ja kestoiänkin kanssa tuo pumppuvoimaloiden etumatka vaikuttaa kapenevan koko ajan.
En tuota kiistäkkään, mutta kun tuo 200€/kWh hinta alittuu, niin viimeinenki syy (hinta) rakentaa niitä pumppuvoimaloita Suomessa poistuu. Siihen tuossa viittasin. Se millä hinnalla sitten nuo akkuvarastot ovat kilpailukykyisiä day-a-head markkinoilla onkin ihan oma kysymyksensä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
287 541
Viestejä
4 932 439
Jäsenet
79 384
Uusin jäsen
Nuzuki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom