Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[rock]

Piuhat taas poikki?

Suomen ja Viron sähköyhteys poikki

Fingridin mukaan Suomen ja Viron välisessä Estlink 1 -sähköyhteydessä on häiriö.

www.iltalehti.fi

Vika on löydetty Espoon päästä sähköasemalta. Eli ei ole kaapelit katki.

 

[vemkki]

Mitenköhän kauan mahtaa kestää korjaus. Luulisi, että tällä olisi hiukan sähkön hintaa laskeva vaikutus kalleimpina tunteina, kun on 350 MW vähemmän vientiä Viroon.

 

[ykii]

Mitenköhän kauan mahtaa kestää korjaus. Luulisi, että tällä olisi hiukan sähkön hintaa laskeva vaikutus kalleimpina tunteina, kun on 350 MW vähemmän vientiä Viroon.

Lainaus tuosta linkatusta uutisesta "Hän kertoi vian korjausarvion olevan noin kolme viikkoa, jonka ajan Estlink 1 on poissa käytöstä."

 

[vemkki]

Lainaus tuosta linkatusta uutisesta "Hän kertoi vian korjausarvion olevan noin kolme viikkoa, jonka ajan Estlink 1 on poissa käytöstä."

Ok, päivittivät uutista kirjoitukseni jälkeen. Eli käytännössä Estlink 1 tulee käyttöön vasta siinä vaiheessa kun Ruotsin kaikki siirtoyhteydet ovat jo käytössä. Ehkä tämä hiukan laskee tuulettomien päivien hintahuippuja.

 

[hyperstaattinen]

Ylellä on tänään julkaistu juttu kaupunkien yhteistuotantolaitosten (kaukolämpö+sähkö) mahdollisista alasajoista ja niiden vaikutuksista sähkön hintavaihteluihin erityisesti talvisin. Artikkelin kärjistetyn tiivis yhteenveto: alas ajettavat yhteistuotantolaitokset lisäävät pörssisähkön hintavaihtelua talvisin.

Sähkön hinta kallistuu huimasti pakkaspäivinä, jos kaupunkien energiayhtiöt luopuvat hintaa jarruttavista voimaloista

Kaupunkien sähköä tuottavat yhteistuotantolaitokset tasaavat sähkön hintaa. Nyt sähkön tuotanto ei ole enää kannattavaa ja laitosten sulkemista harkitaan useissa kaupungeissa.

yle.fi

 

[MOS6510]

Ylellä on tänään julkaistu juttu kaupunkien yhteistuotantolaitosten (kaukolämpö+sähkö) mahdollisista alasajoista ja niiden vaikutuksista sähkön hintavaihteluihin erityisesti talvisin. Artikkelin kärjistetyn tiivis yhteenveto: alas ajettavat yhteistuotantolaitokset lisäävät pörssisähkön hintavaihtelua talvisin.

Sähkön hinta kallistuu huimasti pakkaspäivinä, jos kaupunkien energiayhtiöt luopuvat hintaa jarruttavista voimaloista

Kaupunkien sähköä tuottavat yhteistuotantolaitokset tasaavat sähkön hintaa. Nyt sähkön tuotanto ei ole enää kannattavaa ja laitosten sulkemista harkitaan useissa kaupungeissa.

yle.fi

Tuo on ollut tiedossa pitkään. Alasajoa on tehty voimala kerrallaan jo vuosia. Kaupunkien yhteistuotannon maksimiteho on laskenut talvella runsaasta 3000 MW tehosta noin 2300 MW tasolle. 2000 MW alittuu viimeistään ensi talvena. Samalla sähkön riittävyys tulee olemaan yhä enemmän kortilla kovalla pakkasella heikon tuulen vallitessa. Kun tähän liitetään datakeskusten kiivastahtinen rakentaminen, niin olemme viimeistään 2026-2027-talvella aivan kusessa.

Ensi talvena pärjätään kyllä, jos Aurora-linja valmistuu vuodenvaihteessa, kaikki tuotanto toimii ja lisää ankkureita ei tipu "sattumalta" ohikulkevilta laivoilta.

 

[Oksa]

Hintavaihteluiden lisääntyminen entisestään maassa jossa se on jo Euroopan suurinta on melko surkuhupaisaa kehitystä. Siihen ollaan kuitenkin menossa eikä laivaa varmaan saada lähivuosina käännettyä. On luotu keinotekoinen päästökauppa ja hintamekanismi joka ajaa tähän, ei kenenkään voi olettaa hyväntekeväisyyttä tekevän energiantuotannossa.

 

[HTK12]

Tuo on ollut tiedossa pitkään. Alasajoa on tehty voimala kerrallaan jo vuosia. Kaupunkien yhteistuotannon maksimiteho on laskenut talvella runsaasta 3000 MW tehosta noin 2300 MW tasolle. 2000 MW alittuu viimeistään ensi talvena. Samalla sähkön riittävyys tulee olemaan yhä enemmän kortilla kovalla pakkasella heikon tuulen vallitessa. Kun tähän liitetään datakeskusten kiivastahtinen rakentaminen, niin olemme viimeistään 2026-2027-talvella aivan kusessa.

Ensi talvena pärjätään kyllä, jos Aurora-linja valmistuu vuodenvaihteessa, kaikki tuotanto toimii ja lisää ankkureita ei tipu "sattumalta" ohikulkevilta laivoilta.

Akkuri tai pari käytännössä laskisi pörssin keskihintaa ensi talvena. Viime talvenakin akkurin raahaaminen laski Suomessa sähkönhintaa. Itse en nyt usko, että oltaisiin ihan kusessa vielä 26-27 talvella. Vuosikymmenen lopulla voidaan olla, jos energianvarastointia ei saada vauhdilla käyntiin. Nykymenolla meillä on vuosikymmen lopulla paljon enemmän datakeskuksia ja tuulivoimaa.

 

[MOS6510]

Akkuri tai pari käytännössä laskisi pörssin keskihintaa ensi talvena. Viime talvenakin akkurin raahaaminen laski Suomessa sähkönhintaa. Itse en nyt usko, että oltaisiin ihan kusessa vielä 26-27 talvella. Vuosikymmenen lopulla voidaan olla, jos energianvarastointia ei saada vauhdilla käyntiin. Nykymenolla meillä on vuosikymmen lopulla paljon enemmän datakeskuksia ja tuulivoimaa.

Jos ankkuri osuu Viron kaapeliin, niin se alentaa sähkön hintaa silloin, kun se on muutoinkin edullista. Sen sijaan silloin kun se on pirun kallista, niin se kallistaa sähkön hintaa entisestään. Miksi? Siksi, että tällöin siirtosuunta kääntyy tuonniksi Virosta.

Jos sen sijaan ankkuri osuu SE3-FI-siirtolinjaan, on vaikutus sähkön hintaan yksinomaan nostava aivan äärimmäisiä tuulivoiman ylituotantotilanteita lukuunottamatta.

Sellaisia energiavarastoja ei Suomeen ole tulossa vuosiin, että tällä olisi mitään vaikutusta sähkön hintaan. Ainoastaan pumppuvoimala on niin suuri varastokapasiteetiltaan, että tällä olisi muuta kuin marginaalista vaikutusta Spot-hintaan.

 

[Seese]

Akkuri tai pari käytännössä laskisi pörssin keskihintaa ensi talvena. Viime talvenakin akkurin raahaaminen laski Suomessa sähkönhintaa. Itse en nyt usko, että oltaisiin ihan kusessa vielä 26-27 talvella. Vuosikymmenen lopulla voidaan olla, jos energianvarastointia ei saada vauhdilla käyntiin. Nykymenolla meillä on vuosikymmen lopulla paljon enemmän datakeskuksia ja tuulivoimaa.

Vuosikymmenen lopulla tosin pitäisi alkaa myös SMR reaktorit tulla kuvioihin.

 

[Oksa]

Vuosikymmenen lopulla tosin pitäisi alkaa myös SMR reaktorit tulla kuvioihin.

Minut naurettiin ketjusta ulos kun aiemmin tällä aiheella kehtasin maallikkona spekuloida.

 

[Vertigo]

Vuosikymmenen lopulla tosin pitäisi alkaa myös SMR reaktorit tulla kuvioihin.

Tarkennatko vielä, että minkä vuosikymmenen..?

Vielä ei taida olla kenelläkään mitään valmiita suunnitelmia, tai oikeastaan kai edes tuotetta mitä ostaa, ja virallistettua lainsäädäntöä minkä mukaan mennä, joten kuluvan vuosikymmenen loppu saattaa olla hiukan optimistinen. Steady Energyllä tosin saattaisi voida olla joku protolaitos tulilla, mutta sekin olisi lämmöntuottoon, vaikka toki epäsuorasti voisi sähkönhintaankin vaikuttaa(ei tarvi tehdä sähkökattiloita)...

 

[rock]

Vuosikymmenen lopulla tosin pitäisi alkaa myös SMR reaktorit tulla kuvioihin.

Kyllä, seuraavan vuosikymmenen lopulla. Olen täysin varma että Suomessa ei ole tuotannossa ensimmäistäkään SMR laitosta tämän kuluvan vuosikymmenen aikana.

 

[HTK12]

Jos ankkuri osuu Viron kaapeliin, niin se alentaa sähkön hintaa silloin, kun se on muutoinkin edullista. Sen sijaan silloin kun se on pirun kallista, niin se kallistaa sähkön hintaa entisestään. Miksi? Siksi, että tällöin siirtosuunta kääntyy tuonniksi Virosta.

Jos sen sijaan ankkuri osuu SE3-FI-siirtolinjaan, on vaikutus sähkön hintaan yksinomaan nostava aivan äärimmäisiä tuulivoiman ylituotantotilanteita lukuunottamatta.

Sellaisia energiavarastoja ei Suomeen ole tulossa vuosiin, että tällä olisi mitään vaikutusta sähkön hintaan. Ainoastaan pumppuvoimala on niin suuri varastokapasiteetiltaan, että tällä olisi muuta kuin marginaalista vaikutusta Spot-hintaan.

Eli keskimäärin laskee sitä sähkön hintaa talvella, jos osuu jompaan kumpaan Viron kaapeliin. Kannattaa vilkaista vaikka viime talvelta kuinka monta tuntia siellä oli halvempaa sähköä kuin Suomessa. Pidän riskiä SE3-FI siirtolinjan viottumista ankkurin raahaamisen seurauksena pienenä. Ihan siksi, että siitä ohi ei mene jatkuvaa itä-naapurin varjolaivaston trafiikkia. Joo joitakin käy kuten se Hav Dolphin, mutta kyllä heillä se liikenteen pääpaino on edottomasti tuon FI-EE siirtolinjan alueella. Toki se siirtolinja voi vaurioitua myös ihan oikeasti vahingon seurauksena tai sitten vaan käy joku laiterikko kuten nyt kävi tuon FI-EE kanssa. Se minkälaisia enerigavarastoja meillä on vuosikymmenen lopulla ei kukaan vielä tiedä. Akkuvaraston pystytykseen ei pitkään mene, jos niitä alkaa edullisesti saada.

Vuosikymmenen lopulla tosin pitäisi alkaa myös SMR reaktorit tulla kuvioihin.

Vähän epäilen, että ei ole vielä tämän vuosikymmenen lopulla käytössä SMR:t Suomessa. Joku koelaitos saattaa olla, mutta en usko, että tuotantokäytössä olisi niin, että sillä olisi mitään vaikutusta vielä sähkön hintaan/saatavuuteen.

 

[Seese]

Tarkennatko vielä, että minkä vuosikymmenen..?

Vielä ei taida olla kenelläkään mitään valmiita suunnitelmia, tai oikeastaan kai edes tuotetta mitä ostaa, ja virallistettua lainsäädäntöä minkä mukaan mennä, joten kuluvan vuosikymmenen loppu saattaa olla hiukan optimistinen. Steady Energyllä tosin saattaisi voida olla joku protolaitos tulilla, mutta sekin olisi lämmöntuottoon, vaikka toki epäsuorasti voisi sähkönhintaankin vaikuttaa(ei tarvi tehdä sähkökattiloita)...

Taisi olla tuo Ruotsin Blykallan ja Uniperin projekti josta luin että tähtää niihin tuhansiin SMR:iin. Viimeksi uutinen oli että tänä kesänä testilaitoksen valmistuminen, vuosikymmenen vaihteessa ensimmäinen tuotantolaitos käynnissä.
Ruotsiin on tulossa 70-megawattinen 4. sukupolven pienydinvoimala – Testilaitos valmistuu kesällä

Ja tuolla mainostetaan tuota lut:n selvitystä että Suomessakin voisi olla 2030 ensimmäinen kaupallinen laitos:

Suomalainen pienydinvoima / pienreaktori / SMR kehitys | FinNuclear ry

Pienydinvoimalat ovat lupaava keino vähentää lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöä. Niiden maailmanlaajuinen potentiaalinen markkina-arvo on jopa useita satoja miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä.

finnuclear.fi

Vaikka olisi ensimmäiset lämpölaitoksia niin olisihan niistäkin suuri apu.

 

[MOS6510]

Tarkennatko vielä, että minkä vuosikymmenen..?

Vielä ei taida olla kenelläkään mitään valmiita suunnitelmia, tai oikeastaan kai edes tuotetta mitä ostaa, ja virallistettua lainsäädäntöä minkä mukaan mennä, joten kuluvan vuosikymmenen loppu saattaa olla hiukan optimistinen. Steady Energyllä tosin saattaisi voida olla joku protolaitos tulilla, mutta sekin olisi lämmöntuottoon, vaikka toki epäsuorasti voisi sähkönhintaankin vaikuttaa(ei tarvi tehdä sähkökattiloita)...

Steady Energyn ydinvoimalat vaikuttavat nostavasti sähkön hintaan. Niillä nimittäin korvataan kaupunkien yhteistuotantoa ja tällöin se sähköntuotanto poistuu lopullisesti markkinasta. Steady Energyn voimalat nimittäin tuottavat pelkkää lämpöä.

 

[Paapaa]

Minut naurettiin ketjusta ulos kun aiemmin tällä aiheella kehtasin maallikkona spekuloida.

Jos meinasit 2020-luvun loppua, niin totta kai nauretaan ulos. Ja nauretaan yhä edelleen. Jos 30-lukua, niin sitten ei naureta ulos.

 

[Tonnin Seteli]

Pidän riskiä SE3-FI siirtolinjan viottumista ankkurin raahaamisen seurauksena pienenä. Ihan siksi, että siitä ohi ei mene jatkuvaa itä-naapurin varjolaivaston trafiikkia. Joo joitakin käy kuten se Hav Dolphin, mutta kyllä heillä se liikenteen pääpaino on edottomasti tuon FI-EE siirtolinjan alueella.

Mutta eihän laivojen määrällä ole juuri mitään merkitystä tapahtuman todennäköisyydelle, vaan sillä, päättääkö valtiollinen toimija toteuttaa iskun. Nämä itämerelliset kaapelin poikkinaaraukset ovat pääsääntöisesti tahallisia terrorihyökkäyksiä ja vain bonuksena sellainen saattaa sattua vahingossa huonon merimiestaidon ja kelvottoman kuntoisten ammeiden takia.

 

[pulatunnus]

Steady Energyn ydinvoimalat vaikuttavat nostavasti sähkön hintaan. Niillä nimittäin korvataan kaupunkien yhteistuotantoa ja tällöin se sähköntuotanto poistuu lopullisesti markkinasta. Steady Energyn voimalat nimittäin tuottavat pelkkää lämpöä.

Kuinapaljon tuota vaikutusta hintoihin on tosissaan ynnäilty ?
Polttamistavähentää , miten paljon lämpöä tuotetaan polttamalla 30 luvulla ? Sähkönkulutusta lämmöntuotannossa voi vähentää, jos tuollaisilla tuotetaan se peruslämmöntarve johonkin tasoon asti, niin sielä häviää sitä sähkön kysyntää, mutta jos nyt ennusteet on sellaisia että 30 luvulla on halvalle sähkölle kysyntää, niin ei välttämättä haitallista investointien, eikä hintojen kannalta.

Jos nota ei miteta piikki tarpeen mukaan, niin millä kulutushuiput hoidetaan, sähköllä, lämpöpumpuilla, vai polttamalla, tuotetaanko samalla myös sähköä?

Noita voimaloita ei yleensä ole pidetty ongelmallisena valtakunnallisen sähkön kulutuksen ja tarjonnan kannalta, vaan usein päinvastoin.

- Kaukolämmön kilapailukyky palailee, mikä leikkää pakkaskelien sähkönkulutus huippuja
- Lömmöntuotanto tarvitsee paljon energiaa, jos tuollaiset menestyy toivotusti, niin se laikkaa huimasti polttoaineiden kysyntää, eli sitä niukkuutta riittää sitten enemmän muihin tarpeisiin, oli sitten liikenne, sähköntuotanto ym. Eli kustannuksia alentava. (päästökauppa, biopolttoaineet jne.
- Sähkön tarve lämmöntuotannossa vähenee. jos luotetaan että kaikelle halvalle sähkölle syntyy jokatapaukesssa kysyntää , niin ei ongelma.

Kustannusten takia polttamisesta varmaan halutaan päästä eroon lämmöntuotannossakin, puhtaa hiilivedyt on kalliita, biokamaa ei riitä, eli kallista. päästö neutraalt fosiiliset kalliita.

Jos tuollaiset lämpöydinvoimalat lisää kylmän kaudensähkönkulutusta vs muuta oletetut vaihtoehdot, ja jos tuollaiset voimalat ei "vapauta" laske polttoaineiden käytön kustannuksia niin vaikutus kulutushuippuihin voi olla negatiivinen. Onko se iso juttu vai ei ?

 

[HTK12]

Mutta eihän laivojen määrällä ole juuri mitään merkitystä tapahtuman todennäköisyydelle, vaan sillä, päättääkö valtiollinen toimija toteuttaa iskun. Nämä itämerelliset kaapelin poikkinaaraukset ovat pääsääntöisesti tahallisia terrorihyökkäyksiä ja vain bonuksena sellainen saattaa sattua vahingossa huonon merimiestaidon ja kelvottoman kuntoisten ammeiden takia.

No tahallista raahaamista on kuitenkin tehty vain tuon FI-EE kaapelin ei FI-SE3 kaapelin kohdalla. Toki syynä voi olla myös se, että tuo FI-SE3 kaapeli taitaa sijaita melkolailla Suomen/Ruotsin aluevesillä, jolloin toimivalta valtioilla on paljon suurempi kuin aluevesien ulkopuolella.