• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta



Hyvin halvan sähkön aika näyttää toistaiseksi olevan ohi Suomessa. Hintaa ennakoivat futuurit kallistuivat viimeisen viikon aikana selkeästi.

– Suomen aluehinta on noussut tosi voimakkaasti, pääanalyytikko
Marko Pikkarainen Lumme-energiasta kertoo.

Samalla myös kiinteähintaisten sopimusten hinnoissa on nousupainetta.


Nyt kiireellä tekemään sähkösoppareita jos pörssisähkö ei kiinnosta ja talveksi pitäisi uutta sopimusta varmistelemaan. Nämä viimeaikaiset hintapiikit näköjään eivät ole jääneet huomaamatta, varmaan centillä parilla tulee kiinteiden hinnat nousemaan siitä mihin vielä kesällä on totuttu.
 
Hieman kyllä ihmettelen miten tuulella (heh) käyviä nää futuurikauppiaat ovat.

Mutta saattaahan se olla että vuoden vaihteessa kiroilen kun en ajoissa vaihtanut pois pörssisähköstä.
 
Hieman kyllä ihmettelen miten tuulella (heh) käyviä nää futuurikauppiaat ovat.

Mutta saattaahan se olla että vuoden vaihteessa kiroilen kun en ajoissa vaihtanut pois pörssisähköstä.
Periaatteessa kyse on kysynnästä ja tarjonnasta, ei hintaennusteesta. Nyt kun kauhukuvat heräsivät, niin kysyntä taas nousee ja näkyy hinnassa.
 
On kaksitariffisopimuksia on edelleenkin, mutta sen etu on kaventunut pikkuhiljaa vuosien saatossa. Hintaeroa on pienennetty ja kaksitariffin perusmaksua korotettu. Moni lopettanut, koska ei enää anna etua.
On tainnu pörssisopimukset syödä tuon suosion,jos on mahdollista ja halua siirtää kulusta yölle niin niin taitaa olla pääsääntöisesti kannattavampaa ottaa pörssisopimus.
 
Futuuri on kuin pörssikurssi. Tänään hajoaa voimala ja 2025 futuuri pomppaa. Huomenna saadaan kuntoon ja futuuri 2025 laskee.
Jep. Pari viikkoa eteenpäin, niin Olkiluoto ja Loviisa ovat takaisin rivissä ja syysmyräkkää alkaa pukata kovine tuulineen ja sateineen, niin sähkön päivähinta kyntää taas siellä lähellä nollaa. Sitten taas futuuritkin iloisesti laskettelevat ;)
 
On tainnu pörssisopimukset syödä tuon suosion,jos on mahdollista ja halua siirtää kulusta yölle niin niin taitaa olla pääsääntöisesti kannattavampaa ottaa pörssisopimus.
Plus ne isot yösähkövaraajat on jo aika ja ruoste syönyt ja vilpit laitettu tilalle.
 
Fingrid julkaisi tiedotteen sähkön riittävyydestä talvella. Erittäin kylmänä ajankohtana järjestelmä kestää yksittäisen ison häiriön, mutta jos tulee useampi vikaantuminen samaan aikaan, ongelmia voi tulla. Sinänsä tässä ei liene mitään uutta.
Eihän tämä hyvältä näytä. Edelliseen talveen verrattuna

Talvi20232024
Kotimainen tuotantokapasiteetti12800MW12000MW (-800)
Huippukulutus14300MW15000MW (+700)
Puskuri tuonnin jälkeen1900MW400MW
 
Eihän tämä hyvältä näytä. Edelliseen talveen verrattuna

Talvi20232024
Kotimainen tuotantokapasiteetti12800MW12000MW (-800)
Huippukulutus14300MW15000MW (+700)
Puskuri tuonnin jälkeen1900MW400MW
Tuo laskelma tuotannon maksimitehosta ei mielestäni ole oikein. Poistumaa on:
- Meri-Pori 565 MW. Siirtynyt huoltovarmuuskäyttöön ja ei enää tuota kaupallisesti mitään
- Naantali 3 253 MW. Poistettu käytöstä tänä kesänä ja suljetaan lopullisesti 31.12.2024
- Naistenlahti Tampere: Korvaantunut uudella biolaitoksella, jonka teho on pienempi kuin aikaisemman voimalan. Vanha voimala 129 MW. Uusi voimala 50 MW. Netto -79 MW
- Suomenoja 1 75 MW. Suljettiin huhtikuussa 2024

Tuossa on 972 MW poistuma edelliseen talveen.
 
Hirveä meuhkaus ja parku, mutta jälleen kerran nähtiin kalliiden hintojen kestävän vain muutaman päivän painottuen muutamalle tunnille. Akuilla tai pumppuvoimalla nuo olisi taklattu helposti koska joka yö yhtä lukuun ottamatta hinta meni alle 10 snt/kWh.
 
Hirveä meuhkaus ja parku, mutta jälleen kerran nähtiin kalliiden hintojen kestävän vain muutaman päivän painottuen muutamalle tunnille. Akuilla tai pumppuvoimalla nuo olisi taklattu helposti koska joka yö yhtä lukuun ottamatta hinta meni alle 10 snt/kWh.
Tuuleton aika kesti tällä(kin) kertaa monta päivää putkeen. Akuilla tätä ei todellakaan olisi hoidettu.
 
Tuuleton aika kesti tällä(kin) kertaa monta päivää putkeen. Akuilla tätä ei todellakaan olisi hoidettu.
Perus kahvinkeitto- ja saunapiikkejähän nuo oli. Vuorokausien sähköpulaa ei ollut vaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisongelma yö/päivä välillä. Unelmacase akuille.
 
Tuo laskelma tuotannon maksimitehosta ei mielestäni ole oikein. Poistumaa on:
- Meri-Pori 565 MW. Siirtynyt huoltovarmuuskäyttöön ja ei enää tuota kaupallisesti mitään
- Naantali 3 253 MW. Poistettu käytöstä tänä kesänä ja suljetaan lopullisesti 31.12.2024
- Naistenlahti Tampere: Korvaantunut uudella biolaitoksella, jonka teho on pienempi kuin aikaisemman voimalan. Vanha voimala 129 MW. Uusi voimala 50 MW. Netto -79 MW
- Suomenoja 1 75 MW. Suljettiin huhtikuussa 2024

Tuossa on 972 MW poistuma edelliseen talveen.
Faktahan on, että Suomesta poistuu koko ajan pikkuhiljaa vakaata sähkön ja etenkin lämmön tuotantoa ja samalla sähkön käyttö lämmitykseen kasvaa. Tämä sitten korvataan tuulivoimalla tai parhaassa tapauksessa ei millään.
 
Perus kahvinkeitto- ja saunapiikkejähän nuo oli. Vuorokausien sähköpulaa ei ollut vaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisongelma yö/päivä välillä. Unelmacase akuille.
Paitsi että akut ovat kohtuuttoman kalliita tällaiseen varastointiin. Ydinvoimalan yhden päivän tuotantoa vastaava varastokapasiteetti maksaa lähes sen mitä se ydinvoimala vastaisi.

Esimerkiksi Tesla Megapackit maksavat tällä hetkellä noin $266/KWh eli 1000 MW ydinvoimalan vuorokauden energiamäärän varastointikapasiteetti maksaisi noin 5,7 Mrd eur ja OL3:n vuorokauden tuotantoa vastaavan energiamäärän varastointikapasiteetti noin 9,2 Mrd eur. Ja edelleenkään nämä akut eivät tuota mitään. Miksi siis emme rakentaisi sitä ydinvoimalaa niiden akkujen sijaan?

Lisäksi muistetaan, että ydinvoimalan käyttöikä on 60 vuotta ja näiden akkujen 7-10 vuotta.
 
Viimeksi muokattu:
Paitsi että akut ovat kohtuuttoman kalliita tällaiseen varastointiin. Ydinvoimalan yhden päivän tuotantoa vastaava varastokapasiteetti maksaa lähes sen mitä se ydinvoimala vastaisi.
Esimerkiksi Tesla Megapackit maksavat tällä hetkellä noin $266/KWh eli 1000 MW ydinvoimalan vuorokauden energiamäärän varastointikapasiteetti maksaisi noin 5,7 Mrd eur ja OL3:n vuorokauden tuotantoa vastaavan energiamäärän varastointikapasiteetti noin 9,2 Mrd eur. Ja edelleenkään nämä akut eivät tuota mitään. Miksi siis emme rakentaisi sitä ydinvoimalaa niiden akkujen sijaan?

Koska systeemistä tuskin puuttuu 24GWh verran tuotantoa per päivä. Koska OL3:nenkaan ei ole kannattava noin 5,5Mrd euron hintalapullaan ja uusi voimala maksaisi heittämällä noin tuplat, ainakin. Ja sivuhuomiona ainakin ne BESSit mihin meidän firma on sijoittamassa suunnitellaan noin 20 vuoden käyttöiälle. Mutta olet oikeassa siinä että ei ydinvoimalaa voi korvata akustolla, mutta nykyhintatasolla ei sitä voimalaakaan kannata rakennuttaa mutta pienempi akusto saattaa kannattaakin.
 
Koska systeemistä tuskin puuttuu 24GWh verran tuotantoa per päivä. Koska OL3:nenkaan ei ole kannattava noin 5,5Mrd euron hintalapullaan ja uusi voimala maksaisi heittämällä noin tuplat, ainakin. Ja sivuhuomiona ainakin ne BESSit mihin meidän firma on sijoittamassa suunnitellaan noin 20 vuoden käyttöiälle. Mutta olet oikeassa siinä että ei ydinvoimalaa voi korvata akustolla, mutta nykyhintatasolla ei sitä voimalaakaan kannata rakennuttaa mutta pienempi akusto saattaa kannattaakin.
Pienydinvoimalat ja pumppuvoimalaitokset molemmat järkevämpää kuin ripotella helvetin kalliita akkuja ympäriämpäri.
 
Pienydinvoimalat eivät tuota sähköä, mutta korvaavat poistuvia kaukolämpökattiloita
 
Paitsi että akut ovat kohtuuttoman kalliita tällaiseen varastointiin. Ydinvoimalan yhden päivän tuotantoa vastaava varastokapasiteetti maksaa lähes sen mitä se ydinvoimala vastaisi.

Esimerkiksi Tesla Megapackit maksavat tällä hetkellä noin $266/KWh eli 1000 MW ydinvoimalan vuorokauden energiamäärän varastointikapasiteetti maksaisi noin 5,7 Mrd eur ja OL3:n vuorokauden tuotantoa vastaavan energiamäärän varastointikapasiteetti noin 9,2 Mrd eur. Ja edelleenkään nämä akut eivät tuota mitään. Miksi siis emme rakentaisi sitä ydinvoimalaa niiden akkujen sijaan?

Lisäksi muistetaan, että ydinvoimalan käyttöikä on 60 vuotta ja näiden akkujen 7-10 vuotta.
Puolan kaavailujen perusteella APR-1400:n saattaisi saada Suomeen n. 10 miljardilla eurolla. Jos ajatellaan, että EDF on vaatinut takuuhintaa about 10 snt/kWh ja nyt Suomessa keskihinta asettunee jonnekin 7 snt/kWh paikkeille, niin vetämällä mutkia suoriksi voisi ajatella, että ydinvoimala on 42 % liian kallis eli tukea vaadittaisiin noin 4 miljardia. Se tekisi reilu 700 per suomalainen. Voisin ihan hyvää hyvyyttäni laittaa tuon kolminkertaisena "isänmaa-bondiin", jos sillä pääsisi osakkaaksi ydinvoimalaan.

OK, ajatellaan, että olen laittanut rahani sisään ja hallitus tekee periaatepäätöksen tänään. Suomen sähkömarkkinan haasteet ratkeavat aikaisintaan 7 vuoden päästä (2 vuotta suunnittelua ja 5 vuotta rakentamista). 10 miljardilla saadaan 14000 MW/28250 MWh akkuja, eli silloin kun sähköä eniten tarvitaan (klo 8-20), akut tuottavat 2354 MW teholla siinä missä ydinvoima tuottaa 1000-1600 MW. Akut eivät tuota suoraan mitään, mutta ne vähentävät uusiutuvien ja ydinvoiman alassäätöä ja siten "tuottavat" markkinoille lisää sähköä. Akkulaitoksia alkaa jo nousta, joten ne eivät välttämättä tarvitse tukea pennin pyörylääkään, mutta jos tukea halutaan, riittänee arvonlisäveron poisto eli tukea tarvittaisiin noin 2,6 miljardia euroa. Edellämainittu akkukapasiteetti saataneen parissa vuodessa käyttöön.

Kun ydinvoimalan testiajoja aloitetaan, ovat akut pelastaneet kulutuksen siirtoa nihkeästi harrastavan kansanosan jo n. 5-7 vuoden ajan. Akuilla on siinä vaiheessa käyttöikää jäljellä jopa 13-15 vuotta ja jos ne joudutaankin uusimaan, niin hinnat ovat todennäköisesti vähintään puolittuneet alkuperäisestä. Uusiminen voidaan onneksi tehdä paloissa jolloin kenties prosentti tai pari kapasiteetista on kerrallaan pois käytöstä. Akut voidaan tilata kotimaiselta Wärtsilältä ja luodaan kysyntää Suomessakin tuotettaville eri akkumetalleille ja komponenteille siinä missä ydinvoimalan rakentaja tuo maalaritkin ulkomailta.
 
Pienydinvoimalat eivät tuota sähköä, mutta korvaavat poistuvia kaukolämpökattiloita
Kyllä, lyödään joka kevät off nappi pohjaan ja syksyllä taas käynnistellään :btooth: ihan yhtälailla niillä tuotetaan molempia kuin nykyisillä, lämpöä ja sähköä.
 
Kyllä, lyödään joka kevät off nappi pohjaan ja syksyllä taas käynnistellään :btooth: ihan yhtälailla niillä tuotetaan molempia kuin nykyisillä, lämpöä ja sähköä.

Menee vaan koko idea smr:stä eli se halpa hinta, jos aletaan sähköä tekemään. Nykyisillä reaktoreilla ei muuten tuotetan kaukolämpöä Suomessa, pelkästään sähköä.
 
Eihän tämä hyvältä näytä. Edelliseen talveen verrattuna

Talvi20232024
Kotimainen tuotantokapasiteetti12800MW12000MW (-800)
Huippukulutus14300MW15000MW (+700)
Puskuri tuonnin jälkeen1900MW400MW
Vuoden 2023 huippukulutusennuste oli tunnetusti pielessä. Olisiko taustalla ollut vielä ajatus pahimman energiakriisin myötä tapahtuneen sähkön säästön jatkumisesta?

Tuo laskelma tuotannon maksimitehosta ei mielestäni ole oikein. Poistumaa on:
- Meri-Pori 565 MW...
- Naantali 3 253 MW...
- Naistenlahti Tampere: Netto -79 MW...
- Suomenoja 1 75 MW...

Tuossa on 972 MW poistuma edelliseen talveen.
Oliko noista Meri-Porin lisäksi muut aktiivisessa käytössä viime talvena? Toiseksi, olisiko jotain säävarmaa tuotantoa tullut linjoille ja kasvanut tuulivoimakapasiteetti tullut huomioiduksi 6% säännön myötä?
 
Nordpoolin hinnanmääräytymiskäyrän mukaan klo 20-21 on saatavilla noin 150 MW lisää sähköä, jonka jälkeen se loppuu kokonaan. Lisää ei saa mihinkään hintaan (kaupallisesti).

Käyrän mukaan myös kulutus laskee jos hinta nousee.

Myös balttiiaan viedään jonkin verran sähköä, ja balttia-puola linjassa vielä tilaa, balttiasta vapautuisi vielä kapasiteettia täyttämään linjat Suomeen päin jos joku olisi halukas maksamaan siitä.
 
Menee vaan koko idea smr:stä eli se halpa hinta, jos aletaan sähköä tekemään. Nykyisillä reaktoreilla ei muuten tuotetan kaukolämpöä Suomessa, pelkästään sähköä.


Maksumuurin takana, mutta Lappeenranta luopuu koereaktorihankkeesta astronomisen hinnan takia. Pilottilaitos ja silleen, mutta hinta yllätti. Hinta ilmeisesti tuplaantunut alkuperäisestä arviosta. Tämän piti tehdä pelkkää kuumaa kaukolämpövettä, mutta olisi voinut tehdä myös höyryä.

Veikkaan että noin tuossa tulee käymään. Kiinnostusta ja painetta puhtaaseen sähköön ja lämpöön on, mutta lopullisen hintalapun nähdessään homma jää siihen. Nuo ovat matalapaineisia ja matalilla lämpötiloilla olevia kaukolämpökattiloita, jotka eivät tarvitse lauhdutusta ym. Helenillä saattaa olla rahaa tehdä koelaitos purettavien polttovoimaloiden tilalle, mutta ei muilla.

Sitten kun noilla aletaan tekemään höyryturbiinisähköä, tarvitaan ihan eri luokkaa olevat paineet ja lämpötilat. Painelaitesuunnittelu ja turvajärjestelmät hyppäävät potenssiin n. Samoin hinta.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo laskelma tuotannon maksimitehosta ei mielestäni ole oikein. Poistumaa on:
- Meri-Pori 565 MW. Siirtynyt huoltovarmuuskäyttöön ja ei enää tuota kaupallisesti mitään
- Naantali 3 253 MW. Poistettu käytöstä tänä kesänä ja suljetaan lopullisesti 31.12.2024
- Naistenlahti Tampere: Korvaantunut uudella biolaitoksella, jonka teho on pienempi kuin aikaisemman voimalan. Vanha voimala 129 MW. Uusi voimala 50 MW. Netto -79 MW
- Suomenoja 1 75 MW. Suljettiin huhtikuussa 2024

Tuossa on 972 MW poistuma edelliseen talveen.
Mikä tuo Naantali on?

Mutta joo, kyllähän tämä ainakin alustavasti näyttää siltä, että hurjempia hintapiikkejä pörssissä voi olla odotettavissa.
 
Sitten kun noilla aletaan tekemään höyryturbiinisähköä, tarvitaan ihan eri luokkaa olevat paineet ja lämpötilat. Painelaitesuunnittelu ja turvajärjestelmät hyppäävät potenssiin n. Samoin hinta.

Eräs suomalainen yhtiö totesi että reaktori saisi maksaa korkeintaan pienen auton verran. Sen jälkeen kun lupa ja htväksymisprosessi on käyty läpi lopullinen hinta olisi nippa nappa alle parisataa miljoonaa.

Vaikeampi sitten jos yritetään tehdä toisinpäin, eli aloittaa jostain pienestä sukellusvenereaktorista ja yritetään tehdä halvempi versio.
 
Eräs suomalainen yhtiö totesi että reaktori saisi maksaa korkeintaan pienen auton verran. Sen jälkeen kun lupa ja htväksymisprosessi on käyty läpi lopullinen hinta olisi nippa nappa alle parisataa miljoonaa.

Vaikeampi sitten jos yritetään tehdä toisinpäin, eli aloittaa jostain pienestä sukellusvenereaktorista ja yritetään tehdä halvempi versio.
Sukellusvenereaktoreissa on korkealle rikastettua tähtitieteellisen kallista polttoainetta ja ne on tehty sotavehkeisiin, joissa halpa hinta ei ole määräävä tekijä. Kaupalliseen sähkön ja lämmöntuotantoon aerospace grade-vehkeet ovat liian kalliita.

Ehkä se vain on rakennettava tuulimyllyjä ja laitettava tyynellä villasukat jalkaan. Sähkönkulutuksen säännöstely tulee kyllä lisääntyvässä määrin kuvioihin tavalla tai toisella lähivuosina. Kutsutaan tätä vaikka joustoksi sitten.
 
Viimeksi muokattu:


Maksumuurin takana, mutta Lappeenranta luopuu koereaktorihankkeesta astronomisen hinnan takia. Pilottilaitos ja silleen, mutta hinta yllätti. Hinta ilmeisesti tuplaantunut alkuperäisestä arviosta. Tämän piti tehdä pelkkää kuumaa kaukolämpövettä, mutta olisi voinut tehdä myös höyryä.

Veikkaan että noin tuossa tulee käymään. Kiinnostusta ja painetta puhtaaseen sähköön ja lämpöön on, mutta lopullisen hintalapun nähdessään homma jää siihen. Nuo ovat matalapaineisia ja matalilla lämpötiloilla olevia kaukolämpökattiloita, jotka eivät tarvitse lauhdutusta ym. Helenillä saattaa olla rahaa tehdä koelaitos purettavien polttovoimaloiden tilalle, mutta ei muilla.

Sitten kun noilla aletaan tekemään höyryturbiinisähköä, tarvitaan ihan eri luokkaa olevat paineet ja lämpötilat. Painelaitesuunnittelu ja turvajärjestelmät hyppäävät potenssiin n. Samoin hinta.
Eikö tuollainen 350 miljoonaa aika äkkiä kerätä kansalaisilta pois pahimpien piikkien aikana sähköverolla, siinäpä olisi hyvä käyttökohde verolle pykäillä noita :think:
 
Ehkä se vain on rakennettava tuulimyllyjä ja laitettava tyynellä villasukat jalkaan. Sähkön kulutuksen säännöstely tulee kyllä lisääntyvässä määrin kuvioihin tavalla tai toisella lähivuosina. Kutsutaan tätä vaikka joustoksi sitten.
Jos sähkön käyttäjät eivät jousta vapaaehtoisesti eikä säävarmaa tuotantoa synny lisää markkinaehtoisesti, niin tuohon kai tämä jossain välissä melkein väistämättä menee? :hmm:
 
Jos sähkön käyttäjät eivät jousta vapaaehtoisesti eikä säävarmaa tuotantoa synny lisää markkinaehtoisesti, niin tuohon kai tämä jossain välissä melkein väistämättä menee? :hmm:
Ensimmäinen askel on varmasti lisääntyvä teollisuuden jousto, koska sillä on mahdollista tienata hyvät rahat piikeistä myymällä halvalla ostamansa/varaamansa sähkö takaisin piikkihinnalla. Kuluttaja-asiakas ottaa siinä takkiin, mutta eipä pörssisähkö ole kuluttajille edes tarkoitettu. Kuluttaja voi ainoastaan katkoa sähköjään ja maksaa silti piikkihinnan. Kun heilunnan amplitudi nousee tarpeeksi isoksi, kuluttaja tippuvat pörssisähköstä pois ihan luonnostaan. Kiinteät sitten maksavat mitä maksavat, mutta enemmän kuin nykyään.
 
Se määrä, mitä kuluttajat pystyvät järkevästi joustamaan, on melko merkityksentöntä. Vielä kun ottaa huomioon pörssisopparien suhteellisen määrän. Voisi myös olettaa, että moni sähkölämmittäjä (jotka sitä tehoa eniten tarvitsee) valitsee etenkin talveksi kiinteän sopparin, jotta ei tarvi näihin "joustoihin" osallistua.
 
Aika moni ehkä tällä hetkellä kiusaa itseään vähän turhaa noilla pörssisopimuksilla. Kuulostaa siltä, että moni pitää niitä jonain väliaikaisena ratkaisuna, ja odottaa että kiinteiden sopimusten hinnat palaa takaisin sinne johonkin 5 sentin tasolle. Ei tässä vain kyllä ole ilmassa mitään merkkejä siitä, että noin olisi ainakaan lähiaikoina tapahtumassa.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Eikö tuollainen 350 miljoonaa aika äkkiä kerätä kansalaisilta pois pahimpien piikkien aikana sähköverolla, siinäpä olisi hyvä käyttökohde verolle pykäillä noita :think:
Teholtaanhan tuo olisi ollut ainoastaan yhden keskikokoisen Wärtsilän aggregaatin verran. Siis tosi pienitehoinen. Siihen nähden hinta on tähtitieteellinen. Samantehoinen aggregaatti maksaa ehkä miljoonan tms. Aggregaatista saisi 10MW sähköä ja 20MW lämpöä.
 
Aika moni ehkä tällä hetkellä kiusaa itseään vähän turhaa noilla pörssisopimuksilla. Kuulostaa siltä, että moni pitää niitä jonain väliaikaisena ratkaisuna, ja odottaa että kiinteiden sopimusten hinnat palaa takaisin sinne johonkin 5 sentin tasolle. Ei tässä vain kyllä ole ilmassa mitään merkkejä siitä, että noin olisi ainakaan lähiaikoina tapahtumassa.
Pitäisin aika epärealistisena kyllä 5 sentin tasoa jatkossa, mutta jos joku 6 snt / kWh + 3€ / kk tarjous tulisi, niin sen kyllä varmaan ottaisin. Vastaisi tämän hetkisellä kulutuksella aika lailla sitä mitä pörssisopparini maksaa.

Jos olisi vaikka sähkölämmitys tai muuten epäedullisempi kulutusprofiili, niin hyvinkin kelpaisi 7-8 sentin taso, varsinkin jos sähkölaskulla voisi olla todellista merkitystä taloudelle.
 
Aika moni ehkä tällä hetkellä kiusaa itseään vähän turhaa noilla pörssisopimuksilla. Kuulostaa siltä, että moni pitää niitä jonain väliaikaisena ratkaisuna, ja odottaa että kiinteiden sopimusten hinnat palaa takaisin sinne johonkin 5 sentin tasolle. Ei tässä vain kyllä ole ilmassa mitään merkkejä siitä, että noin olisi ainakaan lähiaikoina tapahtumassa.
Silloin kriisin aikaan alkoi tulla 25-60 sentin hintoja kiinteisiin ja toistaiseksi voimassa oleviin. Silloin moni siirtyi pörssiin odottelemaan hintojen laskua. 4snt sopimuksia ei enää tule ja 8snt alkaa olla sähköllä lämmittäjälle hyvinkin kilpailukykyinen hinta pörssiin verrattuna. Kosahdusriskin poistuminen sitten plussana.
 


Maksumuurin takana, mutta Lappeenranta luopuu koereaktorihankkeesta astronomisen hinnan takia. Pilottilaitos ja silleen, mutta hinta yllätti. Hinta ilmeisesti tuplaantunut alkuperäisestä arviosta. Tämän piti tehdä pelkkää kuumaa kaukolämpövettä, mutta olisi voinut tehdä myös höyryä.

Veikkaan että noin tuossa tulee käymään. Kiinnostusta ja painetta puhtaaseen sähköön ja lämpöön on, mutta lopullisen hintalapun nähdessään homma jää siihen. Nuo ovat matalapaineisia ja matalilla lämpötiloilla olevia kaukolämpökattiloita, jotka eivät tarvitse lauhdutusta ym. Helenillä saattaa olla rahaa tehdä koelaitos purettavien polttovoimaloiden tilalle, mutta ei muilla.

Sitten kun noilla aletaan tekemään höyryturbiinisähköä, tarvitaan ihan eri luokkaa olevat paineet ja lämpötilat. Painelaitesuunnittelu ja turvajärjestelmät hyppäävät potenssiin n. Samoin hinta.
Eikö Helsinkiin pitänyt tulla joku vastaava?
 
4snt sopimuksia ei enää tule ja 8snt alkaa olla sähköllä lämmittäjälle hyvinkin kilpailukykyinen hinta pörssiin verrattuna. Kosahdusriskin poistuminen sitten plussana.

Olen tästä aiemminkin kirjoittanut että 4snt hintataso vaatisi sitä että futuurit dyykkaisivat vuositasolla jonnekin 25€/MWh lukemiin missä ne eivät ole olleet vuosiin. Ja tuo hintataso ei ollut terveellinen millekään tuottajalle, ei edes sille norjalaiselle vesivoimalan omistajalle. 7.xx snt/kWh lukemat verollisena on jo nykymarkkinassa edullinen hinta ja kutosella alkavia en usko näkeväni ainakaan useampaan vuoteen ellei jotain tosi dramaattista tapahdu. Sähköenergia oli hyvin halpaa hyvin pitkään ja se tuntuu hämärtävän joidenkin ihmisten käsitystä nykymarkkinan realiteeteista.
 


Maksumuurin takana, mutta Lappeenranta luopuu koereaktorihankkeesta astronomisen hinnan takia. Pilottilaitos ja silleen, mutta hinta yllätti. Hinta ilmeisesti tuplaantunut alkuperäisestä arviosta. Tämän piti tehdä pelkkää kuumaa kaukolämpövettä, mutta olisi voinut tehdä myös höyryä.

Veikkaan että noin tuossa tulee käymään. Kiinnostusta ja painetta puhtaaseen sähköön ja lämpöön on, mutta lopullisen hintalapun nähdessään homma jää siihen. Nuo ovat matalapaineisia ja matalilla lämpötiloilla olevia kaukolämpökattiloita, jotka eivät tarvitse lauhdutusta ym. Helenillä saattaa olla rahaa tehdä koelaitos purettavien polttovoimaloiden tilalle, mutta ei muilla.

Sitten kun noilla aletaan tekemään höyryturbiinisähköä, tarvitaan ihan eri luokkaa olevat paineet ja lämpötilat. Painelaitesuunnittelu ja turvajärjestelmät hyppäävät potenssiin n. Samoin hinta.

Juuri näin, jos aletaan sitä sähköä tekemään sillä smr:llä, niin hinta pomppaa niin paljon ettei ole mitään järkeä. Kaukolämmön tuotantoon noita saattaa tulla, jos sellaisia joku saa rakennettua riittävän halvalla. Nehän on käytännössä vaan vedenkeittimiä kaukolämmön tuotantoon. Tosin jos näillä joskus korvataan noita CHP laitoksia, niin sehän vaan pahentaa ongelmaa kun sähköntuotantoa poistuu ja tilalle tulee vain kaukolämmön tuotantoa.
 
Virossa kyllä haaveillaan pienydinvoimalasta sähköntuotantoon. Siellä tavalliset ydinvoimalat olisivat ihan liian isoja. Saa nähdä, että toteutuuko.
 
Koska systeemistä tuskin puuttuu 24GWh verran tuotantoa per päivä. Koska OL3:nenkaan ei ole kannattava noin 5,5Mrd euron hintalapullaan ja uusi voimala maksaisi heittämällä noin tuplat, ainakin. Ja sivuhuomiona ainakin ne BESSit mihin meidän firma on sijoittamassa suunnitellaan noin 20 vuoden käyttöiälle. Mutta olet oikeassa siinä että ei ydinvoimalaa voi korvata akustolla, mutta nykyhintatasolla ei sitä voimalaakaan kannata rakennuttaa mutta pienempi akusto saattaa kannattaakin.
Miksi OL3 ei olisi kannattava toteutuneella hintalapullaan? Muistetaan myös, että OL3:n elinkaari on 60 vuotta. Alkuvuosina korkomenot rasittavat enemmän OL3:n omistajia, mutta vähitellen niiden osuus vähenee olemattomiin.
 
Miksi OL3 ei olisi kannattava toteutuneella hintalapullaan? Muistetaan myös, että OL3:n elinkaari on 60 vuotta. Alkuvuosina korkomenot rasittavat enemmän OL3:n omistajia, mutta vähitellen niiden osuus vähenee olemattomiin.

Mulla on valitettavasti se etu että pääsen katsomaan laitoksen poisto-ohjelmaa, tarkkoja kustannuksia, kannattavuutta jne. Kyllä se jollain ajanhetkellä ja jossain vaiheessa tulee olemaan kannattava, mutta ei nyt eikä vielä vuosiin. Puhuin siis kannattavuudesta nyt ja lähivuosina. Ja sen verran tuttuja on pitkän ajan ennusteetkin että ei se mikään kultakaivos ole vielä esim. 2050 ellei sähkönhinta lähde ampumaan skenaarionipun ylimpään kvartaaliin.

Jos uutta voimalaa lähdetään suunnittelemaan niin ihan samat pitkän ajan ennusteet siinäkin hommassa on käytössä eikä tuplasti OL3:n hintalapulla laitos ole kannattava minkään ennustemallin mukaisesti. Koko toiminta-aikana.
 
Tulevaisuudessa ehkä vesivaraajat tulevat taas yleistymään? Akut ovat tosi kalliita toistaiseksi. Varastoimalla lämpöä/sähköä on mahdollista hyödyntää heiluntaa, mutta varastot ovat hyvin kalliita tänä päivänä.
5kWh LFP akku maksaa luokkaa 1200e. Noita jos pistää edes kaksi, niin ILP:n / MLP:n kulutuksen voi kattaa monelta tunnilta.
 
Olen tästä aiemminkin kirjoittanut että 4snt hintataso vaatisi sitä että futuurit dyykkaisivat vuositasolla jonnekin 25€/MWh lukemiin missä ne eivät ole olleet vuosiin. Ja tuo hintataso ei ollut terveellinen millekään tuottajalle, ei edes sille norjalaiselle vesivoimalan omistajalle. 7.xx snt/kWh lukemat verollisena on jo nykymarkkinassa edullinen hinta ja kutosella alkavia en usko näkeväni ainakaan useampaan vuoteen ellei jotain tosi dramaattista tapahdu. Sähköenergia oli hyvin halpaa hyvin pitkään ja se tuntuu hämärtävän joidenkin ihmisten käsitystä nykymarkkinan realiteeteista.

Niin että hyväntekeväisyyttä tehtiin 4-5c hinnoilla?
 
Niin että hyväntekeväisyyttä tehtiin 4-5c hinnoilla?

Tuskin näillä hinnoilla juuri katetta on jäänyt. Tarkoituksena saada asiakas sisään ja 1-2v päästä kun määräaikainen päättyy, niin hinta nousee ja toivotaan, että asiakas pysyy. Eiköhän suurin osa tuolloinkin maksanut yli 5snt hintoja, kun ei jaksanut kilpailuttaa jatkuvasti.
 
Hirveä meuhkaus ja parku, mutta jälleen kerran nähtiin kalliiden hintojen kestävän vain muutaman päivän painottuen muutamalle tunnille. Akuilla tai pumppuvoimalla nuo olisi taklattu helposti koska joka yö yhtä lukuun ottamatta hinta meni alle 10 snt/kWh.
Eihän nyt pitäisi olla vielä kertakaikkisen minkäänlaista ongelmaa... Nyt on lämmintä siinä esim +10 astetta. Ongelma tulee, kun on pakkasta esim 25 astetta ja sitten tulee vastaava tilanne.
Akuilla ei päivien tuulettomuutta ihan heti korjata. Kun pula on esim 1500MW:sta, niin esim 3:een päivään saa olla melkoinen läjä akkuja. (Olikohan suomen alijäämä pakkaspäivänä, kun "kaikki on ok", jotain 3000MW.)

1500*24*3=108000MWh=108000 000 000 Wh

Yksi isohko 300 Ah:n 48V akkupaketti antaa täydestä tyhjään: 14 400Wh -> Tarvitaan 7 500 000 kpl tuollaisia paketteja.. (ei ole suositeltyavaa purkaa täydestä tyhjäksi, jos kestoa halutaan optimoida..)

Pumppuvoimaa taas ainankaan Suomeen ei ole heti tulossa ja tuskin ikinä. Toimiva ratkaisu on kaasuturbiini / diesel ym voimalat tasaamaan noita piikkejä. Silloin katkos saa olla useamman viikon ja ei tule vielä ongelmaa.. Valitettavasti vedyntuotantoon ei ole keksitty oikein tomivaa ratkaisua, joka toimisi ok ylijäämä tuurivoimapiikkien kanssa..

5kWh LFP akku maksaa luokkaa 1200e. Noita jos pistää edes kaksi, niin ILP:n / MLP:n kulutuksen voi kattaa monelta tunnilta.
-30C ja ILP = suorasähkölämmitys, eikä -25C asteen pakkasessakaan COP arvoilla paljon juhlita.. Lämpöäkin kuluu sitten reippaasti enemmän, kun on se pakkanen..
Maalämmössäkin jos on säästelty, niin sitten joutuu antamaan suoraa sähköä pakkasilla avuksi (Valitettavasti monasti on)...
 
Eihän nyt pitäisi olla vielä kertakaikkisen minkäänlaista ongelmaa... Nyt on lämmintä siinä esim +10 astetta. Ongelma tulee, kun on pakkasta esim 25 astetta ja sitten tulee vastaava tilanne.

Ainut vaan, ettei vastaavaa tilannetta tule kun on pakkasta se 25. Ai miksikö? No siksi ettei silloin ole suunniteltuja huoltoja reaktoreissa, siirtolinjoissa ja muissa tuotantolaitoksissa kuten nyt on.
 
5kWh LFP akku maksaa luokkaa 1200e. Noita jos pistää edes kaksi, niin ILP:n / MLP:n kulutuksen voi kattaa monelta tunnilta.
Sisältääkö tuo hinta automaation sen ohjaamiseen lataamaan halvoilla tunneilla ja purkamaan kalliilla sekä kustannukset asennuksesta silleen että se kelpaa verkkoyhtiölle?

Jos ajatellaan että kaikkine asennuksinaan tuollainen olisi 3000e (10kWh) ja lasketaan ilman pääomakuluja että pitäisi maksaa itsensä takaisin 20 vuodessa (130 sykliä per vuosi) niin keskimääräisen syklin hintaero pitäisi olla 12 senttiä / kWh (esim. 13 "arvokkainta" sykliä vuodessa keskimäärin 50snt ja loput keskimäärin 7 snt / kWh)

Eli kyllähän tuo voisi olla mahdollista että se itsensä maksaisi 20 vuodessa, mutta heti jos tulee vikaa tms. niin persnetolle menee.

Ja toki voisi laskea lyhyemmällekin ajalle takaisinmaksua, mutta jotenkin ajattelisin että vaikea saada kannattavia syklejä. Tuossa laskin pessimistisesti että kestää 2600 sykliä. Jos laskee optimistisesti että kestää 15000 sykliä niin sittenhän sitä voi purkaa ja ladata aina kun on edes sentin ero, jolloin syklejä voisi olla hyvinkin jopa 400 vuodessa, mutta tämäkään ei tiputa takaisinmaksuaikaa edes puoleen.

Itse ehkä maksaisin sen 3000 euroa mieluummin sähkölaskuissa vuosien mittaan kun heti tänään akkutoimittajalle ja asentajalle.

Edit: Jos olisi enemmän intoa niin voisi tietysti laskea paljonko realistisesti olisi voinut tuollaisella säästää vaikka viimeisen 2 vuoden aikana. Toteutuneet tuntihinnathan on saatavilla.
 
Viimeksi muokattu:
Ainut vaan, ettei vastaavaa tilannetta tule kun on pakkasta se 25. Ai miksikö? No siksi ettei silloin ole suunniteltuja huoltoja reaktoreissa, siirtolinjoissa ja muissa tuotantolaitoksissa kuten nyt on.
Laitteita voi mennä esim rikki tai tuurivoimaloiden kanssa voi olla huono tuuri ja ne voivat jäätyä suuriltaosin ankaksi ennen viikkojen pakkauskautta.. On umpityperää elää kuvitellen, että kriittisissä infroissa ei voisi olla vikoja /ongelmia, pahimmalla hetkellä..

Mitä kriittisempi asia, sitä suurempi varmuusvara pitäisi olla. Ja energiantuotanto on eika helevetin kriittinen asia nykyisin..
 

Statistiikka

Viestiketjuista
255 292
Viestejä
4 439 499
Jäsenet
73 527
Uusin jäsen
Tumbbi97

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom