• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Mikä muuten estää tekemästä kotitalouskuluttajille ns korvamerkittyä erillistä markkina/sähköosuutta? Esim viimeisen 5v keskiarvo joka viikolle varattaisiin kotitalouksille tuotantohintaan, ja jos menee yli niin sitten teollisuuden pörssihintaan.
Liekö pelkkä monimutkainen toteutus (pörssissä), etenkin yli/alikulutustilanteiden hallinta ja veloitus? Silloinhan hinta voisi toki olla periaatteessa mitä tahansa kotitalouksille.

Jopa suht koht simppelit kulutusvaikutussopimukset taitaa olla jo liian monimutkaisia monelle..
 
Jos minulla olisi 10 miljardia rahaa niin voisin joko tehdä ydinvoimalan tai laittaa ne pörssiin. Jos odottaisin hyvinkin maltillista kasvua pörssistä eli 5% niin 16 vuoden päästä olisi odotettavaa että pörssijoitukseni arvo on 20 Miljardia. Silloin voin ottaa tämän alkuperäisen 10 Miljardia takaisin ja nauttia 5% korkotuloista 10 miljardista.

Kuinka tämä sama sitten toimisi ydinvoimalan kanssa? Unohdetaan nyt rakennusaika. Olisko ydinvoimala tuottanut 16 vuotta käyntinsä jälkeen 10 Miljardia voittoa? Ja voisinko myydä ydinvoimalan tuossa kohtaa 10 Miljardilla?
Laskelmani sanovat että minun täytyisi saada _voittoa_ per kwh 5 senttiä että kannattaisi. Jos ydinvoimalan kulut olisivat vaikka sitten 2 senttiä niin omakustanne hinta nousee 7 senttiin.
(10 / 16) * giga / 335 / 24 / 1600
= 48,58519900497512437811 €/MWh

Ja jos ottaa rakennusajan korkotulot huomioon niin ollaan siinä 9 sentissä kwh.
Silloin ydinvoimala hanke voisi muuttua mielenkiintoiseksi, jos veronmaksajat lupaisivat maksaa minulle 9 senttiä kwh ensimmäisen 16 vuotta ja sitten lopuksi lupaisivat lunastaa ydinvoimalan minulta 10 Miljardilla jos haluaisin myydä.
 
Jos minulla olisi 10 miljardia rahaa niin voisin joko tehdä ydinvoimalan tai laittaa ne pörssiin. Jos odottaisin hyvinkin maltillista kasvua pörssistä eli 5% niin 16 vuoden päästä olisi odotettavaa että pörssijoitukseni arvo on 20 Miljardia. Silloin voin ottaa tämän alkuperäisen 10 Miljardia takaisin ja nauttia 5% korkotuloista 10 miljardista.

Kuinka tämä sama sitten toimisi ydinvoimalan kanssa? Unohdetaan nyt rakennusaika. Olisko ydinvoimala tuottanut 16 vuotta käyntinsä jälkeen 10 Miljardia voittoa? Ja voisinko myydä ydinvoimalan tuossa kohtaa 10 Miljardilla?
Laskelmani sanovat että minun täytyisi saada _voittoa_ per kwh 5 senttiä että kannattaisi. Jos ydinvoimalan kulut olisivat vaikka sitten 2 senttiä niin omakustanne hinta nousee 7 senttiin.
(10 / 16) * giga / 335 / 24 / 1600
= 48,58519900497512437811 €/MWh

Ja jos ottaa rakennusajan korkotulot huomioon niin ollaan siinä 9 sentissä kwh.
Silloin ydinvoimala hanke voisi muuttua mielenkiintoiseksi, jos veronmaksajat lupaisivat maksaa minulle 9 senttiä kwh ensimmäisen 16 vuotta ja sitten lopuksi lupaisivat lunastaa ydinvoimalan minulta 10 Miljardilla jos haluaisin myydä.
Tuossa yhtälössä on se ongelma, että käytännössä kenelläkään ei ole taskussa joutavana 10 miljardia. Laske siten, että otat lainaa sen 10 miljardia ja sijoitat sen. 5% korkokuluilla pystyt tuotolla maksamaan koron, mutta laina ei koskaan lyhene.

Tuolla logiikalla mikään työnteko tai bisnes ei kannata. Sijoitanko miljoonan pörssiin vai käynkö töissä? Miljoonasta voin nostaa keskimäärin sen n. 5%/v ilman että pääoma edes kuluu. Tekee 50000/v, eli duunarin palkan verran. Silti minulla on aina se miljoona salkussa pahan päivän varana.

Eli ei kannata käydä töissä.
 
Viimeksi muokattu:
Energiavirasto julkaisi tänään "Sähkömarkkinat nyt - katsaus vuoteen 2023", sisältää pienen analyysin 5.1 päivän tilanteesta sekä muuta mielenkiintoista

"Käytännössä hinta määräytyi sen mukaan, millä hintatasolla ostotarjoukset joustivat riittävästi - myyntitarjouksissa ei juurikaan lisätarjontaa alueella 1200 - 3500 EUR/MWh"

Tämä oli jo tiedossa, mutta mukava nähdä että EV sen ääneen totesi. Varsinaiset tuotannot jotka oli kyettävissä tarjoamaan oli tarjottu. Meri-Porin tilanne tietenkin oli surullinen, jos se olisi ollut tarjonnassa mukana niin todennäköisesti tuo 2,35€/kWh olisi ollut 0,4€/kWh. Kaikki tietysti spekulaatiota, ei minulla ole paukkuja lähteä tuota tämän tarkemmin arvioimaan. Kulutusjoustoista sitten löytyi sitten ne puuttuvat megawatit että kryssi syntyi.

"Pörssihintojen määräytymismekanismin muutoksille ei ole tarvetta"
"Kohtuullisen hintatason varmistamiseksi on tärkeää myös johdannaismarkkinoiden toimivuuden parantaminen"
Kohtuullisuus mainittu ainoastaan johdannaisten ja siirtomaksujen yhteydessä.

Hienoa että EV on tämän todennut, toivotaan että länkytys päättyisi tähän. Johdannaismarkkinoiden osalta on mielenkiintoista nähdä että millähän keinolla yrittävät nostaa markkinan kiinnostavuutta kun tuntuu että vuosi vuodelta enemmän porukkaa pakenee OTC puolelle ja avoimelle markkinalle jää vain nappikaupan tekijät jolloin hinnat ovat mitä ovat. Kohtuullinen hintataso johdannaismarkkinoilla nimenomaan laskee kiinteiden sopimusten hintoja joten se nyt ainakin olisi kuluttajien (niin yksityisten kuin yritystenkin) etu joten ihan oikeaan asiaan EV kohdistaa huomion. Fakta kuitenkin on että ilman OTC kauppojen kieltämistä tai tuoterakenteen radikaalia uudistusta tuonne markkinalle ei ole oikein houkutusta jäädä.
 
Fakta kuitenkin on että ilman OTC kauppojen kieltämistä tai tuoterakenteen radikaalia uudistusta tuonne markkinalle ei ole oikein houkutusta jäädä.

Minkälaisia uudistuksia tarvittaisiin että johdannaiskauppa palautuisi? Yksi tuleva muutos jos olen ymmärtänyt oikein, on että NASDAQ myy sähkön futuuritoimintansa Epexille, ja epex on luvannut tuoda markkinoille selviä "Suomen hinta" futuureja, kun nyt on yksi pohjoismainen sys futuuri ja aluehintafutuureja sen päälle.

Mitä tarvittaisiin vielä? Ovatko vakuusvaatimukset tällä hetkellä se isoin asia joka tekee OTC kaupasta houkuttavampaa?
 
Kuinka tämä sama sitten toimisi ydinvoimalan kanssa? Unohdetaan nyt rakennusaika. Olisko ydinvoimala tuottanut 16 vuotta käyntinsä jälkeen 10 Miljardia voittoa? Ja voisinko myydä ydinvoimalan tuossa kohtaa 10 Miljardilla?
Laskelmani sanovat että minun täytyisi saada _voittoa_ per kwh 5 senttiä että kannattaisi. Jos ydinvoimalan kulut olisivat vaikka sitten 2 senttiä niin omakustanne hinta nousee 7 senttiin.
(10 / 16) * giga / 335 / 24 / 1600
= 48,58519900497512437811 €/MWh

Mitenkähän kannattavuuden käy jos uraanin hinta lähtisi voimakkaaseen nousuun (mikäänhän ei takaa että se pysyisi nykyisen hintaisena tai halvempana)?

Tuolla logiikalla mikään työnteko tai bisnes ei kannata. Sijoitanko miljoonan pörssiin vai käynkö töissä? Miljoonasta voin nostaa keskimäärin sen n. 5%/v ilman että pääoma edes kuluu. Tekee 50000/v, eli duunarin palkan verran. Silti minulla on aina se miljoona salkussa pahan päivän varana.
Eli ei kannata käydä töissä.

Näinhän tarpeeksi varakkaat tekevät, ne jotka perivät tai saavat jostain tarpeeksi rahaa niin ei niiden kannata käydä töissä vaan elää muiden tuottamalla rahalla. Tietysti onhan se "työtä" kun istuu jossain kovapalkkaisessa hallituspositiossa joka on ansaittu sijoitusten kautta ;)
 
Minusta valtion mukanaoloa ei voi helposti perustella, koska valtaosa kansalaisista kuluttaa hyvin vähän sähköä ja ei juuri hyödy tuollaisesta investoinnista ja vastaavasti joidenkin wärtsilä-dieseleiden käyttämättömänä makuuttaminen sitten poistaa kannustimet markkinaehtoisilta ratkaisuilta joita ilman tuotantopuolen sörkkimistä kyllä olisi tulossa.

Jos valtio nyt ilmoittaa että me käytetään 100M vuodessa lauhdevoimaloiden/genujen ylläpitoon ja pyöritykseen jotta saadaan sähkön hintapiikit pidettyä kurissa, niin jää helposti veronmaksajalle ilmaiset kemijoki oy:t ja muut markkinaehtoiset ratkaisut syntymättä.

Keskimääräinen ”köyhä” kerrostaloasukas kuluttaa sähköä 1000-3000kWh/vuosi ja hyötyy pörsissähkön piikkien leikkaamisesta varsin vähän.
Tietysti nyt vähän sähköä kuluttavalle ei ole mitään väliä, mitä sähkö maksaa.

Lauhdevoima on turhan monimutkaista tähän, Wärtsilän kaasumoottori ja generaattori on yksinkertainen ja nopea rakentaa. Maa/biokaasu tai diesel tai vety tai joku power2x polttoaineeksi.
 
Sammutetaanko helenin lämpöpumput kalliin sähkön aikana?
Tietenkin? Eihän siinä touhussa muuten olisi tolkun häivää.

Sähkökattiloita käytetään vain halvan / ilmaisen sähkön tunnit ja loppu mennään lämpöakuilla ja polttamalla.
 
Tietysti nyt vähän sähköä kuluttavalle ei ole mitään väliä, mitä sähkö maksaa.
Lauhdevoima on turhan monimutkaista tähän, Wärtsilän kaasumoottori ja generaattori on yksinkertainen ja nopea rakentaa. Maa/biokaasu tai diesel tai vety tai joku power2x polttoaineeksi.

Sillä liian halvalla ylijäämä sähköllä voisi tuottaa sitä vetyä poltettavaksi kun tarvetta tulee.
 
Lauhdevoima on turhan monimutkaista tähän, Wärtsilän kaasumoottori ja generaattori on yksinkertainen ja nopea rakentaa. Maa/biokaasu tai diesel tai vety tai joku power2x polttoaineeksi.

Mitäköhän esim gigawatin verran kaasulla tai öljyllä toimivaa generaattorikapasiteettiä mahtaisi maksaa käytännössä maksaa? Ylläpitokulut varmaan olisi aika kohtuulliset jos olisi lähinnä varalla. Jotain 15 tonnia maksoi 50kW varavoimageneraattori ulkokotelolla yli kymmenen vuotta sitten ja toimii ilman että on juuri huollettu (pitäisi ehkä ensi kesänä kyllä vähän katsoa läpi).


Ongelma on se että jos ei juuri koskaan käynnisty niin ei markkinaehtoisesti maksa itseään vaikka olisi halpa.
 
Mitäköhän esim gigawatin verran kaasulla tai öljyllä toimivaa generaattorikapasiteettiä mahtaisi maksaa käytännössä maksaa? Ylläpitokulut varmaan olisi aika kohtuulliset jos olisi lähinnä varalla. Jotain 15 tonnia maksoi 50kW varavoimageneraattori ulkokotelolla yli kymmenen vuotta sitten ja toimii ilman että on juuri huollettu (pitäisi ehkä ensi kesänä kyllä vähän katsoa läpi).
Wärtsilän omat eivät ole mitään gigamoottoreita. Isoin 16V46F on vajaa 20MW. Gigawattiin tarvitsee yli 50kpl. Valmiit Wärtsilän aggregaatit ovat alle 10MW/kpl, eli Gigawattiin joku 120kpl. En tiedä kappalehintaa plus generaattorit. Näitähän kannattaa ripotella ympäri Suomea. Eihän se kummoista hallia tarvitse plus öljysäiliö.
 
Viimeksi muokattu:
Wärtsilän omat eivät ole mitään gigamoottoreita. Isoin 16V46F on vajaa 20MW. Gigawattiin tarvitsee yli 50kpl. Valmiit Wärtsilän aggregaatit ovat alle 10MW/kpl, eli Gigawattiin joku 120kpl. En tiedä kappalehintaa plus generaattorit. Näitähän kannattaa ripotella ympäri Suomea.

Se olisi tosiaan mielenkiintoista tietää että mikä on käytännön hintataso suhteessa sähkötehoon generaattoreilla joilla hyötysuhdekin olisi siedettävä. Toisaalta jos lähtee siitä että koneiden oletettu käyttö on alle 5 tuhatta tuntia 20 vuoden aikana, niin kustannustehokkaampi voisi olla joku muu kuin parhaan laadun länsimainen laivan moottori. Paha sanoa.
 
Viimeksi muokattu:
Käytettyjen hintoja katselemalla villi veikkaus uusille on 1M€/MW. Infraahan tuo ei vaadi juurikaan mitään. Nuo voivat ihan hyvin olla kauko-ohjattuja ja täräytetään etänä tulille tarvittaessa.

Polttoaineenkulutus olisi aika lähelle 200g/kWh sähköverkkoon. Siitä sitten polttoaineen hinnalla laskemaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa yhtälössä on se ongelma, että käytännössä kenelläkään ei ole taskussa joutavana 10 miljardia.
Idea on se etta ne joilla on 10 miljardia eivat ole niin tyhmia etta sijoittasivat tuohon. Sitten tuo 10 mijardia voidaan jakaa 1000 sijoittajan kesken jolloinka se on enaa vain 10 miljoonaa ja taitaa olla viela vaikeampaa loytyy 1000 tyhmaa kuin yksi. Tuo sinun lauseesi ei mitenkaan romuta sita jarkea etta ydinvoimala olisi todella huono sijoitus ilman etta veronmaksajat tulevat sen sinulle takaamaan.
 
Idea on se etta ne joilla on 10 miljardia eivat ole niin tyhmia etta sijoittasivat tuohon. Sitten tuo 10 mijardia voidaan jakaa 1000 sijoittajan kesken jolloinka se on enaa vain 10 miljoonaa ja taitaa olla viela vaikeampaa loytyy 1000 tyhmaa kuin yksi. Tuo sinun lauseesi ei mitenkaan romuta sita jarkea etta ydinvoimala olisi todella huono sijoitus ilman etta veronmaksajat tulevat sen sinulle takaamaan.
Eikös tuo ole jo lukemattomia kertoja täälläkin todettu, että kaupallisesti ei kannata tällä hetkellä, kuten ei kannata edes se tuulivoimala. Ainoa missä on pöhinää on heiluntabisnes poimimaan rusinoita pullasta. Sitten sekin pöhinä kuolee pois kun heilunta tasoittuu. Ydinvoimalaan on valtion käytännössä osallistuttava tavalla tai toisella. Ihan intressistä se kaikki riippuu.

Jos haluat tehdä nopeasti paljon rahaa, älä rakenna uutta ydinvoimalaa.
Jos haluat valtakunnallisesti lisätä sähköverkon vakautta kuorman ja hinnan suhteen, voit investoida ydinvoimalaan.
 
Minkälaisia uudistuksia tarvittaisiin että johdannaiskauppa palautuisi? Yksi tuleva muutos jos olen ymmärtänyt oikein, on että NASDAQ myy sähkön futuuritoimintansa Epexille, ja epex on luvannut tuoda markkinoille selviä "Suomen hinta" futuureja, kun nyt on yksi pohjoismainen sys futuuri ja aluehintafutuureja sen päälle.

Mitä tarvittaisiin vielä? Ovatko vakuusvaatimukset tällä hetkellä se isoin asia joka tekee OTC kaupasta houkuttavampaa?

Tuo muutos olisi pitänyt tulla jo aikaa sitten. Nyt siinä on sellainen munakana ongelma että markkina on jo näivettynyt että tuotteet on todella epälikvidejä, jopa niin epälikvidejä että Suomen aluehintafutuureja ei juuri enää kaupata muuten kuin poskettomilla hinnoilla. Useamman ison toimijan pitäisi päättää alkaa käydä kauppaa Epexin alustalla OTC:n sijaan ja se sitten vetäisi muut mukanaan.

Vakuusvaatimukset on oma rikka rokassa, mutta pitäisin tuota likviditeettiä isompana syynä.
 
Ruotsissa kantaverkkoyhtiö kauppaa EPADeja, olisikohan mahdollista saada Fingrid tai joku muu "valtiollinen" taho mukaan luomaan likviditeettia?
 
En minä sanoisi tuota "todelliseksi" hinnaksi. Kyllä investoinnin pitää olla selvästi hyödyllinen ensimmäisten 20 käyttövuoden aikana. Kaikki sen jälkeen tuleva on sitten vain plussaa.
Perinteisesti taloustiedossa assetin arvo lasketaan diskonttaamalla tulevat tuotot nykyrahaksi. Mitä korkeampi diskonttauskorko, sitä merkityksettömämpiä ne kaukana tulevaisuudessa olevat tuotot ovat ja vastaavasti mitä alempana diskonttauskorot ovat, sitä enemmän ne 25v päästä tulevat tuotot vaikuttavat.

Nykyisillä sähkön keskihinnoilla tuotot ovat aivan liian alhaisia että investoinnissa olisi mitään tolkkua Suomen oloissa. Sen sijaan Keski-Euroopassa / Etelä-Ruotsissa hommassa voisi olla enemmän tolkkua kun pääsee myymään päästöoikeuksien takia kalliin hiilisähkön päälle sitä ydinvoimaa. Toki Etelä-Ruotsissa pitäisi saada sitten osa niistä pullonkaulatuotoista jos alueiden välillä on hintaeroa.

Siellä myös ilmastovaikutukset olisivat suuremmat.
Wärtsilän omat eivät ole mitään gigamoottoreita. Isoin 16V46F on vajaa 20MW. Gigawattiin tarvitsee yli 50kpl. Valmiit Wärtsilän aggregaatit ovat alle 10MW/kpl, eli Gigawattiin joku 120kpl. En tiedä kappalehintaa plus generaattorit. Näitähän kannattaa ripotella ympäri Suomea. Eihän se kummoista hallia tarvitse plus öljysäiliö.
Noita kannattaisi tosiaan hajauttaa pitkin poikin, ties vaikka PV:llä olisi sopivia vähän suojatumpia tiloja joita pelkkä ruohonleikkurin moottorilla toimiva iranilaisdrooni ei tuhoa + mielellään varustaisi ne vielä featureilla että toimivat ”siemenvirtana” jos verkko on nurin, niin saisi helpommin startattua…

Mutta olen suht varma siitä, että järjestelmän hinta vaan on tosi korkea suhteessa hyötyyn.
 
Jos noita wartsilan koneita saisi myos tilattua niin etta kayntilampotila asettuu 120 asteeseen niin olisivat helposti hyodynnettavissa kaukolammossa. Silloin hyotysuhde alkaisi huitelemaan 95%.
 
Jotenkin on sellainen kutina, että sarjatuotanto tusinadieselaggregaatti on halvempi/MW, kuin tuulivoimala.
En kyllä tiedä yhtään kustannuksia, mutta näinkö megawattiluokan diesel-moottori on muka halvempi kuin torni ja lavat?

Varsinkin jos dieselkone mitoitetaan pyörimään elinkaarensa aikana muutamia tuhansia tunteja? Siinä saa aika monta euroa per käyttötunti haukkua hintaa veke…

Ja muutamia satoja tunteja enempää per vuosi ei nyt voi mitenkään kuvitella tuollaisia käyttävänsä sähköntuotantokäytössä, tai meillä on silloin asiat todella paskasti kun sähkö on jatkuvasti jossain 1€/kWh lukemissa…
 
En kyllä tiedä yhtään kustannuksia, mutta näinkö megawattiluokan diesel-moottori on muka halvempi kuin torni ja lavat?

Varsinkin jos dieselkone mitoitetaan pyörimään elinkaarensa aikana muutamia tuhansia tunteja? Siinä saa aika monta euroa per käyttötunti haukkua hintaa veke…

Ja muutamia satoja tunteja enempää per vuosi ei nyt voi mitenkään kuvitella tuollaisia käyttävänsä sähköntuotantokäytössä, tai meillä on silloin asiat todella paskasti kun sähkö on jatkuvasti jossain 1€/kWh lukemissa…

Itse en ymmärrä miksi tällaisia himmeleitä pitää isolla rahalla rakentaa. Maksaa paljon, ja saadaan muutama tunti vuodessa leikattua sähkön hintaa.
Suuresti epäilen, että näillä virityksillä saadaan sähkön keskihintaa nostettua huomattavan paljon, ja säästö on hitusia vuosi- tai edes kuukausitasolla.

Jos nämä yksittäiset tunnit/päivät pelottavat, jokaisella on mahdollisuus ottaa se kiinteähintainen sähkösopimus. Jätetään pörssisähkö pörssisähköksi niille jotka pörssisähköä haluavat ostaa.

Eikö tuon korkean hinnan tarkoitus hillitä sähkön käyttöä silloin kun sen riittäminen on vaarassa? Mikä mekanismi pitää huolen siitä, että sähkönkulutus ei karkaa käsistä? Ihmisten hyvä tahto?

Tässä nyt taas halutaan rankaista niitä, joilla on mahdollisuus ja halu ajoittaa sähkön käyttöä halvoille tunneille.
 
En kyllä tiedä yhtään kustannuksia, mutta näinkö megawattiluokan diesel-moottori on muka halvempi kuin torni ja lavat?
On se paljon paljon halvempi ja valtavan paljon pienempi. Nopealla gooletuksella merikonttiin rakennettu 2MW dieselaggregaatti maksaisi usassa n. 600000 dollaria. Töpseli seinään ja menoksi.

1MW=1360hv ja se ei nyt kovin kummoinen mylly edes ole. Parin rekka-auton verran tehoa.

tuossa 2MW aggregaatti. Ei tuo nyt kovin iso paketti ole.
 
Viimeksi muokattu:
En minä sanoisi tuota "todelliseksi" hinnaksi. Kyllä investoinnin pitää olla selvästi hyödyllinen ensimmäisten 20 käyttövuoden aikana. Kaikki sen jälkeen tuleva on sitten vain plussaa.
Ei tarvitse olla suoraan taloudellisesti tuottava 20 eka vuoden aikana, jos sillä on käyttöarvoa. Kuten sähköä tuottavilla voimaloilla (valtion omistuksessa) on tai ostat itsellesi talon.
Jos olisit nyt 30 vuotias, niin voin luvata, että 50-vuotiaana olisit hyvin tyytyväinen asuessasi siinä maksetussa talossasi tai jos ostit Mankala sähkön osakkeita noihin vanhempiin ydinvoimaloihin. Alussa saivat sen käyttöhyödyn teollisuuteen ja nyt sitten tullee kivasti tuottoa pelkästä myydystä sähköstä kun tuotantoa on siirretty
muihin maihin ja laitteiden energaikulutusta vähennetty.

Ihmisen elämässä 20vuotta menee taaksepäin katsottaessa todella nopeasti. Kyllä niitä pitkän tähtäimen sijoituksiakin kannattaa harkita.
 
Mitäköhän esim gigawatin verran kaasulla tai öljyllä toimivaa generaattorikapasiteettiä mahtaisi maksaa käytännössä maksaa? Ylläpitokulut varmaan olisi aika kohtuulliset jos olisi lähinnä varalla. Jotain 15 tonnia maksoi 50kW varavoimageneraattori ulkokotelolla yli kymmenen vuotta sitten ja toimii ilman että on juuri huollettu (pitäisi ehkä ensi kesänä kyllä vähän katsoa läpi).


Ongelma on se että jos ei juuri koskaan käynnisty niin ei markkinaehtoisesti maksa itseään vaikka olisi halpa.
Vakkilainen tuota hintaa arvioi artikkelissa IS. Jotain 20 M€ vuodessa 400 MW teho.

Normaalisti laitos ei kannata markkinaehtoisesti, mutta niin kuin täälläkin on keskusteltu, se alentaa sähkön hintaa. On tietysti aika mutkikasta arvioida tuon vaikutusta. Jos valtio tai siis veronmaksajat tuon rahoittaisi ja sitten korkeat sähkön hinnat leikkautuisi kohtuulliseksi ja meillä on miljoona pörssisähkön asiakasta.. Niin siitä vaan laskemaan, kannattaako. Sähkön tuottajille tämä ei kannata, kun tuottoisimmat tunnit leikkautuu pois, joten niiden ei tähän kannata investoida.
 
Vakkilainen tuota hintaa arvioi artikkelissa IS. Jotain 20 M€ vuodessa 400 MW teho.

Normaalisti laitos ei kannata markkinaehtoisesti, mutta niin kuin täälläkin on keskusteltu, se alentaa sähkön hintaa. On tietysti aika mutkikasta arvioida tuon vaikutusta. Jos valtio tai siis veronmaksajat tuon rahoittaisi ja sitten korkeat sähkön hinnat leikkautuisi kohtuulliseksi ja meillä on miljoona pörssisähkön asiakasta.. Niin siitä vaan laskemaan, kannattaako. Sähkön tuottajille tämä ei kannata, kun tuottoisimmat tunnit leikkautuu pois, joten niiden ei tähän kannata investoida.

Onko tässä sellainen mahdollisuus, että kun huiput leikataan pois, pitää sähkön hintaa muulle ajalle korottaa että tuotanto keskimäärin on kannattavaa? Luulisi, että sähkön tuottaja haluaa kuitenkin keskimääräistä tuottoa -> normaaliajan sähkön hintaa on korotettava. Lisäksi tietenkin pitää maksaa nuo generaattorit ja niiden ylläpito.

Ja vieläkään en ole kuullut kovinkaan vakuuttavia perusteluja sille, että mikä leikkaa huippukulutusta jos sähkön hintaa keinotekoisesti rajoitetaan.
 
Onko tässä sellainen mahdollisuus, että kun huiput leikataan pois, pitää sähkön hintaa muulle ajalle korottaa että tuotanto keskimäärin on kannattavaa? Luulisi, että sähkön tuottaja haluaa kuitenkin keskimääräistä tuottoa -> normaaliajan sähkön hintaa on korotettava. Lisäksi tietenkin pitää maksaa nuo generaattorit ja niiden ylläpito.

Ja vieläkään en ole kuullut kovinkaan vakuuttavia perusteluja sille, että mikä leikkaa huippukulutusta jos sähkön hintaa keinotekoisesti rajoitetaan.
Huippu kulutusta ei tässä leikata, vaan tuodaan lisää tuotantoa, jolloin hinta ei nouse pörssissä niin korkeaksi. Markkinat toimii kuten ennenkin, joten hintaa ei keinotekoisesti leikata. Niin kuin Vakkilainen totesi, tätä voisi ajatella kuluttajan kannalta vakuutuksena, joka tietysti maksaa. On hankalaa arvioida paljonko ja mikä on sähkön hinnassa saatava hyöty ja paljonko sähkön tuottajan osuus on, kun huippuhinnat on leikattu.
 
Onko tässä sellainen mahdollisuus, että kun huiput leikataan pois, pitää sähkön hintaa muulle ajalle korottaa että tuotanto keskimäärin on kannattavaa? Luulisi, että sähkön tuottaja haluaa kuitenkin keskimääräistä tuottoa -> normaaliajan sähkön hintaa on korotettava. Lisäksi tietenkin pitää maksaa nuo generaattorit ja niiden ylläpito.

Ja vieläkään en ole kuullut kovinkaan vakuuttavia perusteluja sille, että mikä leikkaa huippukulutusta jos sähkön hintaa keinotekoisesti rajoitetaan.
Sitä leikkaa Fingrid, jos tarve sitä vaatii. Ja kun se sen muuttaman kerran tekee, sitten alkavat lähes kaikki säästämään ja pudotetaan turhaa sähkön käyttöä pois julkisistakin tiloista.
Nyt jo sähkö on niin järkyttävän kallista monelle, että on talojen lämpöjä pidetetty jopa 15 asteessa osassa huoneita. Kuluttajat ovat todella paljon kulutustaan muuttaneet. Samoin investoivat led-lamppuijin maalämpöön Vesi/ilmalämpöpumppuihin.
Teollisuuden säästämisestä en tiedä mitään. Paitsi sen, että jotkut myyvät hyvällä hinnalla tarvittaessa sen etteivät käytä energiaa tiettynä aikana. Menettävät silloin tietysti
mahdollisuuden tehdä tulosta (ellei satu jo varastot muutenkin täynnä olemaan).
 
Sitä leikkaa Fingrid, jos tarve sitä vaatii. Ja kun se sen muuttaman kerran tekee, sitten alkavat lähes kaikki säästämään ja pudotetaan turhaa sähkön käyttöä pois julkisistakin tiloista.
Nyt jo sähkö on niin järkyttävän kallista monelle, että on talojen lämpöjä pidetetty jopa 15 asteessa osassa huoneita. Kuluttajat ovat todella paljon kulutustaan muuttaneet. Samoin investoivat led-lamppuijin maalämpöön Vesi/ilmalämpöpumppuihin.
Teollisuuden säästämisestä en tiedä mitään. Paitsi sen, että jotkut myyvät hyvällä hinnalla tarvittaessa sen etteivät käytä energiaa tiettynä aikana. Menettävät silloin tietysti
mahdollisuuden tehdä tulosta (ellei satu jo varastot muutenkin täynnä olemaan).

No sitten on valittu väärä sopimustyyppi. Heleniltä näkyy saavan 8,28snt/kWh+kulutusvaikutus kahdeksi vuodeksi. Mitä sen PÖRSSIsähkön tulisi maksaa?

Oma käsitys pörssistä on se, että se sisältää mahdollisuuden voittaa ja hävitä.
 
Sitä leikkaa Fingrid, jos tarve sitä vaatii. Ja kun se sen muuttaman kerran tekee, sitten alkavat lähes kaikki säästämään ja pudotetaan turhaa sähkön käyttöä pois julkisistakin tiloista.
Nyt jo sähkö on niin järkyttävän kallista monelle, että on talojen lämpöjä pidetetty jopa 15 asteessa osassa huoneita. Kuluttajat ovat todella paljon kulutustaan muuttaneet. Samoin investoivat led-lamppuijin maalämpöön Vesi/ilmalämpöpumppuihin.
Teollisuuden säästämisestä en tiedä mitään. Paitsi sen, että jotkut myyvät hyvällä hinnalla tarvittaessa sen etteivät käytä energiaa tiettynä aikana. Menettävät silloin tietysti
mahdollisuuden tehdä tulosta (ellei satu jo varastot muutenkin täynnä olemaan).

Miksi pörssisähkön pitäisi olla tuote joka on aina vaan halpaa? Minusta se on sellaisen kuluttajan näkökulmasta joka pystyy omaa kulutustaan säätelemään ihan täydellinen tuote; voin jättää hyvin perjantaisaunan lämmittämättä tai sähköauton kytkemättä lataukseen jos hinnat eivät miellytä.

Mulle olisi helvetisti negatiivisempi tilanne jos pohjahinta nousisi vaikka 4c/kWh nykyisestä vain että saataisiin ne huippuhinnat sinne 50c/kWh tasolle.
 
En kyllä tiedä yhtään kustannuksia, mutta näinkö megawattiluokan diesel-moottori on muka halvempi kuin torni ja lavat?

Ei minullakaan suoria lukuja tuosta ole, luulisin että riippuu siitä miten isoa myllyä ollaan tekemässä. Iso tuulivoimala ei kyllä ihan pikkurahalla synny. Lapojen täytyy kestää melkoisia voimia ja perustus on todella järeä jotta se hökötys edes pysyy pystyssä kovassa tuulessa. Siihen uppoaa paljon betonia. Ja tietysti kaikki muu mitä tarvitaan että se mylly saadaan liitettyä verkkoon tuottamaan jotain kun sattuu olemaan sopivat olosuhteet. Joten ei se välttämättä rakennuskuluiltaan ole pienempi kuin iso diesel-moottori. Käyttökulut on tietysti halvemmat kun ei tarvita polttoainetta, mutta sitten on taas se tuotannon satunnaisuus mikä on sitten enemmän ongelma sähkön käyttäjille.

Ja muutamia satoja tunteja enempää per vuosi ei nyt voi mitenkään kuvitella tuollaisia käyttävänsä sähköntuotantokäytössä, tai meillä on silloin asiat todella paskasti kun sähkö on jatkuvasti jossain 1€/kWh lukemissa…

No tulevaisuudessa meillä todennäköisesti on asiat aika paskasti jos nykymenolla jatketaan...
 
Jos noita wartsilan koneita saisi myos tilattua niin etta kayntilampotila asettuu 120 asteeseen niin olisivat helposti hyodynnettavissa kaukolammossa. Silloin hyotysuhde alkaisi huitelemaan 95%.

Pakokaasuista voi toki ottaa myös lämmön talteen jolloin lämpötilaa saa korkeammaksi. Tosin jos noita olisi tarkoitus ajaa vaan korkeimpien sähkön hinnan piikkien aikaan, niin hyöty kaukolämpöön lienee varsin pieni versus kustannukset...


On se paljon paljon halvempi ja valtavan paljon pienempi. Nopealla gooletuksella merikonttiin rakennettu 2MW dieselaggregaatti maksaisi usassa n. 600000 dollaria. Töpseli seinään ja menoksi.

Tuollainen vähänkään isompi moottori vaatii kyllä ympärilleen vähän muutakin infraa kuin pelkän merikontin ja "töpselin seinään". Lähinnä (esi)lämmitys/jäähdytys, valvontajärjestelmä ja mahdolliset muuntajat ja suojaukset mitä tarvii että saa valtakunnan verkkoon kiinni. Ja mikäli noita meinaa laittaa "napista käyntiin" kun sähkönhinta nousee liian korkeeksi niin niissä pitää olla silloin lämmöt päällä, joten ylläpito ei ole ihan ilmaista jos noita ns valmiustilassa pitää. Yhdelle moottorille ei ehkä tuollaista infraa kannata pykätä, mutta jos noita muutaman samaan halliin laittaa niin on jo ihan järkevä. Mutta jos miettii minkä verran tuulimyllyyn menee materiaaleja, niin kyllähän sellaisella jonkinlaisen aaltopeltihallin saa jo kyhättyä ja tuollaisen voimalanhan voi kyllä sijoittaa minne vain missä on voimalinja lähellä, vaikka johonkin käytöstä poistettuun tehdshalliin tjsp.

Tuollainen ~10MW gensetti on sellaisen pienen kuorma-auton kokoinen generaattoreineen...

Wärtsilän W20V34SG moottoreita referenssiksi
1706109971325.jpeg
 
UK:n Hinkley Point C viivästyy jälleen ja hintalappu kohosi juuri järkyttävään £35 miljardiin. Tuplat alkuperäisestä. Kyseessä käsittääkseni samanlaiset pannut kuin OL3. Eli hintaa 20mrd per yksikkö. Piti olla puolet.




Ei ihme, ettei sitä ydinvoimalajonoa ole kun ne projektit räjähtävät tällä tavalla käsiin.

Tässä on hyvin syy miksi tänne ei pidä alkaa valtion rakentamaan ydinvoimaa shekkivihko auki meiningillä. Kustannukset voi karata valtion projekteissa ihan miten suuriksi tahansa, koska raha ei koskaan lopu ja poliittisella päätöksellä siihen alunperin 10 miljardia maksaneeseen projektiin voidaan käyttää vaikka 100 miljardia. Mitään tulosvastuuta ei kenelläkään ole tietenkään mistään valtion projekteissa. Jos EDF:ltä lähtee tilaamaan niin pitäisi tilata kiinteällä hinnalla avaimet käteen -periaatteella kuten OL3. Ei vaan mahda tälläisiä ihan halvalla enää saada kun nyt on nähty miten kustannukset on paisuneet.
 
No sitten on valittu väärä sopimustyyppi. Heleniltä näkyy saavan 8,28snt/kWh+kulutusvaikutus kahdeksi vuodeksi. Mitä sen PÖRSSIsähkön tulisi maksaa?

Oma käsitys pörssistä on se, että se sisältää mahdollisuuden voittaa ja hävitä.
Toi kulutusvaikutussopimus on myös dynaaminen pörssisähköhintaan perustuva. Joo pörssissä voi voittaa ja hävitä, mutta normaalissa pörssissä voit jättää ostamasti silloin kun on kallista, mutta sähköä meidän on pakko ostaa. Se tekee ton hinnan korottamisen liian helpoksi sähköätuottaville yhtiöille.

Sähkömarkkinalaissa toimitusvelvollisen hinnan (eikä se saa olla pelkästään dynaaminen), pitää olla kuluttajalle kohtuullinen.
Minusta kohtuullinen hinta on tuotannon kulut + joitakin prosentteja päälle. (sähköverkoissa taisi? olla puhetta 4%?)
Meillä esim. Helen myi sähköä 2021 4-5 snt/kWh soppareilla, nyt myyvät toistaiseksi voimassa olevana oliko 15,5snt/kWh . Minusta toi on kohtuuttoman reippaasti yli tuotantokulujen lisääntymisen vuodesta 2021.
 
Tässä on hyvin syy miksi tänne ei pidä alkaa valtion rakentamaan ydinvoimaa shekkivihko auki meiningillä. Kustannukset voi karata valtion projekteissa ihan miten suuriksi tahansa, koska raha ei koskaan lopu ja poliittisella päätöksellä siihen alunperin 10 miljardia maksaneeseen projektiin voidaan käyttää vaikka 100 miljardia. Mitään tulosvastuuta ei kenelläkään ole tietenkään mistään valtion projekteissa. Jos EDF:ltä lähtee tilaamaan niin pitäisi tilata kiinteällä hinnalla avaimet käteen -periaatteella kuten OL3. Ei vaan mahda tälläisiä ihan halvalla enää saada kun nyt on nähty miten kustannukset on paisuneet.
No tuskin valtiokaan tilaa ydinvoimalaa kaupalliselta toimittajalta ”piikki auki”-tyyppisellä sopimuksella. Sopimusteksti on varmasti monimutkainen, mutta kyllä siellä kauppahinta on prujun lopussa, maksuehdot ja -erät.
 
No tuskin valtiokaan tilaa ydinvoimalaa kaupalliselta toimittajalta ”piikki auki”-tyyppisellä sopimuksella. Sopimusteksti on varmasti monimutkainen, mutta kyllä siellä kauppahinta on prujun lopussa, maksuehdot ja -erät.

Kun katsotaan miten on mennyt vaikka Soten kanssa tai nyt missään muussakaan valtion projektissa, niin touhu on juuri "piikki auki" tyylistä ja rahaa kaadetaan lisää tasan niin paljon kuin urakoitsijat kehtaa pyytää.
 
Meillä esim. Helen myi sähköä 2021 4-5 snt/kWh soppareilla, nyt myyvät toistaiseksi voimassa olevana oliko 15,5snt/kWh . Minusta toi on kohtuuttoman reippaasti yli tuotantokulujen lisääntymisen vuodesta 2021.

Miksi tätä pitää jauhaa viestistä toiseen, eikö se nyt ole ihan selvää että Venäjän sota on merkittävä tekijä tässä? Ei me eletä missään puhtaassa sisämarkkinassa sähkön suhteen (kuten esim. Venäjällä) jossa muiden maiden sähkön hinnat eivät vaikuta meihin. Hinnoittelumme on kytköksissä maihin joihin Venäjän energia-ase on purrut melko vahvasti ja siten pörssin hinnat ovat nousseet.

Onko todellakin niin että meidän kokoisen köyhän maan pitäisi tunkea tähän koko verkkoalueelle niin paljon halpaa sähköä että saisimme naapurimaidenkin hinnat riittävän alas? Ei todellakaan näin.
 
Kun katsotaan miten on mennyt vaikka Soten kanssa tai nyt missään muussakaan valtion projektissa, niin touhu on juuri "piikki auki" tyylistä ja rahaa kaadetaan lisää tasan niin paljon kuin urakoitsijat kehtaa pyytää.
Mitä ihmettä sotella on tämän kanssa tekemistä, sille on annettu valtion johdosta lähes"piikki" auki. Ydinvoimalan hinta sovitaa yleensä kiinteänä ja siihen luutavasti laittettaisiin inflaation suojaksi indeksiehto, jolla hintaa korotetaan.
Kyllä osto-osaamista ostaa valtio siinä missä "yksityinen" pörssiyhtiökin.
Miksi tätä pitää jauhaa viestistä toiseen, eikö se nyt ole ihan selvää että Venäjän sota on merkittävä tekijä tässä? Ei me eletä missään puhtaassa sisämarkkinassa sähkön suhteen (kuten esim. Venäjällä) jossa muiden maiden sähkön hinnat eivät vaikuta meihin. Hinnoittelumme on kytköksissä maihin joihin Venäjän energia-ase on purrut melko vahvasti ja siten pörssin hinnat ovat nousseet.

Onko todellakin niin että meidän kokoisen köyhän maan pitäisi tunkea tähän koko verkkoalueelle niin paljon halpaa sähköä että saisimme naapurimaidenkin hinnat riittävän alas? Ei todellakaan näin.
Niin jos keskustelijat vaihtuvat sitä toistoa tulee ja muutenkin. Olleelisin Venäjän vaikutus (hintatason lisäksi) tässä on se, että Venäjän sähkön poistuminen toi paremmin esiin, ettei meillä ole riittävästi perus/säätövoimaa. Noi 1978-80 tehdyt ydinvoimalat eivät ole ikuisia ja niitä pitää korjata. Nyt on pitkään ollut tilanne, että ne muut maat (pääosin Ruotsi) ovat tuoneet kovilla pakkasille meille ei toisinpäin. Emme todellakaan ole omavaraisia tuulettomilla pakkaspäivillä ja tuulivoiman lisäyskin tarvitsee säätövoimaa.
 
Ydinvoimalan hinta sovitaa yleensä kiinteänä ja siihen luutavasti laittettaisiin inflaation suojaksi indeksiehto, jolla hintaa korotetaan.

Kun otetaan huomioon, että kuinka ankarasti ydinvoimaloiden valmistajat ovat ottaneet takkiin noissa ”kiinteissä hinnoissa”, niin tuskin enää lupaavat kiinteillä hinnoilla. Eikä tainnut OL3:ssakaan toteutua se alunperin sovittu ”kiinteä hinta”. Toki TVO ei joutunut maksamaan laitoksen koko hintaa, ja Areva otti takkiin reilusti, mutta kyllä se TVO:nkin maksama summa melkein tuplaantui.
 
Niin jos keskustelijat vaihtuvat sitä toistoa tulee ja muutenkin. Olleelisin Venäjän vaikutus (hintatason lisäksi) tässä on se, että Venäjän sähkön poistuminen toi paremmin esiin, ettei meillä ole riittävästi perus/säätövoimaa. Noi 1978-80 tehdyt ydinvoimalat eivät ole ikuisia ja niitä pitää korjata. Nyt on pitkään ollut tilanne, että ne muut maat (pääosin Ruotsi) ovat tuoneet kovilla pakkasille meille ei toisinpäin. Emme todellakaan ole omavaraisia tuulettomilla pakkaspäivillä ja tuulivoiman lisäyskin tarvitsee säätövoimaa.

Toistosta puheenollen, kuinkahan monta kertaa sulle on täällä jo toistettu se, että nuo Suomen vanhat ydinvoimat ovat olleet erittäin hyvin ylläpidettyjä ja siten myös erittäin luotettavia. Eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö ne olisi sitä myös tulevaisuudessa. Kuten myös, että niissä on mitä todennäköisemmin käyttöikää jäljellä vielä useita vuosikymmeniä.
 
Kun otetaan huomioon, että kuinka ankarasti ydinvoimaloiden valmistajat ovat ottaneet takkiin noissa ”kiinteissä hinnoissa”, niin tuskin enää lupaavat kiinteillä hinnoilla. Eikä tainnut OL3:ssakaan toteutua se alunperin sovittu ”kiinteä hinta”. Toki TVO ei joutunut maksamaan laitoksen koko hintaa, ja Areva otti takkiin reilusti, mutta kyllä se TVO:nkin maksama summa melkein tuplaantui.
Joo aina kun rakennetaan olen sanonut, että hintaan pitää lisätä todennäköisille muutoskuluille menevä lisä osa, kun mietitään rahoitusta.
Minusta on käytännössä täysin selvää, että tollasen ydinvoimalan euromääräinen hinta nousee jo pelkästään inflaationkin takia ja niitä lisätöitä tulee, sitä vähemmän mitä
ammattitaitoisempi suunnitelma ja työselitys on.
Osto-osaajat kyllä huomiovat tuon. Ja inflaatio syös myös sitä hintaa.
Toistosta puheenollen, kuinkahan monta kertaa sulle on täällä jo toistettu se, että nuo Suomen vanhat ydinvoimat ovat olleet erittäin hyvin ylläpidettyjä ja siten myös erittäin luotettavia. Eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö ne olisi sitä myös tulevaisuudessa. Kuten myös, että niissä on mitä todennäköisemmin käyttöikää jäljellä vielä useita vuosikymmeniä.
Et kai tosissasi väitä, ettet tiedostanut ,oliko viime viikon tiistaina, kun yksi vanhoista ydinvoimalaista oli vikaantunut? Niitä vikoja aivan 100 varmasti tullaan vielä korjaamaan lisää, kyse on vaan milloin.
Minusta olisi hölmöä olettaa ne ikuisiksi eikä tehdä lisävoimalaa. Varsinkin, kun sille on muutenkin tarvetta ja sen teko kestänee ainakin vuosikymmenen loppuun.
 
Joo aina kun rakennetaan olen sanonut, että hintaan pitää lisätä todennäköisille muutoskuluille menevä lisä osa, kun mietitään rahoitusta.
Minusta on käytännössä täysin selvää, että tollasen ydinvoimalan euromääräinen hinta nousee jo pelkästään inflaationkin takia ja niitä lisätöitä tulee, sitä vähemmän mitä
ammattitaitoisempi suunnitelma ja työselitys on.
Osto-osaajat kyllä huomiovat tuon. Ja inflaatio syös myös sitä hintaa.

Ehkä nyt ei se inflaatio kuitenkaan ole se suurin ongelma, kun esimerkiksi Hinkley Pointin kustannusarviot ovat nousseet 16 miljardista 46 miljardiin reilussa kymmenessä vuodessa.
Tällä hetkellä noilla firmoilla on niin vähän kokemusta noiden laitosten rakentamisesta, että aikalailla kaikki hinta-arviot ovat Stetson-Harrison lukuja. Jonka takia tuskin tullaan näkemään mitään kiinteähinta soppareita nyt hetkeen.

Et kai tosissasi väitä, ettet tiedostanut ,oliko viime viikon tiistaina, kun yksi vanhoista ydinvoimalaista oli vikaantunut? Niitä vikoja aivan 100 varmasti tullaan vielä korjaamaan lisää, kyse on vaan milloin.
Minusta olisi hölmöä olettaa ne ikuisiksi eikä tehdä lisävoimalaa. Varsinkin, kun sille on muutenkin tarvetta ja sen teko kestänee ainakin vuosikymmenen loppuun.

Toki niihin aina välillä tulee vikoja. Kuten tulee kaikkiin noin monimutkaisiin laitoksiin. Mutta ne viat korjataan nopeasti ja lopputuloksena on se, että kaikilla Suomen ydinvoimaloilla on erittäin hyvät käyttöasteet. Tyyliin jossain 93-95% paikkeilla ja tuo sisältää ne vuosihuollot.
Eli ei noiden vanhojen voimaloiden vikaherkkyys ole mitenkään sellainen asia, että sitä nyt tarvisi nostaa jotenkin erityiseksi huolenaiheeksi.
 
Joo aina kun rakennetaan olen sanonut, että hintaan pitää lisätä todennäköisille muutoskuluille menevä lisä osa, kun mietitään rahoitusta.
Minusta on käytännössä täysin selvää, että tollasen ydinvoimalan euromääräinen hinta nousee jo pelkästään inflaationkin takia ja niitä lisätöitä tulee, sitä vähemmän mitä
ammattitaitoisempi suunnitelma ja työselitys on.
Osto-osaajat kyllä huomiovat tuon. Ja inflaatio syös myös sitä hintaa.

Historian valossa Suomen julkisen sektorin hankinnat ja ostopuolen osaaminen ei oikein sovi samaan virkkeeseen. Jos britit onnistuivat sössimään voimalansa moninkertaiseen hintaan niin olisin ihmeissäni jos täällä selvitään edes yhtä alhaisella kertoimella.
 
Miksi ydinvoimalan rakentaminen on nykyään niin kallista? Tai onko se kallista jos vertaa noihin suomessa oleviin vanhoihin voimaloihin?
 
Mitä ihmettä sotella on tämän kanssa tekemistä, sille on annettu valtion johdosta lähes"piikki" auki. Ydinvoimalan hinta sovitaa yleensä kiinteänä ja siihen luutavasti laittettaisiin inflaation suojaksi indeksiehto, jolla hintaa korotetaan.
Kyllä osto-osaamista ostaa valtio siinä missä "yksityinen" pörssiyhtiökin.

No osoitus miten nämä valtion projektit menee ja miten niissä vedetään "piikki auki". Ne on säännön mukaisesti aina myöhässä ja budjetit paukkuu mennen tullen. Kuten on sovittu vaikka tuon aiemmin esimerkkinä käyttämänä Hinkley Point C kohdalla? Taisi se OL3 olla poikkeus, muutenhan kaikki näitä rakentavat menisi konkkaan kun näkyy budjetit paukkuvan vähän siellä sun täällä noiden ydinvoimaloiden kanssa. Kun katsot vähän historiaa, niin meillä ei todellakaan ole minkäänlaista osaamista tälläisiin isoihin hankintoihin.
 
Miksi ydinvoimalan rakentaminen on nykyään niin kallista? Tai onko se kallista jos vertaa noihin suomessa oleviin vanhoihin voimaloihin?

Inflaatio, aliarvioidut kustannukset, tehty niin vähän että tulee kalliita virheitä, liikaa halpatyövoimaa jolloin tulee kalliita virheitä, jne. Yksi kaveri oli Olkiluotoa tekemässä ja sillä on aikamoisia juttuja alihankinnan, alihankinnan, alihankinan, alihankinnan, alihankinnasta.

Täälläpäin rakentaminen kallistui "Between the end of 2019 and the third quarter of 2023, construction costs increased by close to 23%", tuollaisia nousuja jos tulee miljardiprojekteihin niin ei yllätä että kustannukset ylittyvät.
 
Viimeksi muokattu:
Voimala on normaalia konepajatyötä, mutta vaatimustaso on potenssiin kolme. Sellaisen laatutason hallitsevia tekijöitä ja yrityksiä on todella vähän. Itse olen sekaantunut joskus tuulivoimaan ja vesivoimaan. Ne ovat normaalitöihin potenssin kaksi, mutta ydinvoima potenssiin kolme. Ei olisi paukkuja alkaa siihen ilman isoa perehtymistä ja kulttuurimuutosta. Konserni on tehnyt ydinvoimahommiakin joskus. Pumppuja ja lämmönvaihtimia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 289
Viestejä
4 486 425
Jäsenet
74 133
Uusin jäsen
Jaakko0000000

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom