No tietenkin kannattaa ottaa rahasto jonka tietää tuottavan enemmän. Olisipa sijoittaminen minullekin noin helppoa.Tämän takia tuossa on tuo oletus, tosin ehkä huonosti ilmaistu. Eli jos oletamme, että tuotto pysyy tulevaisuudessa myös samana.
No tietenkin kannattaa ottaa rahasto jonka tietää tuottavan enemmän. Olisipa sijoittaminen minullekin noin helppoa.Tämän takia tuossa on tuo oletus, tosin ehkä huonosti ilmaistu. Eli jos oletamme, että tuotto pysyy tulevaisuudessa myös samana.
Ei tässä sinänsä ole tuosta kyse vaan siitä, että pyrin ymmärtämään asioiden toimintaa perustellusti, enkä sokeasti uskomalla mitä jotkut sanoo.No tietenkin kannattaa ottaa rahasto jonka tietää tuottavan enemmän. Olisipa sijoittaminen minullekin noin helppoa.
Jos siis kysymys on se, että onko kulut jo vähennetty rahaston ilmoitetusta arvosta, niin kyllä on. Ja suurikuluinen rahasto syö tuottoa rotan lailla.Ei tässä sinänsä ole tuosta kyse vaan siitä, että pyrin ymmärtämään asioiden toimintaa perustellusti, enkä sokeasti uskomalla mitä jotkut sanoo.
Omalla kohdalla on mm. aikoinaan "pankin avustuksella" säästetty kahteen eri rahastoon joissa kulurakenne melkein vastaava kuin esimerkissä. Nyt kun tietämystä on tullut hitusen enemmän olen yrittänyt miettiä järkevää strategiaa miten kyseisistä rahastoista voisi luopua ja esim. tuo kulurakenteen ymmärtäminen on yksi osa sitä. Tietysti yksi vaihtoehto on antaa rahastojen olla, koska en niihin myöskään aktiivisesti enää säästä.
Sijoittaja saa pääsääntöisesti korkeampaa tuottoa ottamalla korkeamman riskin (paitsi jos riski toteutuu). Näin ollen etsimällä rahastoista suurinta absoluuttista tuottoa, löydät todennäköisesti ne rahastot, joissa on suurin riski (joka ei ole tarkastelujaksollasi realisoitunut). Vähäriskisille sijoituksille saa pienemmän tuoton, mutta ei se niitä sijoituksia huonoiksi tee. Kukin sijoittaa sellaisella riskillä, mikä sopii omaan tilanteeseen.Nyt sitten ongelmaan. Jos minulla on kaksi eri rahastoa, joiden kulut ovat esim. 1 % ja 2 % ja vastaavasti ilmoitetut tuottoprosentit 1 % ja 5 % per päivä (luonnollisesti oletettuja), niin eikö joka tapauksessa kannata valita rahasto, jonka tuotto on parempi, vaikka siinä kulut ovat suuremmat. Jos asiaa ajatellaan yksinkertaisesti.
Rahastoissa on myös se ongelma, että vääjäämättä joku aktiivinen rahasto pärjää paljon paremmin kuin muut. Mutta miten selvität, että kyse ei ollut tuurista? Sama koskee miljoonaa tikkaa heittävää apinaa. Joku aina onnistuu satumaisen hyvin vaikka kyse on ihan puhdas lotto eikä tuotoilla ole mitään takamistä taidon kanssa. Mitä enemmän apinoita, sitä todennäköisempää että joku saa jackpotin. Rahastot vielä tekevät niin, että sulauttavat rahastoja toisiin, jolloin huonosti menestyneiden rahastojen historia katoaa kuin taikaiskusta ja jäljelle jätetään niitä hyviä. Ja luodaan uusia joista taas joku menestyy paremmin. Ei toki kaikki tuota harrasta. Seligson on vähän kankea, eikä halvimmasta päästä, mutta firmana todella asiallinen.Nyt sitten ongelmaan. Jos minulla on kaksi eri rahastoa, joiden kulut ovat esim. 1 % ja 2 % ja vastaavasti ilmoitetut tuottoprosentit 1 % ja 5 % per päivä (luonnollisesti oletettuja), niin eikö joka tapauksessa kannata valita rahasto, jonka tuotto on parempi, vaikka siinä kulut ovat suuremmat. Jos asiaa ajatellaan yksinkertaisesti.
Kannattaa valita lähtökohtaisesti rahasto, jonka tuotot ovat suuret. Sijoitin viime vuonna rahastoon jossa merkintäpalkkio 1% ja pankki tienaa tähtitieteelliset 8% sijoituksestani. Historiallisesti kuitenkin liikkeellelaskijan vastaavien rahastojen vuosituotto sijoittajille kulujen jälkeen on ollut yli 20%. Tämä on ainoa luku joka minua kiinnostaa. Välikädet saavat ottaa osansa, jos minulle jäävä riskikorjattu tuotto on riittävä.Yleensä neuvotaan rahastosijoittamisessa, että kannattaa valita lähtökohtaisesti rahasto, jonka kulut ovat pienet. Tämä siitä syystä, että kulut vievät osan tuotosta ja on siis tyhmää antaa rahaa pois.
Voisinpa kuvitella riskin olevan tässä myös suurempi. Toki jos sitä sietää niin mikäjottei.Kannattaa valita lähtökohtaisesti rahasto, jonka tuotot ovat suuret. Sijoitin viime vuonna rahastoon jossa merkintäpalkkio 1% ja pankki tienaa tähtitieteelliset 8% sijoituksestani. Historiallisesti kuitenkin liikkeellelaskijan vastaavien rahastojen vuosituotto sijoittajille kulujen jälkeen on ollut yli 20%. Tämä on ainoa luku joka minua kiinnostaa. Välikädet saavat ottaa osansa, jos minulle jäävä riskikorjattu tuotto on riittävä.
Tässä tavassa on vaarana, että voi tulla verranneeksi keskinkertaista ja kallista rahastoa huonoon ja halpaan rahastoon, jolloin keskinkertainen rahasto näyttääkin paremmalta kuin on. Parempi olisi verrata molempia rahastoja johonkin indeksiin esim S&P500 ja mielellään pidemmällä vuosien aikavälillä.Nyt sitten ongelmaan. Jos minulla on kaksi eri rahastoa, joiden kulut ovat esim. 1 % ja 2 % ja vastaavasti ilmoitetut tuottoprosentit 1 % ja 5 % per päivä (luonnollisesti oletettuja), niin eikö joka tapauksessa kannata valita rahasto, jonka tuotto on parempi, vaikka siinä kulut ovat suuremmat. Jos asiaa ajatellaan yksinkertaisesti.
Eikö tuosta ole ollut tutkimusta, että indeksiä on todella vaikeaa voittaa? Eli valtaosa aktiivisista rahastoista on vaan indeksiä huonompia.Kannattaa valita lähtökohtaisesti rahasto, jonka tuotot ovat suuret. Sijoitin viime vuonna rahastoon jossa merkintäpalkkio 1% ja pankki tienaa tähtitieteelliset 8% sijoituksestani. Historiallisesti kuitenkin liikkeellelaskijan vastaavien rahastojen vuosituotto sijoittajille kulujen jälkeen on ollut yli 20%. Tämä on ainoa luku joka minua kiinnostaa. Välikädet saavat ottaa osansa, jos minulle jäävä riskikorjattu tuotto on riittävä.
Kyllähän se noin on. Lisäksi indeksin voittaminen on käänteisesti verrannollista aktiivirahaston kulutasoon.Eikö tuosta ole ollut tutkimusta, että indeksiä on todella vaikeaa voittaa? Eli valtaosa aktiivisista rahastoista on vaan indeksiä huonompia.
Seligson oli hyvä yhtiö, valitettavasti kilpailun kiristyessä eivät edes yrittäneet vastata siihen ja nykyinen lähäri omistus tuskin parantaa tilannetta. Veikkaan että Seligson yhdistetään kokonaan lähärin omaisuudenhoitopalveluihin ja yritys kuopataan hautaan.kannattaa huomioida kun puhutaan Seligsonista, että sehän on nykyään Lähi-Tapiola. Valitettavasti, vaikka luvattiin, ettei mikään muutu, niin olin huomaavinani, että mm. Phoebuksen kuluja nosteltiin. Odotettavissa varmaan on hyvien tuotteiden pilaaminen hintojen nousulla enemmin tai myöhemmin.
Itsellä oli joskus 8 vuotta sitten vahva tunne, että olisi pitänyt laittaa kaikki roposet Seligsonin Global Brandsiin. Vahva tuotto, alhainen volatiliteetti. Finanssikriisissä ei ottanut niin pahasti osumaa kuin indeksit.Muutenkin koko Seligson tuntuu vaipuneen aika unholaan näissä ketjuissa, vaikka esim. Global Brandsin tuottohistoria (mennyt ei ole tae tulevasta jne) on todella vakuuttava millä tahansa aikaikkunalla 1-20 vuotta, päihittäen ainakin suositun EUNL:n (omistan itse molempia).
Momentum ja megatrendi. Etenkin, jos osuvat yhteen osakkeeseen kuten ai boom ja nvidia. Sp500 tuntuu myös hyvältä kun siinä saa kerralla apple, nvidia, microsoft jne.Onko tullut nähtyä sijoittamisen historian suhteen eri vertailuja, mitkä tyylit ovat toimineet parhaiten? Varsinkin osakepoimijalla on mahdollisuuksia vaikka minkälaiseen tapaan toimia. On arvosijoittajan tyyli, osinkosijoittajen tyyli, momenttityyli jne jne.
Nordnetistäkin löytyy tämä ostoerittäin taulukko.Seligsonilla näkee myös nopeasti kokonaistuoton ja vuosituoton sekä rahastoittain että ostoerittäin. Samaa en ole löytänyt Nordnetin rahastoista.
kannattaa huomioida kun puhutaan Seligsonista, että sehän on nykyään Lähi-Tapiola.
Varmaan kannattaa katsoa, onko kulut muuttuneet, onko rahastojen sijoitusstrategia muuttunut, onko rahastonhoitaja muuttunut jne. Pelkkä omistajan vaihdos ei välttämättä tarkoita mitään sen kummempaa. Itse en ainakaan passiivisten osalta näe juuri merkitystä, onko omstaja Lähi-Tapiola vai joku muu. Peter Seligsonin Phoenixhan muutti nimensä ja salkunhoitajat muuttuivat. Se on varmaan yksi isoimmista muutoksista. Mutta en näin ainakaan 3v aikajänteellä näe erityistä syytä huoleen.Voiko tämä Lähärin tulo heikentää vanhojen sijoitusten tulevia tuottoja?
No esim. Suomi-rahaston kulu oli 2012 0,45 % eli sama kuin nyt. USA-rahaston kulu oli 0,43% eli se on laskenut piirun. Samoin Global Top Brands laskenut 0,01 %-yks.Sitähämmää tässä kysynkin En muista mitä ne oli 10 vuotta sitten, silloin kuitenkin ne pääsi omassa vertailussa näköjään korkealle.
Sillä tosin on paljon väliä mihin sijoittaa. Venäjäindeksit yms. meni varmaan aikalailla nollaan, suomessa ei ole talouskasvua näkynyt ja ehkä ei niin yllättäen kasvu on löytynyt globaaleista tekkiyrityksistä. Megatrendeistä kuten krypto/ai. Trendejä/Syklejä tulee ja menee. Ehkä joku sp500 on ollut suht luotettava kasvamaan.Nonii, hyvä homma! Kiitoksia molemmille
Kun on muutaman vuoden kuukausisäästänyt, niin tuo Nordnetin ostoerittäin taulukko ilmoittaa vain, että liikaa rivejä, lataa CSV. Seligsonilta saa nätisti raportin pitkältäkin ajalta.Nordnetistäkin löytyy tämä ostoerittäin taulukko.
Kuinka monta vuotta tuohon pitää olla? Itellä 5+ vuotta jo takana, eli yli 60 riviä neljältä instrumentiltä.Kun on muutaman vuoden kuukausisäästänyt, niin tuo Nordnetin ostoerittäin taulukko ilmoittaa vain, että liikaa rivejä, lataa CSV. Seligsonilta saa nätisti raportin pitkältäkin ajalta.
Alle 10 vuotta riittää. Olisikohan 100 riviä rajana, hieman yli sen nuo näyttäisi olevan.Kuinka monta vuotta tuohon pitää olla? Itellä 5+ vuotta jo takana, eli yli 60 riviä neljältä instrumentiltä.
On niissä muutoksia tapahtunut arvopapereiden osalta, muistan että Nokiakin oli Global top Brandissä vuosia sitten.mun mielestä passiivisissa ei ole tapahtunut muutoksia, onko siellä niin väliä salkunhoitajallakaan? Phoebuksen kulut ovat nousseet.
Johtuu tietty siitä, että Nokia on nykyään kaukana vahvasta brändistä. Mutta myös indekseistä lentää firmoja ulos jatkuvasti ja uusia tulee tilalle, kiinnostavampaa on jos esim. indeksi vaihtuu tai Seligsonin rahaston tapauksessa se kriteeri, millä firmoja ostetaan tai myydään.On niissä muutoksia tapahtunut arvopapereiden osalta, muistan että Nokiakin oli Global top Brandissä vuosia sitten.
On kyllä aika brutaalia settiä. Oliko finanssikriisi sitten yhdistettynä Nokian ahdinkoon coup de grace Suomen taloudelle?Sillä tosin on paljon väliä mihin sijoittaa. Venäjäindeksit yms. meni varmaan aikalailla nollaan, suomessa ei ole talouskasvua näkynyt ja ehkä ei niin yllättäen kasvu on löytynyt globaaleista tekkiyrityksistä. Megatrendeistä kuten krypto/ai. Trendejä/Syklejä tulee ja menee. Ehkä joku sp500 on ollut suht luotettava kasvamaan.
Karua,...
Korkojen noustessa ja ollessa korkealla pitkään noutaja odottaa monia firmoja. Mutta miksi juuri Tupperwareen rahaa, jonka liikeidea kutsuineen taisi vanhentua netin myötä? Toki pitää paikkansa, että seuraavan syklin paras nousija on juuri se pulju joka juuri ja juuri vältti konkan ja kurssi palautui vanhaan huippuunsa. Mutta se tuskin on Tupperware, pikemminkin jokin yhtiö jonka toimiala ei ole murroksessa vaan ongelmat liittyvät juuri rahoitukseen tai kysynnän väliaikaiseen heikkoon tasoon.Tupperware halpa ja lehtitietojen mukaan konkurssikypsä. Siinäkö seuraava lotto-osake suomalaisille? Mitä sanoo Io-Tech Bets?
Talvivaara never forget.
Lehto ?Toki pitää paikkansa, että seuraavan syklin paras nousija on juuri se pulju joka juuri ja juuri vältti konkan ja kurssi palautui vanhaan huippuunsa. Mutta se tuskin on Tupperware, pikemminkin jokin yhtiö jonka toimiala ei ole murroksessa vaan ongelmat liittyvät juuri rahoitukseen tai kysynnän väliaikaiseen heikkoon tasoon.
millä mielestäsi Lehto välttää konkan? Mikään ei juuri nyt tue rakentamista. Korot nousee, liikaa myymättömiä kämppiä, ostajat loppuu. Synkältä näyttää.Lehto ?
Lehto oli lähinnä kevennyksenä mukana. Saa melkoinen ihme tulla että välttää konkan.. toisaalta on se jollain keinolla tähän asti pystyssä pysynyt.millä mielestäsi Lehto välttää konkan? Mikään ei juuri nyt tue rakentamista. Korot nousee, liikaa myymättömiä kämppiä, ostajat loppuu. Synkältä näyttää.
Tekisi mieli myydä osakkeet ja siirtyä kokopäiväiseksi rahastosijoittajaksi. Ovat vaan sen verran miinuksella että ei tekisi mieli myydä, toisaalta ei oikein tiedä mihin suuntaan ne ovat menossa. Voivat mennä vielä enemmän alas tai sitten pikkuhiljaa palaavat vähintääkin siihen hintaan millä olen ostanutkin. Ei tule oikein seurattua pörssiuutisia niin rahastosijoittaminen onkin loistava strategia mulle, osta ja unohda mentaliteetilla. Sitten toisaalta osa firmoista maksaa kohtuu hyvää osinkoakin, ne voisi ainakin jättää tuonne salkkuun.
Tämä ja riippuu myös osakkeista, että mikä niiden tilanne on. Vaikka ne olisi lyhytaikaisesti miinuksella, se ei välttämättä tarkoita että kannattaisi myydä.Onko siellä paljon kiinni ? Säätämällä salkkua usein saa vaib maksimoitua tappioitaan, jos ei ole kunnolla mietittyä suunnitelmaa
Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals ei mielestäni ole hullumpi rahasto sekään. Arvelin näin maallikon logiikalla, että lääkeyhtiöt tuottaa itse taudit joihin sitten myyvät lääkkeet ja näin varmistavat hyvät tuotot. No ilman foliohattujakin tiedetään, että apteekit käärii kovat katteet, hinnoista ei tarvitse antaa alennuksia. Lääkeyhtiöt voitelee lääkärit kirjoittamaan reseptit jne.Seligson & Co Global Top 25 Brands on kyllä itsellä ollut parhaimpia rahastosijoituksia, että ei ole haitannut kuluja maksaa. Arvo on noussut 4 x n. 13 vuodessa. Passiiviset indeksirahastot joita myös omistan ovat jääneet kauas taakse.
N. Tonnilla olen ostanut viittä osaketta eli jotain 5 tonnia niissä kiinni. Voisi nuokin tuonne jättää ja katsella välillä miten menee, nyt on vain tuntunut menevän alemmas ja alemmas. Nordeakin dropannut aika paljon mielestäni mutta sieltä tulikin ihan kivasti osinkoa. Ehkä parempi nuo jättää kuitenkin kun ei ole sille rahalle käyttöäkään.Onko siellä paljon kiinni ? Säätämällä salkkua usein saa vaib maksimoitua tappioitaan, jos ei ole kunnolla mietittyä suunnitelmaa
Perus iShares Core S&P 500 etf on myös nelinkertaistunut samassa ajassaSeligson & Co Global Top 25 Brands on kyllä itsellä ollut parhaimpia rahastosijoituksia, että ei ole haitannut kuluja maksaa. Arvo on noussut 4 x n. 13 vuodessa. Passiiviset indeksirahastot joita myös omistan ovat jääneet kauas taakse.
Paitsi ettei firman edes tarvi kasvaa jos se tekee jo nyt ihan hyvää tuottoa ja jakaa osinkoja. Esim. juurikin Nordean P/E taitaa olla reilu 6, eli pitäisi uskoa puljun menevän konkkaan tai ainakin kassavirran tyrehtyvän muutaman vuoden sisällä että se kannattaisi myydä.Myyntihän pitäisi tehdä sen mukaan miten itse luottaa omistamaansa yritykseen. Eli jos näet että yritys jonka osakkeita omistat ei tästä enää kasva xx vuoteen(määritä ite?) niin myyntiinhän ne kannattaa laittaa. Jos taas näet että nyt on heikompi hetki mutta tulevaisuus on valoisa niin ei kannata myydä, ehkä jopa lisätä?
Varmasti hyviä rahastoja/etf:iä löytyy monia. Itselläni muut rahasto-omistukset, joita olen pidempään omistanut ovat Nordnetin super-rahastoja (tai millä nimellä nykyään ovat) ja niissä tuotto on vaatimattomampi.Perus iShares Core S&P 500 etf on myös nelinkertaistunut samassa ajassa
Juuri näin. Nostetaan mm. kolesteroliarvojen viitearvoja jotta saadaan myytyä enemmän lääkkeitä. Taitaa olla yli puolella suomalaisista muka liian korkea kolesteroli Tuo on todella likaista peliä ihmisten terveydellä ja rahoilla.Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals ei mielestäni ole hullumpi rahasto sekään. Arvelin näin maallikon logiikalla, että lääkeyhtiöt tuottaa itse taudit joihin sitten myyvät lääkkeet ja näin varmistavat hyvät tuotot. No ilman foliohattujakin tiedetään, että apteekit käärii kovat katteet, hinnoista ei tarvitse antaa alennuksia. Lääkeyhtiöt voitelee lääkärit kirjoittamaan reseptit jne.
Kymmenen vuoden ajanjaksolla sp 500 vuosituotto siis 13,83% ja tuolla Seligsonin Top 25 Brand rahastolla 13,01%. Seligsonin palkkio on 0,59%, sp 500 ETF vuosipalkkio 0,15%. Ilman kuluja vuosituotot 13,98% ja 13,60%.Siinä Top 25 Brands verrattuna maailma ja S&P500 ETF:iin viimeisen kymmenen vuoden ajalta.