- Estetty
- #4 951
- Liittynyt
- 02.11.2017
- Viestejä
- 619
OT: Miten saat otettua noin hienoja screenshotteja?
Jos oikein katsoin, niin plussalla pitäisi tosiaan avautua vuoden viimeinen kaupankäynti.
Eiks 1 sijoitusstrategia ole/ollut sijoittaa tuotteisiin joita itse käyttää (tai no, sanatarkasti se taisi mennä niin että sijoittaa niihin yrityksiin joiden tuotteita käyttää, mutta kuka nyt näin tarkasti muistelee)?Kannabis vaatii viljelypellon ja markkinat rajoitetulle magninaaliporukalle.
Saattaisi olla elämäsi huonoin sijoitus.
Mitään kovin radikaalia nousua tomaattien myynnissä on tuskin odotettavissa, kun taas kannabistuotteiden myynnille voi odottaa lähinnä kasvua uusien markkinoiden auetessa hiljalleen maailmalla.2 edelleen jos jontti maksaa vaikka 3 euroa
kilo tomaatteja 3 euroa
toiselle markinaariporukka asiakkaita,
toiselle koko pallon väesto... ajatttele.
Nuoret sijoittajat samaistuvat tuotteitsiin
Syy voisi olla siinä että ei itse osaa ja ei ole mitään käsitystä asiasta. Ja toinen se että ei jää mitään rahaa säästöön. Kaikki vaan käytetään ja tuhlataan, eikä osaa käyttää rahaa "oikein". Sitten kadehditaan jotain osakesäästäjää, joka vaan on toiminut vähän eritavalla.Suomalaiset kyselyssä: Lottovoitolla saa rikastua – sijoittamisella ei
Vain 11% suomalaisista hyväksyy sijoittamalla rikastumisen. Kyllä vähän pistää mietityttämään tämä takapajula.
Perjaatteessa ymmärrän suomalaisten nihkeän suhtautumisen sijoittamiseen, koska täällä on ehkä ollut tapana tietyntyyppinen uhkapelisijoittaminen ja toisaalta suora kusettaminen. Moni ajattelee, että kun "aletaan sijoittamaan" kerätään kaikki liikenevät rahat ja vielä mummolta lainatut siihen päälle ja sitten kaikki rovion antiin all-in. Tai kaikki rahat Nokiaan. Kymmenen vuotta sitten kailajärvet ja kumppanit kiertelivät markkinoimassa toisenlaisia, vielä huonompia sijoituksia. Lainsäädäntö ei suojaa piensijoittajia kusettamiselta millään tavalla. Itse asiassa jos kusettaja saa tuomion jäljelle jäänyt saalis tuomitaan yleensä valtiolle, vaikka siitä olisi tositteet keneltä se alun perin kusetettu.Suomalaiset kyselyssä: Lottovoitolla saa rikastua – sijoittamisella ei
Vain 11% suomalaisista hyväksyy sijoittamalla rikastumisen. Kyllä vähän pistää mietityttämään tämä takapajula.
Toi veloilla leuhkiminen on muuten merkillinen juttu, tosi nurinkurista, että kehutaan sillä miten saatiin iso laina ja että "helposti" irtoais 300t". Sama kun luottokortilla röyhistellään rintaa sillä max luotolla "on luottoa". Itse kun hankein luottokortin ja tais tulla se 3t limitti (ei kehu) niin laskin sitä samantien pienemmäksi. Miksi nähdään isolla velalla ostettuja asuntoja autoja ja veneitä kehumisen arvoiseksi? Teeppä se sama säästämällä tai maksa velat pois ja sijoita ja vaurastu pitkäjänteisesti. Minusta tuon pitäisi olla leuhkimisen arvoista ja itse ainakin arvostan.Paras onkin pitää sijoittamisesta turpa kiinni ja leuhkia veloillaan, niin kuin kaikki muutkin vaikkei velkaa kauheasti olisikaan.
Tämä, ja etenkin nämä "sijoitusliikkeet", jotka markkinoivat erittäin mutkikkaita sijoitustuotteita missä yleensä häviää rahansa ja ainoa kuka jää voitolle on tuo "sijoitusliike". Näistähän on lehdissä tämän tuosta, ei sillä ettäkö ihan perinteiset pankit olisivat sen parempia omine sijoitustuotteineen.Perjaatteessa ymmärrän suomalaisten nihkeän suhtautumisen sijoittamiseen, koska täällä on ehkä ollut tapana tietyntyyppinen uhkapelisijoittaminen ja toisaalta suora kusettaminen. Moni ajattelee, että kun "aletaan sijoittamaan" kerätään kaikki liikenevät rahat ja vielä mummolta lainatut siihen päälle ja sitten kaikki rovion antiin all-in. Tai kaikki rahat Nokiaan. Kymmenen vuotta sitten kailajärvet ja kumppanit kiertelivät markkinoimassa toisenlaisia, vielä huonompia sijoituksia. Lainsäädäntö ei suojaa piensijoittajia kusettamiselta millään tavalla. Itse asiassa jos kusettaja saa tuomion jäljelle jäänyt saalis tuomitaan yleensä valtiolle, vaikka siitä olisi tositteet keneltä se alun perin kusetettu.
Paras onkin pitää sijoittamisesta turpa kiinni ja leuhkia veloillaan, niin kuin kaikki muutkin vaikkei velkaa kauheasti olisikaan.
Suomessa sijoittaminen nähdään herrojen uhkapelinä, johon tavallisen kansalaisen ei kannata sekaantua. Moni kuvittelee, että sijoittaminen on nollasummapeliä, vaikka pitkässä juoksussa on erittäin vaikeaa jäädä tappiolle.Suomalaiset kyselyssä: Lottovoitolla saa rikastua – sijoittamisella ei
Vain 11% suomalaisista hyväksyy sijoittamalla rikastumisen. Kyllä vähän pistää mietityttämään tämä takapajula.
Provosoiva kysymys, mutta miksi tavoitella vaurastumista, jos askeettinen elämäntapa ja pieni kulutus kerran riittää hyvään ja onnelliseen elämään? Vai onko ajatus kuitenkin se, että elämänlaatu jotenkin paranee sitten hamassa tulevaisuudessa kun sijoitukset alkavat tuottamaan säännöllistä merkittävää tuloa? Miksi odottaa sinne, kun käytettävissä kerran olisi jo nyt toista tonnia ylimääräisiä pelimerkkejä?Sekin ihmetyttää, kun ihmisillä ei tunnu jäävän juuri mitään säästöön kohtuullisista tuloista huolimatta. Itsellä jää noin 2600 euron nettopalkasta puolet osakkeisiin säästöön, vaikka asun omakotitalossa ja lapsikin löytyy. Lapsilisä menee myös osakkeisiin. Opiskellessa ei lainaa tarvittu ja hyvin pärjäsi silti.
Tuntuu, että moni suomalainen ei vain osaa käyttää rahaa. Kulutetaan holtittomasti jenkkityyliin.
"Vauraus tarkoittaa Danske Bankin tutkimuksen mukaan suomalaisille erityisesti taloudellista mielenrauhaa ja vapautta talousmurheista." Miljoona-pari varallisuutta takaa aika paljon paremmat yöunet. Ei se kuluttaminen ole itsetarkoitus, eikä tuo onnea.Provosoiva kysymys, mutta miksi tavoitella vaurastumista, jos askeettinen elämäntapa ja pieni kulutus kerran riittää hyvään ja onnelliseen elämään? Vai onko ajatus kuitenkin se, että elämänlaatu jotenkin paranee sitten hamassa tulevaisuudessa kun sijoitukset alkavat tuottamaan säännöllistä merkittävää tuloa? Miksi odottaa sinne, kun käytettävissä kerran olisi jo nyt toista tonnia ylimääräisiä pelimerkkejä?
Minulla ainakin ajatus on, että sama elämänlaatu pysyisi sitten joskus vähemmällä tai olemattomalla työnteolla.Provosoiva kysymys, mutta miksi tavoitella vaurastumista, jos askeettinen elämäntapa ja pieni kulutus kerran riittää hyvään ja onnelliseen elämään? Vai onko ajatus kuitenkin se, että elämänlaatu jotenkin paranee sitten hamassa tulevaisuudessa kun sijoitukset alkavat tuottamaan säännöllistä merkittävää tuloa? Miksi odottaa sinne, kun käytettävissä kerran olisi jo nyt toista tonnia ylimääräisiä pelimerkkejä?
Sijoittamisessa on nimenomaan kyse siitä, että tingin hieman nyt, jotta myöhemmin saan paljon enemmän. Sen tonnin kuussa kun sijoittaa, omistaakin 30v päästä miljoonasalkun, ja voi elää pelkillä pääomatuloilla (luokkaa 50k-100k vuodessa) ihan kohtuullisesti. Tai jos tinkii tuotosta, voi jo aiemmin elää paljon nykyistä leveämmin.Provosoiva kysymys, mutta miksi tavoitella vaurastumista, jos askeettinen elämäntapa ja pieni kulutus kerran riittää hyvään ja onnelliseen elämään? Vai onko ajatus kuitenkin se, että elämänlaatu jotenkin paranee sitten hamassa tulevaisuudessa kun sijoitukset alkavat tuottamaan säännöllistä merkittävää tuloa? Miksi odottaa sinne, kun käytettävissä kerran olisi jo nyt toista tonnia ylimääräisiä pelimerkkejä?
Vaurastuminen on vakuutus sitä varten, että iskee työttömyys, työkyvyttömyys tai henkilökohtainen talouskriisi (esim. hometalo).Provosoiva kysymys, mutta miksi tavoitella vaurastumista, jos askeettinen elämäntapa ja pieni kulutus kerran riittää hyvään ja onnelliseen elämään? Vai onko ajatus kuitenkin se, että elämänlaatu jotenkin paranee sitten hamassa tulevaisuudessa kun sijoitukset alkavat tuottamaan säännöllistä merkittävää tuloa? Miksi odottaa sinne, kun käytettävissä kerran olisi jo nyt toista tonnia ylimääräisiä pelimerkkejä?
Sama täällä. Kun oma eläkeikä on (tällä hetkellä) siellä 70 korvilla ja työmarkkinoilla asema alkaa kuulemma heiketä siinä 40 ikävuoden jälkeen, niin tavoitteena olisi, että 50 ikävuoden jälkeen pystyy tarvittaessa pitämään yllä samaa "askeettista" elämäntyyliä kuin nyttenkin, jos ei työntekijäksi enää kelpaa.Minulla ainakin ajatus on, että sama elämänlaatu pysyisi sitten joskus vähemmällä tai olemattomalla työnteolla.
Miljoonaan pääsee 6 prosentin vuosituotolla, mikä on historiallisesti realistinen odotus, mutta ehkä aavistuksen optimistinen. Tosin Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen markkinoillla on historiallisesti menty tuosta reippaasti yli muistaakseni.Sen tonnin kuussa kun sijoittaa, omistaakin 30v päästä miljoonasalkun, ja voi elää pelkillä pääomatuloilla (luokkaa 50k-100k vuodessa) ihan kohtuullisesti.
Ehdottomasti. Pointtini ei ollut tarkat numerot. Jokainen voi heittää oman hattuvakion ja vertailla eri maiden historiallisia tuottoja ja arpoa lisäksi inflaation päälle. Se ei poista sitä faktaa, että sijoittaminen kannattaa.Miljoonaan pääsee 6 prosentin vuosituotolla, mikä on historiallisesti realistinen odotus, mutta ehkä aavistuksen optimistinen. Tosin Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen markkinoillla on historiallisesti menty tuosta reippaasti yli muistaakseni.
Ei kai kukaan väittänytkään, että sijoittamisen pitäisi olla itseisarvo (ja toistaalta, jos se jollekin sitä on, niin mitäpä sitten?), vai väittikö? Täällä lähinnä ihmeteltiin ihmisten rahankäyttöä ja vaikeutta säästää. Nimenomaan sellaisten, jotka haluaisivat säästöjä, mutta valittavat kun rahat eivät koskaan riitä. Veikkaan, että usealla ihmisellä olisi mahdollisuus elää mukavaa elämää vähemmillä kuluilla niin, että samalla jäisi säästöön. Tämä vaatisi tottumuksista eroon pääsyä, asioiden suunnittelua ja priorisointia, sekä impulsiostamisesta eroon pääsyä. Tunnen ihmisiä, jotka ostavat vaatteita käyttääkseen niitä kerran ja sen jälkeen ne unohtuvat vaatekomeroon. Rahasummat ovat valtavia eikä niistä saatava ilo ole kaksinen heidän itsensäkään mielestä.Nostin kysymyksen esiin vain siksi, että ei se säätäminen/sijoittaminen ole kuitenkaan mikään itseisarvo, jossa kaikille järkevin malli on pyrkiä maksimoimaan sijoituksiin menevä rahasumma joka kuukausi ja kasvattaa pottia eläkeikään asti. Hyvä harrastus se toki on, mutta kannattaa tosiaan etukäteen pyrkiä miettimään omat motiivit sijoittamiselle.
Kannattaahan ne rahat jossain vaiheessa kuluttaa pois, jos siis pitää sitä fiksuna ajatuksena. Eläkkeellä ollessa tai jo ennen sitä. Kumminkin vielä laskea paljonko kuluttaa ja mihin ikään asti varat riittää.Nostin kysymyksen esiin vain siksi, että ei se säätäminen/sijoittaminen ole kuitenkaan mikään itseisarvo, jossa kaikille järkevin malli on pyrkiä maksimoimaan sijoituksiin menevä rahasumma joka kuukausi ja kasvattaa pottia eläkeikään asti. Hyvä harrastus se toki on, mutta kannattaa tosiaan etukäteen pyrkiä miettimään omat motiivit sijoittamiselle.
Tunnen lähihoitajia, joilla on noin 30k vuositulot. Silti valittavat, että rahat ei riitä. Ehkäpä heillä olisi peiliin katsomisen paikka.Täällä lähinnä ihmeteltiin ihmisten rahankäyttöä ja vaikeutta säästää. Nimenomaan sellaisten, jotka haluaisivat säästöjä, mutta valittavat kun rahat eivät koskaan riitä. Veikkaan, että usealla ihmisellä olisi mahdollisuus elää mukavaa elämää vähemmillä kuluilla niin, että samalla jäisi säästöön. Tämä vaatisi tottumuksista eroon pääsyä, asioiden suunnittelua ja priorisointia, sekä impulsiostamisesta eroon pääsyä.
Ei raha katoa kierrosta sillä, että sijoitetaa ja ostetaan osakkeita / bondeja.Periaatteessa kulutus vain lisääntyisi, jos myy hyvin tuottaneet osakkeet pois ja kuluttaa rahat eläkkeellä ollessa. Tällöin yhteiskuntakin toimisi aika hyvin?
Olihan tuossa juuri IS:ssä näitä "kateellisuusjuttuja" missä yli 100keur tienaava perheenisä (exnokianalihankkija inssi tms.) valitti kuinka tilipäivänä on aina rahat loppu..Tunnen lähihoitajia, joilla on noin 30k vuositulot. Silti valittavat, että rahat ei riitä. Ehkäpä heillä olisi peiliin katsomisen paikka.
Jep.Ei raha katoa kierrosta sillä, että sijoitetaa ja ostetaan osakkeita / bondeja.
Jos minä ostan osakkeita pörssistä, 99.8% rahasta menee myyjän tilille ja joku 0.2% välittäjille palkkioina.
Se myyjä joko kuluttaa rahat tai ostaa niillä esim. Valtioiden velkakirjoja, jolloin ”kuluttaja” on joku Suomen kela joka maksaa työttömyyskorvauksia, jotka kyllä valuvat lidliin.
Raha ei katoa kuluttamalla tai sijoittamalla. Se katoaa kierrosta kun ihmiset säilövät sitä tileillään.
Pitäisikö rahavarallisuutta haittaverottaa?
Tämäkään ei pidä paikkaansa, koska pankki on siinä talletuksessa vastapuoli joka saa kyllä sen rahan kiertämään. Jos käteisen työntään sukkaan ja sukka iv-kanavaan, niin silloin vasta voi olla varma että se ei ole mukana kierrossa.Se katoaa kierrosta kun ihmiset säilövät sitä tileillään.
Nämä henkilöt tuskin saisivat säästöön vaikka olisi 60t tai 90t vuositulot Kaikki on kiinni opettelustaTunnen lähihoitajia, joilla on noin 30k vuositulot. Silti valittavat, että rahat ei riitä. Ehkäpä heillä olisi peiliin katsomisen paikka.
Jep. Säästäväisyys tai sijoittaminenkin voi mennä yli. Sekään ääripää ei ole oikein hyvä. Elämässä kuitenkin voi tapahtua yhtä sun toista miksi rahoista ei voisi nauttia sitten myöhemmin. Nuorena asioista myös nauttii enemmän kuin vanhana. Aika moni rikas, vanha ihminenkin antaisi vaikka kaikki rahansa pois jos voisi palata takaisin nuoruuteen.No joo, tiesin kyllä millaisia vastauksia tulee. Itsekin sijoitan, mutta en ole sillä tavalla järjestelmällinen että joka kuukausi laittaisin tietyn summan sivuun, vaan teen sijoituksia yleensä muutaman kerran vuodessa kun tilille on kertynyt ylimääräisiä tonneja. Valitettavasti olen myös joutunut realisoimaan sijoituksia, joten potti ei tällä hetkellä ole kuin noin vuoden nettotulojen suruinen.
Nostin kysymyksen esiin vain siksi, että ei se säätäminen/sijoittaminen ole kuitenkaan mikään itseisarvo, jossa kaikille järkevin malli on pyrkiä maksimoimaan sijoituksiin menevä rahasumma joka kuukausi ja kasvattaa pottia eläkeikään asti. Hyvä harrastus se toki on, mutta kannattaa tosiaan etukäteen pyrkiä miettimään omat motiivit sijoittamiselle. Omasta lähipiiristä löytyy yksi tuttu, joka puheissaan aina kehuu miten järkevästi tekee kun ajaa vanhalla autolla ja pihtaa kaikessa, mutta sitten kun saa vähän viinaa alkaa avautuminen muiden rahankäytöstä ja naapurien uusista autoista yms. Parasta tässä on se, että tällä pihillä olisi varallisuutta hakea 10 uutta autoa kaupasta käteisellä, mutta kun on pihiksi kasvanut niin luonto ei anna myöden, vaikka selvästi mieli tekisi. Jälkeläisiä ei tietenkään ole.
Vaikuttaako talletusten määrä nykyisin enää mihinkään? Eikö pankeille löydy loputtomasti liki ilmaista rahoitusta ekp:sta?Tämäkään ei pidä paikkaansa, koska pankki on siinä talletuksessa vastapuoli joka saa kyllä sen rahan kiertämään. Jos käteisen työntään sukkaan ja sukka iv-kanavaan, niin silloin vasta voi olla varma että se ei ole mukana kierrossa.
Ei siitä kyllä jää ihan hirmusia määriä sijotella jos vuokra tai laina on vaikka 700 kuussa + muut menot.Jotaki hiluja voi jäädä mutta ei niillä rikastu kun eläkkeellä saa ehkä vähän voita leivälle.Tunnen lähihoitajia, joilla on noin 30k vuositulot. Silti valittavat, että rahat ei riitä. Ehkäpä heillä olisi peiliin katsomisen paikka.
Edelleen riippuu siitä mihin kaikkeen sitä rahaa käyttää. Joku haluaa ajaa uudella autolla ja maksaa siitä lyhennyksiä 300€/kk. Itse laitan tuon rahan ennemmin sijoituksiin. Juuri näpyttelin Exceliin vuoden viimeiset ostokset ja keskimäärin mennyt 1214,32€/kk rahaa. Tuo pitää sillä kaiken. 4 henkinen perhe. Taloudessa jaetaan yhteiset menot tasan. Hyvin tuosta jää sijoituksiin, vaikka muropalkkaa en saakkaan.Ei siitä kyllä jää ihan hirmusia määriä sijotella jos vuokra tai laina on vaikka 700 kuussa + muut menot.Jotaki hiluja voi jäädä mutta ei niillä rikastu kun eläkkeellä saa ehkä vähän voita leivälle.
Pistän paremmaksi. Tiedän tyypin kellä vuositulot on yli 70k ja valittaa kun rahat ei riitä. Asuukin todella halvasti. Ja jep, hänellä on peliongelma.Tunnen lähihoitajia, joilla on noin 30k vuositulot. Silti valittavat, että rahat ei riitä. Ehkäpä heillä olisi peiliin katsomisen paikka.
Tuo mitä lopussa sanot on muuten ihan saakelin positiivista sekin. Nykyisin kun yhä useampi ihminen on luottotietoja vailla pikavippejen sun muiden takia, niin on jo onnistunut kohtuudella jos on edes pikkuisen saanut säästöön.Ei siitä kyllä jää ihan hirmusia määriä sijotella jos vuokra tai laina on vaikka 700 kuussa + muut menot.Jotaki hiluja voi jäädä mutta ei niillä rikastu kun eläkkeellä saa ehkä vähän voita leivälle.
Tietenki sen rahan saa menemään, eihän kyse ole siitä. Enemmänki siitä, että 30k tienaava jo lapsensa uloslaittanut lainansa maksanut valittelee ku rahaa ei ole ja rahaa on vähän. Matalapalkka-alalla työskentelevänä raha on jatkuvasti tapetilla ja aika moni valittelee, että rahaa ei ole yhtään ylimääräistä oli lapsia/velkaa tahi ei. Varsinkin nuoremmat naiset alalla on yleensä just näitä, että raha menee vaatteisiin ja matkoihin ja kymmenen euron jugurtteihin ja sit ihmetellään, et miten osalla meistä voi olla enemmän ku kuukauden vuokra tilillä. Hyvin harvassa on ne, joilla on elämä jakanut oikeesti mädän korttipakan ja sitä ei piheydelläkään oikeen pelasteta.Ei siitä kyllä jää ihan hirmusia määriä sijotella jos vuokra tai laina on vaikka 700 kuussa + muut menot.Jotaki hiluja voi jäädä mutta ei niillä rikastu kun eläkkeellä saa ehkä vähän voita leivälle.
toi on ihan totta.. mulla on suurin osa duunikavereista alle 30v (itse oon viiskymppinen) ja useasti tullut puhetta esim. luottokorteista, asuntolainoista tai vaikka työnantajayrityksen liikevoitosta.. suuri osa ei tiedä paljonko heidän asuntolainan marginaali on ( osalla on +150keur asuntolainaa eikä edes tiedä mitä koko marginaali tarkoittaa), osa ihmettelee miten minulla on yli 20keur luottoraja luottokortissa ja en kuseta kun kerron että sen saisin käyettyä ostoksiin (tai miksen käytä sitä..) tai itä tarkoittaa yrityksen liikevoitto ja kuka sitä saa käyttää..Syy suomalaisten heikkoon säästöasteeseen ja vähäiseen osakesijoittamiseen voi olla osittain se, että taloustiedettä ei oikeastaan opeteta peruskoulussa lainkaan. Jotain korkolaskuja saattaa matematiikassa olla ja pörssi saatetaan mainita yhteiskuntaopissa, mutta siihen se jää. Tai näin oli ainakin minun aikanani.
Itse olen kolmissakymmenissä, työkaverit 30-50-vuotiaita. Monella ainut sijoitus on oma asunto. Jokin pelisalkku saattaa olla, ja siinäkin vain kotimaisia kansanosakkeita, joita veivataan lähinnä fiilispohjalta edestakaisin.toi on ihan totta.. mulla on suurin osa duunikavereista alle 30v (itse oon viiskymppinen) ja useasti tullut puhetta esim. luottokorteista, asuntolainoista tai vaikka työnantajayrityksen liikevoitosta.. suuri osa ei tiedä paljonko heidän asuntolainan marginaali on ( osalla on +150keur asuntolainaa eikä edes tiedä mitä koko marginaali tarkoittaa), osa ihmettelee miten minulla on yli 20keur luottoraja luottokortissa ja en kuseta kun kerron että sen saisin käyettyä ostoksiin (tai miksen käytä sitä..) tai itä tarkoittaa yrityksen liikevoitto ja kuka sitä saa käyttää..
Yritäppä tälle joukolle puhua etf:istä, indeksisijoittamisesta jne
Enkä tarkoita etä kaikki ton ikäiset ovat yhtä pihalla mutta erittäin moni on. Ja yhtä moni vanhempikin on yhtä pihalla ko. asioista.
Taitaapi olla jotain samansuuntaista tässäAsia lipeää aiheesta ja pahasti, vaikka sinänsä mielenkiintoinen onkin. Äänestän uutta threadia ”taloudenhallinta”-nimellä ko. keskustelulle.