Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Myin jo pois tuon crypto-etf:n ja sillä päästiin sijalle 6, parhaat sijoitukset listassa. Ihan hyvä tuotto. Kultaa on etf:n muodossa useampia, yksi Ishares ja yksi Junior Gold. Siinäkin kannattanee pysyä mukana toistaiseksi, mutta nopeastihan tälläiset volatiteettiset etf kääntyilee. Viime aikoina ovat mielenkiintoa itselleni antaneet vety, Kiina, Taiwan, puolijohteet, AI, pilvipalvelut näin alkuun. Tänään myin tosiaan tuon crypton ja ostin kaksi etf-rahastoa, iShares MSCI China A UCITS ETF riskitasolla 4 ja iShares Gold Producers UCITS ETF USD (Acc) riskitasolla 5.

Jos lotosta puhutaan, niin todellinen riski-etf on mielestäni omistamani VanEck Rare Earth and Strategic Metals UCITS ETF A USD Acc, joka on riskitasolla 6 ja en kyllä osaa yhtään ennustaa, että mihin suuntaan lähdetään.
 
Myin jo pois tuon crypto-etf:n ja sillä päästiin sijalle 6, parhaat sijoitukset listassa. Ihan hyvä tuotto. Kultaa on etf:n muodossa useampia, yksi Ishares ja yksi Junior Gold. Siinäkin kannattanee pysyä mukana toistaiseksi, mutta nopeastihan tälläiset volatiteettiset etf kääntyilee. Viime aikoina ovat mielenkiintoa itselleni antaneet vety, Kiina, Taiwan, puolijohteet, AI, pilvipalvelut näin alkuun. Tänään myin tosiaan tuon crypton ja ostin kaksi etf-rahastoa, iShares MSCI China A UCITS ETF riskitasolla 4 ja iShares Gold Producers UCITS ETF USD (Acc) riskitasolla 5.

Jos lotosta puhutaan, niin todellinen riski-etf on mielestäni omistamani VanEck Rare Earth and Strategic Metals UCITS ETF A USD Acc, joka on riskitasolla 6 ja en kyllä osaa yhtään ennustaa, että mihin suuntaan lähdetään.
Itse hiukan vierastan paperikultaa, toki, ETC:tä esimerkiksi saa pienissä summissa niin ei tarvitse heti työntää rahaa yhteen unssiin tms jonka hinta on kuitenkin sen reilu kolme tonnia.
Ostin itse viimeaikoina muutaman unssin hopeaa sekä kultaa Sveitsiin PAMP:in kautta vaulttiin, jolloin pääsi kiertämään myös tuon hopean ALV ongelman kun ne on Sveitsin freeportissa.

Ostin huvikseen junamatkalla alkukesästä ETC:tä (PPFB) ja se on ihan kivasti +25% plussalla, toki arvometallien hinta riippuu täysin markkinatilanteesta, mutta kaipa se on ihan hyvä että portfoliosta 10% olisi jossain tuollaisessa kiinni.

Cryptoja en kyllä itse ainakaan ETF:inä ostaisi, kuitenkin aika diversiteetin saa portfolioon pikkusummilla ihan itsekin jos jaksaa säätää.
 
Äkkirikastumista jos haluaa, pitää nimenomaan olla noiden hypejuttujen hermolla. Tosin äkkiköyhtymiseen on ihan yhtä hyvät saumat kuin äkkirikastumiseenkin. Riskiä kasvattamalla saa tuottopotentiaalia. Lotossakin euron panoksella voi voittaa miljoonia.
Mietipä, kun unohtaisi tällaiset rahastonhoitajia rikastuttavat pitkäaikaissäästämiset, ja alkaisikin ostamaan kuukaisisäästön sijaan samalla rahalla lottoa? /sarkasmi
 
Kermankuorinta alkaa vasta siinä vaiheessa kun infraa ei tarvi rakentaa lisää,... ja siinä kohtaa puolijohdefirmat syöksyvät
Mutta kun näin se toimii vain monopolimarkkinassa jossa hinnoitteluvoima on rajaton. Jos ei ole monopolia, niin kilpailu painaa katteet alas ja kerman kuorinta ei ehkä onnistukaan niin hyvin?
--

Tietysti voi ajatella että athropicilla on monopoli anthropicin malliin, mutta jos OpenAI:n privaattimalli on kilpailukykyinen laadultaan, niin miksi jengi maksaisi kummankaan mallista mielivaltaisen paljon sen sijaan että kilpailuttaisi noita tarjoajia keskenään kunnes katteet on painettu alas?
 
Mutta kun näin se toimii vain monopolimarkkinassa jossa hinnoitteluvoima on rajaton. Jos ei ole monopolia, niin kilpailu painaa katteet alas ja kerman kuorinta ei ehkä onnistukaan niin hyvin?
--

Tietysti voi ajatella että athropicilla on monopoli anthropicin malliin, mutta jos OpenAI:n privaattimalli on kilpailukykyinen laadultaan, niin miksi jengi maksaisi kummankaan mallista mielivaltaisen paljon sen sijaan että kilpailuttaisi noita tarjoajia keskenään kunnes katteet on painettu alas?
Tällä hetkellä menee kymmeniä miljardeja konesalien rakentamiseen per vuosi per toimija. En usko, että konesalien rakentamisvimma jatkuu maailmanloppuun asti vaikka tällä hetkellä siltä näyttäisi(esim tuo 2027-2032 oracle openai diili). Kun ei mene kymmeniä miljardeja vuosi konesalien rakentamiseen on helpompi tehdä pienempää tappiota tai jopa voittoa. OpenAI on sanonut, että heillä olisi parempia malleja mutta ei konesalikapasiteettia niiden tuotteistamiseen.

Mun mielestä on avoin kysymys käykö niin, että cost per token kilpailu ajaa toimijat ahtaalle vai syntyykö kilpailuetua paremmasta agentista/mallista/palvelusta jolla marginaalin voi pitää terveenä. Mun kokemus on se, että esim. koodaushommissa anthropicin paras malli on niin paljon parempi kuin muut ja mallien osaaminen niin vajavaista ettei kannata maksaa kuin parhaasta jos haluaa oikeasti saada asioita tehokkaasti aikaiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä sijoitusviikolla eniten yllätti teslan raketointi. Lieköhän jatkaa vanhaa kaavaa, että uusiin huippuihin ja sieltä massiivinen romahdus? Teslan osake tykännyt heilua reilusti.

IPO:t tuntuu olevan lisääntymään päin. Näistä ei tosin taida olla samanlaista iloa kuin aikaisemmin kun yritykset säilyvät yksityisinä pidempään, parhaat tuotot otettu kauan ennen listautumista pois. Rahat kasvuun yksityiseltä puolelta ei listautumisen kautta. Yahoo financessa kiva artikkeli IPO tilanteesta: https://finance.yahoo.com/news/ipo-...hs-and-tech-is-leading-the-way-155742294.html

1757738246419.png
 
Itselläni on puolustus-etf rahastoista sekä Future of Defence, riski 4, että Europe Defence, riski 5. Tekoäly kehui, että täydentävät hyvin toisiaan. Tiedä siitä, mutta ajattelin pitää molemmat.
 
Huomasin, että minulla on aika Jenkki painotteinen salkku.. Niin voisi Eurooppaan päin katsella.

Mitäs mieltä tästä ETF:stä, olisko hyvä?

Tai yks olis puolusteollisuuteen, tämä ETF https://www.nordnet.fi/etf/lista/wisdom-tree-europe-defence-ucits-eudf-xeta
Itse en näistä mitään tiedä, mutta huomasin että esim Nordnet on aika samanlainen?

Kiinnostaisi tietää että mikä mielestäsi tekee tuosta EFT tuotteesta paremman?
 
Jokos on massikeisareilla kultaa isot pinkat kotosalla?
En ole fyysistä ostellut, mutta hyvä tuote myös treidaamiseen; hinta seilaa lyhyellä aikavälillä sen verran, että voittoa mahdollista tehdä. Ja jos osto sattuukin väärään aikaan, niin pitää pidempään omistuksessa, koska pitkässä juoksussa hinta kiipeää koko ajan ylöspäin.
 
En ole fyysistä ostellut, mutta hyvä tuote myös treidaamiseen; hinta seilaa lyhyellä aikavälillä sen verran, että voittoa mahdollista tehdä. Ja jos osto sattuukin väärään aikaan, niin pitää pidempään omistuksessa, koska pitkässä juoksussa hinta kiipeää koko ajan ylöspäin.
mikä sijoitustuote tällaiseen sopii parhaiten?
 
Vaikea tietää mikä tuo kullan tilanne oikeasti on kun sitä ruokakauppakin myy isoja määriä. Valtava kupla ja tuulipuvut kahisee?
  • One popular place to buy is Costco, which sells over $200 million a month in precious metals.

Toisissa uutisissa nvidia saa lunta tupaan. Kiina päättänyt, että nvidia on monopoli. Liittyy 2019 mellanox ostoon minkä kiina hyväksyi kunhan nvidia ei syrji kiinalaisia toimijoita.
 
Kullan tilanne on eniten kysymysmerkki noissa ETC:eissä jotka on sidottu britteihin yms.
Ajan kysymys milloin eri maat jotka säilyttävät kultaansa siellä alkavat ottamaan ns. omiaan takaisin jolloin selvinnee paljon sitä kultaa siellä oikeasti on. Ymmärtääkseni jenkit ovat jo alkaneet siirtää valtion kultavarantoja takaisin, en tiedä mikä status asian suhteen toki on.
 
Itse nyt painan vain menemään. Isolla prosentti osuudella nettotuloista. Onko sillä kauheasti väliä mitä, jos vain valkkaa jotain noista suosituimmista ETF:istä, jotka soveltuvat kuukausisäästämiseen?
 
Onko mielipiteitä että olisiko pörssiyrityksille kvartaaliraportoinnin sijasta puolivuosittaisraportointi parempi? Minusta tuntuu, että puolivuosittain olisi parempi kun vähemmän vaivaa ja vähemmän aikaa missä yritys ei voi kommunikoida kun kvartaaliraportin luonti kesken. Heijastuu myös työntekijöihin/avainhenkilöihin joilla voi olla osakkeenmyyntikieltoa blackout periodin aikana(yleisempää amerikassa kuin suomessa) Ehkä puolivuosittaistalous olisi fiksumpi kuin kvartaalitalous? Kuitenkin säilyy tulosvaroitusvelvollisuus jos on tullut isoja muutoksia ohjeistukseen. Ehkä tulosvaroitussääntöjä voisi tarkastella tiukemmaksi(jos tarvetta) samalla kun muutetaan raportointi puolivuosittaiseksi.
The Securities and Exchange Commission said in a statement it is pursuing a proposal to “further eliminate unnecessary regulatory burdens on companies.”
 
Viimeksi muokattu:
Onko mielipiteitä että olisiko pörssiyrityksille kvartaaliraportoinnin sijasta puolivuosittaisraportointi parempi? Minusta tuntuu, että puolivuosittain olisi parempi kun vähemmän vaivaa ja vähemmän aikaa missä yritys ei voi kommunikoida kun kvartaaliraportin luonti kesken. Heijastuu myös työntekijöihin/avainhenkilöihin joilla voi olla osakkeenmyyntikieltoa blackout periodin aikana(yleisempää amerikassa kuin suomessa) Ehkä puolivuosittaistalous olisi fiksumpi kuin kvartaalitalous? Kuitenkin säilyy tulosvaroitusvelvollisuus jos on tullut isoja muutoksia ohjeistukseen. Ehkä tulosvaroitussääntöjä voisi tarkastella tiukemmaksi(jos tarvetta) samalla kun muutetaan raportointi puolivuosittaiseksi.

Itse en ole ikinä pitänyt jenkkien ”kvartaalijohtamisesta”. Ihan helvetin lyhytnäköistä toimintaa jota olen vierestä joskus seurannut.
 
Itse en ole ikinä pitänyt jenkkien ”kvartaalijohtamisesta”. Ihan helvetin lyhytnäköistä toimintaa jota olen vierestä joskus seurannut.

Mä en näe oikein mitään yhteyttä kvartaaliraportoinnin ja lyhytnäköisen johtamisen välillä. Maailma on pullollaan kvartaaliraportointia harrastavia yrityksiä, joilla on vuosien optio-ohjelmia ja jopa vuosikymmenien investointiohjelmia. Eli raportointitahti ei mene käsi kädessä sen kanssa miten johtoa kannustetaan tai miten bisnestä kehitetään. Samasta syystä en usko, että kvartaaliraportoinnin muuttaminen muuttaisi mitään kovin oleellista tuossa suhteessa. Voi olla poikkeuksia, mutta ei tuo kyllä mikään trendi ole. Toisaalta vaikka raportoitaisiin kerran 5 vuodessa, voi palkitseminen tapahtua lyhyempien tavoitteiden mukaan jos niin halutaan.

Ja toisaalta todella harvoin törmää mihinkään "myytiin meidän kaikki tehtaat niin saatiin omistajille iso lisäosinkko!" -sekoiluun.

Mä en pidä 3kk välein tapahtuvaa raportointia kohtuuttoman tiheänä. Jos taakka on yrityksille kohtuuton, niin kyllä sitä raportointia voi keventää ilman harventamistakin.
 
Mä en pidä 3kk välein tapahtuvaa raportointia kohtuuttoman tiheänä. Jos taakka on yrityksille kohtuuton, niin kyllä sitä raportointia voi keventää ilman harventamistakin.
Tuossa on huonoa se imho, että ainakin nvidian tapauksessa käytännössä on 1kk joka 3kk jaksosta blackout aikaa(4kk/vuosi) missä johto ei kommentoi yrityksen asioita kun on kvartaaliraportin kasaaminen keskessä. Yleensä tuon saman blackout periodin sisällä on myös sisäpiiriläisille/työntekijöille osakkeidenmyyntikielto ellei ole kyse ennalta sovitusta osakkeidenmyyntiohjelmasta.

En koe sijoittajana että saisin jotain merkittävää etua 3kk välein tapahtuvasta raportoinnista versus raportit 6kk välein. Ts. mulle kelpais 6kk raportointiväli. Toisella tapaa sanoen, jos ei ole jotain merkittävää hyötyä kvartaaleittain tapahtuvasta raportoinnista niin vaikka hyöty olisi pieni niin imho. järkevää siirtyä 6kk raportointiväliin. Tulosvaroitussääntöjä viilaamalla posari/negari saane pienet hyödyt irti mitä on kvartaali versus 6kk välein tapahtuvassa raportoinnissa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa on huonoa se imho, että ainakin nvidian tapauksessa käytännössä on 1kk joka 3kk jaksosta blackout aikaa missä johto ei kommentoi yrityksen asioita kun on kvartaaliraportin kasaaminen keskessä. Yleensä tuon saman blackout periodin sisällä on myös sisäpiiriläisille/työntekijöille osakkeidenmyyntikielto ellei ole kyse ennalta sovitusta osakkeidenmyyntiohjelmasta.

En koe sijoittajana että saisin jotain merkittävää etua 3kk välein tapahtuvasta raportoinnista versus raportit 6kk välein. Ts. mulle kelpais 6kk raportointiväli.

Itse taas haluan mieluummin reguloidun neljännesosarin kuin johdon väritettyjä kommentteja. Mutta jos ongelma on vain blackout, niin eikö silloinkin parempi ratkaisu olisi lyhentää sitä tai keventää sitä eikä poistaa raportointia?

Ai tää olikin taas joku Trumpetin päähänpisto, jossa tiedon pimittäminen on hyvä asia. Enpä kannata tuotakaan hänen "uudistustaan".
 
Itse taas haluan mieluummin reguloidun neljännesosarin kuin johdon väritettyjä kommentteja. Mutta jos ongelma on vain blackout, niin eikö silloinkin parempi ratkaisu olisi lyhentää sitä tai keventää sitä eikä poistaa raportointia?

Ai tää olikin taas joku Trumpetin päähänpisto, jossa tiedon pimittäminen on hyvä asia. Enpä kannata tuotakaan hänen "uudistustaan".
Jätin trumpin ulos tuosta, koska sen mainitseminen väistämättä ja heti johtaa keskustelun värilasien takaa tapahtuville raiteille. Sama kuin musk/tesla mahdoton keskustella ilman värilaseja.

Mitä hyötyjä saat kvartaaliraporteista versus raportointi 6kk välein? Onko jotain konkreettisia esimerkkejä?
 
Mitä hyötyjä saat kvartaaliraporteista versus raportointi 6kk välein? Onko jotain konkreettisia esimerkkejä?

Tiheämmin tietoa yrityksen taloudesta ja yrityksen arvoon vaikuttavista asioista. Täytyy toivoa, ettei Trumpin läpinäkyvyyden heikentäminen toteutuisi ja jos toteutuu, niin ei leviäisi Suomeen. Sormet ja kädet ristiin. Onneksi iso osa jää vain puheen tasolle ja ne torpataan järjen äänellä.
 
Viimeksi muokattu:
Enneminkin raportointitahtia voisi nykyaikana minusta tihentää. Nykyään ATK aikana luulisi olevan mahdollista luoda raportit vaikka kerran kuussa tai useamminkin verrattuna entisaikaan kun kirjanpitäjien piti fyysisiä papereita pyöritellä ja laskea.

Sitten noita hiljaisia aikojakin voisi lyhentää kun ulkopuoliset olisivat paremmin kartalla firman taloudellisestä tilanteesta => sisäpiiriläiset saisivat vähemmän hyötyä => tarvitsisi olla vähemmän hiljaista aikaa.
 
Enneminkin raportointitahtia voisi nykyaikana minusta tihentää. Nykyään ATK aikana luulisi olevan mahdollista luoda raportit vaikka kerran kuussa tai useamminkin verrattuna entisaikaan kun kirjanpitäjien piti fyysisiä papereita pyöritellä ja laskea.

Sitten noita hiljaisia aikojakin voisi lyhentää kun ulkopuoliset olisivat paremmin kartalla firman taloudellisestä tilanteesta => sisäpiiriläiset saisivat vähemmän hyötyä => tarvitsisi olla vähemmän hiljaista aikaa.
Jos pitäisi lyhentää niin imho. vois olla tyyliin 2xvuodessa GAAP yms. hyväksytyt viralliset numerot(nykyisin kvartaaleittain nämä). Välikuukausille non gaap numerot jotka voivat olla hieman pielessä ja eivät vannottu oikeiksi/virallisesti tilintarkastettuja. Jos välikuukausien numerot eroavat liian paljon virallisista 6kk numeroista niin tutkitaan miksi ja mahdollista rankaisua.

Kohina muuttuu sitä isommaksi ongelmaksi mitä lyhyemmillä aikaväleillä dataa samplataan. Teslassa näkee hyvin miten jo nykyiset 1 kvartaalin numerot voivat johtaa ihan vääriin johtopäätöksiin yrityksen tilasta. Samalla tää hullu yritys optimoi kvartaaleja esim. kvartaalittaisilla varastojen tyhjennysmyynneillä ja kvartaalin lopun toimituspinnistelyillä joissa on fanitkin olleet usein mukana auttelemassa.
 
Mä en näe oikein mitään yhteyttä kvartaaliraportoinnin ja lyhytnäköisen johtamisen välillä. Maailma on pullollaan kvartaaliraportointia harrastavia yrityksiä, joilla on vuosien optio-ohjelmia ja jopa vuosikymmenien investointiohjelmia. Eli raportointitahti ei mene käsi kädessä sen kanssa miten johtoa kannustetaan tai miten bisnestä kehitetään. Samasta syystä en usko, että kvartaaliraportoinnin muuttaminen muuttaisi mitään kovin oleellista tuossa suhteessa. Voi olla poikkeuksia, mutta ei tuo kyllä mikään trendi ole. Toisaalta vaikka raportoitaisiin kerran 5 vuodessa, voi palkitseminen tapahtua lyhyempien tavoitteiden mukaan jos niin halutaan.

Ja toisaalta todella harvoin törmää mihinkään "myytiin meidän kaikki tehtaat niin saatiin omistajille iso lisäosinkko!" -sekoiluun.

Mä en pidä 3kk välein tapahtuvaa raportointia kohtuuttoman tiheänä. Jos taakka on yrityksille kohtuuton, niin kyllä sitä raportointia voi keventää ilman harventamistakin.
Jep huonoa johtamista se toki on, siitä olen samaa mieltä.
Parin jenkki firman kokemuksella se vaan on ollut sitä, että aina on ollut ne kvartaalitavoitteet jossa aina koitetaan kvartaalin lopuilla nipistää ne numerot paremmiksi.
Tulee matkustuskiellot, investoinnit minimiin yms. Niillä ei kuitenkaan hyödytetä mitään muuta kuin numerot ovat marginaalisesti parempia. Eurooppalaisilla firmoilla tätä en ole nähnyt vaan yleensä ne ”nipistykset” kohdistuvat vuoden loppuun.
Tämä on siis vain oma kokemus jenkkien mentaliteetista, ei se välttämättä siihen raportointiin liity, mutta omasta mielestä se luo hyvät edellytykset tuommoiseen pelleilyyn.
 
kannattaa sekin huomioida, että ei numeroita vain julkaista kvartaalin lopussa. Niiden keräämiseen ja oikeellisuuden varmistamiseen liittyy paljon asioita. Isommilla yrityksillä yleensä noin 1kk prosessi. Voi laskea montako päivää kvartaalin loppumisen jälkeen kvartaalitiedot julkaistaan. Jos numerot eivät pidä paikkaansa niin firma ja papereihin nimet laittaneet ovat isoissa ongelmissa. Samalla kun näitä numeroita kerätään niin mitään et voi kommunikoida ulospäin kun asiat ovat salaisia kunnes kvartaaliraportti julkaistaan.

Tietoa voisi jakaa paljon kevyemmälläkin prosessilla ulospäin vaikka virallinen kvartaaliraportointi muutettaisiin kaksi kertaa vuodessa raportoinniksi. Ei sekään mitään haittaisi, että sec/laki vaatisi vähintään kaksi raporttia vuodessa ja eri pörssit voisivat kisata sillä, että hypoteettisesti vaikka NYSEn säännöt olisivat 4x vuodessa raportointi ja nasdaq lain minimi 2x vuodessa. Kapitalismi sitten hoitaa sen, että mitä pörssiä sijoittajat ja yrittäjät suosivat. Raportointi yli minimin jos markkina sen kokee järkeväksi.
 
Viimeksi muokattu:
kannattaa sekin huomioida, että ei numeroita vain julkaista kvartaalin lopussa. Niiden keräämiseen ja oikeellisuuden varmistamiseen liittyy paljon asioita. Isommilla yrityksillä yleensä noin 1kk prosessi. Voi laskea montako päivää kvartaalin loppumisen jälkeen kvartaalitiedot julkaistaan. Jos numerot eivät pidä paikkaansa niin firma ja papereihin nimet laittaneet ovat isoissa ongelmissa. Samalla kun näitä numeroita kerätään niin mitään et voi kommunikoida ulospäin kun asiat ovat salaisia kunnes kvartaaliraportti julkaistaan.
Mikä se ongelma tässä tarkalleen ottaen on, sekö että prosessiin kuluu resursseja?

Joka tapauksessahan yhtiöiden toimitusjohtajat voivat valehdella yhtiön suunnitelmista ja niiden edistymisen tilasta julkisuuteen (Elon Musk tyyliin) ohi näiden virallisten kanavien, joten tuntuisi oudolta keventää näitä virallisen raportoinnin vaatimuksia yhtään enempää.
 
kannattaa sekin huomioida, että ei numeroita vain julkaista kvartaalin lopussa. Niiden keräämiseen ja oikeellisuuden varmistamiseen liittyy paljon asioita. Isommilla yrityksillä yleensä noin 1kk prosessi. Voi laskea montako päivää kvartaalin loppumisen jälkeen kvartaalitiedot julkaistaan. Jos numerot eivät pidä paikkaansa niin firma ja papereihin nimet laittaneet ovat isoissa ongelmissa. Samalla kun näitä numeroita kerätään niin mitään et voi kommunikoida ulospäin kun asiat ovat salaisia kunnes kvartaaliraportti julkaistaan.

Tietoa voisi jakaa paljon kevyemmälläkin prosessilla ulospäin vaikka virallinen kvartaaliraportointi muutettaisiin kaksi kertaa vuodessa raportoinniksi. Ei sekään mitään haittaisi, että sec/laki vaatisi vähintään kaksi raporttia vuodessa ja eri pörssit voisivat kisata sillä, että hypoteettisesti vaikka NYSEn säännöt olisivat 4x vuodessa raportointi ja nasdaq lain minimi 2x vuodessa. Kapitalismi sitten hoitaa sen, että mitä pörssiä sijoittajat ja yrittäjät suosivat. Raportointi yli minimin jos markkina sen kokee järkeväksi.
Raportointivelvollisuudet ovat omistajien turvaksi. Jos firma ja sen omistajat kokevat raportoinnin liian työlääksi, niin senkun vievät firman ulos pörssistä. Minä otan kiitos vaan kyllä rapsani 3kk välein ettei tarvitse lentää puolta vuotta kerrallaan sokeana sisäpiiriltä vuotavien huhujen avulla.

edit: Tai voihan sitä liputtaa firman ulos sieltä Nysestä johonkin banaanisaarten pörssiin jossa raportointivelvollisuudet ovat firman näkemyksen mukaiset.

Firmojen ja suuromistajien kannattaa muistaa, että tuhansien miljardien market cap muodostuu siitä että ihmiset ja instituutiot haluavat ostaa osaketta. Jos firman liiketoiminta muutetaan black-boxiksi, saattavat rahoistaan välittävien ostajien ostohalut kadota ja esim. suurten eläkerahastojen mahikset investoida katoavat kun niiden omat / lakitekniset säännöt kieltävät isot panostukset.
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta teknoarvostuskuplasta kun on spekuloitu, tuossa ihan hyvä lyhyt artikkeli eiliseltä . Minusta Marianne on ihan yleispätevä makroekonomisti. Eli raha virtaa, investoidaan isosti ja yhtiöt kannattavia. Loppukaneetissa samaa pohdintaa, että kuittaako tulevaisuuden tuotto tämän päivän isot investoinnit.

 
Tuosta teknoarvostuskuplasta kun on spekuloitu, tuossa ihan hyvä lyhyt artikkeli eiliseltä . Minusta Marianne on ihan yleispätevä makroekonomisti. Eli raha virtaa, investoidaan isosti ja yhtiöt kannattavia. Loppukaneetissa samaa pohdintaa, että kuittaako tulevaisuuden tuotto tämän päivän isot investoinnit.

Aika pintapuolinen, mutta silti hyvä. Olisi kaivannut sen, että mikä firmojen eps-lukema ja kannattavuus olisi jos AI-konesali investointi painetaan lähelle nollaa. Senkin olisi voinut huomioida, että vaikka AI-boom ei kokonaisuutenaan poksahtaisi niin sen sisältä voi etenkin puolijohteisiin, energiaan yms. liittyen löytyä syklejä. Hyperskaalaajat jossain kohtaa sulattelevat nykyisiä ostoksia ja nvidia ei käy kaupaksi. Tähän sulatteluun liittyen se eps kun konesali-investoinnit menevät ylös ja alas puolijohdesyklin mukana.
 
Tämä ehkä vähän sivuaa Pankit-ketjun aihealuetta mutta onko miten paljon kuluissa ja käytännöissä eroa Nordean ja Nordentin välillä jos pääsääntöisesti on tarkoitus kuukausisäästää ETF:iin (tai rahastoon) ja pari kertaa vuodessa ostaa suomalaisia osakkeita parilla tonnilla?

Tuli asuntolainan kilpailutuksessa puheeksi ehdotus, että jos siirettäisiin tarpeeksi varallisuutta Nordeaan, jotta Premium-asiakkuuden ehdot täyttyvät, saataisiin silloin heiltä parempi marginaali. Tämä vaatisi käytännössä, että siirettäisiin Nordnetistä sijoituksia Nordeaan. Suomalaiset osakkeet saisi ilmaiseksi siirettyä mutta ulkomaalaisista osakkeista olisi kulut 70€ ja per ETF-rahasto pitää maksaa myös 70€, joten tästä johtuen kulut nousisivat yli kilpailevien pankkien tarjoamien järjestelypalkkioiden vaikka oma pankki pysysi samana. En tiedä olisiko järkeä siirtää vain sen verran Nordeaan, jotta 80k€ raja ylittyy, mutta onko järkeä nauttia ja kärsiä molempien Nordean ja Nordentin hyvistä ja huonoista puolista.
 
Tämä ehkä vähän sivuaa Pankit-ketjun aihealuetta mutta onko miten paljon kuluissa ja käytännöissä eroa Nordean ja Nordentin välillä jos pääsääntöisesti on tarkoitus kuukausisäästää ETF:iin (tai rahastoon) ja pari kertaa vuodessa ostaa suomalaisia osakkeita parilla tonnilla?

Tuli asuntolainan kilpailutuksessa puheeksi ehdotus, että jos siirettäisiin tarpeeksi varallisuutta Nordeaan, jotta Premium-asiakkuuden ehdot täyttyvät, saataisiin silloin heiltä parempi marginaali. Tämä vaatisi käytännössä, että siirettäisiin Nordnetistä sijoituksia Nordeaan. Suomalaiset osakkeet saisi ilmaiseksi siirettyä mutta ulkomaalaisista osakkeista olisi kulut 70€ ja per ETF-rahasto pitää maksaa myös 70€, joten tästä johtuen kulut nousisivat yli kilpailevien pankkien tarjoamien järjestelypalkkioiden vaikka oma pankki pysysi samana. En tiedä olisiko järkeä siirtää vain sen verran Nordeaan, jotta 80k€ raja ylittyy, mutta onko järkeä nauttia ja kärsiä molempien Nordean ja Nordentin hyvistä ja huonoista puolista.
No ainakin suorissa osakkeissa Nordea on pienillä summilla halvempi kuin Nordet koska palkkio on 1% luokkaa niin jo muutaman euron hankinnat on kannattavia. Nordnetillä käsittääkseni on kiinteä summa ja onko päälle vielä provikka joten pikkusummilla ei kannata ostaa.
Korjatkaa jos väärässä.
 
Tuli asuntolainan kilpailutuksessa puheeksi ehdotus, että jos siirettäisiin tarpeeksi varallisuutta Nordeaan, jotta Premium-asiakkuuden ehdot täyttyvät, saataisiin silloin heiltä parempi marginaali. Tämä vaatisi käytännössä, että siirettäisiin Nordnetistä sijoituksia Nordeaan. Suomalaiset osakkeet saisi ilmaiseksi siirettyä mutta ulkomaalaisista osakkeista olisi kulut 70€ ja per ETF-rahasto pitää maksaa myös 70€, joten tästä johtuen kulut nousisivat yli kilpailevien pankkien tarjoamien järjestelypalkkioiden vaikka oma pankki pysysi samana. En tiedä olisiko järkeä siirtää vain sen verran Nordeaan, jotta 80k€ raja ylittyy, mutta onko järkeä nauttia ja kärsiä molempien Nordean ja Nordentin hyvistä ja huonoista puolista.

Mä kannatan useampaa välittäjää. Mullakin Nordeassa sen verran että Premium-ehdot täyttyvät, muutoin omaisuus sitten Nordnetissä ja IB:ssä. Siitä on ennen kaikkea hyötyä että on useampi välittäjä. Muutama ajatus bulletteina:
  • Siirron lisäksi kannattaa miettiä myyntiä + ostamista, jos verotus tekee siitä halvemman.
  • Ei tosiaan tarvinne siirtää kaikkea, jos riittää että Premium-asiakkuus täyttyy. Toisaalta, Premiumin hyöty aika pieni vs. asuntolaina-asiakas. Perushinta esim. on kummassakin 0e/kk. Premiumilla saatat joskus saada parempaa palvelua.
  • Nordean etu 1% kulukatto pohjoismaisissa osakkeissa ja ETF:issä, huono puoli ettei valuuttatilejä, UI heikompi kuin NN, ei ongelmia hankintahintojen syöttämisessä - saattaa koskea osakkeiden siirtoa eli et saa oikeaa hankintahintaa sinne kirveelläkään
  • Nordnetin etu 2,5e/kk ETF-kk-säästö ja toimiva käyttöliittymä, hankintahinnat voi muuttaa koska vain oikeiksi, ylihintaiset minimipalkkiot, varsinkin USA, Private Bankingilla (200k minimivarallisuus palvelussa) saa paremmat minimihinnat käyttöön
  • Nordea tuskin voi velvoittaa mitään sen jälkeen kun olet lainan saanut. Sitten voit vaikka siirtää osakkeet takaisin muualle.
 
Tekoälyn markkina-arvosta sen verran että nyt se on kuitenkin omasta mielestäni aika rautasidonnaista. Nvidian arvo on oikeasti tekoälyä, konesalidiili nosti Oraclen hintaa. Mutta minkä verran AI on oikeasti näkynyt sitä softaa tekevien hinnoissa? Esim. Meta on aika vähän näkynyt missään AI kuvioissa ja silti Metan hinta on AI boomin aikana kehittynyt siinä missä MS tai Alphabetkin.

Cursorin kehittäjän viimeisin markkina-arvon arvio on 10 miljardin paikkeilla, ja se on kai eniten rahaa tekevässä päässä AI:ta. 10 miljardia on kova hinta startupille, mutta ei hirveästi boomin myydyimmästä tuotteesta?
 
Tekoälyn markkina-arvosta sen verran että nyt se on kuitenkin omasta mielestäni aika rautasidonnaista. Nvidian arvo on oikeasti tekoälyä, konesalidiili nosti Oraclen hintaa. Mutta minkä verran AI on oikeasti näkynyt sitä softaa tekevien hinnoissa? Esim. Meta on aika vähän näkynyt missään AI kuvioissa ja silti Metan hinta on AI boomin aikana kehittynyt siinä missä MS tai Alphabetkin.
OpenAI:n liikevaihdon kasvu antaa jonkinlaisen suuntaviitan AI:n käytöstä. OpenAI:lla 700 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Mitä jos käyttäjämäärä tuplaantuu, mitä jos keskiarvona per käyttäjä saadaan 5e/kk enemmän, mitä jos per token hinta tipahtaa 1/10 osaan nvidian vera-rubin + cpx systeemin avulla ennen kuin mietitään edes softaoptimointeja? Uusin codex mistä keskustelua+lähde koodiavustinketjussa tiputti osassa pyynnöistä käytettyjen tokenien määrää 90%.
"Revenue this year will grow over 3X. So about $13 billion in revenue from about $4 billion last year. So it's tripling on a very big base as well," OpenAI CFO Sarah Friar told me at the Goldman Sachs Communacopia conference on Tuesday.
https://finance.yahoo.com/news/open...n-triple-our-revenue-this-year-213816957.html

Voi ajatella että ei keksitä käyttöä ai:lle ja meta&co investoinnit tuottavat nollan, voi ajatella myös toisin. Voi olla, että meta&co oli nyt historiallisen halpaa kun katsoo 20v päästä taaksepäin.

Analogiana joskus ehkä näytti siltä, että rautatien rakentajat on paras bisnes(nvidia). Kun rautatiet oli rakennettu bisnes katosi ja paras bisnes olikin jotain muuta kuin rautatien(konesalien) rakentamista. Konesaliprojektit ovat niin isoja, että meillä on hyvä käsitys jonnekin 2030+ asti siitä mitä openai, meta&co aikovat sijoittaa. Nvidiaan lienee laskettu sisään jo se mitä odotetaan tapahtuvan seuraavan 5v aikana. Upsidea aika vähän kun tuskin voi yllättää ohi odotusten konesalin avulla. Jos nvidia yllättää pitäisi tapahtua jotain eeppistä robotiikan, itseajavien autojen tms. kanssa.

OpenAI:n statistiikassa suomalaiset eivät mahtuneet työikäisen väestön määrään suhteutettuna openai:ta käyttävien top20 listalle. Suomalaiset eivät taida olla edelläkävijöitä ai:n kanssa, ehkä värittää tätäkin ketjua sama teema. Listalla oli viro, ruotsi, georgia, malta,... Tästä keskustelua+lähde tekoäly ketjussa.
 
Viimeksi muokattu:
En puhunut AI:n käytöstä nyt tai tulevaisuudessa vaan mietin sitä että minkä verran sitä on laskettu firmojen arvoihin? Magnificent sevenin P/E luku on aika ylhäällä, mutta toisaalta about samassa paikassa kuin ollut jo 5 vuotta, eli pidempään kuin AI buumia on ollut. Ja Toisaalta Nvidia osaltaan nostaa sitä P/E keskiarvoa. Eli Onko AI:ta oikeastaan kovin isoina lukuina vielä laskettu softafirmojen markkina-arvoihin? Vai olisivatko ne likimain samalla tasolla muutenkin? Jos ei olisi ollut AI buumia niin olisiko esim. MS tai Alphabet halvempi?

Jos AI:ta on jonkin softafirmojen markkina-arvossa satoja miljardeja, niin missä?
 
En puhunut AI:n käytöstä nyt tai tulevaisuudessa vaan mietin sitä että minkä verran sitä on laskettu firmojen arvoihin? Magnificent sevenin P/E luku on aika ylhäällä, mutta toisaalta about samassa paikassa kuin ollut jo 5 vuotta, eli pidempään kuin AI buumia on ollut. Ja Toisaalta Nvidia osaltaan nostaa sitä P/E keskiarvoa. Eli Onko AI:ta oikeastaan kovin isoina lukuina vielä laskettu softafirmojen markkina-arvoihin? Vai olisivatko ne likimain samalla tasolla muutenkin? Jos ei olisi ollut AI buumia niin olisiko esim. MS tai Alphabet halvempi?

Jos AI:ta on jonkin softafirmojen markkina-arvossa satoja miljardeja, niin missä?
Heitä esimerkki miten laskisit nuo kysymäsi asiat ja mietitään sitten miltä näyttää. TLDR multa edelleen että puolijohdefirmoissa on laskettu sisään asiat 2030-2032 asti kun sinne asti tiedetään paljonko konesalia rakennetaan. Enempi vaikea rakentaa kun piirejä ei saa tehtyä enempää ja vaikka saisi rakennettua piirejä niin energiaa ei riitä. Jossain kohtaa ehkä (pien)ydinvoimalat, sähköpaneelit+akustot yms. voivat ratkaista energia-asian mutta tämä tapahtuu hitaasti eikä vuodessa tai kahdessa.

Softapuolen firmoissa asia imho. riippuu ihan siitä että miten mallien ja palveluiden kehittäminen etenee. Uskon, että 20v päästä taaksepäin katsoessa pidetään niitä firmoja jotka voittivat halpoina. Kaikki firmat eivät selviä.

Jos sijoittaa vaikka qqq:n tai sp500:en kautta niin tuskin tarvii jännitellä kun voittajat nousee indeksiin ja häviäjät poistuvat. Jos vetää all in google niin voipi olla jännemmät paikat.
 
No jos ajatellaan että AI buumia ja sen rautavaikutuksia ei olisi tullut mutta kaikki muuten olisi edennyt aika entisellään, niin sitten NVIDIA:N arvo olisi ehkä 3,5-4 biljoonaa kevyempi. Mutta minkä verran nykyistä kevyempi olisi Alphabetin, Microsoftin tai Metan (puhtaiten softapuolen M7 yritykset) markkina-arvo? Näkisin että on ihan mahdollista että ne arvot olisivat likimain samat kuin nykyään ihan vain siksi että rahaa pusketaan koko ajan lisää markkinalle ja jonnekin sen pitää mennä. Vaikka ei olisi AI buumia.
 
No jos ajatellaan että AI buumia ja sen rautavaikutuksia ei olisi tullut mutta kaikki muuten olisi edennyt aika entisellään, niin sitten NVIDIA:N arvo olisi ehkä 3,5-4 biljoonaa kevyempi. Mutta minkä verran nykyistä kevyempi olisi Alphabetin, Microsoftin tai Metan (puhtaiten softapuolen M7 yritykset) markkina-arvo? Näkisin että on ihan mahdollista että ne arvot olisivat likimain samat kuin nykyään ihan vain siksi että rahaa pusketaan koko ajan lisää markkinalle ja jonnekin sen pitää mennä. Vaikka ei olisi AI buumia.
EPS olisi isompi jos meta&co eivät käyttäisi satoja miljardeja konesalien rakentamiseen. Mun alkuperäinen pointti oli, että kun konesalia on tarpeeksi ja rahaa ei mene uusien rakentamiseen niin meta&co tekevät heti isomman voiton capex:in laskiessa. Jos tuohon päälle vielä investoidut konesalit tekevät rahaa niin tupla hyvä. Tässä tilanteessa puolijohdefirmat lähtevät syöksyyn kunnes jossain vaiheessa tarvitaan joko uusia konesaleja tai pitää korvata vanhoissa oleva rauta uudella. Palvelut/Softa voi puksutella tasaisesti, puolijohteet syklinen. Konesalissa olevan GPU:n käyttöiäksi arvioitu 4v-6v. Tuosta saataneen jossain vaiheessa päivityssykli.
 
OpenAI:n liikevaihdon kasvu antaa jonkinlaisen suuntaviitan AI:n käytöstä. OpenAI:lla 700 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Mitä jos käyttäjämäärä tuplaantuu, mitä jos keskiarvona per käyttäjä saadaan 5e/kk enemmän, mitä jos per token hinta tipahtaa 1/10 osaan nvidian vera-rubin + cpx systeemin avulla ennen kuin mietitään edes softaoptimointeja? Uusin codex mistä keskustelua+lähde koodiavustinketjussa tiputti osassa pyynnöistä käytettyjen tokenien määrää 90%.
Kysyin tekoälyltä, niin noissa yleisissä tekoälyissä, openai, gemini, xai, perplexity jne maksavien asiakkaiden osuus on Chatgpt itse kertoi 5-10%. Tarkkoja lukuja ei julkaista. Free käyttäjät ovat nettomeno käyttäen serveriaikaa. Normaali keskiverto pro-version hinta kaikissa on 20€/kk. Viihdekäyttäjälle ehkä yläkanttiin puhumattakaan jostakin ultimate 100-xxx€/kk.

Aikamoinen haaste ai-firmoille on saada maksavia asiakkaita. Poikkeuksena ehkä erikoistyökalut vaikka se Cursor. Useimmille kotikäyttäjille välttää chatgpt ilmainen versio analogiana vaikka spotify. Maksullinen tekoäly on pitkälle corporate juttua luulisin. Maksullisen käyttäjät haluavat vastinetta eri tavalla kuin satunnainen surffaaja ja kokeilija. Tästä kuviosta itsellä on tällä hetkellä vähän ristiriitaiset ajatukset sijoittamisen kannalta. Toki itselläkin on ihan isolla rahalla noita firmoja rahastojen kautta, vaikka suoria tekkiosakkeita en omista.
 
Kysyin tekoälyltä, niin noissa yleisissä tekoälyissä, openai, gemini, xai, perplexity jne maksavien asiakkaiden osuus on Chatgpt itse kertoi 5-10%. Tarkkoja lukuja ei julkaista. Free käyttäjät ovat nettomeno käyttäen serveriaikaa. Normaali keskiverto pro-version hinta kaikissa on 20€/kk. Viihdekäyttäjälle ehkä yläkanttiin puhumattakaan jostakin ultimate 100-xxx€/kk.

Aikamoinen haaste ai-firmoille on saada maksavia asiakkaita. Poikkeuksena ehkä erikoistyökalut vaikka se Cursor. Useimmille kotikäyttäjille välttää chatgpt ilmainen versio analogiana vaikka spotify. Maksullinen tekoäly on pitkälle corporate juttua luulisin. Maksullisen käyttäjät haluavat vastinetta eri tavalla kuin satunnainen surffaaja ja kokeilija. Tästä kuviosta itsellä on tällä hetkellä vähän ristiriitaiset ajatukset sijoittamisen kannalta. Toki itselläkin on ihan isolla rahalla noita firmoja rahastojen kautta, vaikka suoria tekkiosakkeita en omista.
Samaa mieltä jos miettii vain 1v, 2v aikajännettä. Entä jos miettii 20v aikajännettä ja sijoittaa indekseihin pitkäjänteisesti? Historian varrelta olen oppinut etten tajua ja ei mun järjellä mietitä miten tulevaisuus pyörähtää. Muistan kun metan IPOn aikaan pohdittiin kamujen kanssa pitäisikö ostaa vai ei. Päädyttiin, että paska firma, ei tuu tekeen rahaa, ei kannata ostaa. About vuosi IPOn jälkeen meta oli saanut mobiilin jiiriin ja mainosbisnes pyöri. En sillonkaan vielä tajunnut. Olen saattanut iphonelle, appseille, angry birdsille, free2play:lle yms. myös naurahtaa ettei tuu tapahtumaan.

Se toinen tajuttavampi puoli on esim. koodiavustimet ja se että niistä halutaan jo nyt maksaa kun halvalla ei saa hyvää ja kallis on rahan arvoinen. Millaisen rahan arvoiseksi esim. koodausavustin tai lakiavustin nousee, vaikea sanoa. Piilaaksossa kesähessun palkka 10000$/kk, seniori tuplat tuohon+osakekannustimet+sivukulut. Millonkahan ollaan valmiita maksamaan 24/7 vauhdilla x tokeneita generoivasta koodausagentista esim. 5000$/kk tai vaikka 10000$/kk, mikä on firmoissa seniori/agentti suhde, 1 seniori/1 agentti, 1 seniori/5 agenttia? Alkavatko yritykset tekemään itse koodausagentin avulla työkaluja versus ennen ostettiin lisenssi softaan joka ei oikein vastannut tarvetta + kustomointia? Ehkä parin vuoden päästä, ehkä ei koskaan. Koodiagentti toki ottaa taukoa tokeneiden generoinnista sen aikaa kun koodi kääntyy, testit ajossa jne. Ts. vaikka agentti 24/7 päällä ei AI-konesali jauha tokeneita 24/7 kuten ei kooderikaan hakkaa pelkkää koodia 8h/päivä.
 
Viimeksi muokattu:
Mikähän ero "Nordnet USA Indeksi" ja "Nordnet Teknologia Indeksi"? Katsoin, niin hyvin pitkälti samat omistukset noissa, Apple, Nvidia, Microsoft jne.. Toisessa hiukan korkeammat "juoksevat kulut".
 
Mikähän ero "Nordnet USA Indeksi" ja "Nordnet Teknologia Indeksi"? Katsoin, niin hyvin pitkälti samat omistukset noissa, Apple, Nvidia, Microsoft jne.. Toisessa hiukan korkeammat "juoksevat kulut".
Etusivun tietoa rahastosta kohdan mukaan seuraavat eri indeksiä: MSCI USA Climate Change Index vs MSCI World Information Technology Expanded Select Capped Index.
 
Aika pintapuolinen, mutta silti hyvä. Olisi kaivannut sen, että mikä firmojen eps-lukema ja kannattavuus olisi jos AI-konesali investointi painetaan lähelle nollaa. Senkin olisi voinut huomioida, että vaikka AI-boom ei kokonaisuutenaan poksahtaisi niin sen sisältä voi etenkin puolijohteisiin, energiaan yms. liittyen löytyä syklejä. Hyperskaalaajat jossain kohtaa sulattelevat nykyisiä ostoksia ja nvidia ei käy kaupaksi. Tähän sulatteluun liittyen se eps kun konesali-investoinnit menevät ylös ja alas puolijohdesyklin mukana.

AI boomissa on rahan vastaanottajat kuten Nvidia ja konesaliyritykset. Muut menettävät rahaa, mutta saavat lopulta ehkä pitää markkinaosuutensa rahan käytöllään. Nvidian katteetkin ovat koko ajan uhattuna ja tulevat haaveillut tilaukset voivat jäädä tulematta.

Googlehan työntää massia aivan holtittomasti eri paikkoihin buy & forget meiningillä, aivan kuten joku nainen kenkäshoppailussaan. Nyt sille rahalle on vähän aikaa joku oikea käyttökohdekin. Tämän ei pitäisi sinällään vaikuttaa kursseihin mitenkään, vaan ylläpitää PE tasoa.

Googlen rahavirrat tulevat lähes pelkästään mainonnasta eli mainostajilta. Mainostajien budjetit ovat kiinni pelkästään siitä, paljonko ihmiset käyttävät kuluttamiseen rahaa. Tämä potti tietenkin kasvaa QE ja inflaation kautta jatkuvasti, mutta pelkästään Googlen siirtymä tekoälyyn ei kasvata mainostajien käytössä olevia varoja.
 
Googlen rahavirrat tulevat lähes pelkästään mainonnasta eli mainostajilta. Mainostajien budjetit ovat kiinni pelkästään siitä, paljonko ihmiset käyttävät kuluttamiseen rahaa. Tämä potti tietenkin kasvaa QE ja inflaation kautta jatkuvasti, mutta pelkästään Googlen siirtymä tekoälyyn ei kasvata mainostajien käytössä olevia varoja.
En tiedä mikä on perimmäinen logiikka, mutta google tavallaan syö, osittain omaa tulovirtaansa laittamalla geminin tekemään ai-koosteen googlen hakuihin osaksi hakukonetta. Tällöin osa hakijoista tyytyy tekoälyn koottuun vastaukseen ja jättää menemättä haun antamille nettisivulle katselemaan googlen mainoksia.
 
En tiedä mikä on perimmäinen logiikka, mutta google tavallaan syö, osittain omaa tulovirtaansa laittamalla geminin tekemään ai-koosteen googlen hakuihin osaksi hakukonetta. Tällöin osa hakijoista tyytyy tekoälyn koottuun vastaukseen ja jättää menemättä haun antamille nettisivulle katselemaan googlen mainoksia.

Ai-kooste on kuitenkin aika kevyesti luotu joten eiköhän niitä linkkejä silti klikkailla. Ja Googlelle on varmaan pääasia silti pitää Googlen palveluihin tottuneet käyttäjät heidän palveluissaan. Itsekin käytän Geminiä ilman mitään vertailuja siitä onko se itselleni paras...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
287 209
Viestejä
4 925 411
Jäsenet
79 332
Uusin jäsen
Sannamar1

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom