• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:05 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Kai tällä tarkoitetaan sitä että passivinen sijoittaminen luo selkeästi yliarvostettuja osakkeita esim. s&p500 sisään, joista osa sitten romahtaa aikanaan ja tuo indeksiä alas. Tarkkaan valitut osakkeet eivät sitten tippuisi yhtä pahasti.
Markkina-arvopainotetun indeksin sisällä ei voi olla indeksin yhtiöiden välillä sellaisia arvostuseroja, jotka johtuisivat kyseiseen indeksiin sijoittamisen suosiosta.

Toki kun yhtiö lisätään indeksiin, niin silloin sen hinta pompsahtaa. Tässä mielessä S&P500:n kaltaiset valikoivat ja vain suuryhtiöitä sisältävät indeksit ovat huonoja.
 
Korot tosiaan raketoi siinä vaiheessa kun tulee massiivinen romahdus koko finanssi järjestelmään.
Eli oletus on se että semmoista ei ole tulossa, tai ei voi mitenkään tulla? Jos katsoo vähänkin historiaa, niin tuntuu todella erikoiselta väittämältä. Muutenkin kaikki toimet, joilla tota vältetään on semmosia että tuleva romahdus on aina vaan massiivisempi. Väittäisin että vääristymä tulee lähinnä siitä että ihmiset on onnistunut normalisoimaan nykytilanteen ja ei ymmärrä riskejä, jos systeemi on toiminut tähänkin mennessä suht vakaasti. Korona dippikin olisi oikeasti voinut romuttaa koko systeemin ilman elvytystoimia.

Kaikki on mahdollista ja mistä sitä tietää. Itse uskon, että tätä kuplaa ei päästetä puhkeamaan ja jos päästetään niin joku 15% asuntolainan korko on niin naurettavan pieni murhe silloin että hävettää.

e: Ja itse tosiaan veikkasin korona dipissä rahalla sen puolesta, että rommaa kunnolla. Nyt on kyllä mieli muuttunut vaikka kuplassa on lisää ilmaa.

Ei kai korkojen nousu ole ainoa asuntovelallisen huoli? Asuntojen hintojen voimakas putoaminen voi jo itsessään olla ongelma, työpaikan menetys samaan aikaan vielä pahempi.

Olis kiva tietää kuinka todennäköisinä isoja henkilökohtaisia ongelmia pidettiin ennen edellisiä isoja lamoja?

Tämä totta kyllä. Avioero taitaa olla isoin ongelma milloin kämppä pitää laittaa lihoiksi. En näe hintojen putoamista ongelmana ellei ole sarja huonoja päätöksiä jo takana. Eli liian kalliisti vivutettu kämppä muuttotappiopaikkakunnalta yhdistettynä ison työnantajan kaatumiseen ja sitä myöten pakkomuuttoon kasvuksekukseen.

Jos on hankkiutunut pahaan paikkaan niin toki kannattaa järjestää itsensä siitä tavalla tai toisella ulos.

Itse olen pistänyt sveaan puskurin mihin ei kosketa ja jos sattuu useampia epäonnisia tilanteita kuten menee työt, kela ei sponssaa ja vaivun vielä koomaan niin voin nykyisillä koroilla maata 33kk letkuissa enenkuin pankki alkaa kyselemään miksei tule lyhennyksiä. Tai jos joku ystävällismielinen edunvalvontakirjan haltija neuvottelisi vaikka pankin kanssa lyhennysvapaasta koomailun ajaksi niin voisin maata koomassa 666kk nykyisillä koroilla. Toki pankki ei välttämättä moiseen suostu.
 
Eikö 90-luvulla ollut aika normaalia että pankki lunasti kämpän heti jos sen arvo ei enää kattanut vakuuksia? Kämppä voitiin myydä pilkkahintaan ja velkaa jäi vielä käteen.
 
Ei kai korkojen nousu ole ainoa asuntovelallisen huoli? Asuntojen hintojen voimakas putoaminen voi jo itsessään olla ongelma, työpaikan menetys samaan aikaan vielä pahempi.

Olis kiva tietää kuinka todennäköisinä isoja henkilökohtaisia ongelmia pidettiin ennen edellisiä isoja lamoja?
Näihin molempiin auttaa se, että asunto on maksettu. Eli ei minunkin mielestäni on aikamoista riskitouhua jättää asuntolaina lyhentämättä ja sijoittaa ne siihen varatut rahat.
 
Pyysingiltä ihan mahtava artikkeli gme:hen liittyen. Samalla selvis hitaammallekin mitä robinhoodin kanssa tapahtui. Pyysingillä on kyllä sana hallussa. Kannattaa lukea.

He eivät ilmeisesti olleet HKKK:ssa 1980-luvulla paikalla luennolla, jossa kerrottiin Harlem Railroadin shorttaajista. Näillä New Yorkin kaupunginvaltuuston ja yhtiön oman hallituksen jäsenillä oli sinänsä hyvä liikeidea: Shortataan ensin osaketta ja sitten peruutetaan yhtiön lisenssi harjoittaa rautatiebisnestä Manhattanilla. Eli miehillä oli moraali kuin Jyväskylän demareilla.

Mutta ahneella on usein ulosteinen loppu. Salaliittolaiset lämpenivät myymään osakkeita lyhyeksi enemmän kuin yhtiöllä niitä olikaan. Cornelius Vanderbiltillä sen sijaan lopulta oli yli sata prosenttia osakkeista. Tilanne on siis sellainen, että periaatteessa ainakin shorttaajien kaikki varallisuus on Vanderbiltin.

Hän kuitenkin päästi shorttaajat kohtuullisilla tappioilla ulos, kunhan nämä vain palauttivat lisenssin. Tämä tuskin johtui niinkään hyväntekeväisyysinnokkuudesta, vaan henkilökohtaisista turvallisuusnäkökohdista. Jo vuonna 1862 oli keksitty, että taloudellisia ongelmia voi yrittää ratkoa myös väkivallalla.

 
Viimeksi muokattu:
Markkina-arvopainotetun indeksin sisällä ei voi olla indeksin yhtiöiden välillä sellaisia arvostuseroja, jotka johtuisivat kyseiseen indeksiin sijoittamisen suosiosta.

Toki kun yhtiö lisätään indeksiin, niin silloin sen hinta pompsahtaa. Tässä mielessä S&P500:n kaltaiset valikoivat ja vain suuryhtiöitä sisältävät indeksit ovat huonoja.
En ymmärrä, oletetaan että meillä on joku yritys s&p500. Jos se pärjää tosi huonosti, niin se että iso määrä sijoittajia ostaa pelkästään tota indeksirahastoa pitää sen kyseisen osakkeen hintaa keinotekoisen ylhäällä?
Mistään massiivisesta kuplasta ei ole toki kyse tuossa.
 
En ymmärrä, oletetaan että meillä on joku yritys s&p500. Jos se pärjää tosi huonosti, niin se että iso määrä sijoittajia ostaa pelkästään tota indeksirahastoa pitää sen kyseisen osakkeen hintaa keinotekoisen ylhäällä?
Mistään massiivisesta kuplasta ei ole toki kyse tuossa.
Oletushan noissa passiivisissa indeksirahastoissa on se, että ne eivät määrittele indeksin osakkeiden arvoa ts. niitä hankitaan sen mukaan mikä niiden osuus indeksistä on eli hinnan pitäisi määräytyä muiden toimijoiden mukaan => arvo laskee, osuus indeksistä laskee, indeksirahastoa ostamalla saat vähemmän huonosti pärjäävää yhtiötä ja enemmän muita. Tietty jos kukaan ei tekisi mitään muuta kauppaa kuin ostaisi indeksejä, niin tilanne voisi olla kuvailemasi kaltainen.
 
Itsellä on possaa $BB, lypsänyt aika hyvin tässä pari viikkoa lappuja vastaan, eli olen myynyt option preemiumia (covered calls), kiitos hypen aiheuttama volatiteetti. :cool:
 
Tämä totta kyllä. Avioero taitaa olla isoin ongelma milloin kämppä pitää laittaa lihoiksi. En näe hintojen putoamista ongelmana ellei ole sarja huonoja päätöksiä jo takana. Eli liian kalliisti vivutettu kämppä muuttotappiopaikkakunnalta yhdistettynä ison työnantajan kaatumiseen ja sitä myöten pakkomuuttoon kasvuksekukseen.

Ei se aina noitakaan päätöksiä tarvita kuulemma Helsingissa on iso joukko ihmisiä ulossotossa vaikka on vakituinen työ 8000€ kuukausipalkalla kun on vivutettu ydinkeskustasta kallis kämppä valtavalla asuntolainalla, ostettu kalenterimallin autoa velaksi ja käyty luottokortilla ulkomailla ja sitten onkin tullut avioero tai puoliso kuollut yllättäen eikä enää selviäkään kaikista lainoista edes tuolla palkalla.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Ei kai korkojen nousu ole ainoa asuntovelallisen huoli? Asuntojen hintojen voimakas putoaminen voi jo itsessään olla ongelma, työpaikan menetys samaan aikaan vielä pahempi.

Olis kiva tietää kuinka todennäköisinä isoja henkilökohtaisia ongelmia pidettiin ennen edellisiä isoja lamoja?
Korkojen nousu on pitkälti sama asia kuin hintojen lasku. Hintojen laskua asuntojen tapauksessa voi aiheuttaa vuokratuottojen laskeminen tai korkojen nousu.

Jos korot nousevat, niin diskonttaukseen käytetty korko laskee ja se taas laskeaa kiinteää tuottoa tuottavien assettien nykyarvoa.

Katso vaikka NPV laskelma 700€/kk vuokraa tuottavalle asunnolle 2% diskonttauskorolla vs. 4% diskonttauskorolla. Jos et tiedä mitä Net Present Value tarkoittaa, niin aloita vaikka sen opiskelusta, se on yksi taloustieteen peruspilareita.
 
Ei se aina noitakaan päätöksiä tarvita kuulemma Helsingissa on iso joukko ihmisiä ulossotossa vaikka on vakituinen työ 8000€ kuukausipalkalla kun on vivutettu ydinkeskustasta kallis kämppä valtavalla asuntolainalla, ostettu kalenterimallin autoa velaksi ja käyty luottokortilla ulkomailla ja sitten onkin tullut avioero tai puoliso kuollut yllättäen eikä enää selviäkään kaikista lainoista edes tuolla palkalla.
Mistäs tää ”kuulemma” on kuultu ja mitä tarkoittaa ”iso joukko”? Enemmän kuin kolme? Vai ihan 30?
 
Tässä Reddit-postissa on taas huomioita noista fail-to-deliver -kaupoista SEC:n päivitettyjen tilastojen tultua. Joulukuussa niitä oli 1,7M ja nyt tammikuun alkupuoliskolla 621k. Normaalitilanteessa osakkeilla niitä on kaiketi korkeintaan joitain satoja. Vaikuttaa vähän siltä, että shorttaajien on koko lailla mahdoton edes täyttää noita positioitaan kun lappuja ei riitä ja tuo alaspäin tullut kurssikin on hinattu sinne keinotekoisesti short-laddereilla. Tylsästi lähinnä rahastosijoittamista harrastaneena en näistä ihan hirveästi ymmärrä, mutta tätä on tullut kyllä seurattua tarkkaan. Moniltakin eri sivuilta löytyy selitys mitä FTD-kaupassa tapahtuu tai mistä se johtuu, mutta mistään en vieläkään ole onnistunut löytämään tietoa sen seurauksista. Tuleekohan siitä joku mitätön sakko?

On kyllä vähän ikävä tunne - noinkohan tämä vielä eskaloituu tästä? Investopediasta poimittu:
During the financial crisis of 2008, failures to deliver increased. Much the same as check kiting, where someone writes a check but has not yet secured the funds to cover it, sellers did not surrender securities sold on time. They delayed the process to buy securities at a lower price for delivery. Regulators still need to address this practice.

e. Noita lukuja on ilmeisesti aika mahdoton laskea varmuudella oikein, koska yksi FTD-lappu saattaa näkyä listoilla useana eri päivänä. Tuo 621k olikin pelkästään tammikuun 14. päivän tilanne. Koko joulukuun päivittäisten lukujen summa oli siis 1,7M ja pelkästään 1.-14.1 välillä yhteensä 5,1M. Suurin ostoryntäyshän on tullut vasta sen jälkeen, eli noita haamulappuja on varmaan nyt maailmalla miljoonia ja osakkeenomistajilla osakkeita longina enemmän, kuin niitä on alunperin laskettu liikkeelle.
 
Viimeksi muokattu:
Eikö nordnetissä voi laittaa jotain rajaa millon haluaa myydä osakkeita vai millä nimellä semmonen on jos on?
Esim jos nykyisen 50€ osakkeen haluaa myydä 200€ hintaan joskus kun se sinne menee niin mistä semmosen voi tehdä?
Kokeilin niin herjasi jotain että rajan ulkopuolella.

Edit: löyty, stop lossin takana oli myös tämä, ameriikassa stop lossia ei kai käytetä samallailla ni sen takia ei löytyny.
 
Viimeksi muokattu:
Eikö 90-luvulla ollut aika normaalia että pankki lunasti kämpän heti jos sen arvo ei enää kattanut vakuuksia? Kämppä voitiin myydä pilkkahintaan ja velkaa jäi vielä käteen.

Tästä on muistaakseni ollut juttua ettei ole nykyään mahdollista. En löydä faktaa joten tietääkö joku voiko pankki uudelleen arvottaa asuntosi out of blue nykyään? Selvä on se, että jos velallinen on maksukyvytön eikä onnistu lyhennyksissä niin menee vasaran alle kuten nykyäänkin menee. Ja jos arvo on laskenut niin voi jäädä pekka käteen. Mutta, että talouskriisissä pankki alkaisi vaatimaan uusia vakuuksia ihmisiltä kun arvot systemaattisesti laskisi kauttaaltaan?
 
Eikö 90-luvulla ollut aika normaalia että pankki lunasti kämpän heti jos sen arvo ei enää kattanut vakuuksia? Kämppä voitiin myydä pilkkahintaan ja velkaa jäi vielä käteen.
Tästä on muistaakseni ollut juttua ettei ole nykyään mahdollista. En löydä faktaa joten tietääkö joku voiko pankki uudelleen arvottaa asuntosi out of blue nykyään? Selvä on se, että jos velallinen on maksukyvytön eikä onnistu lyhennyksissä niin menee vasaran alle kuten nykyäänkin menee. Ja jos arvo on laskenut niin voi jäädä pekka käteen. Mutta, että talouskriisissä pankki alkaisi vaatimaan uusia vakuuksia ihmisiltä kun arvot systemaattisesti laskisi kauttaaltaan?
Aika härskiä toimintaa pankilta, jos tuollaista on tapahtunut.

Suomalainen käytäntö, että vakuuden arvon alenemisen riski on käytännössä kokonaan asuntovelallisella on muutenkin outo. Eikö pankin pitäisi itse sisällyttää vakuuden arvon alenemisen riski marginaaliin?

Käsittääkseni USA:ssa on tapana ainakin joissain osavaltioissa, että jos asuntovelallinen on maksukyvytön, niin velka kuitataan vakuudesta (eli asunnosta), ja jos sen nykyarvo ei riitä niin voivoi pankin kannalta.

Eihän vakuus ole vakuus, jos velkaa voi karhuta myös sen ulkopuolelta.
 
Tästä on muistaakseni ollut juttua ettei ole nykyään mahdollista. En löydä faktaa joten tietääkö joku voiko pankki uudelleen arvottaa asuntosi out of blue nykyään? Selvä on se, että jos velallinen on maksukyvytön eikä onnistu lyhennyksissä niin menee vasaran alle kuten nykyäänkin menee. Ja jos arvo on laskenut niin voi jäädä pekka käteen. Mutta, että talouskriisissä pankki alkaisi vaatimaan uusia vakuuksia ihmisiltä kun arvot systemaattisesti laskisi kauttaaltaan?
Tämä taitaa mennä vähän toisin päin eli jos pankilla alkaa mennä heikosti, se voi vaatia asiakasta lyhentämään koko loppulainan kerralla.
 
Pystyykö muuten jollakin välittäjällä laittamaan toimeksiantohinnan ja siihen vaikka +-10sntMuutaman kerran jäänyt juuri muutaman sentin päähän toimeksianto sekä myynti, että ostotoimeksiannoissa, niin sillä kiinnostelee

Jos olet ostamassa osaketta, ja myyntilaidassa (pörssissä jo olevat myyntitarjoukset) on tarpeeksi tavaraa sopivalla hinnalla, voit laittaa huoletta reilusti korkeamman rajahinnan ostotoimeksiantoosi kuin mitä se halvin myyntitarjous on ja saat osakkeet sillä halvimmalla myyntitarjouksella.
 
Ensiksi kiitoksia kaikille tästä threadistä. Yksi parhaista sijoittamiseen liittyvistä keskusteluista, joita seuraan. Lähinnä liittyen sisällön laaja-alaisuuteen.

Voisiko joku vääntää rautalangasta tai linkata johonkin esitykseen liittyen ETF:n arvonmuodostukseen.

Kun ETF osuuden arvo vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan ei osuuden arvo ole suoraan verrannollinen rahaston sijoituskomponenttien arvoon.

Jos yksinkertaistetussa esimerkissä meillä on fyysinen ETF, joka sijoittaa kohdeindeksin arvopapereihin. Sitten jonain päivänä ETF saa positiivista julkisuutta ja sen osuuden arvo nousee 10% vaikka indeksin arvo nousee ainoastaan 5%. Miten muutosta käsitellään ja miten se näkyy sijoittajille?
 
Kun ETF osuuden arvo vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan ei osuuden arvo ole suoraan verrannollinen rahaston sijoituskomponenttien arvoon.

Jos yksinkertaistetussa esimerkissä meillä on fyysinen ETF, joka sijoittaa kohdeindeksin arvopapereihin. Sitten jonain päivänä ETF saa positiivista julkisuutta ja sen osuuden arvo nousee 10% vaikka indeksin arvo nousee ainoastaan 5%. Miten muutosta käsitellään ja miten se näkyy sijoittajille?
Noin suuri ero ei tule luultavasti ikinä tapahtumaan, mutta kyseinen muutos näkyy sijoittajille ETF-omistusten arvonnousuna, ei mitenkään muuten.

Tuosta voi lukea simppelin selityksen mitä NAV tarkoittaa Exchange-Traded Funds (ETFs) | iShares CH – BlackRock
 
Suurella mielenkiinnolla tullut seurattua tuota GameStop-tapausta. Eilisen hopea- uutiset tuli täysin puskista, koska ei Redditissä koko asiasta vaikuttanut olevan minkäänlaista spekulointia toisin kuin uutiset antaa ymmärtää.

Jep. Paikka on myös täynnä botteja jotka yrittävät saada ihmiset paniikkiin ja myymään. Esimerkki botista joka laittaa useita kertoja minuutissa samaa negatiivista lausuntoa. On ne velmuja.
ctpw5fcxuxe61.jpg
 
Tämä taitaa mennä vähän toisin päin eli jos pankilla alkaa mennä heikosti, se voi vaatia asiakasta lyhentämään koko loppulainan kerralla.

Siis meni 90-luvulla vai onko vielä tälläinen ehto lainoissa?

Ja kyllä niitä kämppiä menee nykyäänkin vasaran alle jos velallisella ei ole maskukykyä ja jos alueen arvo on laskenut niin paska homma. Toki ei jaeta vastaavalla tavalla mitä huhut kertoo, että pankinjohtaja pisti kavereilleen puoli-ilmaiseksi.

Jaahas. Siitäpäs on aikaa, kun viimeksi omat hopeaomistukset ovat oikeasti kasvaneet arvossaan. Kymmenen vuottahan siihen oikeastaan menikin. Eli ainakin olin ajoissa.

Onko täällä muita arvometallisijoittajia? Omat omistukset ihan fyysisessä tavarassa kiinni.

Kuinka nopeasti fyysistä metallia ostavilla muuttuu hinnat? Samantien? Pointti, että kun tässä ainakin nähtävissä, että arvo raketoi enempi tai vähempi kuplamaisesti perustuen vaan uutisointiin ja siinäkin suurelta osin virheellisiin tietoihin. Ja jos haluaisi rahastaa voittot pois niin sun pitäisi lastata auto täyteen ja lähteä välittäjälle, mutta suostuuko ne ostamaan kuplahintaan? Digitaalisena sen saa kaupaksi kun joku vaan lukee, että WSB next $GME is $SLV...
 
Viimeksi muokattu:
Mitenkäs IB:ssä toimii tuo "exit-strategy" osakkeelle? Saat määrittää ainakin IBKR appsissa "profit taker"in että "stop loss"in, näistä syntyy sitten vastaavasti 2 myyntitoimeksiantoa LMT ja STP, mutta en löydä mitään linkkiä noiden toimeksiantojen välillä... Menevät markkinalla GTC:nä (good till cancel), jolloin nähdäkseni tässä jollain GME tyyppisellä osakkeella voi käydä niin että tuo osake tulisi myytyä 2 kertaa, ja lopulta käsissä olisi shorttipositio :) vaikka profittakerin laidat olisikin kaukana toisistaan? Tuossahan toisen toimeksiannon pitäisi automaattisesti kumoutua toisen täyttyessä ja jos ihan koko toimari ei mene läpi kerralla niin myytävät kappalemäärät pitäisi myös päivittyä...

Lisäksi miten "stop loss" toimii jos haluaisitkin asettaa sen _nykyistä hintaa_ ylemmäs eli oletuksenasi on että hinta tulee nousemaan mutta jos sen jälkeen putoaa niin sitten myyntiin? Eikö tuossa jo ihan normi vola kilauta ylöspäin mennessä tuon "stop loss"in aktiiviseksi... Esimerkkinä: hinta nyt 8e, asetat stop loss 9,9e. Hinta muuttuu 8->9->8,5->9,5->9->10->9,5->10,5->10->11, jolloin stoploss olettavasti aktivoituu tuossa 10->9,5 muutoksessa?
 
Mitenkäs IB:ssä toimii tuo "exit-strategy" osakkeelle? Saat määrittää ainakin IBKR appsissa "profit taker"in että "stop loss"in, näistä syntyy sitten vastaavasti 2 myyntitoimeksiantoa LMT ja STP, mutta en löydä mitään linkkiä noiden toimeksiantojen välillä... Menevät markkinalla GTC:nä (good till cancel), jolloin nähdäkseni tässä jollain GME tyyppisellä osakkeella voi käydä niin että tuo osake tulisi myytyä 2 kertaa, ja lopulta käsissä olisi shorttipositio :) vaikka profittakerin laidat olisikin kaukana toisistaan? Tuossahan toisen toimeksiannon pitäisi automaattisesti kumoutua toisen täyttyessä ja jos ihan koko toimari ei mene läpi kerralla niin myytävät kappalemäärät pitäisi myös päivittyä...

Lisäksi miten "stop loss" toimii jos haluaisitkin asettaa sen _nykyistä hintaa_ ylemmäs eli oletuksenasi on että hinta tulee nousemaan mutta jos sen jälkeen putoaa niin sitten myyntiin? Eikö tuossa jo ihan normi vola kilauta ylöspäin mennessä tuon "stop loss"in aktiiviseksi... Esimerkkinä: hinta nyt 8e, asetat stop loss 9,9e. Hinta muuttuu 8->9->8,5->9,5->9->10->9,5->10,5->10->11, jolloin stoploss olettavasti aktivoituu tuossa 10->9,5 muutoksessa?
Hyvä kysymys, pitäisi varmaan testata. Perusveikkaus on tietty, että nuo on ihan dummy vertailuja ilman sen kummempaa logiikkaa sen suhteen mistä suunnasta rajaa lähestytään eli stop loss laukeaa, kun hinta on raja-arvo tai alle ja profit taker, kun hinta on raja-arvo tai yli.

Edit: Oma IB tili siis aukesi kans eilen, nyt vaan pitäisi siirtää sinne rahaa jostakin eli käytännössä myydä jotain, kun lähinnä käyttörahapuskuri vain käteisenä tällä hetkellä :D
Edit2: Pitäisi ehkä harkita jonkun isomman jenkkiomistuksen siirtoa Nordeasta, niin välttyisi pakkovaluuttavaihdoilta osinkojen kanssa. Ärsyttävän kalliita vaan nuo siirrot...
 
Viimeksi muokattu:
Jättäisin kaikki huhupuheet omaan arvoonsa, niillä ei yleensä ole mitään todellisuuspohjaa (viittaan noihin pankkikuvioihin). Pankkitoimiala on erittäin tiukasti säänneltyä ja jos nyt ei oteta kantaa kuin kotimaan pankkitoimintaan, niin ei tänä päivänä mitään kaverille puoli-ilmaiseksi asuntoja kaupitella velallisen kustannuksella.

Pankin ensisijainen intressi mahdollisissa maksuhäiriötilanteissa on selvittää velallisen tilanne ja lähes aina pyritään tekemään kaikkensa, jotta velallinen suoriutuisi velvoitteistaan. Nimittäin sen kiinteistön realisointi ei ole pankille ilmaista ja useimmiten velallisten maksuhalukkuus kummasti laskee voimakkaasti, jos menee kämppä alta. Pankin on järkevämpää ottaa vaikka vähän turskaa vastaan luottotappioina, kun ottaa koko kuorma vastattavakseen. Tottakai ihmiset jättävät velkoja suorittamatta syystä taikka toisesta ja kiinteistöjä menee vasaran alle. Tämä ei ehkä aiheuta valtavia ongelmia PK-seudulla, jos kohde on hyväkuntoinen ja hyvällä sijainnilla, mutta muuttotappiopaikkakunnalla hieman huonokuntoisen asunnon realisointi on jo ihan toinen juttu. Pankkien tilinpäätöksissä kerrotaan aika seikkaperäisesti heidän prosesseistaan, jos niihin haluaa paremmin tutustua.

Tiedoksi, että pankeissa ja heitä valvovissa organisaatioissa seurataan myös "lähipiiritapahtumia", eli tuollaiset kaverikaupat jäisivät nalkkiin melko pian.

Säästämiseen muutama vinkki:

- Älä käytä luottokortin korollista osuutta, maksa luottolasku ennen koronjuoksemista pois
- ´Älä käytä osamaksuja
- Älä osta kulutuselektroniikkaa raudanhimon takia
- Vältä kaikkia kuukausimaksullisia tilauksia (pienistä puroista tulee vuositasolla helposti iso virta)
- Jos käytät autoa, osta se käytettynä, huolla kuitenkin hyvin (hyvin huollettu auto tulee oikeasti halvemmaksi kuin sellainen, johon haetaan vikalista konttorilta), pidä autoa pitkään ja osta seuraava auto "takataskusta" älä rahoituksella
- Kiinnitä huomiota asumiskuluihisi (esim. vesi- ja sähkölaskut)
- Ruokakuluissa kannattaa kiinnittää huomiota heräteostoksiin ja "herkkuihin". Kokeile vaikka kuukauden verran asettaa jokin euromääräinen tavoite, jolla nipistät ruokalaskusta, saatat yllättyä, kuinka paljon "turhaa ja epäterveellistä" tulee ostettua kun ne jättää pois
- Jos työpaikallasi on lounassetelit ja käytät niitä ahkeraan, tähän uppoaa n. 200€/kk.
- Jos asiointisi ovat lähellä, harkitse polkupyörän käyttöä julkisten ja auton sijaan (tässäkin säästää hyvin nopeasti, vaikka hommaisit sähköpyörän urakkaa keventämään)
- Alkoholiin saa menemään paljon rahaa, vähentäminenkin säästää jo sievoisen summan (tupakasta puhumattakaan)
- YMS. YMS.

"Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot"

Muistakaa kuitenkin nauttia elämästä ja elää kannattaa tässä ja nyt, sillä "sitten kun" eläjiä on vaikka kuinka paljon ja voin sanoa, että mikään ei harmita niin paljon kuin elämättä jätetty elämä, vaikka toki säästäminen ja sijoittaminen ovat ehdottoman kannatettavia asioita, mutta kuten kaikessa, kohtuus kannattaa. ;)
 
Jep. Paikka on myös täynnä botteja jotka yrittävät saada ihmiset paniikkiin ja myymään. Esimerkki botista joka laittaa useita kertoja minuutissa samaa negatiivista lausuntoa. On ne velmuja.
ctpw5fcxuxe61.jpg
Tullut myös seurattua tuota WSB subia aika ahkeraan nyt viime torstaista asti ja on tullut huomattua nuo spämmääjät ja botit.

Eilen oli WSB subi ja jenkkien uutiset täynnä hopea spämmiä, tänään taas puskee joka tuutista "sell gme at $1000", tällä kertaa vain hieman paremmin naamiotuna, niin eiköhän tässä ala gme hinta kohta nousemaan kohti 1000 dollaria ja sieltä sitten pärähtää alas ja taas saadaan porukka myymään.
 
Mitenkäs IB:ssä toimii tuo "exit-strategy" osakkeelle? Saat määrittää ainakin IBKR appsissa "profit taker"in että "stop loss"in, näistä syntyy sitten vastaavasti 2 myyntitoimeksiantoa LMT ja STP, mutta en löydä mitään linkkiä noiden toimeksiantojen välillä... Menevät markkinalla GTC:nä (good till cancel), jolloin nähdäkseni tässä jollain GME tyyppisellä osakkeella voi käydä niin että tuo osake tulisi myytyä 2 kertaa, ja lopulta käsissä olisi shorttipositio :) vaikka profittakerin laidat olisikin kaukana toisistaan? Tuossahan toisen toimeksiannon pitäisi automaattisesti kumoutua toisen täyttyessä ja jos ihan koko toimari ei mene läpi kerralla niin myytävät kappalemäärät pitäisi myös päivittyä...
Tähän en huomanutkaan kommentoida, koska ei mitään hajua vielä. Kieltämättä IB:n tapauksessa tuossa taitaa olla shorttauksen vaara, jos defaulttina pystyy myymään osakkeita, joita ei tilillä ole. Näillä ns. perusvälittäjillä jälkimmäinen ei menisi läpi, kun osakkeita ei enää ole. Tiedä sitten onko noilla syntyvillä toimeksiannoilla jotain parametriä, joka sanoo, että toteutuu vain jos osakkeita on.
 
En tiedä meneekö off-topikiksi, mutta se Suomen kuuluisin firettäjähän itsekin myönsi nyt että eläköityminen 40 vuotiaana ei olekaan tavoite enää hänellä. Olikohan 35v ikää nyt ja todella paljon oli säästöjä. Mutta suunnitelmiin tuli muutos ja omakotitalo Espoosta ja Audi pihalla alkoikin kiinnostaa enemmän kuin loppuelämä ilman töitä kitkuttaen.

Mitä joitakin laskelmia nähnyt niin keskiluokkaista lapsiperhe-elämää ei vaan yksinkertaisesti ole mahdollista harrastaa pelkkien omien palkkojen sijoittamisella, koska ilman lottovoittoa tai muuta vastaavaa ei alkupääoma ole riittävä että olisi loppuelämän oloneuvoksena. Eri asia sitten jos elää muiden veronmaksajien rahoilla (sossu).
Firettämisessä itse olen aina nähnyt sen ongelman, että mitä tapahtuu siinä vaiheessa kun tavoite tosiaan saavutetaan ja työt voi lopettaa. Silloin vapautuu hurja määrä vapaa-aikaa, "köllöttely ja relaaminen" on varmaan hauskaa tietyn aikaa mutta suurin osa ihmisistä todennäköisesti haluaa jotain tekemistä päiviinsä. Harrastukset puolestaan yleensä maksavat.

Tästä syystä itsellä tarkoitus kerryttää sen verran suuri omaisuus että voi keskittyä tekemään hauskaan tekemiseen, esim. itselle startup-pöhinä on lähellä sydäntä. Eli tavoite enemmänkin siinä FI-osassa.

Sijoittamiseen enemmän liittyen: Nordnetin kuukausisäästö-ohjelmassa näyttää olevan nykyään aika paljon cleantech-, ai-, ym gartnerin hypekäyrälle sijoittuvia kohdennettuja etfiä. Ainakin viime vuoden tuotot ovat kovia, hallinnointipalkkiot 0,4-0,5 prosentin kuluista huolimatta. Kuinkahan huonosti kävisi jos noihin laittaisi kokeeksi rahaa sisään?
 
Firettämisessä itse olen aina nähnyt sen ongelman, että mitä tapahtuu siinä vaiheessa kun tavoite tosiaan saavutetaan ja työt voi lopettaa. Silloin vapautuu hurja määrä vapaa-aikaa, "köllöttely ja relaaminen" on varmaan hauskaa tietyn aikaa mutta suurin osa ihmisistä todennäköisesti haluaa jotain tekemistä päiviinsä. Harrastukset puolestaan yleensä maksavat.

Tästä syystä itsellä tarkoitus kerryttää sen verran suuri omaisuus että voi keskittyä tekemään hauskaan tekemiseen, esim. itselle startup-pöhinä on lähellä sydäntä. Eli tavoite enemmänkin siinä FI-osassa.
Ainahan on myös mahdollista että alkaa tekemään vaikka vain 50% työaikaa eli joka toinen viikko töissä ja joka toinen vapaalla tai muulla tavoin keventää omaa työuraansa siinä kohtaa kun on riittävä potti kasassa. Tämä ainakin itsellä on ensisijainen tavoite, ettei eläkeikään asti tarvisi painaa 100% työaikaa, vaan olisi mahdollista lisätä vapaa-aikaa. En usko, että saan niin suurta pottia kasaan että kokonaan voin lopetta kovin aikaisin töitä.
 
Firettämisessä itse olen aina nähnyt sen ongelman, että mitä tapahtuu siinä vaiheessa kun tavoite tosiaan saavutetaan ja työt voi lopettaa. Silloin vapautuu hurja määrä vapaa-aikaa, "köllöttely ja relaaminen" on varmaan hauskaa tietyn aikaa mutta suurin osa ihmisistä todennäköisesti haluaa jotain tekemistä päiviinsä. Harrastukset puolestaan yleensä maksavat.

Tästä syystä itsellä tarkoitus kerryttää sen verran suuri omaisuus että voi keskittyä tekemään hauskaan tekemiseen, esim. itselle startup-pöhinä on lähellä sydäntä. Eli tavoite enemmänkin siinä FI-osassa.

Sijoittamiseen enemmän liittyen: Nordnetin kuukausisäästö-ohjelmassa näyttää olevan nykyään aika paljon cleantech-, ai-, ym gartnerin hypekäyrälle sijoittuvia kohdennettuja etfiä. Ainakin viime vuoden tuotot ovat kovia, hallinnointipalkkiot 0,4-0,5 prosentin kuluista huolimatta. Kuinkahan huonosti kävisi jos noihin laittaisi kokeeksi rahaa sisään?
Tästä tuli mieleen Kevin O'Learyn kommentit Stephen Grahamille haastattelussa, kun Kevin hän oli päättänyt rikastuttuaan tarpeeksi lopettaa hommat ja siirtyä kiertelemään kaikki maapallon paratiisisaaret (tai jotkut saaret en muista tarkalleen). Yllättäen jossain pisteessä oli todennut, että kun oli nähnyt muutaman saaren oli nähnyt jo kaikki. Tylsyys iski ja äijä hyppäsi takaisin töiden ääreen.
 
Uskoisin myös, että vain harvalla nuorella FIREttäjällä suunnitelma lopulta toteutuu sellaisena kuin sen on alun perin ajatellut. Osalla elämäntilanteet ja kulutustottumukset muuttuvat mm. perheen perustamisen myötä sen verran, että prioriteetit ei enää olekaan maksimaalisessa säästämisessä. Ja toisaalta oma porukkansa ovat ne, keille rahasta tulee itseisarvo ja vuosikymmeniä jatkuneen elämäntavan jälkeen tuntuu hankalalta alkaa "tuhlata" sitä, jolloin lopulta iso osa omaisuudesta siirtyy suoraan perillisille/verottajalle. Ainakin jos suunnitelmana on ollut alkaa syödä salkun pääomaa, sen sijaan että voisi elää pelkillä osingoilla.

Kyllähän vastuullinen kuluttaminen pitää parhaiten yhteiskunnan pystyssä, kunhan oma taloudenhallinta pysyy kontrollissa. Itselläni on ollut taipumuksia liialliseenkin pihistelyyn ja kuulun ennemminkin siihen joukkoon, etten lopulta ehkä osaakaan jäädä yhtään aiemmin eläkkeelle tai kuluttaa rahaa sen kummemmin sitten kun tavoitteet on saavutettu. Hetkessä elämisen taito on juuri se, mistä olen joskus ollut jopa kateellinen muille. Tässä perheen perustamisen jälkeen on taas toki omatkin kulutustottumukset muuttuneet ja olen hyödyntänyt joitain palveluja (mm. siivous, muutto...), jotka aiemmin olisivat kirpaisseet pahasti (miksi maksaa toiselle kun voi itsekin tehdä...). Ja kun palvelu on ollut hyvää, niin ei ole tuntunut pahalta siitä maksaa, kun se ei kuitenkaan omaan talouteen ole suuresti vaikuttanut. Varsinkin näinä aikoina myös esim. ruuan tilaamisesta kotiin tulee win-win-fiilis, kun tietää että pystyy omalla panoksella edes vähän tukemaan vaikeassa tilanteessa olevia ravintoloita.

Kuten monesti on sanottu, niin kultainen keskitie tässäkin asiassa sopii varmasti parhaiten useimmille.
 
Mulla on kaksi kaveria jotka voisi lukea firettäjiksi, ja molemmat lähes tavoitteessaan. Eka tajusi jo ettei halua lopettaa työntekoa, ja muutti tavoitteeksi ”voi tehdä vain mielekästä työtä”.

Toinen taas pitää itsepintaisesti tuosta ajatuksesta kiinni. Hän on kansainvälisestikin huippu siinä mitä tekee, mutta vielä isompi intohimo on matkustaminen, mökkeily ja harrastukset. Kyllä mä ihan uskon että hän voisi lopettaa, ja lähinnä keikkailla välillä konsulttina.
 
Firettämisessä itse olen aina nähnyt sen ongelman, että mitä tapahtuu siinä vaiheessa kun tavoite tosiaan saavutetaan ja työt voi lopettaa. Silloin vapautuu hurja määrä vapaa-aikaa, "köllöttely ja relaaminen" on varmaan hauskaa tietyn aikaa mutta suurin osa ihmisistä todennäköisesti haluaa jotain tekemistä päiviinsä. Harrastukset puolestaan yleensä maksavat.

Tästä syystä itsellä tarkoitus kerryttää sen verran suuri omaisuus että voi keskittyä tekemään hauskaan tekemiseen, esim. itselle startup-pöhinä on lähellä sydäntä. Eli tavoite enemmänkin siinä FI-osassa.

Sijoittamiseen enemmän liittyen: Nordnetin kuukausisäästö-ohjelmassa näyttää olevan nykyään aika paljon cleantech-, ai-, ym gartnerin hypekäyrälle sijoittuvia kohdennettuja etfiä. Ainakin viime vuoden tuotot ovat kovia, hallinnointipalkkiot 0,4-0,5 prosentin kuluista huolimatta. Kuinkahan huonosti kävisi jos noihin laittaisi kokeeksi rahaa sisään?

Itse pyrin turvaamaan sitä kohtaa omasta ja perheen elämästä, jos / kun ei enää itse kykene mielekkääseen ansiotyöhön eikä mahdollinen työansioon perustuva eläke ja yhteiskunnan turvaverkko vielä takaa samaa elämänlaatua. Varsinainen "oravanpyörän hylkääminen" sekä "köllöttely ja relaaminen" ei itsellänikään kuulu suunnitelmaan. Järkevä ja kiva puuhastelu on osa elämää, jossakin kohtaa siinä toivottavasti voi sitä tuotto-odotusta pienentää. Olet kyllä asian ytimessä.

Palkkiot ovat maltilliset, totta. Paras ajankohta aloittaa sijoittaminen on just nyt. Hajauttamalla ja pitkällä aikavälillä riski lienee aika pieni.
 
Tästä tuli mieleen Kevin O'Learyn kommentit Stephen Grahamille haastattelussa, kun Kevin hän oli päättänyt rikastuttuaan tarpeeksi lopettaa hommat ja siirtyä kiertelemään kaikki maapallon paratiisisaaret (tai jotkut saaret en muista tarkalleen). Yllättäen jossain pisteessä oli todennut, että kun oli nähnyt muutaman saaren oli nähnyt jo kaikki. Tylsyys iski ja äijä hyppäsi takaisin töiden ääreen.
OT: Tuo pitää aika hyvin paikkaansa jo oman suht pienen kokemuksen perusteella. Jenkeissä asuessa tuli vajaan vuoden sisään käytyä kolmella eri Karibian risteilyllä (~20 päivää) ja nähtyä kymmenkunta eri Karibian saarta. Lopulta ne kaikki olivat hyvin samanlaisia ja monelle sanonutkin, että kun on nähnyt yhden niin on periaatteessa nähnyt ne kaikki. Mutta onhan se hienoa kun voi sanoa käyneensä kääntymässä Caymanin saarilla vetämässä bisset rantahietikolla :cool:
 
"Älä osta kulutuselektroniikkaa raudanhimon takia" - > tää on aika vaikea...

Itse koitan näissä laittaa itselle jäitä hattuun ja miettiä vaikka viikon päästä asiaa uudestaan. Toisaalta, jos olen hankkimassa jotain, joka tuottaa itselleni iloa ja siihen on muiden kulujen ja säästöjen jälkeen varaa, niin ostan pois. Kituuttaa ei tarvitse ja elämästä pitää nauttia, mutta senkin voi tehdä järkevästi. :smile:
 
Tästä on muistaakseni ollut juttua ettei ole nykyään mahdollista. En löydä faktaa joten tietääkö joku voiko pankki uudelleen arvottaa asuntosi out of blue nykyään? Selvä on se, että jos velallinen on maksukyvytön eikä onnistu lyhennyksissä niin menee vasaran alle kuten nykyäänkin menee. Ja jos arvo on laskenut niin voi jäädä pekka käteen. Mutta, että talouskriisissä pankki alkaisi vaatimaan uusia vakuuksia ihmisiltä kun arvot systemaattisesti laskisi kauttaaltaan?

Ainakaan tämän jutun perusteella pankki ei voi vaatia lisävakuuksia eikä pelkkä asunnon hinnan aleneminen oikeuta vaatimaan lisävakuuksia:

Lisävakuuksia voidaan vaatia esim. jos velallisen omat toimet ovat alentaneet asunnon arvoa. Esim. velallinen on tärvellyt asuntoaan tahallaan tai laiminlyömällä merkittävästi asunnon kunnossapitoa joka on vienyt sen arvoa merkittävästi. Jos lisävakuuksia ei pystytä saamaan pankilla on myös oikeus vaatia lyhentämään lainaa välittömästi arvon aleneman verran.

Jos asunnon arvo on alentunut esim. väestökadon tai paikkakunnan tärkeimmän työnantajan lopettamisen takia se ei oikeuta pankkia vaatimaan lisävakuuksia tai vaatimaan nopeutettua lainanlyhentämistä.
 
Sijoittamiseen enemmän liittyen: Nordnetin kuukausisäästö-ohjelmassa näyttää olevan nykyään aika paljon cleantech-, ai-, ym gartnerin hypekäyrälle sijoittuvia kohdennettuja etfiä. Ainakin viime vuoden tuotot ovat kovia, hallinnointipalkkiot 0,4-0,5 prosentin kuluista huolimatta. Kuinkahan huonosti kävisi jos noihin laittaisi kokeeksi rahaa sisään?
Ite laitoin viime vuoden puolella könttäsumman IQQH:n ja 2B76 menee jonkin verran kuukausittain.

IQQH:n olisi pitänyt lähteä mukaan noin vuosi sitten niin olisi saanut kovat tuotot. Saa nähdä miten se jatkossa tulee tuottamaan. Siinähän on isoimpana omistuksena PLUG, joka on myös noussut jäätävästi mutta sahaa vähän edestakaisin kun haetaan omistajilta lisärahaa. Vähemmän volatiili tuo IQQH kuitenkin on kuin PLUG.

 
Mitenkäs IB:ssä toimii tuo "exit-strategy" osakkeelle? Saat määrittää ainakin IBKR appsissa "profit taker"in että "stop loss"in, näistä syntyy sitten vastaavasti 2 myyntitoimeksiantoa LMT ja STP, mutta en löydä mitään linkkiä noiden toimeksiantojen välillä... Menevät markkinalla GTC:nä (good till cancel), jolloin nähdäkseni tässä jollain GME tyyppisellä osakkeella voi käydä niin että tuo osake tulisi myytyä 2 kertaa, ja lopulta käsissä olisi shorttipositio :) vaikka profittakerin laidat olisikin kaukana toisistaan? Tuossahan toisen toimeksiannon pitäisi automaattisesti kumoutua toisen täyttyessä ja jos ihan koko toimari ei mene läpi kerralla niin myytävät kappalemäärät pitäisi myös päivittyä...
Koitin tehdä tuollaisen orderin ja sitten valita toisen toimeksiannon ja peruin sen niin molemmat peruuntui kun perui toisen eli joku kytkös noilla on joka ei GUIsta selviä/näy... Oletettavasti tuo siis toimii eikä eikä myynti x2 ole mahdollista (ehkä:)).
 
Eihän vakuus ole vakuus, jos velkaa voi karhuta myös sen ulkopuolelta.
Suomessa ei ole henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta. Jenkeissä voit koska vaan ilmoittaa että minä en maksa mitään, ulosmitatkaa omaisuuteni, minä lähden kävelemään nyt. Se on moro.

Tämä varmaan heijastuu osaltaan sitten asuntolainojen korkoihin, jotka ovat valtavan paljon korkeammat kuin Suomessa - ja käsittääkseni myös riskimarginaalitkin ovat korkeammat.
 
Ainahan on myös mahdollista että alkaa tekemään vaikka vain 50% työaikaa eli joka toinen viikko töissä ja joka toinen vapaalla tai muulla tavoin keventää omaa työuraansa siinä kohtaa kun on riittävä potti kasassa. Tämä ainakin itsellä on ensisijainen tavoite, ettei eläkeikään asti tarvisi painaa 100% työaikaa, vaan olisi mahdollista lisätä vapaa-aikaa. En usko, että saan niin suurta pottia kasaan että kokonaan voin lopetta kovin aikaisin töitä.
Näkisin itseni olevan jossain välimaastossa firettämisen suhteen. Kerään sijoituskassaa sillä toiveella, että voisin jäädä joskus reilusti ennen eläkeikää pois 8-16 työstä 5x viikossa. Joko kokonaan tai siten että korvaan normaalin palkkatyön jollain omalla pienellä yrittämisellä / muulla työsuoritteella, jolla saa vähän lisää rahaa talouteen. Kuitenkin niin, ettei ole täysin riippuvainen säännöllisestä kuukausipalkasta. Voisi valita mielekkäitä hommia tai osittain harrastuksia, jolla voisi samalla tehdä vähän rahaakin.

Yltiö-firettämisessä en näe järkeä, koska silloin ei voisi nauttia elämästä nyt. Itsellä ei siis ole tarkoitus rajoittaa matkustamista, auton ostamista, harrastamista jne. vain sen takia, että sijoituskassa kasvaisi maksimaalisesti. Se sijoitustilillä makaava euro tai vaikkapa miljoona kun ei paranna elämänlaatua mitenkään ja huomenna voitkin olla jo kuollut. Toisin sanoen: elä nyt tätä päivää, mutta pidä huominenkin mielessä.
 
Suomessa ei ole henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta. Jenkeissä voit koska vaan ilmoittaa että minä en maksa mitään, ulosmitatkaa omaisuuteni, minä lähden kävelemään nyt. Se on moro.

Tämä varmaan heijastuu osaltaan sitten asuntolainojen korkoihin, jotka ovat valtavan paljon korkeammat kuin Suomessa - ja käsittääkseni myös riskimarginaalitkin ovat korkeammat.

Jenkeissä asuntolainat kohdistuvat kiinteistöön joten velallinen voi koska tahansa antaa kiinteistön avaimet pankille ja muuttaa pois laina kuittaantuu sillä. Suomen järjestelmässä asuntolainat kohdistuvat henkilöön joka otti lainan, joten jos laina jää maksamatta eikä vakuutena ollut asunto kata koko lainasummaa pankki voi jatkaa karhuamista lainan ottaneelta.
 
Koitin tehdä tuollaisen orderin ja sitten valita toisen toimeksiannon ja peruin sen niin molemmat peruuntui kun perui toisen eli joku kytkös noilla on joka ei GUIsta selviä/näy... Oletettavasti tuo siis toimii eikä eikä myynti x2 ole mahdollista (ehkä:)).
Hyvä homma, eli todennäköisesti ainakin yksi tapa vähemmän ampua itseään jalkaan ;) Aika melkoinen tuo IB:n systeemi ainakin alkuun näihin perusvälittäjiin tottuneena :)
 
Mitenkäs IB:ssä toimii tuo "exit-strategy" osakkeelle? Saat määrittää ainakin IBKR appsissa "profit taker"in että "stop loss"in, näistä syntyy sitten vastaavasti 2 myyntitoimeksiantoa LMT ja STP, mutta en löydä mitään linkkiä noiden toimeksiantojen välillä... Menevät markkinalla GTC:nä (good till cancel), jolloin nähdäkseni tässä jollain GME tyyppisellä osakkeella voi käydä niin että tuo osake tulisi myytyä 2 kertaa, ja lopulta käsissä olisi shorttipositio :) vaikka profittakerin laidat olisikin kaukana toisistaan? Tuossahan toisen toimeksiannon pitäisi automaattisesti kumoutua toisen täyttyessä ja jos ihan koko toimari ei mene läpi kerralla niin myytävät kappalemäärät pitäisi myös päivittyä...

Lisäksi miten "stop loss" toimii jos haluaisitkin asettaa sen _nykyistä hintaa_ ylemmäs eli oletuksenasi on että hinta tulee nousemaan mutta jos sen jälkeen putoaa niin sitten myyntiin? Eikö tuossa jo ihan normi vola kilauta ylöspäin mennessä tuon "stop loss"in aktiiviseksi... Esimerkkinä: hinta nyt 8e, asetat stop loss 9,9e. Hinta muuttuu 8->9->8,5->9,5->9->10->9,5->10,5->10->11, jolloin stoploss olettavasti aktivoituu tuossa 10->9,5 muutoksessa?

OCO = "One Cancels the Other" pitäis ehkä löytyä?
 
Tämä varmaan heijastuu osaltaan sitten asuntolainojen korkoihin, jotka ovat valtavan paljon korkeammat kuin Suomessa - ja käsittääkseni myös riskimarginaalitkin ovat korkeammat.

Mulle tarjottiin viime viikolla ilman tinkausta 2.25% korkoa 500k kämppään usa:ssa. Käsirahaksi 20%. Schwab tarjosi tuota, kun käytiin mun osakejuttuja läpi. Tuli puhetta, että kannattaisiko ostaa asunto käteisellä vai velalla. Tuollaisen koron saisi niiden kautta ns. heti.
 
Mulle tarjottiin viime viikolla ilman tinkausta 2.25% korkoa 500k kämppään usa:ssa. Käsirahaksi 20%. Schwab tarjosi tuota, kun käytiin mun osakejuttuja läpi. Tuli puhetta, että kannattaisiko ostaa asunto käteisellä vai velalla. Tuollaisen koron saisi niiden kautta ns. heti.
Offtopic: onks toi kiinteä korko ja jos on niin kuinka pitkä?
 
Mulle tarjottiin viime viikolla ilman tinkausta 2.25% korkoa 500k kämppään usa:ssa. Käsirahaksi 20%. Schwab tarjosi tuota, kun käytiin mun osakejuttuja läpi. Tuli puhetta, että kannattaisiko ostaa asunto käteisellä vai velalla. Tuollaisen koron saisi niiden kautta ns. heti.
On tuossa tietty jonkin verran eroa, ainakin suhteellisesti, vaikka en valtavasta tiedäkään :) Oma asuntolainan korko muuttuu tässä kuussa negatiiviseksi reilun kymmenyksen verran, valitettavasti pankki ei maksa toiseen suuntaan ;)
 
Offtopic: onks toi kiinteä korko ja jos on niin kuinka pitkä?
Jenkeissä ovat usein tai melkein aina kiinteitä ja oliko muistaakseni tyyliin 20-25 vuodeksi kerrallaan. Omasta lainaneuvottelusta sen verran pitkä aika, ettei enää tarkkaan muista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 212
Viestejä
4 486 019
Jäsenet
74 182
Uusin jäsen
jampp-77-

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom