Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[puik]

Morjensta,

Säädin automaattista kuukausisäästämistä alla olevan mukaisesti. Olisiko tässä sopiva yhdistelmä riskienhallintaa ja hajauttamista Seligsonin rahastoissa? Pistän pienen summan (350€) joka kuukausi seuraaviin rahastoihin. Tarkoitukseni on kerätä eläkkeelle vähän säästöjä sekä pahan päivän varalle.

Eurooppa 28%
Global Brands 14%
Global Pharmaceuticals 14%
Pohjois-Amerikka 14%
Suomi 14%
Phoebus 14%

Eikö nuo ole kaikki osakerahastoja niin riskit on aina osakesijoittamisen mukaiset? Maantieteellinen hajautus tietysti tasoittaa riskejä. Perinteisesti pitäisi laittaa korkorahastoja jos haluaisi matalampiriskistä, mutta ne nyt ei ole tainneet tuottaa aikoihin.

Kannatta huomata, että Pohjois-Amerikkaa on tuossa Global Brandsissä ja luult Pharmaceuticalsissa mukana lisäten sen painoa. Itse pistäisin vielä Kehittyviä markkinoita (Aasia, Latinalainen Amerikka, Itä-Eurooppa ja Afrikka) ja ehkä Aasia mukaan. Noiden rahastojen "hyvyydestä" en osaa sanoa. Oikeaoppisesti pitäisi rahastojen osuuksia kai säätää eri markinoiden suuruuksien mukaan, kuten Seligsonilla esitetty. Siinä valitussa hajautuksessa pitäisi sitten pysyä. Kannattaa lukea läpi myös Seligsonsin rahastosijoittajan ABC.

Itseä on alkanut vähän karvastella Seligsonsin rahastojen kulut vs. Nordnetin kk-säästö etf:t, mutta olen toistaiseksi pysynyt Seligsonilla kun ovat kuitenkin mielestäni hyvin esittäneet koko indeksisijoittamisen filosofian ja rahastopaketti on selkeä.

 

[zepi]

Eikö nuo ole kaikki osakerahastoja niin riskit on aina osakesijoittamisen mukaiset? Maantieteellinen hajautus tietysti tasoittaa riskejä. Perinteisesti pitäisi laittaa korkorahastoja jos haluaisi matalampiriskistä, mutta ne nyt ei ole tainneet tuottaa aikoihin.

Kannatta huomata, että Pohjois-Amerikkaa on tuossa Global Brandsissä ja luult Pharmaceuticalsissa mukana lisäten sen painoa. Itse pistäisin vielä Kehittyviä markkinoita (Aasia, Latinalainen Amerikka, Itä-Eurooppa ja Afrikka) ja ehkä Aasia mukaan. Noiden rahastojen "hyvyydestä" en osaa sanoa. Oikeaoppisesti pitäisi rahastojen osuuksia kai säätää eri markinoiden suuruuksien mukaan, kuten Seligsonilla esitetty. Siinä valitussa hajautuksessa pitäisi sitten pysyä. Kannattaa lukea läpi myös Seligsonsin rahastosijoittajan ABC.

Itseä on alkanut vähän karvastella Seligsonsin rahastojen kulut vs. Nordnetin kk-säästö etf:t, mutta olen toistaiseksi pysynyt Seligsonilla kun ovat kuitenkin mielestäni hyvin esittäneet koko indeksisijoittamisen filosofian ja rahastopaketti on selkeä.

Korkorahastot tuottavat kyllä jatkuvaa rahavirtaa. Niiden pääoma-arvo vaan laskee korkojen noustessa ja vastaavasti nousee korkotason laskiessa.

Minulla on ollut salkussa pitkään tickeriä HYG. Arvon heilunta on ollut varsin rauhallista.

Huonona puolena etf:ien osingoista maksetaan täyttä 30% pääomatuloveroa...

 

[puik]

[QUOTE="zepi, post: 4819376, member: 1823
Huonona puolena etf:ien osingoista maksetaan täyttä 30% pääomatuloveroa...[/QUOTE]

Tarkoitatko tilannetta jossa etf on tuotto- eikä kasvutyyppinen? Eikö nyt ainakin osa ole kasvu-tyyppisiä joissa arvonnousua(? Osinkoa?) ei makseta vuosittain?

 

[OD.]

Tietääkö kukaan miksi Nordnetin kuukausisäästöön sopivien ETF:ien tarjoama on niin pieni? Onko näissä valituissa joku erityisen pieni lunastushinta? Tuolla ei ole esim. yhtään Nasdaq-etf:ää tarjolla ja erikseen ostaessa lunastushinta on 15e/siivu, joka on melko paljon.

 

[perato]

Tietääkö kukaan miksi Nordnetin kuukausisäästöön sopivien ETF:ien tarjoama on niin pieni? Onko näissä valituissa joku erityisen pieni lunastushinta? Tuolla ei ole esim. yhtään Nasdaq-etf:ää tarjolla ja erikseen ostaessa lunastushinta on 15e/siivu, joka on melko paljon.

Koska ne on sisäänheittotuotteita, tämä koko toiminta on lähtökohtaisesti tappiollista Nordnetille.

Imho eipä nuo nordnetin hinnat nyt mitenkää kalliita ETF:lle ole ku ei niillä veivaa kuitenkaan. 1% kulut saa hyvinki helposti ostokuluiksi ja siitä allekki mennään ku lyö jonku euron enemmän.

 

[TMK]

Mitäs gurut täällä suosittelisi riskittömäksi sijoituskohteeksi rahoille, jotka tällä hetkellä makaavat pankkitilillä nollakorolla?. Konservatiivinen linja, eli en halua ottaa sellaista riskiä että häviän rahaa. Ideoita? Leikitään nyt vaikka että summa olisi vaikka kymppitonni...

Ite näkisin asian niin, että ostat juuri osingon jaon jälkeen tippuneella hinnalla suurehkojen yritysten osakkeita.

Esim. Kone, Boliden, Metsä jne. Sopivalla hajautuksella niin, että eivät ihan suoraan ole samaa teollista alaa.

Eli tähdätään useamman vuoden tarkasteluun ja saadut osingot otetaan huomioon.

Ensimmäinen vuosi on korkeintaa odottelua seuraavaan osingonjakoon. Arvo voi elää ihan missä tahansa eikä kannata pelästyä isohkoistakaan heilautuksista. Korkeintaan tankkaa lisää, jos hinta on halvempi (eli olet tavallaan tappiolla)

Mutta kun ajatus on, että sillä viiden tai kahdenkymmenen vuoden jaksolla tulet saamaan osinkoa ja todennäköisesti inflaatiokin nostaa osakkeen arvoa, niin lopulta lähes varmasti olet voitolla.

Eli isoja yrityksiä, jotka maksavat hyvin osinkoa. Esim. juuri Boliden (metalleja tarvitaan jatkossakin), selluteollisuudesta joku firma (lisääntyy tarve myös tulevien muovikieltojen takia), sitten vaikka Volvo, jonka osakkeet ovat kappalehinnaltaan kohtuullisia ja maksaa hyvin osinkoa.

Oston ajankohta on kriittinen siihen nähden, että millainen fiilis jää oston kannattavuudesta. Mutta vaikka menisi pahimpaan aikaan ostamaan, niin pitkällä aikajaksolla hinta tulee lähes satavarmasti nousemaan maksetun hinnan yläpuolelle (varsinkin, jos huomioi saadut osingot)

 

[zepi]

[QUOTE="zepi, post: 4819376, member: 1823”]
Huonona puolena etf:ien osingoista maksetaan täyttä 30% pääomatuloveroa...

Tarkoitatko tilannetta jossa etf on tuotto- eikä kasvutyyppinen? Eikö nyt ainakin osa ole kasvu-tyyppisiä joissa arvonnousua(? Osinkoa?) ei makseta vuosittain?[/QUOTE]
Minä en ainakaan tiedä hyviä korkoprosentteja tarjoavia bond-ETF:iä jotka olisivat reinvesting mallisia.

 

[Berzza]

Ite näkisin asian niin, että ostat juuri osingon jaon jälkeen tippuneella hinnalla suurehkojen yritysten osakkeita.

Esim. Kone, Boliden, Metsä jne. Sopivalla hajautuksella niin, että eivät ihan suoraan ole samaa teollista alaa.

Eli tähdätään useamman vuoden tarkasteluun ja saadut osingot otetaan huomioon.

Ensimmäinen vuosi on korkeintaa odottelua seuraavaan osingonjakoon. Arvo voi elää ihan missä tahansa eikä kannata pelästyä isohkoistakaan heilautuksista. Korkeintaan tankkaa lisää, jos hinta on halvempi (eli olet tavallaan tappiolla)

Mutta kun ajatus on, että sillä viiden tai kahdenkymmenen vuoden jaksolla tulet saamaan osinkoa ja todennäköisesti inflaatiokin nostaa osakkeen arvoa, niin lopulta lähes varmasti olet voitolla.

Eli isoja yrityksiä, jotka maksavat hyvin osinkoa. Esim. juuri Boliden (metalleja tarvitaan jatkossakin), selluteollisuudesta joku firma (lisääntyy tarve myös tulevien muovikieltojen takia), sitten vaikka Volvo, jonka osakkeet ovat kappalehinnaltaan kohtuullisia ja maksaa hyvin osinkoa.

Oston ajankohta on kriittinen siihen nähden, että millainen fiilis jää oston kannattavuudesta. Mutta vaikka menisi pahimpaan aikaan ostamaan, niin pitkällä aikajaksolla hinta tulee lähes satavarmasti nousemaan maksetun hinnan yläpuolelle (varsinkin, jos huomioi saadut osingot)

Veikkaan kyllä Volvon paskovan automyyntinsä varsin hyvin, kunhan alkavat pistämään kameroita kyttäämään kuljettajia. Luulenpa, että ei kovinkaan moni mielellään osta autoa, jossa joku valvomossa katsoo, kun veivaat lapaseen autossa. (Tai muutenkaan tykkää kyttäämisestä)

 

[Cumbo]

Ite näkisin asian niin, että ostat juuri osingon jaon jälkeen tippuneella hinnalla suurehkojen yritysten osakkeita.

Esim. Kone, Boliden, Metsä jne. Sopivalla hajautuksella niin, että eivät ihan suoraan ole samaa teollista alaa.

Eli tähdätään useamman vuoden tarkasteluun ja saadut osingot otetaan huomioon.

Ensimmäinen vuosi on korkeintaa odottelua seuraavaan osingonjakoon. Arvo voi elää ihan missä tahansa eikä kannata pelästyä isohkoistakaan heilautuksista. Korkeintaan tankkaa lisää, jos hinta on halvempi (eli olet tavallaan tappiolla)

Mutta kun ajatus on, että sillä viiden tai kahdenkymmenen vuoden jaksolla tulet saamaan osinkoa ja todennäköisesti inflaatiokin nostaa osakkeen arvoa, niin lopulta lähes varmasti olet voitolla.

Eli isoja yrityksiä, jotka maksavat hyvin osinkoa. Esim. juuri Boliden (metalleja tarvitaan jatkossakin), selluteollisuudesta joku firma (lisääntyy tarve myös tulevien muovikieltojen takia), sitten vaikka Volvo, jonka osakkeet ovat kappalehinnaltaan kohtuullisia ja maksaa hyvin osinkoa.

Oston ajankohta on kriittinen siihen nähden, että millainen fiilis jää oston kannattavuudesta. Mutta vaikka menisi pahimpaan aikaan ostamaan, niin pitkällä aikajaksolla hinta tulee lähes satavarmasti nousemaan maksetun hinnan yläpuolelle (varsinkin, jos huomioi saadut osingot)

Luitko kysyjän viestiä? Riskitöntä ja suosittelet jotain "maalaisjärkistä" osakepoimintaa?

 

[Anagonda]

Mitä veroilmoituksessa tarkoittavat: "Käyttämättä olevat ulkomaisen veron hyvitykset". Ilmeisesti siis palautuksia ulkomaisista osingoista viedyistä ylimääräisistä veroista?
Joudunko nämä jotenkin anomaan tms? Eli saanko jollain lomakkeella nämä vähennettyä verotuksesta?

Olin kuvitellut että nämä menee automaattisesti, mutta ei näköjään mene. Nyt onkin sopivasti 5v ajalta näitä kertynyt, pari hassua euroa kylläkin, mutta jos nämä saa omasta muutaman kympin mätkyistä pois niin aina parempi.

 

[Mooses]

Mitä veroilmoituksessa tarkoittavat: "Käyttämättä olevat ulkomaisen veron hyvitykset". Ilmeisesti siis palautuksia ulkomaisista osingoista viedyistä ylimääräisistä veroista?
Joudunko nämä jotenkin anomaan tms? Eli saanko jollain lomakkeella nämä vähennettyä verotuksesta?

Olin kuvitellut että nämä menee automaattisesti, mutta ei näköjään mene. Nyt onkin sopivasti 5v ajalta näitä kertynyt, pari hassua euroa kylläkin, mutta jos nämä saa omasta muutaman kympin mätkyistä pois niin aina parempi.

Kyllä ne menee automaattisesti, mutta ne saa vähentää vain ulkomaisesta verosta. Ja sitten siinä on vielä tämä muihin verovähennyksiin liittyvä ansa: Tulo ulkomailta syö verovähennyksen - Nordnet Blogi

 

[Anagonda]

Kyllä ne menee automaattisesti, mutta ne saa vähentää vain ulkomaisesta verosta. Ja sitten siinä on vielä tämä muihin verovähennyksiin liittyvä ansa: Tulo ulkomailta syö verovähennyksen - Nordnet Blogi

]

Kiitos, koitin ajatuksella lukea läpi mutta ei nyt täysin auennut. Eli voisiko olla että minun tilanteessa näitä on kertynyt koska asun ulkomailla ja palkka maksetaan ulkomaille(+verot). Asuntolaina on kuitenkin suomessa ja siitä saa verovähennyksen.

Eli tämä pitäisi mennä automaattisesti heti kun on tuloja suomeen enemmän kuin lainan vähennykset ja osingot ulkomailta?

 

[munse]

Morjensta,

Säädin automaattista kuukausisäästämistä alla olevan mukaisesti. Olisiko tässä sopiva yhdistelmä riskienhallintaa ja hajauttamista Seligsonin rahastoissa? Pistän pienen summan (350€) joka kuukausi seuraaviin rahastoihin. Tarkoitukseni on kerätä eläkkeelle vähän säästöjä sekä pahan päivän varalle.

Eurooppa 28%
Global Brands 14%
Global Pharmaceuticals 14%
Pohjois-Amerikka 14%
Suomi 14%
Phoebus 14%

Aavistuksen moniosainen rahastosalkku. Oletko varma, ettet sorru veivaamaan painotuksia turhan usein? Lisäksi kun salkku on kasvanut riittävän suureksi, niin tasapainotus ostoilla ei enää riitä: joudut myymään ja tästä menee verot.

Suosittelen mieluummin iShares Core MSCI World ETF:ää (EUNL). Painotuksia ei tarvitse miettiä ja kulutkin ovat huomattavasti alemmat.

"Simplicity is the master key to financial success. -- We ignore the real diamonds of simplicity, seeking instead the illusory rhinestones of complexity."

 

[elmo]

Lienee aika korkata tämä triidi omalta osalta.

Rahallinen elämäntaparemontti menossa. Kiitos avioeron ja sitä seuranneen velkataakan nousun (45k€ -> 120k€) , 3kk kuluseurannan tuoma 'ei vittu, ei näin' fiilis (nettotulot 10k€ ja menot 12,5k€). Eli Suomeksi nyt kun tässä yksin vastaa omasta taloudesta niin on jotain motivaatiotakin yrittää laittaa se kuntoon. Ei mitään eksoottisia vippejä tai muita ole, mutta kyllä enempi tai vähempi kaikki eurot on tullut hukattua milloin mihinkin. Eikä tuo sinäällään edes haitannut. Mutta nyt homma on ihan eri kun taloudella huomattavasti enempi velkaa ja vähempi tuloja = erittäin huono yhtälö.

Palkkatulot on ihan ok, keskimäärin 3k€/kk netto. Tarkoitus olisi painaa kiinteät kuukausikulut alta 2k€ ja pistää touhu tonni säästöön jossain vaiheessa ehkä vielä enemmän. Paperilla pitäisi onnistua hienosti. Tuntuu vaan aina tulevan niitä jotain eksoottisia menoja, joten tärkeintä onkin pistää kaikki ei pakolliset ostot jäihin.

Tullut kahlattua tätä triidiä ja erinäisiä blogeja läpi. Entuudestaan oli hyvin tiedossa, että suoraan osakkeisiin en taida lähteä laittamaan yhtään mitään aika ja taito ei riitä ainakaan tässä vaiheessa. Nordnetin: ETF, Superrahastot, Smart 5,10,15 vaikuttaisi niiltä jotka sopisi aloittelijalle. Oma sijoitus suunnitelma on sitten hyvinkin hakusessa. Eli pitäisikö pistää kaikki ylimääräinen johonkin ja pitää luottokortteja(5k€) puskurina. Vai nopeasti nostettavaa kassaa myös huonoapäivää varten? Laittaako rahaa useampaan paikkaan eri sijoitusajanjaksoilla. Olen kovin skeptinen tuottojen suhteen niin kaikki raha mitä on tarkoitus laittaa olisi enemmän luokkaa sijoita ja unohda ja aikajakso olisi sama mitä asuntolainaa jäljellä eli 15v jolloin mittariin kilahtaisi myös 50v mittariin (kuulostaa kyllä niin hamaalta tulevaisuudelta kun miellän itseni pari kymppiseksi )

Yllättäviä tai isompia kuluja talon, auton tai minkä tahansa muun osalta joskus tulee mitä ei kiinteissä menoissa ja tarkoitus olisi tosiaan olla koskematta säästöihin joten onko se sitten lainaa vaan jos vaikka kattoremppa (jos maltillisella korolla) tai jättää X määrän kuukausia sijoittamatta jos joku äkillinen kallis meno mikä pitäisi rahoittaa muuten vaikka luottokortilla.

Eli touhu tonnilla/kk lähdetään liikkelle mistään ei tajua mitään ja 15v pitäs olla pokkaa jatkaa tota leikkiä jos tulot pysyy samana. Mitä tekkiläiset suosittelisi? Voihan sitä strategiaa joskus muuttaa. Entä jos on kymppitonnin alkupesämuna vai jättääkkö sen vaan pahanpäivän varalle ja unohtaa.

Parikymppisenähän nämä pitäisi aloittaa, mutta ei kait se vieläkään ole myöhäistä. Toisaalta jos olisi tullut sijoiteltua tähän mennessä niin siitä olisi puolikas lähtenyt kävelemään exän mukaan. Persaukisena parikymppisenä avioehdot tai sijoitukset paljon olleet mielesssä. Siinä taitaa olla muutenkin omat viisisenttiset muksuille: aina siivu syrjään tuloista ja avioehto. Pitäisi heillekkin varmaan joku muutamankympin/kk tili laittaa nordnettiin ihan vaan periaatteen vuoksi.

Katotaan lähtikö pyörä pyörimään oikeasti sen 15v ajaksi ja millä summalla vai jääkö 15kk tai 15p rypistykseksi . Kait se on pakko ottaa itseään niskasta kiinni kun oikeasti pitäisi olla varaa laittaa aika hyvinkin säästöön... Nyt se on ainakin mustavaa valkoisella.

 

[Ano123]

En kyllä koskis smarttiin vielä varsinkaan jos oot vasta aloittamassa. Eihän siitä oo dataa vielä yhtään, ihan turha riski. Osta ennemmin sitä superia ja jotain world etf

 

[Ponsu]

@elmo Tuohon puskuriin: En tiedä millaisesta luottokortista kyse, mutta siinä korko on aika varmasti 10% paremmalla puolella, mikäli ei lyhennä 30 pv. sisään ostosta? Suosittelen bank norwegianin säästötiliä (0,75% korko) semmoiselle puskurille, jonka ajattelet riittävän yllättäviin kuluihin.

Tämän puskurin voit kartuttaa myös pikku hiljaa laittaen vaikkapa 500€/kk rahastoihin ja 500€/kk puskuriin. Näin sinulla on 12kk päästä 6000€ puskurissa ja 6000€ rahastoissa. (+korot/tuotto)

Jos tuo luottokortti on sellainen, että voit sitä käyttää maksutta alle 30pv. luottona, kannattaa ehkä miettiä vaikka 1000€ puskurina tuota korttia. Tämän saat tarvittaessa siis seuraavan kuun sijoituksista vähennettyä niin, ettei sijoituksiin menisi mitään, mutta voit maksaa sen pois.

Jos tuntuu liian hankalalta tuo Bank Norwegian, voit toki käyttää vaan toista käyttötiliä verkkopankissa. Ei se nyt niin suuri menetys ole, mutta ei tuo BN mikään vaikea ole.

Tsemppiä elämäntaparemonttiin!

 

[SundeR]

Eikö mahdollisuuksien mukaan Asp-tiliä voisi myös käyttää jemmatilinä jos ei asuntoa sen kautta aio ostaa (lähitulevaisuudessa) 1% korko, tarvittaessa sopimuksen voi katkaista, nostaa rahat ja sitten uusiksi

 

[Ponsu]

Eikö mahdollisuuksien mukaan Asp-tiliä voisi myös käyttää jemmatilinä jos ei asuntoa sen kautta aio ostaa (lähitulevaisuudessa) 1% korko, tarvittaessa sopimuksen voi katkaista, nostaa rahat ja sitten uusiksi

Ei taida alkuperäinen kysyjä olla enää ensiasunnon ostaja, joten ASP-tiliä ei voi avata edes. Mielestäni tuon sopimuksen katkaisun jälkeen et myöskään saa sitä enää uudestaan(?)

 

[edup]

Ei taida alkuperäinen kysyjä olla enää ensiasunnon ostaja, joten ASP-tiliä ei voi avata edes. Mielestäni tuon sopimuksen katkaisun jälkeen et myöskään saa sitä enää uudestaan(?)

Kyllä sen saa uudestaan, nimim. kokemusta on. Tiedä sitten miten suhtautuvat jos oot viidettä kertaa avaamassa samaan pankkiin.

 

[Tilipitappitippitappi]

@elmo Tuohon puskuriin: En tiedä millaisesta luottokortista kyse, mutta siinä korko on aika varmasti 10% paremmalla puolella, mikäli ei lyhennä 30 pv. sisään ostosta? Suosittelen bank norwegianin säästötiliä (0,75% korko) semmoiselle puskurille, jonka ajattelet riittävän yllättäviin kuluihin.

Jos tuo luottokortti on sellainen, että voit sitä käyttää maksutta alle 30pv. luottona, kannattaa ehkä miettiä vaikka 1000€ puskurina tuota korttia. Tämän saat tarvittaessa siis seuraavan kuun sijoituksista vähennettyä niin, ettei sijoituksiin menisi mitään, mutta voit maksaa sen pois.

Bank Norwegian antaa 45 pvää maksuaikaa ilman korkoja. Myös useat muut kuukauden. Korko onkin sitten älytön jos ei maksa ajoissa, etenkin BN:llä.

 

[OD.]

Lienee aika korkata tämä triidi omalta osalta.. Olen kovin skeptinen tuottojen suhteen niin kaikki raha mitä on tarkoitus laittaa olisi enemmän luokkaa sijoita ja unohda ja aikajakso olisi sama mitä asuntolainaa jäljellä eli 15v jolloin mittariin kilahtaisi myös 50v mittariin (kuulostaa kyllä niin hamaalta tulevaisuudelta kun miellän itseni pari kymppiseksi )

Nordnet kk säästö ja EUNL etf (maailma) lienee helpoin ja riskittömin osakerahasto. Ei tartte miettiä painotuksia tai muutakaan. Kunhan muistaa siirtää rahat Nordnetin tilille joka kk.

 

[edup]

Nordnet kk säästö ja EUNL etf (maailma) lienee helpoin ja riskittömin osakerahasto. Ei tartte miettiä painotuksia tai muutakaan. Kunhan muistaa siirtää rahat Nordnetin tilille joka kk.

Toistuva tilisiirto nettipankista palkkapäivänä, niin ei tarvii sitäkään vähää muistaa.

 

[Wemps]

Mikko Ilmonen, 24, nosti kaiken opintolainan ja sijoitti suuren osan osakkeisiin – Kannattaako riskinotto?
Jotenkin tuli fiilis että HS yritti kovasti olla sijoittamista vastaan. Moneen kertaan mainittiin suuret riskit ja "eikö hirvitä".

Spoileri

• Siirry sivun pääsisältöön.
• Siirry hakuun

Helsingin Sanomat
Varus

Varus Monni

• Sanoma-tilin asetukset
• Tilaukseni
• Jäitkö ilman lehteä?
• Tilapäinen osoitteenmuutos
• Vakituinen osoitteenmuutos
• Jakelunkeskeytys
• Seuraamasi aiheet
• Tallennetut artikkelit
• Omat kommentit

Kirjaudu ulos

Etusivulle


Käytössäsi on kahden viikon tutustumistilaus. JATKA TÄSTÄkuukausi maksutta.

Talous
Mikko Ilmonen, 24, nosti kaiken opintolainan ja sijoitti suuren osan osakkeisiin – Kannattaako riskinotto?
Opintolainajärjestelmä on niin edullinen, että laina kannattaa periaatteessa nostaa ja laittaa vaikka pankkitilille, jos varmasti valmistuu ajoissa. Valtio maksaa ison osan lainasta takaisin, jos tutkinnon suorittaa vaaditussa ajassa.
Tilaajille
Aalto-yliopistossa rahoitusta opiskeleva Mikko Ilmonen on tämän kevään työharjoittelussa liikkeenjohdon konsultointia tekevässä yhtiössä, mutta hän aikoo valmistua ennen kuin opintolainan hyvityksen kuuden vuoden aikaraja umpeutuu. ”Opintoja on noin vuosi vielä jäljellä.” (KUVA: PEKKA ELOMAA)
Anni Lassila HS
Julkaistu: 9.4. 2:00


AALTO-YLIOPISTON kauppakorkeakoulussa neljättä vuotta opiskeleva Mikko Ilmonen, 24 on varmasti tyypillinen rahoituksen opiskelija. Hän on nostanut kaiken opintolainan, ja sen, mitä ei ole tarvinnut elantonsa kustantamiseen, hän on sijoittanut osakerahastoihin ja suoraan osakkeisiin.

”Opiskelijoiden taustat vaihtelevat, mutta luulen, että aika moni niistä, joilla on siihen mahdollisuus, ovat sijoittaneet ainakin osan opintolainasta. Itse olen sijoittanut suuren osan, mutta osan tarvitsin etenkin opintojen alkuvaiheessa elämiseen”, Ilmonen kertoo.

Sijoituksilla on mennyt Ilmosen mukaan tähän mennessä pääasiassa hyvin.

”Opintojen alkuvaiheessa tehdyt sijoitukset ovat tuottaneet jo tähän mennessä 40–50 prosenttia.”

OSAKESIJOITTAMINEN lainarahalla kuulostaa varovaisen keski-ikäisen näkökulmasta hurjapäiseltä. Erityisen hurjalta kuulostaa se, että opiskelija, jolla ei ole säännöllisiä tuloja eikä varmuutta tulevastakaan työpaikasta, ottaa pankista lainaa ja sijoittaa sen osakkeisiin.

Sijoituksiin liittyy talletustiliä lukuun ottamatta aina jonkinlainen riski arvon menettämisestä. Ja erityisen suuri riski on osakesijoituksissa, vaikka ne tekisi hajautetun rahaston kautta.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa osakkeiden arvosta hävisi viime vuoden lokakuun ja jouluaaton välillä 20 prosenttia.

Tällä kertaa sukellus jäi lyhytaikaiseksi, ja osakkeet ovat tänä vuonna toipuneet jo melkein lokakuun tasolle. Mutta usein markkinoiden alamäki kestää paljon pidempään.

ONKO opiskelijoiden toiminta siis sulaa hulluutta? Se riippuu keneltä kysyy.

Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius kannattaa ehdottomasti opintolainalla sijoittamista.

”Ilman muuta kannattaa sijoittaa ylimääräinen raha, jos lainarahaa ei tarvitse opintoihin eli jos sijoittaminen ei hidasta opintoja. Opintolaina on ehdoiltaan todella edullista lainaa, jota saa ilman vakuuksia, koska sillä on valtion takaus”, Rothovius sanoo.

Nuoren ihmisen kannattaa Rothoviuksen mukaan sijoittaa käytännössä aina osakkeisiin.

Riskiäkään ei kannata Rothoviuksen mielestä säikähtää, jos rahoja ei tarvitse kovin pian.

”Osakkeiden arvo voi vuosittain vaihdella, mutta pitkällä aikavälillä ne tuottavat varmasti, jos on järkevä eli hajautettu osakesalkku”, hän sanoo.

Osakemarkkinoilla sijoitukset ovat pitkällä aikavälillä keskimäärin tuottaneet ainakin tähän asti keskimäärin 6–8 prosenttia, kun inflaatio on puhdistettu luvuista. Tuottoon lasketaan sekä osakkeille maksettu osinko että arvonnousu.

Nuoren ihmisen kannattaa Rothoviuksen mukaan sijoittaa käytännössä aina osakkeisiin, jos sijoitusten tähtäin on pitkällä.

OPINTOLAINA on ollut viime vuosina todella edullista. Suomen Pankin tilastojen mukaan uusien opintolainojen korko oli tammikuussa vain 0,48 prosenttia. Tässä on mukana sekä marginaali että viitekorko. Matala korko johtuu siitä, että laina on pankille täysin riskitöntä.

Harva saa asuntolainaakaan yhtä halvalla.

Viitekorot voivat kuitenkin nousta, vaikka juuri nyt kukaan ei usko, että niin kävisi kovin pian. Korkotason uskotaan pysyvän historiallisen matalalla tasolla ainakin pari vuotta.

Lainarahasta maksettava korko vähentää sijoituksen tuottoa.

Valtio maksaa suuren osan lainasta takaisin opiskelijan puolesta.

OPINTOLAINAAN liittyy kuitenkin tavalliseen lainaan verrattuna vielä merkittävä etu. Valtio nimittäin maksaa suuren osan lainasta takaisin opiskelijan puolesta, jos hän valmistuu vaaditussa ajassa.



Opintolainahyvityksen suuruus on 40 prosenttia 2 500 euroa ylittävästä määrästä ja tavallista 300 opintopisteen maisteritutkintoa suorittavalla enimmillään tuo 6 200 euroa.

Hyvitykseen oikeuttavat aikarajat eivät ole erityisen tiukkoja, vaan maisterin tutkinnon suorittamiseen voi käyttää aikaa kuusi vuotta. Aikaraja riippuu opintojen laajuudesta.

HELSINGIN yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo totesikin Kauppalehdessa taannoin, että opintolainajärjestelmä on niin edullinen, että laina itse asiassa kannattaisi nostaa ja laittaa vaikka patjan alle opintojen ajaksi.

Lainakorotkaan eivät millään nouse niin paljoa, ettei valtion maksama hyvitys jo yksinään tarkoittaisi rahoille huomattavaa tuottoa.

”Opintolaina kannattaa ottaa, ja sijoittaa se henkiseen pääomaan eli itseensä.”

Uusitalo tarkoitti lausahduksensa kommentiksi nimenomaan järjestelmän edullisuudesta. Opintolainan edelleen sijoittamisen järkevyydestä hän ei halua edes keskustella.

”Se ei ole järjestelmän tarkoituksen mukaista lainan käyttöä. Mutta sen voin sanoa, että opintolaina kannattaa ottaa, ja sijoittaa se henkiseen pääomaan eli itseensä. Sen turvin kannattaa suorittaa opinnot kohtuullisessa ajassa”, Uusitalo sanoo.

Tämä viesti sisältyy myös Rothoviuksen kommenttiin. Opintolainaa ei kannata käyttää sijoittamiseen, jos se viivyttää valmistumista esimerkiksi opintojen aikaisen työssäkäynnin muodossa.

Opiskeluajan hanttihommista saa yleensä huomattavasti huonompaa palkkaa kuin valmistumisen jälkeen alkavista töistä.

Nopeasti valmistuminen on siis ainakin useimmiten kaikkein kannattavin sijoitus.

OPINTOLAINAN suosio on kasvanut nopeasti sen jälkeen, kun opintotukijärjestelmää pari vuotta sitten muutettiin lainapainotteisemmaksi.

Vuoden 2017 alusta lähtien opintorahan määrää pienennettiin ja lainan osuutta kasvatettiin.

Valtion maksaman lainahyvityksen ansiosta ilmaisen tuen määrä ei siis lopulta vähentynyt, jos opiskelija vain valmistuu hyvityksen edellyttämässä ajassa.



SUURIN osa opiskelijoista käyttänee lainansa pääasiassa siihen, mihin se on tarkoitettukin, eli elinkustannusten rahoittamiseen.

Mutta arkihavaintojen perusteella huomattava joukko näyttäisi käyttävän lainarahaa myös sijoittamiseen. Tutkimus- tai tilastotietoa asiasta ei ole.

Mikko Ilmonen (KUVA: PEKKA ELOMAA)
Lainalla sijoittamisen suurin riski liittyy siihen, pystyykö lainan maksamaan takaisin, jos ei saakaan töitä ja jos sijoitusten arvo ei olisikaan kehittynyt suotuisasti.

Eikö opintolainarahojansa sijoittanutta Ilmosta yhtään hirvitä?

”Ei oikeastaan. Se riippuu sijoittamisen aikajänteestä. En sijoita rahoja, joita voisin tarvita nopeasti, ja yllättäviä kuluja varten minulla on myös käteistä tilillä”, hän sanoo.

Ilmosen mukaan sijoittamisella ei ole sen kummempaa tavoitettakaan.

”Se on vain itsessään tosi kiinnostavaa. Olen seurannut osakkeita ja ollut kiinnostunut niistä jo ennen kuin aloin sijoittaa.”

RAHOITUKSEN opiskelijalle riskin käsitteen pitäisi olla selvä, mutta kaikille näin ei ole. Esimerkiksi osakesijoitusten riski on aina suuri, vaikka kyse olisi rahastosta, jossa omistukset on hyvin hajautettu.

Osakkeiden hinnat voivat heilahdella nopeasti, ja laskukausi voi kestää pitkäänkin. Yhdysvaltain osakkeet halpenivat syyskuussa 2008 alkaneen finanssikriisin aikana yli 50 prosenttia viidessä kuukaudessa. Toipuminen kesti yli neljä vuotta.

Kela perii rahat opiskelijalta tarvittaessa vaikka ulosoton kautta.

Joillekin opiskelijoille tuntuu myös olevan hämärää se, mitä valtion lainatakaus tarkoittaa. Se ei tarkoita sitä, että valtio maksaisi lainan lopullisesti takaisin myös hyvityksen ylittävältä osalta.

JOS valmistunut opiskelija ei pysty lyhentämään lainaa, Kela maksaa lyhennykset pankille, mutta sen jälkeen Kela perii rahat opiskelijalta tarvittaessa vaikka ulosoton kautta. Perinnästä tulee myös huomattavia kuluja lainasumman päälle.

Uusi lainapainotteisempi opintotukijärjestelmä on ollut käytössä vasta niin lyhyen aikaa, ettei sen vaikutusta takausten laukeamiseen tai ulosottomääriin vielä tunneta.

Kelan opintotukiryhmän suunnittelijan Ilpo Lahtisen mukaan opintolainoja on viime aikoina päätynyt perintään ylipäätään vähän.

”Kehitys on ollut viime vuosina työllisyystilanteen vuoksi yllättävänkin positiivista. Tyypillisesti opintolaina jää hoitamatta ammatillisen koulutuksen opiskelijalta, joka keskeyttää opintonsa”, Lahtinen sanoo.

1 / 2

• 
  

Aalto-yliopistossa rahoitusta opiskeleva Mikko Ilmonen on tämän kevään työharjoittelussa liikkeenjohdon konsultointia tekevässä yhtiössä, mutta hän aikoo valmistua ennen kuin opintolainan hyvityksen kuuden vuoden aikaraja umpeutuu. ”Opintoja on noin vuosi vielä jäljellä.” (KUVA: Pekka Elomaa)

• 
  Seuraa uutisia tästä aiheesta
• RahaSeuraa
• OpintotukiSeuraa
• OpiskeluSeuraa
• Roope UusitaloSeuraa
• Anni LassilaSeuraa

Luetuimmat - Talous

1. RAHA
   Mikko Ilmonen, 24, nosti kaiken opintolainan ja sijoitti suuren osan osakkeisiin – Kannattaako riskinotto?
2. VIRO
   Viro aikoo laskea alkoholiveroa: Aiemmat veronkorotukset osoittautuivat tehottomiksi ja karkottivat suomalaisia
3. VALTIONTALOUS
   Arvostettu taloustieteilijä käynnisti keskustelun, joka paisuu: Eikö valtioiden velkaantumista pidäkään pelätä?
4. PANKIT
   Osa S-mobiilin käyttäjistä on nähnyt toisen pankkiasiakkaan tietoja – sovellus toistaiseksi poissa käytöstä
5. ASUNTOKAUPPA
   Nordea: Hyvästi asuntolainojen nollakorot – kotitalouksien on nyt aika varautua yllätyksiin 29.10.2018
6. Näytä lisää

Luitko jo nämä?

• HS Vantaa: Huoltomies yritti avata viemäritukosta yli neljä tuntia Vantaalla, putkistosta löytyi lopulta ainakin viisi kiloa kalaa
• Jäikö päivän mystinen Fingerpori ymmärtämättä? Niin jäi monelta muultakin – Antropologi kertoo, mistä sarjakuvassa on kyse
• Työtön mies Malmilla teki keksinnön, joka sai keilailun tv-katsojaluvut huimaan nousuun Yhdysvalloissa
• Suomalaiset tankkaavat proteiinia, vaikka ei kannata – Runsasproteiininen ruokavalio lisää uusien tutkimusten mukaan diabeteksen riskiä ja suolistovaikutuksia selvitetään
• HS Järvenpää: ”Kiltti rouva” toi koiransa Pirjo Yökankaan trimmattavaksi muttei koskaan maksanut laskuaan – Neuvokas yrittäjä päätti että häntä ei huijata

MAINOS: Blok
Ennätysnopea asuntokauppa toi myös tuntuvat säästöt – nyt Elina voi toteuttaa unelmansa isommasta asunnosta
MAINOS Helsinkiläinen Elina Liikka myi asuntonsa ensimmäisen näytön jälkeen, ja sai siitä jopa yli pyyntihinnan.
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.




Luetuimmat

• JUURI NYT
• PÄIVÄ
• VIIKKO

1. 1
   HS-gallup: Sdp:n etumatka kapeni, perussuomalaiset nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi
   
2. 2
   Kolumni: Helsingissä tyylinä on teeskennellä, ettei huomaa muita ihmisiä
   
3. 3
   Kommentti: Ratkesivatko sunnuntain eduskuntavaalit jo lähes neljä vuotta sitten?
   
4. 4
   Alman kysely: Perussuomalaiset noussut yhä, Sdp menetti kärjessä kannatustaan
   
5. 5
   Mikko Ilmonen, 24, nosti kaiken opintolainan ja sijoitti suuren osan osakkeisiin – Kannattaako riskinotto?
   
   Tilaajille
6. 6
   Kun NHL kutsui, Éric Perrin soitti joukkueen bussista vanhemmilleen: tuli täysin hiljaista ja sitten linjan molemmissa päissä itkettiin
   
7. 7
   Jäikö päivän mystinen Fingerpori ymmärtämättä? Niin jäi monelta muultakin – Antropologi kertoo, mistä sarjakuvassa on kyse
   
8. 8
   Lukijan mielipide: Laivojen yökerhoista on tullut lapsiperheiden temmellyskenttä
   
9. 9
   HS Vantaa: Riikka Ikäheimo ei päässyt 20-vuotiaana sisään yhteenkään vaatealan oppilaitokseen – Muutamaa vuotta myöhemmin hän suunnitteli iltapuvun megatähti Britney Spearsille
   
10. 10
    Kommentti: Vaikuttaa siltä, että joku on vetänyt hätäjarrusta: Missä viipyy Alman luvattu esikoislevy ja miksi kiertue siirrettiin syksyyn?
    
    Tilaajille
11. Näytä lisää

Uusimmat

1. 2:00
   Kolumni: Helsingissä tyylinä on teeskennellä, ettei huomaa muita ihmisiä
2. 2:00
   Kun NHL kutsui, Éric Perrin soitti joukkueen bussista vanhemmilleen: tuli täysin hiljaista ja sitten linjan molemmissa päissä itkettiin
3. 2:00
   Mikko Ilmonen, 24, nosti kaiken opintolainan ja sijoitti suuren osan osakkeisiin – Kannattaako riskinotto? Tilaajille
4. 2:00
   Yhdysvaltalainen Ana Clark saattaa kohta saada lapsen kuolleen miehensä kanssa – Ympäri maailmaa pohditaan nyt, mihin kehittyvää hedelmöitysteknologiaa saa käyttää Tilaajille
5. 2:00
   HS näyttää loppuunmyydyn Musta laatikko -esityksen tänään suorana lähetyksenä digitilaajille ja näytetilauksen ottaville Tilaajille
6. 2:00
   Tutkimus: Peruskoulun oppimistulokset äidinkielessä ennakoivat vahvasti äidinkielen yo-kokeen tuloksia
7. 2:00
   HS-gallup: Sdp:n etumatka kapeni, perussuomalaiset nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi
8. 2:00
   Erkki Kulkulla on nyt kolme munuaista ja puoliso Johanna Kulkulla yksi – luovuttaminen ei tyssää enää eri veriryhmään Tilaajille
9. 2:00
   Kommentti: Ratkesivatko sunnuntain eduskuntavaalit jo lähes neljä vuotta sitten?
10. 2:00
    Kommentti: Vaikuttaa siltä, että joku on vetänyt hätäjarrusta: Missä viipyy Alman luvattu esikoislevy ja miksi kiertue siirrettiin syksyyn? Tilaajille
11. Näytä lisää

• Uutiset
  
• Talous

Helsingin Sanomat
Seuraa FacebookissaSeuraa TwitterissäSeuraa InstagramissaTilaa Uutiskirje
YhteystiedotAsiakaspalveluLähetä palautettaMainosta HesarissaKäyttöehdotTietosuojalausekeTietosuojakuvausKäyttäytymiseen perustuva mainontaPerheilmoituksetHS Kauppa

 

[Mooses]

Edellisestä artikkelista: "Esimerkiksi Yhdysvalloissa osakkeiden arvosta hävisi viime vuoden lokakuun ja jouluaaton välillä 20 prosenttia."

Nyyh, sinne meni.

 

[munse]

Mikko Ilmonen, 24, nosti kaiken opintolainan ja sijoitti suuren osan osakkeisiin – Kannattaako riskinotto?
Jotenkin tuli fiilis että HS yritti kovasti olla sijoittamista vastaan. Moneen kertaan mainittiin suuret riskit ja "eikö hirvitä".

Spoileri

• Siirry sivun pääsisältöön.
• Siirry hakuun

Helsingin Sanomat
Varus

Varus Monni

• Sanoma-tilin asetukset
• Tilaukseni
• Jäitkö ilman lehteä?
• Tilapäinen osoitteenmuutos
• Vakituinen osoitteenmuutos
• Jakelunkeskeytys
• Seuraamasi aiheet
• Tallennetut artikkelit
• Omat kommentit

Kirjaudu ulos

Etusivulle


Käytössäsi on kahden viikon tutustumistilaus. JATKA TÄSTÄkuukausi maksutta.

Talous
Mikko Ilmonen, 24, nosti kaiken opintolainan ja sijoitti suuren osan osakkeisiin – Kannattaako riskinotto?
Opintolainajärjestelmä on niin edullinen, että laina kannattaa periaatteessa nostaa ja laittaa vaikka pankkitilille, jos varmasti valmistuu ajoissa. Valtio maksaa ison osan lainasta takaisin, jos tutkinnon suorittaa vaaditussa ajassa.
Tilaajille
Aalto-yliopistossa rahoitusta opiskeleva Mikko Ilmonen on tämän kevään työharjoittelussa liikkeenjohdon konsultointia tekevässä yhtiössä, mutta hän aikoo valmistua ennen kuin opintolainan hyvityksen kuuden vuoden aikaraja umpeutuu. ”Opintoja on noin vuosi vielä jäljellä.” (KUVA: PEKKA ELOMAA)
Anni Lassila HS
Julkaistu: 9.4. 2:00


AALTO-YLIOPISTON kauppakorkeakoulussa neljättä vuotta opiskeleva Mikko Ilmonen, 24 on varmasti tyypillinen rahoituksen opiskelija. Hän on nostanut kaiken opintolainan, ja sen, mitä ei ole tarvinnut elantonsa kustantamiseen, hän on sijoittanut osakerahastoihin ja suoraan osakkeisiin.

”Opiskelijoiden taustat vaihtelevat, mutta luulen, että aika moni niistä, joilla on siihen mahdollisuus, ovat sijoittaneet ainakin osan opintolainasta. Itse olen sijoittanut suuren osan, mutta osan tarvitsin etenkin opintojen alkuvaiheessa elämiseen”, Ilmonen kertoo.

Sijoituksilla on mennyt Ilmosen mukaan tähän mennessä pääasiassa hyvin.

”Opintojen alkuvaiheessa tehdyt sijoitukset ovat tuottaneet jo tähän mennessä 40–50 prosenttia.”

OSAKESIJOITTAMINEN lainarahalla kuulostaa varovaisen keski-ikäisen näkökulmasta hurjapäiseltä. Erityisen hurjalta kuulostaa se, että opiskelija, jolla ei ole säännöllisiä tuloja eikä varmuutta tulevastakaan työpaikasta, ottaa pankista lainaa ja sijoittaa sen osakkeisiin.

Sijoituksiin liittyy talletustiliä lukuun ottamatta aina jonkinlainen riski arvon menettämisestä. Ja erityisen suuri riski on osakesijoituksissa, vaikka ne tekisi hajautetun rahaston kautta.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa osakkeiden arvosta hävisi viime vuoden lokakuun ja jouluaaton välillä 20 prosenttia.

Tällä kertaa sukellus jäi lyhytaikaiseksi, ja osakkeet ovat tänä vuonna toipuneet jo melkein lokakuun tasolle. Mutta usein markkinoiden alamäki kestää paljon pidempään.

ONKO opiskelijoiden toiminta siis sulaa hulluutta? Se riippuu keneltä kysyy.

Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius kannattaa ehdottomasti opintolainalla sijoittamista.

”Ilman muuta kannattaa sijoittaa ylimääräinen raha, jos lainarahaa ei tarvitse opintoihin eli jos sijoittaminen ei hidasta opintoja. Opintolaina on ehdoiltaan todella edullista lainaa, jota saa ilman vakuuksia, koska sillä on valtion takaus”, Rothovius sanoo.

Nuoren ihmisen kannattaa Rothoviuksen mukaan sijoittaa käytännössä aina osakkeisiin.

Riskiäkään ei kannata Rothoviuksen mielestä säikähtää, jos rahoja ei tarvitse kovin pian.

”Osakkeiden arvo voi vuosittain vaihdella, mutta pitkällä aikavälillä ne tuottavat varmasti, jos on järkevä eli hajautettu osakesalkku”, hän sanoo.

Osakemarkkinoilla sijoitukset ovat pitkällä aikavälillä keskimäärin tuottaneet ainakin tähän asti keskimäärin 6–8 prosenttia, kun inflaatio on puhdistettu luvuista. Tuottoon lasketaan sekä osakkeille maksettu osinko että arvonnousu.

Nuoren ihmisen kannattaa Rothoviuksen mukaan sijoittaa käytännössä aina osakkeisiin, jos sijoitusten tähtäin on pitkällä.

OPINTOLAINA on ollut viime vuosina todella edullista. Suomen Pankin tilastojen mukaan uusien opintolainojen korko oli tammikuussa vain 0,48 prosenttia. Tässä on mukana sekä marginaali että viitekorko. Matala korko johtuu siitä, että laina on pankille täysin riskitöntä.

Harva saa asuntolainaakaan yhtä halvalla.

Viitekorot voivat kuitenkin nousta, vaikka juuri nyt kukaan ei usko, että niin kävisi kovin pian. Korkotason uskotaan pysyvän historiallisen matalalla tasolla ainakin pari vuotta.

Lainarahasta maksettava korko vähentää sijoituksen tuottoa.

Valtio maksaa suuren osan lainasta takaisin opiskelijan puolesta.

OPINTOLAINAAN liittyy kuitenkin tavalliseen lainaan verrattuna vielä merkittävä etu. Valtio nimittäin maksaa suuren osan lainasta takaisin opiskelijan puolesta, jos hän valmistuu vaaditussa ajassa.



Opintolainahyvityksen suuruus on 40 prosenttia 2 500 euroa ylittävästä määrästä ja tavallista 300 opintopisteen maisteritutkintoa suorittavalla enimmillään tuo 6 200 euroa.

Hyvitykseen oikeuttavat aikarajat eivät ole erityisen tiukkoja, vaan maisterin tutkinnon suorittamiseen voi käyttää aikaa kuusi vuotta. Aikaraja riippuu opintojen laajuudesta.

HELSINGIN yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo totesikin Kauppalehdessa taannoin, että opintolainajärjestelmä on niin edullinen, että laina itse asiassa kannattaisi nostaa ja laittaa vaikka patjan alle opintojen ajaksi.

Lainakorotkaan eivät millään nouse niin paljoa, ettei valtion maksama hyvitys jo yksinään tarkoittaisi rahoille huomattavaa tuottoa.

”Opintolaina kannattaa ottaa, ja sijoittaa se henkiseen pääomaan eli itseensä.”

Uusitalo tarkoitti lausahduksensa kommentiksi nimenomaan järjestelmän edullisuudesta. Opintolainan edelleen sijoittamisen järkevyydestä hän ei halua edes keskustella.

”Se ei ole järjestelmän tarkoituksen mukaista lainan käyttöä. Mutta sen voin sanoa, että opintolaina kannattaa ottaa, ja sijoittaa se henkiseen pääomaan eli itseensä. Sen turvin kannattaa suorittaa opinnot kohtuullisessa ajassa”, Uusitalo sanoo.

Tämä viesti sisältyy myös Rothoviuksen kommenttiin. Opintolainaa ei kannata käyttää sijoittamiseen, jos se viivyttää valmistumista esimerkiksi opintojen aikaisen työssäkäynnin muodossa.

Opiskeluajan hanttihommista saa yleensä huomattavasti huonompaa palkkaa kuin valmistumisen jälkeen alkavista töistä.

Nopeasti valmistuminen on siis ainakin useimmiten kaikkein kannattavin sijoitus.

OPINTOLAINAN suosio on kasvanut nopeasti sen jälkeen, kun opintotukijärjestelmää pari vuotta sitten muutettiin lainapainotteisemmaksi.

Vuoden 2017 alusta lähtien opintorahan määrää pienennettiin ja lainan osuutta kasvatettiin.

Valtion maksaman lainahyvityksen ansiosta ilmaisen tuen määrä ei siis lopulta vähentynyt, jos opiskelija vain valmistuu hyvityksen edellyttämässä ajassa.



SUURIN osa opiskelijoista käyttänee lainansa pääasiassa siihen, mihin se on tarkoitettukin, eli elinkustannusten rahoittamiseen.

Mutta arkihavaintojen perusteella huomattava joukko näyttäisi käyttävän lainarahaa myös sijoittamiseen. Tutkimus- tai tilastotietoa asiasta ei ole.

Mikko Ilmonen (KUVA: PEKKA ELOMAA)
Lainalla sijoittamisen suurin riski liittyy siihen, pystyykö lainan maksamaan takaisin, jos ei saakaan töitä ja jos sijoitusten arvo ei olisikaan kehittynyt suotuisasti.

Eikö opintolainarahojansa sijoittanutta Ilmosta yhtään hirvitä?

”Ei oikeastaan. Se riippuu sijoittamisen aikajänteestä. En sijoita rahoja, joita voisin tarvita nopeasti, ja yllättäviä kuluja varten minulla on myös käteistä tilillä”, hän sanoo.

Ilmosen mukaan sijoittamisella ei ole sen kummempaa tavoitettakaan.

”Se on vain itsessään tosi kiinnostavaa. Olen seurannut osakkeita ja ollut kiinnostunut niistä jo ennen kuin aloin sijoittaa.”

RAHOITUKSEN opiskelijalle riskin käsitteen pitäisi olla selvä, mutta kaikille näin ei ole. Esimerkiksi osakesijoitusten riski on aina suuri, vaikka kyse olisi rahastosta, jossa omistukset on hyvin hajautettu.

Osakkeiden hinnat voivat heilahdella nopeasti, ja laskukausi voi kestää pitkäänkin. Yhdysvaltain osakkeet halpenivat syyskuussa 2008 alkaneen finanssikriisin aikana yli 50 prosenttia viidessä kuukaudessa. Toipuminen kesti yli neljä vuotta.

Kela perii rahat opiskelijalta tarvittaessa vaikka ulosoton kautta.

Joillekin opiskelijoille tuntuu myös olevan hämärää se, mitä valtion lainatakaus tarkoittaa. Se ei tarkoita sitä, että valtio maksaisi lainan lopullisesti takaisin myös hyvityksen ylittävältä osalta.

JOS valmistunut opiskelija ei pysty lyhentämään lainaa, Kela maksaa lyhennykset pankille, mutta sen jälkeen Kela perii rahat opiskelijalta tarvittaessa vaikka ulosoton kautta. Perinnästä tulee myös huomattavia kuluja lainasumman päälle.

Uusi lainapainotteisempi opintotukijärjestelmä on ollut käytössä vasta niin lyhyen aikaa, ettei sen vaikutusta takausten laukeamiseen tai ulosottomääriin vielä tunneta.

Kelan opintotukiryhmän suunnittelijan Ilpo Lahtisen mukaan opintolainoja on viime aikoina päätynyt perintään ylipäätään vähän.

”Kehitys on ollut viime vuosina työllisyystilanteen vuoksi yllättävänkin positiivista. Tyypillisesti opintolaina jää hoitamatta ammatillisen koulutuksen opiskelijalta, joka keskeyttää opintonsa”, Lahtinen sanoo.

1 / 2

• 
  

Aalto-yliopistossa rahoitusta opiskeleva Mikko Ilmonen on tämän kevään työharjoittelussa liikkeenjohdon konsultointia tekevässä yhtiössä, mutta hän aikoo valmistua ennen kuin opintolainan hyvityksen kuuden vuoden aikaraja umpeutuu. ”Opintoja on noin vuosi vielä jäljellä.” (KUVA: Pekka Elomaa)

• 
  Seuraa uutisia tästä aiheesta
• RahaSeuraa
• OpintotukiSeuraa
• OpiskeluSeuraa
• Roope UusitaloSeuraa
• Anni LassilaSeuraa

Luetuimmat - Talous

1. RAHA
   Mikko Ilmonen, 24, nosti kaiken opintolainan ja sijoitti suuren osan osakkeisiin – Kannattaako riskinotto?
2. VIRO
   Viro aikoo laskea alkoholiveroa: Aiemmat veronkorotukset osoittautuivat tehottomiksi ja karkottivat suomalaisia
3. VALTIONTALOUS
   Arvostettu taloustieteilijä käynnisti keskustelun, joka paisuu: Eikö valtioiden velkaantumista pidäkään pelätä?
4. PANKIT
   Osa S-mobiilin käyttäjistä on nähnyt toisen pankkiasiakkaan tietoja – sovellus toistaiseksi poissa käytöstä
5. ASUNTOKAUPPA
   Nordea: Hyvästi asuntolainojen nollakorot – kotitalouksien on nyt aika varautua yllätyksiin 29.10.2018
6. Näytä lisää

Luitko jo nämä?

• HS Vantaa: Huoltomies yritti avata viemäritukosta yli neljä tuntia Vantaalla, putkistosta löytyi lopulta ainakin viisi kiloa kalaa
• Jäikö päivän mystinen Fingerpori ymmärtämättä? Niin jäi monelta muultakin – Antropologi kertoo, mistä sarjakuvassa on kyse
• Työtön mies Malmilla teki keksinnön, joka sai keilailun tv-katsojaluvut huimaan nousuun Yhdysvalloissa
• Suomalaiset tankkaavat proteiinia, vaikka ei kannata – Runsasproteiininen ruokavalio lisää uusien tutkimusten mukaan diabeteksen riskiä ja suolistovaikutuksia selvitetään
• HS Järvenpää: ”Kiltti rouva” toi koiransa Pirjo Yökankaan trimmattavaksi muttei koskaan maksanut laskuaan – Neuvokas yrittäjä päätti että häntä ei huijata

MAINOS: Blok
Ennätysnopea asuntokauppa toi myös tuntuvat säästöt – nyt Elina voi toteuttaa unelmansa isommasta asunnosta
MAINOS Helsinkiläinen Elina Liikka myi asuntonsa ensimmäisen näytön jälkeen, ja sai siitä jopa yli pyyntihinnan.
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.




Luetuimmat

• JUURI NYT
• PÄIVÄ
• VIIKKO

1. 1
   HS-gallup: Sdp:n etumatka kapeni, perussuomalaiset nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi
2. 2
   Kolumni: Helsingissä tyylinä on teeskennellä, ettei huomaa muita ihmisiä
3. 3
   Kommentti: Ratkesivatko sunnuntain eduskuntavaalit jo lähes neljä vuotta sitten?
4. 4
   Alman kysely: Perussuomalaiset noussut yhä, Sdp menetti kärjessä kannatustaan
5. 5
   Mikko Ilmonen, 24, nosti kaiken opintolainan ja sijoitti suuren osan osakkeisiin – Kannattaako riskinotto?
   
   Tilaajille
6. 6
   Kun NHL kutsui, Éric Perrin soitti joukkueen bussista vanhemmilleen: tuli täysin hiljaista ja sitten linjan molemmissa päissä itkettiin
7. 7
   Jäikö päivän mystinen Fingerpori ymmärtämättä? Niin jäi monelta muultakin – Antropologi kertoo, mistä sarjakuvassa on kyse
8. 8
   Lukijan mielipide: Laivojen yökerhoista on tullut lapsiperheiden temmellyskenttä
9. 9
   HS Vantaa: Riikka Ikäheimo ei päässyt 20-vuotiaana sisään yhteenkään vaatealan oppilaitokseen – Muutamaa vuotta myöhemmin hän suunnitteli iltapuvun megatähti Britney Spearsille
10. 10
    Kommentti: Vaikuttaa siltä, että joku on vetänyt hätäjarrusta: Missä viipyy Alman luvattu esikoislevy ja miksi kiertue siirrettiin syksyyn?
    
    Tilaajille
11. Näytä lisää

Uusimmat

1. 2:00
   Kolumni: Helsingissä tyylinä on teeskennellä, ettei huomaa muita ihmisiä
2. 2:00
   Kun NHL kutsui, Éric Perrin soitti joukkueen bussista vanhemmilleen: tuli täysin hiljaista ja sitten linjan molemmissa päissä itkettiin
3. 2:00
   Mikko Ilmonen, 24, nosti kaiken opintolainan ja sijoitti suuren osan osakkeisiin – Kannattaako riskinotto? Tilaajille
4. 2:00
   Yhdysvaltalainen Ana Clark saattaa kohta saada lapsen kuolleen miehensä kanssa – Ympäri maailmaa pohditaan nyt, mihin kehittyvää hedelmöitysteknologiaa saa käyttää Tilaajille
5. 2:00
   HS näyttää loppuunmyydyn Musta laatikko -esityksen tänään suorana lähetyksenä digitilaajille ja näytetilauksen ottaville Tilaajille
6. 2:00
   Tutkimus: Peruskoulun oppimistulokset äidinkielessä ennakoivat vahvasti äidinkielen yo-kokeen tuloksia
7. 2:00
   HS-gallup: Sdp:n etumatka kapeni, perussuomalaiset nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi
8. 2:00
   Erkki Kulkulla on nyt kolme munuaista ja puoliso Johanna Kulkulla yksi – luovuttaminen ei tyssää enää eri veriryhmään Tilaajille
9. 2:00
   Kommentti: Ratkesivatko sunnuntain eduskuntavaalit jo lähes neljä vuotta sitten?
10. 2:00
    Kommentti: Vaikuttaa siltä, että joku on vetänyt hätäjarrusta: Missä viipyy Alman luvattu esikoislevy ja miksi kiertue siirrettiin syksyyn? Tilaajille
11. Näytä lisää

• Uutiset
  
• Talous

Helsingin Sanomat
Seuraa FacebookissaSeuraa TwitterissäSeuraa InstagramissaTilaa Uutiskirje
YhteystiedotAsiakaspalveluLähetä palautettaMainosta HesarissaKäyttöehdotTietosuojalausekeTietosuojakuvausKäyttäytymiseen perustuva mainontaPerheilmoituksetHS Kauppa

Artikkelista:

Osakemarkkinoilla sijoitukset ovat pitkällä aikavälillä keskimäärin tuottaneet ainakin tähän asti keskimäärin 6–8 prosenttia, kun inflaatio on puhdistettu luvuista. Tuottoon lasketaan sekä osakkeille maksettu osinko että arvonnousu.

En tiedä miksi tämä luku annetaan monesti yläkanttiin. Oikeasti globaalit osakemarkkinat ovat tuottaneet noin 5 % inflaation jälkeen geometrisena keskiarvona, kun tarkastellaan erittäin pitkää aikaväliä. Parhaat maat (esim. USA) ovat yltäneet reiluun 6 prosenttiin. Siitä vielä verot ja kulut pois.

Mutta joo, osakkeet ovat se järkevin tapaa sijoittaa. Pysytään kuitenkin realistisina tuotto-odotusten suhteen.

 

[jopo82]

Heip, nopee kysymys: mulla on nordnetin kk-säästöstä ostettua S&P 500:sta joka on mallia osingot ulos jakava. Minne ja milloin se niitä jakaa? Melkein 10% plussalla nyt toi eli kai sieltä jotain pitäis tulla mut miten se mulle oikein näkyy ja realisoituu..?

 

[Mooses]

Heip, nopee kysymys: mulla on nordnetin kk-säästöstä ostettua S&P 500:sta joka on mallia osingot ulos jakava. Minne ja milloin se niitä jakaa? Melkein 10% plussalla nyt toi eli kai sieltä jotain pitäis tulla mut miten se mulle oikein näkyy ja realisoituu..?

Ilmeisesti siis tuota IUSA tunnuksella olevaa ETF:ää. Se maksaa osinkoa 4 kertaa vuodessa. Viimeksi on 27.3. maksettu $0,12 per 14.3. omistettu osuus. Seuraavat sitten 3kk näistä eteenpäin. Ja näkyy ja realisoituu Nordnetin tilillä rahana ja tapahtumalistauksessa osinkona.

 

[jopo82]

Ilmeisesti siis tuota IUSA tunnuksella olevaa ETF:ää. Se maksaa osinkoa 4 kertaa vuodessa. Viimeksi on 27.3. maksettu $0,12 per 14.3. omistettu osuus. Seuraavat sitten 3kk näistä eteenpäin. Ja näkyy ja realisoituu Nordnetin tilillä rahana ja tapahtumalistauksessa osinkona.

Joo IUSA-ETF:stä juurikin kyse, ja nyt löytyi puusilmällekin osiosta "Tapahtumat ja laskelmat". Hienoa.

Toinen kysymys; onko arvon palstatietäjillä vinkkejä miten toisin kannattais hoitaa tuommosta pienimuotoista nappikauppaa, kun olen muutamalla tonnilla tähän asti (pelottavan hyvin tuloksin) veivannut Superrahasto Suomea eestaas. Tiedostan sen että verotuksen kannaltahan tuo ei ole järkevää mutta Nordnet-kksäästö on käytössä ja nämä on semmosia ylimääräisiä pelimerkkejä vaan. Mutta tuo on aika hidasta ja rasittavaakin touhua, kun myynnissä voi kestää useampia päiviä ennen kuin näkyy rahat takas Nordnet-tilillä.

ETF-kauppaa ei kannata tehdä koska on 15e per kauppa.

Tavoitteena siis tienata sillon tällöin bensarahat, ja jos sisäänostohetken jälkeen vielä kyykkää lisää niin ei oo tarve saada pois euroja, päin vastoin ostan lisää.

 

[pähk1nä]

Ei rahastoilla ylipäätään kannata treidata, juurikin noista viiveistä johtuen. Jättäisin koko homman (treidaamisen) muille, ennen kuin olet tutustunut aiheeseen kunnolla ja toki sen jälkeenkin jättäisin sen muille.

 

[jopo82]

Noh, toki tiedostan että mennyt ei ole tae tulevasta mutta jos OMXH25 pari kolme prosenttia joku pv kyykkää ja iskee 8000€ kiinni niin kyl se siitä ennen pitkää tasoihin nousee ellei vähä ylikin ja profit.

 

[perato]

Noh, toki tiedostan että mennyt ei ole tae tulevasta mutta jos OMXH25 pari kolme prosenttia joku pv kyykkää ja iskee 8000€ kiinni niin kyl se siitä ennen pitkää tasoihin nousee ellei vähä ylikin ja profit.

Pääsee sillä ainaki veroja maksamaan jos ei muuta =P

 

[koelli]

Noh, toki tiedostan että mennyt ei ole tae tulevasta mutta jos OMXH25 pari kolme prosenttia joku pv kyykkää ja iskee 8000€ kiinni niin kyl se siitä ennen pitkää tasoihin nousee ellei vähä ylikin ja profit.

Sama pätee nousupäivänkin jälkeen, eli nyt en täysin osta tätä strategiaa

 

[jopo82]

Sama pätee nousupäivänkin jälkeen, eli nyt en täysin osta tätä strategiaa

Jep, siksipä tuossa muutama viesti ylempänä kyselinkin että onko parempia köyhän miehen treidauksen tapoja, kuitenkin minimoiden näppien palamiset.

 

[muronsyöjä]

Jep, siksipä tuossa muutama viesti ylempänä kyselinkin että onko parempia köyhän miehen treidauksen tapoja, kuitenkin minimoiden näppien palamiset.

Treidaaja ei ehkä pelaa indekseillä, koska ne ovat suhteellisen stabiileja (heiluvat vähemmän kuin yksittäiset osakkeet). Treidaus kaipaa volatiliteettiä.

 

[jopo82]

Treidaaja ei ehkä pelaa indekseillä, koska ne ovat suhteellisen stabiileja (heiluvat vähemmän kuin yksittäiset osakkeet). Treidaus kaipaa volatiliteettiä.

Jep, siksi mainitsinkin että ns köyhän miehen treidaus. Tässä ei nyt tavoitella mitään maksimivoittoja vaan bensarahoja.

 

[osinkosijoittaja]

Treidaaja ei ehkä pelaa indekseillä, koska ne ovat suhteellisen stabiileja (heiluvat vähemmän kuin yksittäiset osakkeet). Treidaus kaipaa volatiliteettiä.

En olisi tuossa ihan samaa mieltä. Olen itse treidannut kyllä indeksillä. Indeksikin voi liikkua ihan kivasti edes takaisin ja on liikkeeltään arvattavampi kuin yksittäinen paperi.

 

[Ernomies]

Viimeksi kun treidasin isolla panoksella katosi lähes tonni kuin pieru saharaan.

 

[kilroy1]

Jep, siksipä tuossa muutama viesti ylempänä kyselinkin että onko parempia köyhän miehen treidauksen tapoja, kuitenkin minimoiden näppien palamiset.

On. Älä edes yritä tehdä päiväkauppaa, johdannaisia tai lyhyeksi myyntiä. Ne ovat ammattilaisille joiden systeemit ovat täysin automatisoituja.

Viikko/kk treidaamisella voi tehdä ihan ok voittoja. Systeemejä osakevalintaan on varmaan satoja. Kehitä oma minkä koet toimivaksi, pidä siitä kiinni ja muista myydä pois ajoissa. Älä edes yritä saada ostettua päivän tai viikon alimpaan hintaan.. tyydy ihan ok voittoon ja odota seuraavaa ostopaikkaa.

 

[Ponsu]

Tänään oli ihan hyvä päivä omistaa DNA:ta. En kyllä henk. koht. usko, että PHP ja Finda suostuvat myymään tuolla hintaa. Mene ja tiedä.

 

[Gadus morhua]

Treidaaja ei ehkä pelaa indekseillä, koska ne ovat suhteellisen stabiileja (heiluvat vähemmän kuin yksittäiset osakkeet). Treidaus kaipaa volatiliteettiä.

Indeksirahastot toki erikseen, mutta muita hyvinkin "treidaukseen" sopivia indekseihin sidottuja instrumenttejä on läjäpäin.

Toki kuten tuossa jo aiemmmin Ernomies totesi: äkkiä niissä "treidailuissa" sulaa kassa.

Mitä arvon väki on muuten mieltä Atarin rinnakkaislistautumisannista? Atari löytyy Pariisin pörssin listoilta ja nyt on siis tulossa Tukholmaan. Atari firmana – tai oikea termi taitaa olla brändinä – herättää itselläni suuria nostalgisia tunteita. Mutta sijoitushommissa tunne taitaa olla huono ajomies.

Atari firmana ei ainakaan pikaisen silmäilyn perusteella herätä suurta wow-efektiä itselläni. Ok, Infogrames löytyy taustalta. Ihan järkeviäkin ja jopa itselle tuttuja julkaisuja heillä. Tosin ne vanhat julkaisut ja 70-luvun kaman jälleenlisensoinnit tuskin ovat riittävän kannattavaa? Onko joku muu paremmin kartalla tästä nykyisestä Atarin nimellä ratsastavasta putiikista?

 

[nakkirakki]

Tänään oli ihan hyvä päivä omistaa DNA:ta. En kyllä henk. koht. usko, että PHP ja Finda suostuvat myymään tuolla hintaa. Mene ja tiedä.

Jaa, minä ymmärsin, että juurikin noiden tahojen kanssa kauppa on jo sovittu. Ja vasta sitten tuotu julki.

DNA on menossa vauhdilla norjalaisomistukseen – Telenor-kauppa tuo suomalaisomistajille satojen miljoonien voitot

 

[Ponsu]

Jaa, minä ymmärsin, että juurikin noiden tahojen kanssa kauppa on jo sovittu. Ja vasta sitten tuotu julki.

DNA on menossa vauhdilla norjalaisomistukseen – Telenor-kauppa tuo suomalaisomistajille satojen miljoonien voitot

Näin näemmä tuosta jutusta selviää. Luin vaan tuon pörssitiedotteen, jossa todettiin kaupan olevan ehdollinen vaatien yhtiökokouksen hyväksynnän. Tuossa ainakin toimarit vakuuttelee kauppojen syntyneen. Noh, joka tapauksessa hieno päivä

 

[SampoTexaa]

Eiköhän se DNA pudottele entiselle tasolle koska oli jo ennestään yliarvostettu

 

[Cumbo]

Jep, siksi mainitsinkin että ns köyhän miehen treidaus. Tässä ei nyt tavoitella mitään maksimivoittoja vaan bensarahoja.

Bensarahojen sijaan voin ainakin aika suurella varmuudella luvata, että oppirahoja pääset makselemaan, mutta siitäpä sitä oppii - toivottavasti. Saatat kyllä välillä bensarahaakin saada.

 

[tee]

onko arvon palstatietäjillä vinkkejä miten toisin kannattais hoitaa tuommosta pienimuotoista nappikauppaa, kun olen muutamalla tonnilla tähän asti (pelottavan hyvin tuloksin) veivannut Superrahasto Suomea eestaas. Tiedostan sen että verotuksen kannaltahan tuo ei ole järkevää mutta Nordnet-kksäästö on käytössä ja nämä on semmosia ylimääräisiä pelimerkkejä vaan. Mutta tuo on aika hidasta ja rasittavaakin touhua, kun myynnissä voi kestää useampia päiviä ennen kuin näkyy rahat takas Nordnet-tilillä.

Miten kuvittelet saavasi tuosta voittoa pitkällä aikavälillä? Ymmärrän jos ideana on säästää esim. vuoden ajan, ja sitten nostaa rahat käytettäväksi sen jälkeen jos on plussalla. Mutta jos vaan laitat rahaa takaisin samaan rahastoon eikö olisi parempi vain jättää ne sinne? Ainoa mitä tuolla teet on maksat lisää veroja. Vai luuletko että sinulla on joku mahtava idea miten ennakoida kurssi ja ajoitat ostosi mahdollisimman alas ja myynnit mahdollisimman ylös?

Nordealla välityspalkkio on yli 800 euron kaupoissa 0,2%, mutta minimi 8e (alle 800e kaupoissa aina 1%). Eli jos haluat yrittää menettää rahasi tuollaisella uhkapelillä niin se on ainakin halvempi kuin Nordnet. Samalla hinnalla käyt kauppaa niin Suomen markkinoilla kuin vissiin suurimmalla osalla muista mitä Nordealla on tarjolla (mutta esim. Lontoolla jotain lisäkuluja, ja tietenkin jos käyt kauppaa markkinoilla joissa käytetään jotain muuta valuuttaa niin siitä menee myös valuutanvaihtokulu).

 

[Ponsu]

Miten kuvittelet saavasi tuosta voittoa pitkällä aikavälillä? Ymmärrän jos ideana on säästää esim. vuoden ajan, ja sitten nostaa rahat käytettäväksi sen jälkeen jos on plussalla. Mutta jos vaan laitat rahaa takaisin samaan rahastoon eikö olisi parempi vain jättää ne sinne? Ainoa mitä tuolla teet on maksat lisää veroja. Vai luuletko että sinulla on joku mahtava idea miten ennakoida kurssi ja ajoitat ostosi mahdollisimman alas ja myynnit mahdollisimman ylös?

Nordealla välityspalkkio on yli 800 euron kaupoissa 0,2%, mutta minimi 8e (alle 800e kaupoissa aina 1%). Eli jos haluat yrittää menettää rahasi tuollaisella uhkapelillä niin se on ainakin halvempi kuin Nordnet. Samalla hinnalla käyt kauppaa niin Suomen markkinoilla kuin vissiin suurimmalla osalla muista mitä Nordealla on tarjolla (mutta esim. Lontoolla jotain lisäkuluja, ja tietenkin jos käyt kauppaa markkinoilla joissa käytetään jotain muuta valuuttaa niin siitä menee myös valuutanvaihtokulu).

Ei ole kuluja myynnissä, eikä ostossa tuossa NN superrahastossa. Maksat vaan verot välissä.

 

[elmo]

@elmo Tuohon puskuriin: En tiedä millaisesta luottokortista kyse, mutta siinä korko on aika varmasti 10% paremmalla puolella, mikäli ei lyhennä 30 pv. sisään ostosta? Suosittelen bank norwegianin säästötiliä (0,75% korko) semmoiselle puskurille, jonka ajattelet riittävän yllättäviin kuluihin.

Tämän puskurin voit kartuttaa myös pikku hiljaa laittaen vaikkapa 500€/kk rahastoihin ja 500€/kk puskuriin. Näin sinulla on 12kk päästä 6000€ puskurissa ja 6000€ rahastoissa. (+korot/tuotto)

Jos tuo luottokortti on sellainen, että voit sitä käyttää maksutta alle 30pv. luottona, kannattaa ehkä miettiä vaikka 1000€ puskurina tuota korttia. Tämän saat tarvittaessa siis seuraavan kuun sijoituksista vähennettyä niin, ettei sijoituksiin menisi mitään, mutta voit maksaa sen pois.

Jos tuntuu liian hankalalta tuo Bank Norwegian, voit toki käyttää vaan toista käyttötiliä verkkopankissa. Ei se nyt niin suuri menetys ole, mutta ei tuo BN mikään vaikea ole.

Tsemppiä elämäntaparemonttiin!

Voisi olla ihan fiksua kyllä tosiaan pistää puolet ihan vaan BN tilille. Vähän tyhmä lähteä heti tunkemaan kaikkea löysää pitkäksi aikaa kiinni johonkin, missä se olisi tarkoitus pitää vuosia. Kattoo ainakin vuoden päivät miten homma toimii ja miettii sitten uudestaan.

Korti on ihan perus op visa missä taisi olla 15-45 päivää riippuen ostoajankohdasta. En ole koskaan osannut ajatella elämistä sen varassa vaan lähinnä netti ja reissu käytössä, joten kortti puskurina minimi käteisellä vaatisi jotain ajattelumallin muokkausta.

Se on vaan kun lukee noita sijoittelublogeja jossa kaikki mahdollinen on jossain tuottamassa ja yritetään maksimoida joka sentin tuotto. Ehkä kun lähtee junaan mukaan niin ottaa vähän maltillisemmat tavoitteet oman rahankäytön suhteen niin pääsee tavotteisiin helpommin. Aina voi kuitenkin laittaa uusia kovempia tavotteita.

Ajattelin, että tällä voisi alotella:

ETF: 400€/kk ja ei tarkoitus nostaa mihinkään eli varmaan 5-10v ainakin saisi mennä samalla linjalla.

EUNL 60%
jotain muuta kaveriksi vai suoraan 100%. Aika hyvin hajautettu jo yksitään, mutta onko mitään vastaparia jos ajatellaan, että tuo menettäisi arvoa ja taas joku toinne ETF taas pitäisi arvon tai jopa nousisi EUNL:n rommatessa?

ja Smart 15 100€/kk vuoden verran ja katotaan tilanne sitten uudestaan.

Loput sitten BN toistaiseksi.

Ihan mutulla mennnään, mutta tuurilla ne laivatkin seilaa .

 

[OD.]

EUNL:ssä ei taida olla kehittyviä markkinoita mukana. Jos ei ole, niin kylkeen vaikka iShares Core MSCI Emerging Markets IMI UCITS ETF (IS3N). Jos siis haluaa sijoittaa ja painottaa eri alueiden markkinoiden koon mukaan. Esmes:

"
Jos sijoittajalla ei ole muita sijoituksia, niin yksi rationaalinen lähtökohta on varmasti se, että noudattelee suurin piirtein maailman eri alueiden markkinapainoja. Vaikkapa näin:

• Pohjois-Amerikka Indeksirahasto: 30 – 50 %
• Eurooppa Indeksirahasto: 25 – 50 %
• Aasia Indeksirahasto: 10 – 20 %
• Kehittyvät markkinat: 5 – 15 %
• Suomi Indeksirahasto: alle 10 % eikä välttämättä lainkaan"

Seligson, hajautus

 

[tee]

Ei ole kuluja myynnissä, eikä ostossa tuossa NN superrahastossa. Maksat vaan verot välissä.

Tiedän, mutta kysymys oli että miten voisi käydä kauppaa halvasti ETF/osakkeilla. (Nordealla ei ole myöskään kuluja rahastojen myynnissä/ostoissa).

Mutta minun kysymykseni oli että miksi hän haluaa yrittää tehdä kaupankäyntiä indeksirahastolla?

 

[Mikkos]

Tänä vuonna tullut n.2400e osakkeilla 89e osinkoja. Onkohan toi hyvä vai huono