- Liittynyt
- 06.06.2017
- Viestejä
- 124
Ruokaa pitää ostaa muodossa tai toisessa, koska meistä jokaisen pitää syödä vähän niin kuin joka päivä. Siksi ruuan kysyntä ei ole pienenemässä.
Suomalainen ruokakulttuuri on perinteisesti ollut melko funktionaalista. Ruokaa tehdään ja syödään, jotta pysytään hengissä ja jaksetaan. Käsitettä "suomalainen keittiö" ei ole olemassa. Ruokakauppabisneksessä on tapahtunut ilahduttava muutos, kun saksalaisjätti Lidl on ilmestynyt hätyyttelemään wanhempia toimijoita (kuten Keskoa ja S-ryhmää, mutta myös kepulaista MTK:ta), ja tämä on aiheuttanut elintarvikkeiden hintojen laskua kuluttajan iloksi ja riemuksi.
Koska ruuan valmistus tehokkaasti ei ole monenkaan meistä ydinosaamista, voisi kuvitella, että ravintolapalvelut kukoistaisivat. Suomessa on kuitenkin niin vahva ay-liike, että työvoimaintensiivisillä aloilla henkilöstökustannukset ovat pilvissä: Tarjoilijoita ei voi pitää euron tuntipalkalla. En ota tässä nyt kantaa siihen, että mikä palkkataso on oikein ja mikä väärin.
Rakenteita ei kuitenkaan kannata jäädä murehtimaan, vaan niiden yli ja ympäri kannattaa innovoida. Tässä on hyvin onnistuneet ResQ (ResQ your evening!) ja Lunchie (Lunchie Market Suomi), jotka lisäävät ruuan tarjontaa: Ennen roskiin mennyt ruoka, onkin nyt kilpailemassa ruokakauppojen ja ravintoloiden kanssa. Hinnanlasku- tai palveluinnovaatiopaineita tulee sekä ravintoloille että ruokakaupoille. Eikä tarvitse olla edes niin, että kaikki käyttäisivät näitä.
Ongelma em. hävikkipalveluissa on kuitenkin se, että ruoka pitää itse hakea paikanpäältä. Nykyään dronet eivät ole vielä niin kehittyneitä, että ruokaa voisi kärrätä ilman ihmistä kymmeniä kilometrejä. Tämä ei ole arkipäivää varmaan vielä 50 vuoteen. Tästä pääsemmekin taas siihen, että tarvitaan foodoroita (Ruoan kotiinkuljetuspalvelu | Suomen parhaat ravintolat | foodora), joiden pitää maksaa ihan oikeaa, ay-liikkeen hyväksymää palkkaa työntekijöilleen.
Mitä luulette, tuleeko ruuan hinta tippumaan uusien innovaatioiden myötä?
Suomalainen ruokakulttuuri on perinteisesti ollut melko funktionaalista. Ruokaa tehdään ja syödään, jotta pysytään hengissä ja jaksetaan. Käsitettä "suomalainen keittiö" ei ole olemassa. Ruokakauppabisneksessä on tapahtunut ilahduttava muutos, kun saksalaisjätti Lidl on ilmestynyt hätyyttelemään wanhempia toimijoita (kuten Keskoa ja S-ryhmää, mutta myös kepulaista MTK:ta), ja tämä on aiheuttanut elintarvikkeiden hintojen laskua kuluttajan iloksi ja riemuksi.
Koska ruuan valmistus tehokkaasti ei ole monenkaan meistä ydinosaamista, voisi kuvitella, että ravintolapalvelut kukoistaisivat. Suomessa on kuitenkin niin vahva ay-liike, että työvoimaintensiivisillä aloilla henkilöstökustannukset ovat pilvissä: Tarjoilijoita ei voi pitää euron tuntipalkalla. En ota tässä nyt kantaa siihen, että mikä palkkataso on oikein ja mikä väärin.
Rakenteita ei kuitenkaan kannata jäädä murehtimaan, vaan niiden yli ja ympäri kannattaa innovoida. Tässä on hyvin onnistuneet ResQ (ResQ your evening!) ja Lunchie (Lunchie Market Suomi), jotka lisäävät ruuan tarjontaa: Ennen roskiin mennyt ruoka, onkin nyt kilpailemassa ruokakauppojen ja ravintoloiden kanssa. Hinnanlasku- tai palveluinnovaatiopaineita tulee sekä ravintoloille että ruokakaupoille. Eikä tarvitse olla edes niin, että kaikki käyttäisivät näitä.
Ongelma em. hävikkipalveluissa on kuitenkin se, että ruoka pitää itse hakea paikanpäältä. Nykyään dronet eivät ole vielä niin kehittyneitä, että ruokaa voisi kärrätä ilman ihmistä kymmeniä kilometrejä. Tämä ei ole arkipäivää varmaan vielä 50 vuoteen. Tästä pääsemmekin taas siihen, että tarvitaan foodoroita (Ruoan kotiinkuljetuspalvelu | Suomen parhaat ravintolat | foodora), joiden pitää maksaa ihan oikeaa, ay-liikkeen hyväksymää palkkaa työntekijöilleen.
Mitä luulette, tuleeko ruuan hinta tippumaan uusien innovaatioiden myötä?